Forssan kaupunki TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Viihdeuimala Vesihelmi Yhteistoimintaryhmä 16.12.2013 Kaupunginhallitus 13.1.2014
Sivu2 Sisällys YLEISTÄ... 3 TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA... 4 TYÖSUOJELUVASTUUT... 5 TYÖOLOJEN SEURANTA... 6 SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA... 7 AKTIIVINEN AIKAINEN TUKI... 8 TYÖTAPATURMAT... 9 VAKAVIEN TYÖTAPATURMIEN, AMMATTITAUTIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA... 10 KONE- JA TYÖVÄLINEIDEN HANKINNAT, TYÖMENETELMIEN MUUTOKSET... 11 MUUTOS- JA UUDISRAKENTAMINEN... 12 HENKILÖSTÖN PEREHDYTTÄMINEN... 13 TYÖTERVEYSHUOLTO... 14 TYKY-TOIMINTA... 15 RISKINARVIOINTI... 16 HÄIRINTÄ JA HUONO KOHTELU SEKÄ KIUSAAMINEN TYÖPAIKALLA... 17 VÄKIVALTA JA SEN UHKA... 18 TRAUMAATTINEN TYÖTILANNE... 19 TOIMINTA TULIPALO- JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA... 20 YLEINEN TURVALLISUUS... 21 ENSIAPU... 22 TYÖSUOJELU- JA TURVALLISUUSKOULUTUKSET... 23 TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI... 24
Sivu3 YLEISTÄ Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään työsuojelun päämäärä ja tavoitteet, vastuut ja toimivalta. Työolojen seuranta ja kehittäminen ovat suunniteltua toimintaa, jolla ennakolta torjutaan ja ehkäistään tapaturmien, terveyshaittojen ja vaaratilanteiden ilmenemistä sekä pyritään ylläpitämään hyvää työilmapiiriä ja työssä jaksamista. Työsuojelun toimintaohjelma on osa hyvin toimivan työyhteisön turvaverkkoa. Käytännön tuloksiin päästään riskien arvioinnilla, vaarojen tunnistamisella ja riskien suuruuden arvioineilla. Riskinarvioinnin perusteella päätetään tarvittavista toimenpiteistä ja niiden tärkeysjärjestyksestä. Toimenpiteille määritellään vastuuhenkilöt ja toteutuksen ajankohdat. Työturvallisuuslaki korostaa työnantajan ja työntekijän yhteistoimintaa. Työntekijällä on aktiivinen rooli työpaikan turvallisuuden ja työhyvinvoinnin ylläpitämisessä, kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tämän toimintaohjelman toteutumisen järjestelmällisellä seurannalla sekä työsuojeluasioita ja työturvallisuutta koskevalla ohjauksella ja koulutuksella pyritään saavuttamaan työsuojelussa hyvä taso. Työsuojelun toimintaohjelma päivitetään ja tarkistetaan tarpeen vaatiessa.
