TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 1(13) TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: Toimintasuunnitelma päivitetty: TYÖPAIKKA Työnantajan nimi ASIKKALAN KUNTA Postiosoite Rusthollintie 2 Postitoimipaikka VÄÄKSY Puhelin (03) Faksi Sähköposti etunimi.sukunimi@asikkala.fi www-osoite Y-tunnus Tilikausi Toimitusjohtaja Juri Nieminen, Kunnanjohtaja Yhteyshenkilö 1 Pirkko Lohtari Ammatti/tehtävä Työsuojelupäällikkö Postiosoite Rusthollintie 2 Postitoimipaikka Vääksy Puhelin Faksi Sähköposti pirkko.lohtari@asikkala.fi Yhteyshenkilö 2 Ammatti/tehtävä Postiosoite Postitoimipaikka Puhelin Faksi Sähköposti Aapo Pispa Talouspäällikkö Rusthollintie Vääksy aapo.pispa@asikkala.fi Ammatti/tehtävä POHJOLA VAKUUTUSYHTIÖ Postiosoite Kuntien eläkevakuutuslaitos KEVA Postitoimipaikka Puhelin TYÖTERVEYS WELLAMO OY Faksi Sähköposti ASIKKALAN TOIMIPISTE Rusthollintie 1 Postitoimipaikka Aukioloajat Puhelin Faksi Nettiajanvaraus Sähköposti Laskutuksen VÄÄKSY ma-to klo 08-16, pe klo (03) etunimi.sukunimi@tyoterveyswellamo.fi Heli Karjalainen

2 Sivu 2 (13) yhteyshenkilö Yhteystiedot Puh: / heli.karjalainen@tyoterveyswellamo.fi Työterveyshenkilöstö Toimitusjohtaja Yrityksen työterveyslääkäri Puhelin Lainmukainen pätevyys Päivi Hiltunen Urpo Halonen /ajanvaraus On Yrityksen Päivi Eskola työterveyshoitaja Puhelin / Sähköposti paivi.eskola@tyoterveyswellamo.fi Lainmukainen pätevyys On Työfysioterapeutti Puhelin Lainmukainen pätevyys Työterveyspsykologi Lainmukainen pätevyys Sakari Laamanen /ajanvaraus On Riitta Veijalainen, Satu Veijalainen, Taru Salonen On Muut asiantuntijat Potilasasiamies Työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyslääkäri- ja hoitaja) arvioivat asiantuntijoiden käytön tarpeen yhdessä yrityksen kanssa. Mervi Piekkari/PHKS Puhelin Sähköposti potilasasiamies@phsotey.fi TOIMIALA JA HENKILÖMÄÄRÄ Työnantajan toimiala Julkinen hallinto Työntekijöiden 250 lukumäärä KL I Työntekijöiden 250 lukumäärä KL II TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Järjestämistapa Muu oikeutettu palvelujen tuottaja Sopimustaso Sairaanhoidon palvelut Sopimuspäivämäärä Sopimussisältö Kokonaisvaltaiset työterveyspalvelut Korvausluokka I Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon (Työterveyshuoltolaki 1383/ , Kela korvausluokka I), jonka perustana on työn ja työolojen tuntemus ja yhteistyö työntekijöiden, työnantajan ja työsuojeluorganisaation kanssa. Työterveyslääkärin harkinnan mukaan voidaan lähettää erikoislääkärikonsultaatioon (1-2 käyntiä) osana työkykyarviota hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella

3 Sivu 3 (13) käytetään työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin palveluja. Korvausluokka II Työterveyshuolto sisältää yleislääkäritasoisen työterveyshuollollisesti painotetun sairaanhoitopalvelun sekä siihen liittyvät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset (Työterveyshuoltolaki 1383/ , Kela korvausluokka II). Erikoislääkärikonsultaatiot, yksityiset kuvantamis- ja muut tutkimukset työterveyslääkärin harkinnan mukaan työhön liittyvissä sairauksissa (1-2 kertaa). Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella käytetään työfysioterapeutin ja/ työterveyspsykologin palveluja. Muut sovitut tutkimukset: katso sairaanhoito. Toimiluvan tarkistus Kyllä (toimilupa on) PERUSSELVITYS YKSITYISKOHTAISTA TOIMINTASUUNNITELMAA VARTEN Yrityksen toiminta Kunnan eri toimialat ja tulosyksiköt. Kunnallinen lakisääteinen toiminta: hallintotehtävät, lasten päivähoito, peruskoulutus, tekninen toimi, sivistystoimi palvelut kunnan asukkaille. Toimipisteet Henkilöstörakenne Toimitilat Yrityksen tth tarpeet Useita. Kunnan työntekijämäärä 9/2014 on 253 henkilöä. Suurin toimiala on sivistystoimi ja tekninen toimi. Useita, suurin osa on Vääksyn keskustassa mutta myös sivukylillä on esim. kouluja, päiväkoteja ym. Terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä hyvinvoivat työntekijät. Yrityksen tth painopisteet Työkyvyn ylläpitäminen sekä seuranta ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy Työtapaturmien vähentäminen Sairauspoissaolojen vähentäminen Osatyökykyisten aikainen tunnistaminen ja kuntouttamissuunnitelmien laatiminen. Vaihtuvuus Työntekijöiden vaihtuvuus on vähäinen pitkäaikaisissa työsuhteissa. työntekijöistä on osa ( n. 20%) määräaikaisessa työsuhteissa. Tehdyt selvitykset Perusselvityksiä on tehty toimintasuunnitelman mukaisesti n. neljän vuoden välein, tarvittaessa tai olosuhteiden muuttuessa. Toiminnan muutokset Virasto-organisaation muutos on alkanut Päihdetyö Työaikamuodot Työhygieeninen tilanne Suojaintarpeet Fysikaaliset altisteet Kemialliset altisteet Biologiset altisteet Yötyö Päihdetyön hoitoonohjausmalli on käytössä Suurin osa työstä on säännöllistä päivätyötä, osittain ilta-, yö- ja viikonlopputyötä ja päivystystä esim. kiinteistönhuolto, vuoropäiväkoti, vesi- ja jätevesilaitokset. Työpaikkaselvityksien yhteydessä on tarkistettu työolosuhteet, kunnan oma työsuojeluorganisaatio, ympäristöterveydenhuolto sekä AVI tarkastavat myös työolosuhteita. On selvitetty Melu, lämpö- ja kosteusolosuhteet esim. kiinteistönhuoltopuolen töissä. Pölyjä, kemikaaleja, esim. kiinteistönhuoltopuolen töissä, siivoustyössä. Jätevesissä, jäteveden puhdistamolla. Vuoropäiväkodissa. Vähintään 20 yövuoroa/ vuosi.

