TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

Transkriptio

1 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Kokonaisvaltainen sopimus ASIAKKAAN YHTEYSTIEDOT Asiakasyritys ja osoite Ruokolahden Kunta Virastotie 3, Ruokolahti Yhteyshenkilö ja puhelinnumero Susanna Kaskinen Yrityksen johto Antti Pätilä Toimiala Julkinen hallinto Y-tunnus Tilikausi Tapaturmavakuutus If Eläkevakuutus Kuntien Eläkevakuutus TYÖTERVEYSHUOLLON YHTEYSTIEDOT Nimi Etelä-Karjalan Työkunto Oy Imatran toimipiste Toimipisteen osoite Esterinkatu 10, Imatra Puhelin (keskitetty ajanvaraus) Potilasasiamies Tuomas Kumpula Puhelin Yrityksen työterveyshoitaja Riitta Teräväinen Yrityksen työterveyslääkäri Tuire Salo Yrityksen työfysioterapeutti Aija Rotinen Tietosuojavastaava Tuija Lautala puhelin ASIAKASYRITYKSEN KU- VAUS Henkilöstö Ammattinimikkeet Työperäiset kuormitustekijät Tapaturmavaara Kunta järjestää lakisääteiset peruspalvelut ja muita kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvittavia palveluja. Kunnan henkilöstöön kuuluu keskimäärin 185 työntekijää. Työtehtävissä esiintyy vaihtelevasti altisteina ja kuormitustekijöinä fysikaalisia, fyysisiä/ergonomisia, kemiallisia, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä sekä tapaturmien vaaraa. YRITYKSEN TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET TOIMINTASUUNNITELMAKAUDELLE Henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen työolosuhteita ja työ- ja elintapoja parantamalla sekä sairauksia ennalta ehkäisemällä. 1. Työntekijöiden valmiuden kehittäminen ja vahvistaminen kohdata työn sisältöön ja työn organisointiin liittyviä muutoksia ja aktiivisen tuen toimintamallin mukaisten toimien tehostaminen

2 2 2. Työntekijöiden tukeminen ja kannustaminen omatoimiseen sairauksien ennaltaehkäisyyn 3. Sairauspoissaolojen vähentäminen 200 päivällä / vuosi. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Yhteistoimintatoimikunta toimii työsuojelutoiminnan yhteistyöelimenä. Työsuojelupäällikkö Jari Leppänen, p Työsuojeluvaltuutettu Niina Nykänen TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Lakisääteinen, ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta (Kelan korvausluokka I) Työterveysyhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö käynnistyy työnantajan järjestäessä työterveyspalvelut henkilöstölleen. Varsinaisten työterveystarpeiden tunnistaminen ja todentaminen tehdään yhteistyössä työpaikan kanssa. Työpaikkaan kohdistuva toiminta toteutetaan yhteistyönä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välillä. Tavoitteena on vaikuttava toiminta työn, työolojen, terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi. Työterveysyhteistyössä toteutetaan yrityksen (aktiivisen tuen mallin mukaisesti) sairauspoissaolojen seurantaa, kuntoutustarpeen arviointia, osatyökykyisen seurantaa ja työhön paluun tukea. Edellytyksenä työterveysyhteistyölle ovat säännölliset tapaamiset. Työkyvyn tuki Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki (työkyvyn hallinta) on työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä, jolla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Työpaikka ja työterveyshuolto noudattavat työkyvyn hallinnan toimintakäytäntönä aktiivisen tuen toimintamallia, joka perustuu työpaikan tarpeisiin ja jonka kunnanhallitus on hyväksynyt Työpaikkaselvitykset Työterveyshuollon toiminta ja toiminnan suunnittelu perustuvat työpaikan tarpeisiin. Tarvearvion tekemisessä keskeisiä ovat työpaikkaselvityksessä saadut tiedot sekä niiden perusteella tehdyt johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. Työterveyshuollon tiimissä toimii eri alojen asiantuntijoita. Heidän toimintansa perustuu asiakastyöpaikoilla tehtävien töiden sekä niihin liittyvien keskeisten terveyteen ja työkykyyn vaikuttavien tekijöiden tuntemukseen. Työpaikkaselvitys tehdään toimintaa aloitettaessa, työn tai työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella tai toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin. Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma laaditaan työpaikkaselvityksen pohjalta 3 vuodeksi ja päivitetään vuosittain työpaikan ja työterveyshuollon yhteisneuvotteluissa. Työnantaja vastaa toimintasuunnitelman toteutumisesta ja on yhteydessä työterveyshuoltoon hyvissä ajoin (1-2 kuukautta) ennen toimintasuunnitelman päättymistä, jotta uusi toimintasuunnitelma on tehty ennen uutta tilikautta.