Sivu4 TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA Linjaorganisaatio Forssan kaupungin linjaorganisaatio toimii työsuojelun vastuullisena toteuttajana. Yhteistoimintaryhmä/työsuojelutoimikunta Työsuojeluasioita käsittelevänä yhteistoimintaelimenä toimii yhteistoimintaryhmä, johon kuuluu 17 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenistä 8 edustaa työnantajaa ja 9 henkilöstöä. Yhteistoimintaryhmän jäsenistä kaksi on työntekijöitä edustavia työsuojeluvaltuutettuja, yksi työnantajaa edustava työsuojelupäällikkö. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 44/2006,5 luku käsittelee työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Forssan kaupungin yhteistoiminnasta ja työsuojelusta on määräykset hallintosäännön 11 pykälässä. Työsuojeluhenkilöstö Työsuojelupäällikkö: Juha Järvinen Työsuojeluvaltuutettu (muu henkilöstö): Kaija-Leena Niemi 1. varavaltuutettu: Tomi Laajalehto Työsuojeluvaltuutettu (opetushenkilöstö): Aija Ojansuu 1. varavaltuutettu: Hannu Haapaniemi Työsuojeluasiamies (katu- ja viherlaitos) Työsuojeluasiamies (vesihuoltoliikelaitos) Pekka Merikanto Topi Nikkanen
Sivu5 TYÖSUOJELUVASTUUT YLIN JOHTO Johtaa ja asettaa tavoitteita työsuojelutoiminnalle. Antaa yleisiä toimeenpanomääräyksiä. Varmistaa aineelliset edellytykset, kuten tuotantovälineiden ja -tilojen turvallisuus, joista on huolehdittava jo suunnitteluvaiheessa ja investointipäätösten yhteydessä. Toiminnalliset edellytykset, kuten pätevän esimieskunnan valinta, selkeän tehtäväjaon vahvistaminen ja yleisvalvonta. KESKIJOHTO Varmistaa, että työpaikalle on laadittu tarpeelliset työturvallisuuteen liittyvät suunnitelmat. Laatii ja antaa työturvallisuusohjeita ja valvoo niiden noudattamista. Luo edellytykset työolojen seurannalle ja kehittämiselle. Organisoi välittömän työsuojelutoiminnan. Valvoo työyhteisön henkisen työsuojelun ja sosiaalisten suhteiden edellytyksiä. Suunnittelee laitehankinnat sekä valvoo koneiden ja laitteiden turvallisuutta. Tekee tarpeellisia esityksiä ja ilmoittaa epäkohdista ylimmälle johdolle. VÄLITÖN TYÖNJOHTO Antaa työturvallisuusohjeita ja valvoo niiden noudattamista. Valvoo työoloja, työmenetelmiä, koneiden, laitteiden ja työvälineiden kuntoa. Valvoo suojalaitteiden ja henkilökohtaisten suojavälineiden käyttöä. Perehdyttää ja opastaa alaisensa työntekijät. Osallistuu tapaturmien tutkintaan. Seuraa jatkuvasti työoloja ja ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista sekä tekee parannusesityksiä ylemmälle johdolle. Huolehtii työelämän toimivuuteen liittyvistä perusasioista, tukee ja seuraa työntekijän työssä selviytymistä ja kehittää työoloja. Käy tarvittaessa työntekijän kanssa tukikeskustelun. TYÖNTEKIJÄ Noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä. Suorittaa työnsä tarpeellista huolellisuutta ja varovaisuutta noudattaen. Huolehtii omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Ilmoittaa viipymättä esimiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle käytössään tai hoidettavanaan olevissa koneissa, laitteissa, työvälineissä tai henkilökohtaisissa suojaimissa olevista vioista ja puutteista. Seuraa työoloja ja tekee ehdotuksia niiden parantamiseksi. Työntekijät vastaavat omalta osaltaan työyhteisön toimivuudesta. Työhyvinvointia tukevassa toiminnassa oleellista on hyvän johtamisen ja esimiestyön lisäksi myös työntekijän oma panos.