4 Sivu 4 (13) Fyysiset/ergonomiset olosuhteet Psyykkiset tekijät Sosiaaliset tekijät Tapaturmanvaara EA-toiminta Näyttöpäätetyöntekijöitä runsaasti, siivous- ja kiinteistötyössä on fyysistä kuormitusta. Ergonomiaan on kiinnitetty paljon huomiota ja työergonomiaa parantavia korjauksia on tehty useissa työpisteissä. Väkivallan uhka, työmäärä, kiire kuormittavat mm. esimies, opetusnuorisopalvelu- ja päivähoitotyössä. Haasteelliset vuorovaikutustilanteet mm. esimies, opetus- ja päivähoitotyössä. Kiinteistönhuolto-, siivous- jätevesilaitos ja vesilaitostöissä tapaturman vaara on ilmeinen, muualla vähäinen. Työpaikkaselvitysten yhteydessä työterveyshuolto ja työsuojelu arvioivat ensiapuvälineiden tarvetta ja saatavuutta sekä ensiapukoulutuksen tarvetta. TYÖTERVEYSHUOLLON YLEISLUONTOINEN TOIMINTASUUNNITELMA Perusselvitys Kyllä Toimintasuunnitelmaajanjakso Toimintasuunnitelma hyväksytty Altisteet ja Fysikaaliset kuormitustekijät Fyysiset/ergonomiset Kemialliset Psyykkiset Biologiset Sosiaaliset Yötyö Tapaturmavaara Työterveyshuollon tavoite 1 Menetelmä Varhaisen puuttumisen toimintamallin sekä esimiesten ja työterveyshuollon välisen työterveysyhteistyön tehostaminen. Säännöllinen yhteydenpito työnantajan edustajien ja työterveyshuollon välillä. Työterveysneuvottelujen järjestäminen sekä raportoinnin lisääminen. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus esimiehille mm. varhaisen tuen toimintamallista. Työterveyshuollon tavoite 2 Menetelmä Työterveyshuollon tavoite 3 Menetelmä Seuranta Työntekijöiden työssä jaksamisen tukeminen ja terveydentilan seuraaminen. Terveystarkastukset, terveyssuunnitelmien tekeminen, sairasvastaanotto- ja työpaikkakäynnit. Työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin yksilövastaanotot sekä ohjaaminen työkykyä tukevaan ryhmään. Työn ja työympäristön terveyshaittojen tunnistaminen ja ehkäisy niin, että henkilöstöllä on terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä hyvinvoiva työyhteisö. Työpaikkaselvitykset, tarvittaessa suunnatut selvitykset. Työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin asiantuntijapalvelut, esim. yksilö- ja ryhmätilanteet työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi. Terveystarkastukset ja vastaanottokäynnit. Kyselyt ja niistä raportointi. Yhteistyö riskienarvioinnissa. Tavoitteiden toteutumista seurataan työsuojelun, johdon ja esimiesten kanssa vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, erilaisilla raporteilla, työpaikkakäynneillä ja yhteydenotoilla tarpeen mukaan.

5 Sivu 5 (13) TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelutoimikunta Työsuojeluvaltuutetut Yhteystiedot Työsuojelupäällikkö Yhteystiedot Osallistuminen työsuojelutoimintaan Muu yhteistyö Työsuojelun painopisteet Yrityksessä on työsuojelutoimikunta Tiina Niemi ja Antti Haapanen, varavaltuutetut Tuomo Huhtanen jateppo Alanko etunumi.sukunimi@asikkala.fi Pirkko Lohtari p , sähköposti: pirkko.lohtari@asikkala.fi Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutarkastuksiin työpaikalla. Säännöllinen viestintä työolosuhteisiin liittyen sekä Yhteistyö riskinarvioinneissa. Asikkalan kunnan työsuojelun painopisteet 2015 :Terveellinen ja turvallinen työympäristö. Selvitetään sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen tilanne sekä tarkastetaan riskikartoitusten ajantasaisuus. Kiusaamisen ja henkisen häirinnän kitkeminen pois työyhteisöistä. TIETOJA TOIMINNAN TOTEUTTAMISESTA Yksilötason tth toiminta Terveystarkastusten yhteydessä tehdään työterveyssuunnitelmia. Tehdään osatyökykyisen työkyvyn edistämisen suunnitelmia sekä kuntoutussuunnitelmia. Työpaikkatason toiminta Työpaikkaselvitykseen liittyy toimenpide-ehdotuksia. Ryhmäkohtaista neuvontaa ja ohjausta toteutetaan. Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen tuki ovat käytössä. Työpaikan ja työterveyshuollon hallintatavat ovat käytössä. LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA SEURANTA Arvioidaan ja seurataan Toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä/-yhteisössä Työntekijöiden altistumista ja kuormittumista Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä Työperäisiä (tapaturma/ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia Työntekijöiden sairauspoissaoloja Työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteuttamista Asiakastyytyväisyyttä Toiminnan seuranta Seurantaa tehdään työterveyshuollossa yhteistyössä työnantajan kanssa säännöllisin väliajoin, vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä sekä tarpeen mukaan. Seurantaraportointi Tarvittaessa/pyydettäessä toimitetaan raportteja työterveyshuollosta. TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA TYÖPAIKKASELVITYKSET Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvityksien perusteella laaditaan ja tarkistetaan toimintasuunnitelma. Työpaikkaselvityksissä hankitaan tietoa työstä, työympäristöstä, mahdollisista