3 3 Terveystarkastukset Työterveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennalta ehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa. Niillä selvitetään työntekijän terveydentila sekä ja työ- ja toimintakyky. Työterveyshenkilöstö määrittää tarkastusten tarpeellisuuden ja suunnittelee tarkastusten sisällön niiden tietojen mukaan, jotka työpaikkaselvityksessä on saatu työn laadusta, sen asettamista vaatimuksista, kuormitustekijöistä ja työympäristön riskeistä ja altisteista. Tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta Työterveyshuoltolain mukaan kaikkiin työterveyshuollon toimintoihin sisältyy tietojen antamista, ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi niitä toteutetaan omana, erillisenä, suunnitelmallisena toimintana yksilöille ja ryhmille. Työterveyshuolto arvioi ohjauksen ja neuvonnan tarpeen työpaikkaselvityksellä, terveystarkastuksilla ja muilla työterveyshuollon menetelmillä. Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut pitävät sisällään työfysioterapeutin, työterveyspsykologin ja muut työterveyshuoltolain edellyttämät asiantuntijapalvelut. Asiantuntijat osallistuvat tarvittaessa työpaikkakäynneille ja ammattihenkilöiden suosituksesta tekevät niitä myös itsenäisesti. Työfysioterapeuttien yksilövastaanottokäyntejä kustannetaan enintään 2 kertaa/vuosi. Työterveyspsykologien yksilövastaanottokäyntejä kustannetaan 2 kertaa/vuosi. Ensiapuvalmius Työpaikalla tulee olla työpaikan olosuhteisiin ja toimintaan nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä ja asianmukainen ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteita varten. Työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana työpaikan ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja järjestämiseen. Työpaikan vaarojen tunnistus ja riskien arviointi sekä työpaikkaselvitys muodostavat perustan ensiapuvalmiuden suunnittelulle. KELAN I KORVAUSLUOKKAAN KUULUVA TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveysyhteistyö Sovitut yhteistyökokoukset 3-4 kertaa vuodessa.

4 4 Työkyvyn tuki ja sairauspoissaolojen seuranta Työnantaja seuraa työntekijän työssä jaksamista ja ottaa tarvittaessa yhteyden työterveyshuoltoon tilanteen arvioimiseksi. Terveyden ja työkyvyn ollessa uhattuna ryhdytään tukeviin ja edistäviin toimenpiteisiin. Työhön paluun tukitoimia ovat mm. sairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen lisäksi työterveysneuvottelu, osasairauspäiväraha ja työkokeilu. Pitkien tai toistuvien sairauslomien aikana sekä esimies että työterveyshuolto pitävät yhteyttä työntekijään. Yrityksen poissaolokäytännöt Työnantaja /esimies seuraa työntekijöidensä sairauspoissaoloja ja ilmoittaa työterveyshuoltoon, jos sairauslomaa on kertynyt yli 30 päivää. Kunnan palveluksessa olevat työntekijät voivat saada äkillisen, lyhytaikaisen sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi työvapaata viisi kalenteripäivää oman ilmoituksen perusteella. Oma ilmoitus sairastumisesta riittää pääsääntöisesti tilanteissa, joissa on kyse epidemialuontoisesta, äkillisestä sairaudesta (kuumeinen flunssa tai vatsatauti) tai niihin rinnastuvasta, lääkärin aikaisemmin diagnosoimasta sairaudesta, jonka oireet ilmenevät äkillisesti ja lyhytaikaisesti. Mikäli tällainen sairaus jatkuu kauemmin kuin viisi päivää, työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön laatima todistus. Esimiehellä on myös oikeus aina pyytää esittämään lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön laatima todistus ensimmäisestä sairastumispäivästä alkaen, vaikka työntekijä ilmoittaa edellä tarkoitetusta sairastumisesta. Muissa kuin edellä mainituissa sairastumistapauksissa työkyvyttömyydestä on esitettävä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön laatima todistus ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Työkyvynarvioon liittyvät tutkimukset Yleislääkäritasoiset laboratorio-ja kuvantamistutkimukset (esimerkiksi nivelen röntgen-kuva tai verikokeita) työterveyslääkärin harkinnan mukaan tutkittaessa työkykyyn olennaisesti vaikuttavaa sairautta ja selvitettäessä sen kuntoutusmahdollisuuksia työkyvyn tukemiseksi. Erikoislääkärikonsultaatio maksusitoumuksella työkykyarvioon liittyen enintään 2 kertaa/ vuosi /erikoislääkäri työterveyslääkärin harkinnan mukaan hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Työpaikkaselvitykset Perusselvitys tehty: MRI- ja ENMG-tutkimukset erikoislääkärin tarkkaan harkitsemina silloin, kun tutkimuksen suorittamisella tavoitellaan nopeampaa työhön paluuta tai ehkäistään työkyvyttömyyttä. Lupa edellä mainittuihin tutkimuksiin varmistetaan aina työnantajalta. Liitteen mukaisesti. Suunnitellut työpaikkakäynnit: TERVEYSTARKASTUK- SET Esimiesten tehtävä on ohjata uudet työntekijät työhönsijoitustarkastukseen.