Sivu6 TYÖOLOJEN SEURANTA Työolojen seuranta on työturvallisuuden, työpaikan olosuhteiden, työn kuormittavuuden, työssä jaksamisen ja työilmapiirin jatkuvaa seuraamista. Työolojen seuranta kuuluu erityisesti linjavastuussa oleville esimiehille, mutta myös kaikille kaupungin palveluksessa oleville. Työoloja seuraavat esimiesten ja työntekijöiden lisäksi työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö. Keskeisiä työvälineitä työolojen seurannassa ovat riskinarviointi, turvallisuushavaintoraportit, työterveyshuollon työpaikkakäyntiraportit, käydyt aktiivisen aikaisen tuen mallin mukaiset keskustelut, työtapaturmatilastot, sairauspoissaolojen seuranta, työtyytyväisyyskyselyt ja kehityskeskustelut Työntekijöiden on ilmoitettava havaitsemistaan vioista sekä turvallisuutta ja terveellisyyttä uhkaavista vaaroista ja puutteista vastuussa oleville esimiehille. Vaaratilanteen tai turvallisuuspuutteen ilmoittaminen tapahtuu Pohjolan verkkopalvelussa olevan linkin kautta. Turvallisuushavainnon voi ilmoittaa kuka tahansa kaupungin työntekijä. Esimiesten on annettava ilmoittajalle vastaus siitä, mihin toimiin ja missä aikataulussa ilmoituksen johdosta ryhdytään tai aiotaan ryhtyä. Esimies tekee ilmoituksen perusteella riskinarvioinnin kyseisestä tapahtumasta. Turvallisuushavainnon ilmoittaminen Tavoitteet: Turvallinen toimintaympäristö riskienkartoitukseen, turvallisuushavaintoihin ja työpaikkakäynteihin perustuen, ergonomiset työtavat ja työhyvinvoinnin lisääminen Toteuttajat: Esimiehet, työntekijät, työterveyshuolto, työsuojelu Esimiehet
Sivu7 SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA Sairauspoissaoloja seurataan työkyvyn hallinnan toimintamallin mukaisesti. Sairauspoissaoloista raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä 3 kertaa vuodessa esimiehille ja yhteistoimintaryhmälle. Sisällöllinen seuranta tehdään työterveyshuollossa. Sähköinen sairauspoissaolojen hälytysjärjestelmä lähettää esimiehen sähköpostiin tiedon kun sairauspoissaolojen raja-arvot henkilön kohdalla ylittyvät. Seurantajakso on yksi vuosi. Rajaarvoina ovat yli viisi poissaolokertaa vuodessa, yli 20 kalenteripäivän (kerrytettynä) poissaolo vuodessa ja yli 30 kalenteripäivän yhtäjaksoinen poissaolo. Sähköpostiviestissä on linkki henkilöstöhallinto-ohjelmaan, johon esimies tekee merkinnän varhaisen tuen mallin mukaisesta tukikeskustelusta ja siinä sovitut tukitoimenpiteet tai tiedon siitä miksi tukikeskustelua ei ole käyty. Tukikeskustelun tavoitteena on löytää ne keinot ja toimenpiteet, joilla edistetään työntekijän terveyttä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Työterveyshuolto laatii kerran vuodessa sinne toimitettujen tietojen pohjalta joulukuussa yhteistoimintaryhmän käsittelyä varten yleisen katsauksen niistä keskeisistä toimenpiteistä, joita työterveyshuollon, työnantajan ja muiden toimijoiden yhteistyönä on tehty työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja työkyvyn edistämiseksi. Työterveyshuolto ja työhyvinvointiryhmä (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, henkilöstöpäällikkö) suunnittelevat kerran vuodessa toukokuussa yhteisessä palaverissa toimenpiteitä sairauspoissaolojen hallitsemiseksi. Sairauspoissaolojen hälytysjärjestelmä Työkyvyn hallinnan toimintamalli Tavoitteet: Sairauspoissaolojen väheneminen. Työkyvyttömyyden ehkäisy. Tukikeskustelut. Toteuttajat: Esimiehet, työntekijät, työterveyshuolto, työsuojelu Esimiehet