6 Sivu 6 (13) vaaroista ja haitoista työntekijän terveydelle ja hyvinvoinnille. Tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä työntekijöiden työkyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Työpaikkaselvityksissä käytetään työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella työterveyshuollon asiantuntijoiden palveluja eli työfysioterapeuttia ja/ työterveyspsykologia. Perusselvitys Suunnattu selvitys Erityisselvitys Työpaikkaselvitys seuranta Ensiapuvalmius Toteutuminen ja seuranta Perusselvityksiä tehdään kaikkiin työyksiköihin säännöllisin väliajoin n.4-5 vuoden välein, tai useammin olosuhteiden merkittävästi muuttuessa. Työpaikkaselvityskohteet suunnitellaan vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Suunnattu selvitys tehdään tarvittaessa kun jossain työpisteessä ilmenee epäily työperäisestä terveysriskistä. Tarvittaessa voidaan käyttää asiantuntijoita esim. työfysioterapeutin ergonomiaselvitys tai työterveyspsykologin tekemä suunnattu työpaikkaselvitys psyykkisen ja sosiaalisen kuormituksen arvioimiseksi. Tehdään tarvittaessa ja erikseen sovittaessa toimintasuunnitelmakauden aikana. Tarvittaessa tehdään työhygieenisiä mittauksia ja käytetään Työterveyslaitoksen työhygieenisiä palveluita tai muita asiantuntijapalveluita. Erityisselvityksiä tehdään tunnistetun terveysriskin tai sairastumisvaaran perusteella ja se on rajattu kyseessä olevaan ongelmaan. Työpaikkaselvitysten ja niissä annettujen toimenpide-ehdotusten toteutumista seurataan sovitun suunnitelman mukaisesti sekä vuosittain toimintasuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä työnantajan kanssa. Otetaan huomioon ensiaputaitojen ja - välineiden tarpeet ja työpaikan erityisvaatimukset. Perusselvityksessä on arvioitu tapaturman vaarat kunnan eri toimipisteissä työpaikkakohtaisesti. Tapaturman vaara on suurimmassa osassa kunnan työpaikoista vähäinen ja joissakin työpaikoissa ilmeinen. Työpaikkaselvityksissä käydään läpi EA-koulutettujen henkilöiden määrät ja tarpeet /työpaikka. Liittenä Työpaikan ensiapuvalmius-ohje.(liite 1.) Ensiapuvalmiuden toteutumista seurataan toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä vuosittain. TIETOJEN ANTAMINEN JA OHJAUS Tietojen antaminen ja Työterveyshuolto tiedottaa työn ja työpaikan terveydellisistä vaaroista ja ohjaus haitoista. Tietojen antaminen ja ohjaus on työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyötä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi. Työpaikkakäyntien ja terveystarkastusten yhteydessä annetaan ohjausta työhön liittyvien riskien ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi (oikeat työmenetelmät ja työskentelytavat, tietoa ammattitaudeista, työtapaturmista ja sairastavuuden liittymisestä työhön) sekä annetaan myös elämäntapaohjausta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi.

7 Sivu 7 (13) Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella, käytetään työterveyspsykologia ( 1-5 käyntiä /hlö/ vuosi) ja työfysioterapeuttia (1-3 käyntiä/hlö/vuosi) asiantuntijoina tietojen antamisessa ja ohjauksessa henkilökohtaisissa vastaanottotilanteissa. Heidän asiantuntemustaan voidaan käyttää myös erilaisissa ryhmä- ja poikkeus/kriisitilanteissa. Tavoitteen mukaisesti (Työterveyshuollon tavoite 1) tiedotetaan varhaisen tuen toimintamallista esimiehille ja tuetaan heidän työtään mallin toteuttamiseksi. Työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi (Työterveyshuollon tavoite 3) ollaan tarvittaessa mukana työyhteisöongelmien ehkäisemisessä ja selvittelyssä. Tiedotuksen seuranta Tiedotuksen toteutumista seurataan toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, työpaikkakäynneillä ja yhteydenotoilla tarpeen mukaan. TERVEYSTARKASTUKSET JA SEURANTA Työhönsijoitustarkastus/ Työhönsijoitustarkastus tehdään työntekijälle, jolla ei työssään ole erityistä Alkutarkastus sairastumisen vaaraa aiheuttavaa tekijää/altistetta. Alkutarkastus tehdään työntekijälle, jolla on työssään erityinen sairastumisen vaara. Kohderyhmät Työhönsijoitustarkastus tehdään kaikille vakinaiseen tai yli 6 kk kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen tuleville uusille työntekijöille, myös työtehtävien tai -olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Työhönsijoitustarkastus tehdään vakituiseen työsuhteeseen tuleville koeaikana. Työhönsijoitustarkastukset tehdään niille työntekijöille, joilla ei ole erityistä sairastumisen vaaraa. Alkutarkastus tehdään uudelle työntekijälle, jolla on työssään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava tekijä tai altiste. Alkutarkastus tehdään kaikille ennen erityisvaarallisen työn aloittamista tai viimeistään koeajan alussa sekä työtehtävien tai -olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Työnantajan tulee ilmoittaa uudet tarkastettavat työterveyshuoltoon ja ohjata työntekijää varaamaan tarkastusaikaa. Palvelussuhteeseen suoritetun valinnan vahvistamiseksi vaadittavan lääkärintodistuksen (T-todistus) työntekijä on velvoitettu hankkimaan omalla kustannuksellaan. Keittiöhenkilökunta: Tartuntatautilain perusteella uuden keittiötyöntekijän työhönsijoitustarkastus tehdään jo koeajan alussa. Työntekijä toimittaa salmonella-todistuksen ennen työn aloittamista ja palattuaan yli 4 vrk Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneen matkan jälkeen. Salmonellatutkimus tehdään tartuntatautilain puitteissa työntekijän omassa terveyskeskuksessa. Perusteet Terveystarkastuksissa arvioidaan työntekijän selviytymistä tulevassa työssään ottaen huomioon työn vaatimukset, altisteet ja työntekijän terveydentila, sekä annetaan tietoa ja ohjausta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Terveystarkastusten tarkoituksena on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vaikuttamalla sekä työhön liittyviin että elämäntapariskeihin. Terveystarkastusten tavoitteena on antaa työntekijälle