5 5 Työhönsijoitustarkastus Alkutarkastus Sisältö Tarvittavat lisätutkimukset Työhönsijoitustarkastus tehdään vakituiseen ja määräaikaiseen palvelussuhteeseen tuleville työntekijöille, lisäksi työntekijän työtehtävien olennaisesti muuttuessa, työkykyyn olennaisesti vaikuttavien sairausvaiheiden jälkeen ja sijoitettaessa vajaakuntoista työntekijää uuteen työhön. Alkutarkastus tehdään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Työterveyshoitajan haastattelu, joka sisältää fyysisen ja psyykkisen terveydentilan arvioinnin ja terveyssuunnitelman Tietojen anto ja ohjaus Verenpaineen ja painon mittaus BMI, vyötärönympärys Rokotussuojan tarkistus Näkö ja kuulo Päihteiden käytön selvittely (audit) Terveystarkastukseen sisältyvät työterveyslääkärin harkinnan mukaan otettavat yleislääkäritasoiset laboratorio-ja kuvantamistutkimukset (esim. nivelen röntgenkuva, keuhkokuva, EKG eli sydänfilmi, verikokeita, keuhkojen toimintakoe eli spirometria) selviteltäessä työkykyyn olennaisesti vaikuttavaa sairautta ja sen kuntoutusmahdollisuuksia ja selviteltäessä työperäisen sairauden tai ammattitaudin mahdollisuutta. Tartuntatautilain mukaiset tutkimukset otetaan terveyskeskuksessa. Tarvittaessa työterveyshoitajan tarkastuksen lisäksi järjestetään työfysioterapeutin terveystarkastus ja henkilökohtainen ohjaus, työterveyspsykologin tai työterveyslääkärin terveystarkastus työntekijän työkyvyn selvittämiseksi ja tukemiseksi. Määräaikaistarkastukset ja muut terveydenseurantatarkastukset Työkyvyn seuraamista varten tehdään terveystarkastukset alle 50-vuotiaille 5 vuoden välein sekä 50 vuotta täyttäneille 3 vuoden välein, ellei työntekijälle tehdä lakisääteistä tarkastusta. Terveydentilan seurantatarkastuksia tehdään silloin, kun on perusteltua aihetta epäillä työstä aiheutuvia terveysvaaroja. Määräaikaistarkastukset tehdään 1-3 vuoden välein riippuen altistuksesta. Muista terveydenseurantatarkastuksista sovitaan erikseen työnantajan kanssa. Sisältö on sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa. Fysikaaliset kuormitustekijät Melu Kuulon tutkimus aluksi vuoden välein 4 vuoden ajan, mikäli työntekijä on ensimmäistä kertaa melutyössä. Jatkoseuranta 3 vuoden välein. Mikäli kuulossa todetaan alenemaan, työntekijä ohjataan jatkotutkimuksiin. Tärinä Terveystarkastustarve riippuu tärinän voimakkuudesta ja laadusta. Tarkastukset tehdään oireettomille 3 vuoden välein.