Sivu8 AKTIIVINEN AIKAINEN TUKI Terveenä työssä aktiivisen aikaisen tuen malli Forssassa osana työhyvinvoinnin edistämistä otettiin käyttöön loppuvuonna 2008. Aktiivisen aikaisen tuen mallin mukaisten keskustelujen tärkeä tavoite on tukea työssä jaksamista ja työkykyä varhaisessa vaiheessa. Esimies käyttää Terveenä työssä - ohjetta ja lomakkeita työvälineenä henkilöstönsä työssä jaksamisen ja työstä selviytymisen seuraamisessa ja tukemisessa. Yhteistoimintaryhmä seuraa sairaspoissaolojen kehitystä ja aktiivisen aikaisen tuen mallin mukaisten - keskustelujen käymistä yhteistoimintaryhmän kokouksissa. Terveenä työssä, aktiivisen aikaisen tuen malli Tavoitteet: Työntekijän pitäminen työkykyisenä, työhön paluun tukeminen, ennenaikaisen eläköitymisen vähentäminen, tapaturmien ja ammattitautien ehkäisy, kuntoutustoimenpiteiden tehokkaampi käyttö Toteuttajat: Esimiehet, työntekijät, työterveyshuolto, työsuojelu Esimiehet
Sivu9 TYÖTAPATURMAT Toiminta vakavissa työtapaturmatilanteissa on kuvattu seuraavassa kappaleessa. Työtapaturmista ilmoitetaan välittömästi lähiesimiehelle, joka täyttää sähköisesti vakuutusten verkkopalvelussa vakuutustodistuksen ja tapaturmailmoituksen. Työtapaturmista ja läheltäpiti tapahtumista tulee tehdä lisäksi turvallisuushavaintoilmoitus vakuutusten verkkopalvelun kautta esimiehen käsiteltäväksi ja työsuojelupäällikölle tiedoksi. Työtapaturman tutkinta suoritetaan tarvittaessa yhteistyössä työsuojelupäällikön ja valtuutettujen kanssa. Linkin kautta ilmoitetaan myös läheltä piti tilanteista ja muista turvallisuushavainnoista. Tapaturmia pyritään vähentämään toimipistekohtaisen riskinarvioinnin avulla ja tekemällä korjaustoimenpiteitä havaittujen riskien osalta. Sattuneet työtapaturmat käsitellään työyksikköpalavereissa vastaavien tapausten estämiseksi. Työtapaturmia seurataan ja niiden ehkäisemiseksi tehdään esityksiä yhteistoimintaryhmässä ja työterveyshuollossa. Vakuutusten verkkopalvelu Tavoite: Työtapaturmien vähentäminen Esimiehet, työntekijät, työsuojeluhenkilöstö ja työterveyshuolto
Sivu10 VAKAVIEN TYÖTAPATURMIEN, AMMATTITAUTIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA Mikäli työpaikalla sattuu vakava työtapaturma, on siitä tehtävä heti ilmoitus poliisille ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta, 44/2006 46.) Ilmoituksen poliisille ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle tekee työnantajan edustajana työyksikön esimies tai työvuorossa oleva vastuuhenkilö. Vakavista työtapaturmista, ammattitaudeista ja vaaratilanteista suoritetaan välittömästi tutkimus, jossa selvitetään niihin johtaneet syyt ja tarvittavat toimet niiden uusiutumisen estämiseksi. Sama koskee sellaisia kone- tai laitehäiriöitä, joilla on vaikutusta turvallisuuteen. Tutkinta suoritetaan työsuojelupäällikön johdolla yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun ja henkilöstön kanssa. Tarvittaessa käytetään asiantuntijoita esiin tulleiden ongelmien syiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Tavoite: Vakavasta työtapaturmasta ilmoittaminen Selvittää tapaturmaan tai ammattitautiin johtaneet syyt ja pyrkiä estämään vastaavanlaisen tapahtuminen uudestaan Toteuttajat: Esimiehet, työntekijät, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, viranomaiset (poliisi ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle) Esimies, työvuorossa vastuussa oleva työntekijä Ilmoitukset on tehtävä välittömästi, säännöllinen ilmoitusten käsittely työsuojelutoimikunnassa (Ytr)
Sivu11 KONE- JA TYÖVÄLINEIDEN HANKINNAT, TYÖMENETELMIEN MUUTOKSET Hankintojen yhteydessä toimittajat velvoitetaan huomioimaan turvallisuusvaatimukset sekä selvitttämään ennakolta niiden vaikutukset turvallisuuteen yhdessä sen henkilön/henkilöstön kanssa, jota hankinta koskee. Valintoja tehtäessä kuullaan ko. henkilöstöä. Turvallisuusvaatimusten täyttyminen selvitetään tarvittaessa yhdessä työsuojeluhenkilöstön kanssa. Samoin menetellään suunniteltaessa työmenetelmien muutoksia. Koneturvallisuus, CE merkintä Uuden koneen hankinta työpaikalle Koneen vaarojen tunnistaminen ennen 1994 Tavoite: Turvalliset ja ergonomiset koneet, työvälineet ja työmenetelmät Toteuttajat: Hankinnoista vastaavat, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut Hankinnoista vastaavat