8 Sivu 8 (13) tarpeellisia tietoja ammattiin liittyvistä terveyden vaaroista ja niiden hallinnasta. Terveydentilan selvitys on lakisääteistä toimintaa, johon kuuluvat työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin tarpeelliseksi katsomat tutkimukset terveydentilan arvioimiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tarkastuksen sisältö Terveydenhoitajan haastattelu, ohjaus ja neuvonta: Työhöntulotarkastuksen esihaastattelulomake, Audit-kysely, DM2- diabetesriskikysely sekä tarvittaessa muut kyselykaavakkeet. Verenpaineen mittaus, painoindeksin (BMI) määritys, rokotussuojan tarkistaminen/tehostaminen (tartuntavaarassa työskenteleville erillisen ohjeen mukaan), kuulotutkimus ja tarvittaessa lähete maksuttomaan optikon näöntarkastukseen (palaute tulee pyydettäessä työterveyshuoltoon), tarvittaessa keuhkojen toimintakoe ja/tai keuhkokuva. Laboratoriotutkimukset tarpeen mukaan harkiten terveydentilan arvioimiseksi: pieni verenkuva, veren rasva-arvot, paastoverensokeri, munuaisarvo, maksa-arvot: Alat, Gt. Tarvittaessa muita laboratoriotutkimuksia. Alkutarkastuksessa työntekijä ohjataan työterveyslääkärin tarkastukseen työhön sopivuuden arvioimiseksi, työhönsijoitustarkastuksessa vain tarvittaessa. Työterveyslääkärin harkinnan mukaan voidaan ohjelmoida tarvittavia laboratoriokokeita tai röntgentutkimuksia työkyvyn arvioimiseksi ja/tai käyttää erikoislääkärikonsultaatioita (1-2 konsultaatiota). Tähän mahdollisesti liittyvistä lisätutkimustarpeista ja kustannuksista sovitaan erikseen työnantajan kanssa. Tarvittaessa työntekijä ohjataan työfysioterapeutin tai työterveyspsykologin arvioon, ohjantaan tai neuvontaan. Työntekijän kanssa laaditaan työterveyssuunnitelma Työhönsijoitustarkastuksessa ja alkutarkastuksessa työterveyshuolto antaa työntekijälle työhön sopivuudesta lausunnon joka hänen tulee toimittaa työnantajalle. Erityiseen sairastumisen vaaraan liittyvä tarkastus eli määräaikaistarkastus Määräaikaistarkastuksiin kutsutaan 1-3 vuoden välein huomioiden altistuminen ja erillisohjeet tarkastuksien sisällöstä ja tiheydestä yksilöllisen arvioinnin perusteella. Määräaikaistarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja, tarvittaessa ohjataan työterveyslääkärin tai työfysioterapeutin /työpsykologin vastaanotolle. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat työt ja niissä työskentelevien henkilöiden terveystarkastusten tarve ja sisältö arvioidaan työpaikkaselvitysten ja tehtäväkuvien perusteella. Työntekijän kanssa laaditaan työterveyssuunnitelma. Yötyö:Lasten päivähoidon vuorotyöntekijät joilla on vähintään 20 yövuoroa vuodessa. Terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen vähentämiseksi kahtena ensimmäisenä yötyövuonna kerran vuodessa, sen jälkeen alle 25-vuotiaat; vähintään viiden vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa jopa 1-3 vuoden välein vuotiaat; vähintään 5 vuoden välein, yksilöllisen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa useammin vuotiaat; 2-3 vuoden välein yli 60-vuotiaat; 1-2 vuoden välein