6 6 Poikkeavat lämpöolot Kylmä- ja kuumatyö. Oirekysely/tarkastus 3-5 vuoden välein. Kemialliset kuormitustekijät Biologiset kuormitustekijät Fyysiset kuormitustekijät Näyttöpäätetyö Pölyt ja kemikaalit Työterveyshoitajan tarkastukset 3 vuoden välein, harkinnan mukaan keuhkojen toimintatutkimukset ja lääkärin tarkastus. Työntekijät, jotka altistuvat mm. bakteereille, viruksille, sienille, homeitiöille. Tarkastukset 1-3 vuoden välein. Työntekijään kohdistuvan fyysisen kuormituksen arviointi on tarpeellinen tehtävissä, joissa on runsaasti taakkojen käsittelyä, staattista lihastyötä, yksipuolisia työliikkeitä ja -asentoja tai voiman käyttöä. Näyttöpäätetyö ja siinä tarvittavat erityistyölasit määritellään EU:n direktiivissä. Työntekijä ottaa tarvittaessa yhteyttä työterveyshoitajaan, joka käynnistää työfysioterapeutin ergonomiakartoituksen ja tarvittaessa työntekijä ohjataan työnäköoptikolle. Työsuojalasit Työnantaja korvaa työntekijöille harkinnan mukaan vahvuuksilla olevat suojalasit. Työyhteisön toimivuuden edistäminen Työterveyshuolto osallistuu työyhteisön ongelmien selvittelyyn ja ratkaisujen etsimiseen työnantajan pyynnöstä, tarve voi nousta myös terveystarkastusten tai työpaikkaselvityksen perusteella. Työyhteisön ristiriitojen käsittelyä toteutetaan työterveyshoitajan, työterveyspsykologin ja työterveyslääkärin ohjaamana ryhmätoimintana. Työterveyshuolto on tarvittaessa apuna työyhteisökriisin käsittelyssä. Päihdetyö Yrityksellä on oma hoitoonohjausmalli. Rokotustoiminta Yleiseen rokotusohjelman rokotteet pistetään terveystarkastuksen yhteydessä (Tetanus-d, Polio ja MPR). Kausi-influenssarokotteen kustantaa työnantaja. Hepatiitti A+B -rokote niille työntekijöille, jotka saattavat altistua työssään jätevesille tai jotka tyhjentävät WC:itä sekä kunnan alueen yleisiä ulko- ja urheilualueiden roska-astioita (teknisen puolen henkilöstö, urheilualueiden hoito.) Vesirokkorokotteen voivat saada opettajat ja lasten päivähoidon työntekijät, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.

7 7 Polio-tehosteet 10 vuoden välein työntekijöille, jotka toistuvasti voivat joutua tekemisiin jätevesien kanssa. Puutiaisaivotulehdusrokote työntekijöille, jotka työskentelevät maastossa; mm. teknisen toimen ja urheilualueiden maastossa liikkuvat työntekijät. Vapaa-ajan matkailun liittyviä reseptejä eikä rokotuksia hoideta työterveyshuollossa. Työnantaja ei kustanna vapaa-ajan matkailuun liittyviä rokotuksia. Muu ohjeistus Työnantaja kustantaa työkykyyn ja kuntoutukseen liittyvät B-lausunnot (nimikkeinä esim. lääkärinlausunto sairaus- tai osasairauspäivärahan, kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian, työkokeilun, osakuntoutustuen tai kuntoutustuen, osatyökyvyttömyyseläkkeen tai työkyvyttömyyseläkkeen tai ammatillisen kuntoutuksen hakemista varten). Työnantaja ei kustanna muita lääkärinlausuntoja (kuten lausunto lääkkeiden erityiskorvattavuutta varten, vapaa-ajan harrastuksiin liittyvä lausunto, terveystarkastuslausunto toisen työnantajan palvelukseen siirtyessä). Työnantaja kustantaa ajokorttitodistuksen laatimiseen tarvittavan lääkärin vastaanoton ja ajokorttilausunnon, jos tehtävänkuvaus edellyttää voimassaolevaa ajokorttia. Harkinnanvaraisen palkattoman loman aikana (kesäaika, vuorotteluvapaa tms.) ei ole oikeutta työterveyshuollon palvelujen käyttämiseen lukuun ottamatta mahdollista, ennen eläkkeelle jäämistä tehtävää terveystarkastusta. Sairaanhoidollinen työterveyshuolto ei kuulu perhevapaalla oleville työntekijöille. Sivutoimiset tuntiopettajat eivät voi käyttää työterveyshuollon palveluja. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus Työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuollon palvelut irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Työnantajan velvollisuus lakkaa, kun työntekijä siirtyy toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kuuden kuukauden määräaikaiseen työsuhteeseen toisen työnantajan palvelukseen ja tämän työterveyshuollon piiriin. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle toisen työnantajan palvelukseen ja tämän järjestämän työterveyshuollon piiriin siirtymisestä. Työterveyshuollon pidennettyä järjestämisvelvollisuutta sovelletaan vain, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää ja jos työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työnantajan palveluksessa työsuhteen päättymiseen mennessä.