Sivu12 MUUTOS- JA UUDISRAKENTAMINEN Työympäristön rakenteita ja työtiloja suunnitellessaan työnantajan on huolehdittava siitä, että suunnittelussa otetaan huomioon niiden vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen ja että ne ovat aiottuun tarkoitukseen soveltuvia. Jos suunnittelu annetaan ulkopuolisen suunnittelijan tehtäväksi, työnantajan tulee antaa suunnittelijalle riittävät suunnittelun kohteena olevaa työpaikkaa koskevat tiedot. Suunnittelija velvoitetaan huomioimaan turvallisuusvaatimukset. Henkilöstölle selvitetään ennakolta muutoksen tarkoitus ja tavoitteet sekä vaikutukset turvallisuuteen. Henkilökunta ja työsuojeluhenkilöstö osallistuvat tilojen suunnitteluun. Työsuojelunäkökohdat on huomioitava kaikissa muutossuunnitelmissa. Tarvittaessa neuvotellaan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen kanssa. Tavoite: Turvalliset, ergonomiset, viihtyisät ja toimivat työtilat ja työympäristön rakenteet Toteuttajat: Rakennuttajan edustaja, suunnittelijat, henkilökunta, työsuojeluhenkilöstö Rakennuttajan edustaja
Sivu13 HENKILÖSTÖN PEREHDYTTÄMINEN Jokainen työntekijä perehdytetään tehtäviinsä. Perehdyttämisestä vastaa esimies ja hänen määräämänsä muut henkilöt. Perehdyttämisen avulla työntekijät saavat ennen työn aloittamista tiedot työpaikasta ja sen toimintatavoista, työsuojelu- ja työsuhdeasioista. Omaan työhön liittyvät vaarat ja haitat sekä niiden välttämiseksi tarvittavat toimenpiteet selvitetään niin, että työntekijät pystyvät saamiensa ohjeiden ja tietojen perusteella työskentelemään turvallisesti ja terveellisesti. Perehdyttämistä varten on yleinen perehdyttämisopas, joka on luettavissa henkilöstöpalvelut kansiosta. Sen lisäksi toimialoilla voi olla omia perehdyttämiskansioita. Perehdyttämisopas Perehdyttämislomake Tavoite: Työntekijät pystyvät saamiensa ohjeiden ja tietojen perusteella työskentelemään turvallisesti ja vaarantamatta omaa ja toisten terveyttä tai työviihtyvyyttä. Työntekijä tuntee työpaikan tavoitteet ja arvot ja osaa toimia niiden mukaisesti. Toteuttajat: Perehdyttäjät Esimies, työntekijät
Sivu14 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuoltopalvelut toteuttaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY). Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltoon kuuluu yleislääkäritasoista sairaanhoitoa laboratorio- ja röntgentutkimuksineen ja tarvittaessa ohjaus erikoislääkäritasoiseen hoitoon. Työterveyshuollon toimintaa on selvitetty tarkemmin työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Työpaikkakäynneillä työterveyshuollon ammattihenkilöt ja tarpeen mukaan asiantuntijat selvittävät työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta huomioiden altisteet, työn kuormittavuuden, työjärjestelyt, tapaturma- ja väkivaltavaaran. Tarkastuksissa hyödynnetään riskinarviointia ja muita työhyvinvoinnista kertovia tietoja. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Tavoitteet: Terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä työssä jaksamisen tukeminen. Noudatetaan hyvää työterveyshuoltokäytäntöä siten, että hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö työterveyshuollon, esimiesten ja työntekijöiden välillä toteutuu. Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistoiminnan ylläpito ja kehittäminen. Toteuttajat: Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja Henkilöstöpalvelut.