9 Sivu 9 (13) Tarkastuksen sisältö: Työhönsijoitustarkastuksen mukaisesti sekä Työterveyslaitoksen vuorotyökysely, työkykyindeksikysely. Melu, tärinä, lämpöolot, mikrobit: Kiinteistöhuolto, jäteveden puhdistamo, kunnossapito, siivous, teknisten töiden aineopettajat. Määräaikaistarkastukset tehdään 1-3 vuoden välein. Terveystarkastuksen sisältö on sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa lisänä altisteiden mukaiset tutkimukset sekä työkykyindeksikysely. Uudet melutyöntekijät: Kuulontutkimus vuosittain 4 ensimmäisen vuoden ajan ja sitten määräaikaistarkastusten yhteydessä 3 vuoden välein. Psyykkisesti kuormittava työ: Erityisopettajat. Määräaikaistarkastukset 1-3 vuoden välein, sisältö työhönsijoitustarkastuksen mukaisesti,lisänä työkykyindeksikysely. Perusteet Työterveyshuoltolaki ja -asetus Työterveyshuolto antaa kirjallisen lausunnon työntekijän sopivuudesta ja työkykyisyydestä työhönsä työntekijälle, jonka tulee toimittaa se työnantajalle. Osatyökykyisten työntekijöiden terveyden seuranta ja Osatyökykyisen terveystarkastus Kohderyhmät Perusteet Tarkastuksen sisältö Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta järjestetään tapauskohtaisesti. Työterveyshuolto seuraa terveystarkastus- ja sairauskäyntien yhteydessä osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymistä ja suosittelee tarvittavia toimia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työnantaja voi edellyttää perustelluista syistä työntekijän työ- ja toimintakyvyn arviota työssä selviytymisen edistämiseksi runsaiden työkyvyttömyysjaksojen jälkeen tai pitkiltä sairaslomilta työhön palatessa. Työntekijään ollaan yhteydessä jo pitkien poissaolojaksojen aikana. Työntekijän kanssa laaditaan tarkastuksen yhteydessä työterveyssuunnitelma. Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvotteluja. Yhteisneuvottelussa kunnioitetaan lakisääteistä yksityisyyden suojaa työelämässä ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapitovelvoitetta. Työnantajan edellyttämissä työ- ja toimintakyvyn arvioinneissa voidaan työterveyslääkärin harkinnan mukaan käyttää erikoislääkärikonsultaatioita (1-2 konsultaatiota). Tähän mahdollisesti liittyvistä lisätutkimustarpeista ja kustannuksista sovitaan erikseen työnantajan kanssa. Tarvittaessa työntekijä ohjataan hoitovastuun siirtävällä lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Työkyvyn seurantavastuu säilyy tällöinkin työterveyshuollolla. Työntekijät joiden terveydentila vaatii terveydellisistä syistä erityistä seurantaa. Tarkastuksia tehdään yksilöllisen arvioinnin perusteella hyvän työterveyshuoltokäytännön ja työterveyshuoltolain mukaisesti. Yksilöllisen suunnitelman mukainen. Muut työkykyä ylläpitävät terveystarkastukset Muu terveystarkastus Terveydenseurantatarkastukset Kohderyhmät Ikäryhmätarkastuksina: vuotiaille työntekijöille 5-6 vuoden välein, yli 50- vuotiaille 3 vuoden välein, yli 60-vuotiaille 1-2 vuoden välein. Kun on perusteltu syy epäillä työn tai työympäristön aiheuttavan työntekijälle vaaraa tai haittaa (esim. sisäilmaongelma, työilmapiiriongelma). Autonkuljettaja: Ajokorttitodistus autonkuljettajan työn sisällön/vaatimusten perusteella.

10 Sivu 10 (13) Perusteet Tarkastuksen sisältö Muu toiminta Interventiot Seuranta TYÖKYVYN HALLINTA Työkyvyn tukemisen toimenpiteet ja työkykyongelmien ehkäisy Työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa Sairauspoissaoloseuranta Terveydenseurantatarkastuksia tehdään työkyvyn ja terveydentilan seuraamiseksi. Työterveyshuolto kutsuu työntekijät terveystarkastuksiin. Sisältö sama kuin työhönsijoitustarkastuksissa, lisäksi työkykyindeksikysely. Työntekijän kanssa laaditaan työterveyssuunnitelma Alkoholinkäyttöä kartoittava kysely (Audit) ja diabetesriskipistekysely tehdään terveystarkastusten yhteydessä. Käydään läpi terveystarkastustarve vuosittain toimintasuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. Noudatetaan työnantajan käytössä olevaa varhaisen tuen mallia (Liite 2.), huomioidaan ennaltaehkäisevä näkökulma kaikessa vastaanotto- ja työpaikkatoiminnassa. Tarpeen mukaan käytetään työterveyshuollon asiantuntijoita, työterveyspsykologia ja työfysioterapeuttia työkyvyn tukemisen toimenpiteissä ja tarpeen kartoituksessa. Työntekijän kanssa laaditaan tarkastusten yhteydessä työterveyssuunnitelma. Vastaanottotyössä sekä työpaikkakäynneillä havainnoidaan työkykyä uhkaavia merkkejä ja ohjataan asiakas avun piiriin. Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvotteluja. Yhteisneuvottelut ja niiden raportointi hoidetaan salassapitovelvoitteen vaatimalla tavalla. Pidetään yhteyttä työnantajaan varhaista puuttumista vaativissa asioissa. Noudatetaan yrityksen sairauspoissaoloseurantakäytäntöä. Kun työntekijä on ollut 30 päivää sairauslomalla, esimies käy hänen kanssaan keskustelun ja ilmoittaa sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon. Tarvittaessa hän myös ohjaa asiakkaan työterveyshoitajan vastaanotolle. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työnantaja voi edellyttää perustelluista syistä työntekijän työ- ja toimintakyvyn arviota työssä selviytymisen edistämiseksi runsaiden työkyvyttömyysjaksojen tai pitkiltä sairaslomilta palatessa tehdyn lakiuudistuksen mukaan työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon, kun työntekijälle on kertynyt 30 sairauspoissaolopäivää. Varhaisen tuen mallin mukainen esimies-alaiskeskustelu kirjallisin muistion tulee tehdä ennen mahdollista terveydellisistä ongelmista seuraavaa yhteydenottoa työterveyshuoltoon. Jos työkyvyttömyys pitkittyy, työntekijän on toimitettava Kelaan työterveyslääkärin lausunto työkyvystä ja selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista viimeistään 90 korvatun sairauspäivän kuluessa. Tähän lausuntoon tulee sisällyttää Työterveysneuvottelun johtopäätökset yhteisneuvottelusta (työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto). Kelasta tulee työntekijälle ilmoitus lausunnon tarpeesta. Työterveyslääkärin laatima 90 päivän lausunto ja siihen liittyvät selvitykset ovat työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa. Työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt ulkopuolisten toimijoiden kanssa Kuntoutuslaitosten, eri alojen erityisasiantuntijoiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä asiakkaan työkyvyn edistämiseksi yksittäisten tilanteiden vaatimalla tavalla.