8 8 Työterveyshuoltoa koskeva pidennetty järjestämisvelvollisuus koskee ja sen jälkeen irtisanottuja työsuhteita. Jos työsuhde on irtisanottu ennen lain voimaantuloa, mutta irtisanomisaika päättyy vasta jälkeen, työnantajan ei tarvitse tarjota työterveyspalveluja edellä mainitulla tavalla Peruuttamattomasta työterveyshuollon vastaanottoajasta peritään hinnaston mukainen maksu työntekijältä. Työterveyshuollon toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden arviointi Työterveyshuollon toimintaa, vaikuttavuutta ja laatua seurataan mittareilla, joissa on huomioitu asiakasnäkökulma. Työterveyshuolto seuraa eri toimintaprosessien määriä (työterveysneuvottelut, kuntoutukset, osasairauslomien hyödyntäminen). Vakioraporteilla seurataan palveluiden käyttöä ja niistä aiheutuneita kustannuksia. Työterveyshuollon toimintaa arvioidaan ja kehitetään itse-/vertaisarvioinnilla, asiakastyytyväisyyskyselyn avulla ja aina työpaikkaselvitysten sekä toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Sairaanhoito (Kelan korvausluokka II) Sairaanhoitosopimukseen kuuluu yleislääkäritasoinen työterveyspainotteinen sairaanhoito, jossa tavoitteena on työkyvyn tukeminen. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa huomioidaan sairauden vaikutus työhön ja työkykyyn sekä työn ja työolosuhteiden vaikutus sairauteen. Työterveyspainotteista sairaanhoitoa toteuttavat työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja resurssien puitteissa. Työfysioterapeuttien yksilövastaanottokäyntejä kustannetaan enintään kaksi kertaa/vuosi. Työterveyspsykologien yksilövastaanottokäyntejä kustannetaan enintään 2 kertaa/vuosi, Yleislääkäritasoiset laboratoriotutkimukset työterveyslääkärin arvion mukaan. Kuvantamistutkimukset: röntgentutkimukset (mm. luukuvat, keuhkokuva, poskiontelokuva) ultraäänitutkimukset (+ siihen mahdollisesti liittyvä biopsia kokonaisuudessaan) mammografiatutkimukset, sairausepäilyissä Erikoislääkärikonsultaatiot työkykyyn vaikuttavissa sairauksissa enintään kaksi kertaa/vuosi/erikoislääkäri hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. MRI- ja ENMG-tutkimukset erikoislääkärin tarkkaan harkitsemina silloin, kun tutkimuksen suorittamisella tavoitellaan nopeampaa työhön paluuta tai ehkäistään työkyvyttömyyttä. Lupa edellä mainittuihin tutkimuksiin varmistetaan aina työnantajalta.

9 9 Toimintasuunnitelma on laadittu Aika ja paikka Työnantajan edustajan allekirjoitus Työterveyshuollon edustajan allekirjoitus Toimintasuunnitelma on päivitetty