Sivu15 TYKY-TOIMINTA Työkykyä ylläpidetään tukemalla omaehtoista liikuntaa. Liikuntasetelijärjestelmä mahdollistaa liikkumisen työnantajan tukemana. Lisäksi työntekijöille tarjotaan työnantajan tukemaa virkistystoimintaa virkistystoiminnan ohjeiden mukaisesti. Yhteistoimintaryhmä päättää vuosittain virkistysmäärärahan käytöstä. Työkykyä edistetään myös savuttomuudella ja päihdehaitattomalla työpaikalla. Forssan kaupungin tavoitteena on savuton ja päihdehaitaton työpaikka. Päihdeohjelman avulla tuetaan työntekijöiden työkykyä ja ehkäistään päihdehaittoja sekä ohjataan esimiehiä ja henkilöstöä tarkoituksenmukaiseen toimintaan päihdehaittatilanteissa. Forssan kaupunkityöpaikan savuttomuusohjelmassa keskeistä on tuen antaminen työntekijöille tupakoinnin lopettamiseksi. Työnantaja tukee työterveyshuollon tupakastavieroitusryhmään tai yksilövieroitukseen osallistuvia työntekijöitä kolmen kuukauden ajan annettavalla yksilöllisesti valittavalla ilmaisella lääketieteellisellä vieroitushoidolla. Huomionosoitukset ja virkistystoiminta Liikuntatarjonta Päihdeohjelma Savuttomuusohjelma Tavoitteet: Ylläpitää ja parantaa henkilöstön psyykkistä ja fyysistä työ- ja toimintakykyä. Terveellisen ja turvallisen työympäristön kehittäminen sekä työyhteisön toimintakyvyn, asenteiden, arvojen, tietojen ja taitojen parantaminen Työkykyä ylläpitävää toimintaa, virkistys- ja liikuntatoimintaa järjestetään YTR:ssä vuosittain sovittavalla tavalla. Toteuttajat: Esimiehet yhdessä henkilöstön kanssa, liikuntatoimi, työterveyshuolto, työsuojelu, YTR
Sivu16 RISKINARVIOINTI Esimiehet laativat yhdessä henkilöstön kanssa työolojen vaarojen kartoituksen ja riskinarvioinnin. Työpaikkakäyntien yhteydessä käydään läpi riskinarviointi. Riskinarviointi tehdään toimipistekohtaisesti Riski-Arvi 3.0 tietokoneohjelmalla. Yhteistoimintaryhmä seuraa riskinarviointien toteutusta ja saatuja tuloksia. Riskinarviointeja käytetään apuna työterveyshuollon ja työsuojelun työpaikkakäynneillä. Riskinarviointi koostuu seuraavien vaara- ja riskitekijöiden kartoituksista: Fysikaaliset Ergonomiset Kemialliset Biologiset Henkinen Riskien arviointi Tavoitteet: Turvallinen toimintaympäristö riskienkartoitukseen perustuen, ergonomiset työtavat ja työhyvinvoinnin lisääminen Esimiehet, työsuojelupäällikkö ja valtuutetut, seuranta yhteistoimintaryhmässä Riskinarviointi työyksiköittäin suoritetaan 3 vuoden välein.