11 Sivu 11 (13) Varhainen tuki Työnantajalla on käytössä varhaisen tuen malli ja sitä toteutetaan (Liite 2) suunnitellusti. Esimies seuraa työntekijän hyvinvointia ja jos huomaa hälytysmerkkejä keskustelee tämän kanssa. Myös toistuvat ja pitkittyneet sairauspoissaolot ovat keskustelun syynä. Tarvittaessa työnantaja ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työterveyshoitajan vastaanotolla toimitaan ongelman vaatimalla tavalla työkyvyn säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Päihdetyön kuvaus Yrityksessä on käytössä päihdeongelmaisten hoitoonohjausmalli. (Liite 3) Päihdehoidon toteutumista seurataan työterveyshuollon toimesta. Kuntoutus Kuntoutustoiminta Työkyvyn hallinnan seuranta TYÖYHTEISÖTYÖ Työyhteisötyö Työyhteisötyön sisältö Työyhteisötyön toteutus Työyhteisötyön seuranta ROKOTUKSET Työhön liittyvä rokotustoiminta Muu rokotustoiminta SAIRAUDENHOITO Sairaudenhoidon järjestäminen Työterveyshuolto ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen ja osaltaan suunnittelee ja seuraa kuntoutusprosesseja. Ammatilliseen kuntoutukseen ohjataan työkyvyn ollessa alentunut. Kuntoutus suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti yhteistyössä työntekijän, työnantajan, työeläkevakuutuslaitoksen tai KELA:n kanssa. Kelan harkinnanvaraiset kuntoutukset: ASLAK-kurssit ja TYK ja yksilöllinen kuntoutus sairauden perusteella. Työkyvyn hallinnan mallin toteutumista seurataan työterveyshuollon ja työnantajan vuosittaisilla yhteydenotoilla ja prosessien aikana tarpeen mukaan. Työyhteisötyön tavoitteena on työyhteisön toimivuuden edistäminen, työn hallinnan edellytysten lisääminen ja hyvinvoiva työyhteisö. Työterveyshuolto osallistuu erikseen sovitusti työyhteisötyöhön ja käyttää tarvittaessa apuna työterveyshuollon asiantuntijoita (esim. työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti). Työyhteisötyö on työterveyspainotteista, kohdistettua ja määrämuotoista toimintaa, joka suunnitellaan yhdessä yrityksen kanssa. Työyhteisötyö voi olla ohjausta, neuvontaa, ristiriitojen selvittelyä, työstressin torjuntaa sekä esimiestyön ja johtamisen tukemista. Työyhteisötyötä toteutetaan työnantajan, työterveyshuollon ammattihenkilön ja työterveyspsykologin laatiman suunnitelman mukaisesti. Seuranta vuosittaisen toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä Asikkalan Vesihuoltolaitoksella työskenteleville työntekijöille annetaan A- Hepatiitti rokote työnantajan kustantamana. Rokotuksia toteutetaan rokotusohjelman mukaan, mm. jäykkäkouristuskurkkumätärokotus eli Tetanus-d. Matkailijoiden rokotukset jokainen työntekijä hoitaa omalla terveysasemallaan. Työterveyshuolto tuottaa resurssiensa puitteissa yleislääkäritasoista työterveyspainotteista sairaanhoitoa, joka sisältää lääketieteellisesti perustellut yleislääkäritasoiset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Toiminta tapahtuu ajanvarausperiaatteella ilman päivystysvelvoitetta. Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluun eivät sisälly lisääntymisterveydenhuoltoon liittyvät käynnit, gynekologisten tai urologisten sairauksien seuranta, vaihdevuosioireiden hormonihoidot, pitkäkestoista hoitoa vaativien kroonisten haavojen hoito eivätkä kosmeettiset pienkirurgiset toimenpiteet.

12 Sivu 12 (13) Reumasairauksien hoidon seurantaan liittyvät laboratoriokontrollit, diabeteksen vaativa jatkoseuranta, syöpäsairauksien myöhemmät kontrollit ja esim. Marevan-hoitoon liittyvä pitkään jatkuva laboratorioseuranta ohjataan (mahdollisuuksien) mukaan perusterveydenhuollon piiriin. Työterveyshuollolla on koordinaatio- ja ohjausvastuu työhön liittyvien sairauksien hoidossa ja työkyvyn turvaamisessa riippumatta siitä, missä hoitoa ja työkykyä tukevaa toimintaa toteutetaan. Tavoitteena on hoidon tukeminen ja työhön kuntoutumisen edistäminen, myös työpaikalla mahdollisesti tarvittavin toimin. Työperäiset sairaudet ja muut työhön liittyvät sairaudet hoitaa ensisijassa työpaikan olosuhteet tunteva työterveyslääkäri, jonka apuna voi toimia yleislääkäri. Sairaanhoitopalveluja antaa myös työterveyshoitaja. Terveydenhoitaja voi kirjoittaa tilanteesta riippuen 1-5 päivää sairauslomaa. Työterveyshuoltona järjestetty sairaanhoito on työntekijälle tämän sopimuksen laajuudessa maksutonta ja yrityksen kaikille työntekijöille samantasoista. Työntekijöillä on hoitoon hakeutumisessa valinnanvapaus työterveyshuollon, perusterveydenhuollon sekä yksityissektorin tarjoamien palvelujen välillä. Muiden kuin työnantajan tarjoaman työterveyshuollon palveluiden kustannuksista vastaa työntekijä itse. Työterveyslääkäri voi tarvittaessa työnantajan kustantamana konsultoida erikoislääkäreitä (1-2 konsultaatiota) terveydentilan arvioimiseksi silloin, kun hoitovastuu jatkuu työterveyslääkärillä, ja tilata välttämättömiä erikoislääkärin suosittamia lisätutkimuksia. Sairaanhoito toteutetaan noudattaen hyvää työterveyshuollon sairaanhoitokäytäntöä. EI KORVATTAVA TOIMINTA (Kela ei korvaa toiminnasta) Ei korvattavan toiminnan sisältö TOIMINTASUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Lisäys/muutos 1 Lisäys/muutos 2 Lisäys/muutos 3 Lisäys/muutos 4 Lisäys/muutos 5 Influenssarokotuksia annetaan työnsä puolesta riskiryhmään kuuluville työntekijöille. Vuosittain sovitaan muiden kunnan työntekijöiden influenssarokotuksista.

13 Sivu 13 (13) Allekirjoitukset ja allekirjoituspäivämäärä: Paikka ja päivämäärä: Työpaikan edustajien allekirjoitukset: Juri Nieminen Kunnanhohtaja Kunnanhallitus hyväksynyt: Työterveyshuollon edustajien allekirjoitukset: Työterveys Wellamo Oy/Asikkalan toimipiste Urpo Halonen Työterveyslääkäri Päivi Eskola Työterveyshoitaja Hinnasto on toimitettu aiemmin Liitteet: 1. Työpaikan ensiapuvalmius 2. Varhaisen tuen malli 3. Päihdeohjelmamalli

14 TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUS Ensiapuvalmius on osa työpaikan turvallisuutta. Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on, sen riskeihin ja työntekijämäärään nähden, riittävä valmius aloittaa ensiavun antaminen asianmukaisilla ensiapuvälineillä ja ensiapukoulutetuilla työntekijöillä sekä toimintaohjeet tähän. Lisäksi työpaikalla on oltava tila, jossa ensiavun saanut voidaan tarvittaessa ohjata. Ensiapu sisältää myös valmiuden psykososiaalisen tuen antamiseen ja tarvittaessa valmiuden suuronnettomuudessa toimimiseen. Työnantaja huolehtii ensiapuvalmiuden toteuttamisesta ja työterveyshuolto on asiantuntija sen määrittämisessä. (Työturvallisuuslaki, Työterveyshuoltolaki, Ensiapuvalmius työpaikoilla; Myllyrinne, K. (2005)). 1 Kuva 1. Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen". ENSIAPUVALMIUDEN KARTOITTAMINEN Yrityksen ja sen eri työyksikköjen ensiapuvalmiustarpeet määritetään työpaikan riskikartoitusta ja/tai pelastussuunnitelmaa hyödyntäen. Koska työpaikoilla työn tekemisen ympäristöt ja olosuhteet vaihtelevat, ne vaikuttavat ensiapuvalmiuteen. Riskien perusteella määritetään kuinka monta henkilöä koulutetaan ensiaputaitoisiksi ja minkälaisia ensiapuvarusteita hankitaan. Merkittävää on myös miettiä minne ensiapuvälineet sijoitetaan ja kuka niistä huolehtii. Perinteisten ensiapukaappien ja laukkujen ohella on mietittävä mahdollisten muiden välineiden tarve kuten silmänhuuhtelupullot. Riskit jaetaan usein kolmeen vakavuusluokkaan: vähäinen, ilmeinen ja erityinen. Kaikkia eri riskiluokkia voi näin esiintyä yhdessä työpaikassa. Esimerkiksi varastotyössä riski voi olla ilmeinen, kun taas vieressä sijaitsevassa toimistossa se on vähäinen. Ensiapuvalmiuden kartoittamista helpottaa valmiiden lomakkeiden käyttö (Liite). Lomakkeeseen lisätään yrityksen perustiedot: toimiala(t), työntekijöiden määrät, työyksiköt, riskitasot tai -tyypit jne. Näiden tietojen perusteella on helpompi suunnitella vähimmäissuositukset ensiapukoulutettavista ja välineistä. Ensiapuvalmiussuunnitelma kannattaa kirjata myös työtilojen pohjapiirrokseen, johon merkitään: ensiapukaappien paikat, liikuteltavat työpistelaukut, haavanhoitopisteet, silmänhuuhtelu / hätäsuihkujen paikat, alkusammutusvälineiden sijainnit, varauloskäynnit, ym. ja ensiapukoulutettujen työpisteet. 1 Työturvallisuuslaki 738/2002; Työterveyshuoltolaki 1383/2001; Pelastuslaki 468/2003; Valtioneuvoston asetus 1484/2001 & Sairausvakuutuslaki 364/1963; Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen".. 1

15 TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUDEN MÄÄRITTÄMINEN TAPATURMAN VAARA / TYÖYMPÄRISTÖ VÄHÄINEN ILMEINEN TOIMISTOT, VIRASTOT, MYYMÄLÄT TEHDASTYÖT, VARASTO- JA RAKENNUSTYÖT, METSÄ- JA MAA- TALOUSTYÖT, KALASTUS, ALUSTEN LASTAUS JA PURKAUS, KULJETUSTYÖ ERITYINEN HUKKUMISVAARA, SYÖVYTTÄVIEN JA MYRKYLLISTEN AINEI- DEN, PALO-, RÄJÄHDYS- TAI SÄHKÖTAPATURMAVAARA Kuva 2. Tapaturmavaaran määrittäminen. Kuva 3. Kristiina Myllyrinne. (2005). Mukailtu tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen". 2

16 ENSIAPUKOULUTETTUJEN MÄÄRÄT RISKIEN MUKAAN Taulukko 1. Ensiapukoulutettujen määrät. Taulukko on suositus, jonka Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutus on tehnyt noudattaen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita julkaisussa Ensiapuvalmius työpaikoilla sekä työturvallisuuslain (738/2002) 46 :ää, työterveys-huoltolakia ja tutkimusta Myllyrinne (2005) Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen. Ensiapukoulutettujen määrää arvioitaessa hyödynnetään riskiluokitusta tapaturmavaaran mukaan. Saman työpaikan eri työyksiköissä tapaturman-vaara voi määräytyä erilaiseksi. KOULUTUSTEN AIKATAULU Taulukko 2. Esimerkki aikataulutuksesta ensiapukurssien järjestämiseksi. 3

17 ENSIAPUVÄLINEYKSIKÖT Kuva 4. Ensiapukaappi, liikuteltava työpistelaukku ja ensiavun merkki (valkoinen risti vihreässä neliössä). 4

18 ENSIAPUVÄLINEYKSIKÖT RISKIEN MUKAAN = Ensiapukaappi = Työpistelaukku = Taskupakkaus Taulukko 3. Ensiapuvälineyksiköt riskien mukaan (esimerkki). 5

19 Ensiapuvalmius Kartoituksen tekijä/yhteystiedot Allekirjoitus Yritys/Yksiköt Päiväys Yhteyshenkilö TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUDEN KARTOITUS / SUOSITUS Työpisteet Toimiala Työntekijöiden määrä Työpiste / työpaikka (toimisto, tehdas, työmaa, liikkuva työ) Riskin arvio Vähäinen Ilmeinen Erityinen Ensiapukoulutetut (määrä) Ensiapuvälineet (määrä) Yksiköittäin Yhteensä Kuva 5. Esimerkki kartoituslomakkeen käytöstä. 6

20 ASIKKALAN KUNTA HEHA-OHJEET Aktiivinen aikainen puuttuminen.doc AKTIIVINEN AIKAINEN TYÖKYVYN TUKEMINEN JA TOISESTA VÄLITTÄMINEN Yhteistyötoimikunta Kunnanhallitus Aktiivinen aikainen tuki, mitä se on Aktiivinen aikainen tuki on osa terveyttä edistävää työtapaa ja hyvää johtamista. Aikaista työkyvyn tukemista on laajasti ajateltuna kaikki se, mitä työnantaja tarjoaa ja järjestää työntekijöilleen työhyvinvoinnin ylläpitoon, parantamiseen, työkykyriskien välttämiseen sekä työkyvyn alenemisen estämiseen. Aktiivinen aikainen toiminta on välittämistä työtovereista, se on hyvää työtoveruutta ja hyvää johtamista. Työkyvyn varhainen tukeminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pyritään poistamaan työkykyä vaarantavat tekijät jo ennen kuin ongelmia syntyy. Hyvin toimiva työyhteisö tukee jäseniään ja samalla tuottaa työhyvinvointia koko yhteisölle. Koko työyhteisö on esimiehen johdolla vastuussa työpaikan olosuhteiden järjestämisestä sellaisiksi, että se tukee työyhteisön jäsenten työssä selviytymistä. Jokaiselta työntekijältä edellytetään aktiivisuutta ja vastuunottoa oman työkykynsä ylläpidosta. Tämän toimintamallin tavoitteena on edistää henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä, työntekijän pitämistä työkykyisenä ja tarpeettomien ja aiheettomien poissaolojen minimoiminen. Pitkittyessään ongelmat yleensä pahenevat ja niiden ratkaiseminen vaikeutuu. Kriisiytyneen, pitkään jatkuneen ongelmatilanteen selvittelyt sitovat kohtuuttomasti voimavaroja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen työpaikalla havaitaan, sitä yksinkertaisemmilla ja helpommilla toimenpiteillä työssä selviytymistä voidaan tukea. Aikaisessa puuttumisessa esimies on ratkaisevassa asemassa toimenpiteisiin ryhtyjänä. Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä hyvinvoinnista. Työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista seurataan mm. kehityskeskusteluilla sairauspoissaoloja seuraamalla työajan käyttöä seuraamalla työhyvinvointikyselyillä Ongelmilta ei aina voida välttyä, mutta työyhteisön jäsenillä on oltava uskallusta ottaa ne käsiteltäväksi. Viimekädessä asioihin puuttuminen on esimiehen tehtävä. Ongelmien puheeksi ottaminen on normaalia esimiestyötä. Vaikeatkin asiat tulee ottaa rohkeasti esille ja keskustella niistä avoimesti. Esimiehellä on oikeus ja velvollisuus puuttua työntekijän työkykyongelmaan ja työkyvyn heikkenemiseen. Muista aina luottamuksellisuus. Viestejä siitä, ettei kaikki ehkä ole kunnossa: työpäivät pidentyvät jatkuvasti ja työntekijällä on ainainen kiire työyhteisön ilmapiiri muuttuu epämääräiseksi myöhästelyt, sairauslomat ja poissaolot lisääntyvät