Sivu17 HÄIRINTÄ JA HUONO KOHTELU SEKÄ KIUSAAMINEN TYÖPAIKALLA Forssan kaupunki työnantajana edellyttää työpaikoilla normaalia hyvää käytöstä eikä hyväksy huonoa kohtelua, kiusaamista, sukupuolista häirintää tai työsyrjintää. Työturvallisuuslain (738/2002) 28 :n mukaan "Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi". Työturvallisuuslain 18 :n 3 momentin mukaan "Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen haittaa tai vaaraa". Forssan kaupungilla on toimintaohje työssähäirinnän ehkäisemiseksi. Työssähäirinnän ehkäisyohjeet Tavoitteet: Mikäli häirintää, huonoa kohtelua tai kiusaamista havaitaan, työpaikalla puututaan siihen viipymättä toimintaohjeessa esitetyllä tavalla. Esimiehellä on vastuu ratkaista asia, mutta kaikilla työntekijöillä on velvollisuus puutua asiaan sitä havaitessaan. Yhteistoimintaryhmässä seurataan tietoon tulleiden kiusaamisepäilytapausten määrällistä kehitystä. Työsuojeluhenkilöt osallistuvat pyydettäessä tapausten selvittämiseen.. Asia otetaan puheeksi työnantajan kanssa kehityskeskusteluissa vuosittain.
Sivu18 VÄKIVALTA JA SEN UHKA Henkilöstön henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen liittyy vaaratekijöitä, jotka voivat ilmetä asiakkaan uhkailuna ja kiinnikäymisenä. Uhkatilanteisiin on varauduttu toimintaohjein, koulutuksen keinoin, tilasuunnittelun avulla, teknisin hälytyslaittein ja hankkimalla kaasusumuttimia. Sattuneista tapauksista tehdään ilmoitus esimiehelle ja työsuojelupäällikölle turvallisuushavaintoilmoituksella (RH -menetelmä). Esimies ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin uhan vähentämiseksi tai poistamiseksi. Mahdollisten välittömien toimenpiteiden lisäksi kaikki ilmoitukset luokitellaan, tilastoidaan ja käsitellään yhteistoimintaryhmässä. Henkilökunta saa turvallisuuskoulutusta tarpeiden mukaisesti. Koulutuksessa yhtenä osa-alueena on henkilöturvallisuus ja väkivaltaisen asiakkaan kohtaaminen. Koulutuksen tarpeen arvioi alaistensa turvallisuudesta vastaava lähiesimies. Väkivallan uhan hallintakeinot Ehkäise työväkivaltaa Tavoite: Työolosuhteet, varustautuminen ja työntekijöiden valmius kohdata uhkaava tai väkivaltainen asiakas ovat riittävät. Esimies, työntekijät, työsuojelupäällikkö
Sivu19 TRAUMAATTINEN TYÖTILANNE Traumaattisella työtilanteella tarkoitetaan työpaikalla tapahtuvia yllättäviä, voimakkaasti järkyttäviä tai muuten kuormittavia tilanteita. Tällaisia tilanteita ovat esim. väkivaltatilanne, dramaattinen tilanne; esim. asiakkaan yllättävä kuolema, työtoverin vammautuminen tai kuolema. Järkyttävä työtilanne voi aiheuttaa ihmiselle stressireaktioita, jotka heikentävät terveyttä ja työkykyä. Tällaisia ovat esim. pelkotilat, ahdistuneisuus, unettomuus, painajaiset, keskittymiskyvyn puute ja halu vältellä tilanteita, jotka palauttavat mieleen tapahtuneen. Järkyttävän työtilanteen vaikutuksia voidaan lieventää jälkihoidon avulla, joka voi tapahtua joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna. Jälkihoidon järjestelyjä koordinoi työterveyshuolto. Tavoite: Traumaattisen työtilanteen jälkeen työntekijä saa riittävän pikaisesti tarvitsemansa avun Työterveyshuolto Tarvittaessa ja riittävän nopeasti
Sivu20 TOIMINTA TULIPALO- JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA Työyksiköissä on ohjeet toiminnasta tulipaloissa ja muissa hätätilanteissa (pelastus/poistumisssuunnitelmat). Henkilökunnalle järjestetään palokoulutusta. Tulipalo -toimintaohje Tavoite: Kaikkien työntekijöiden tulee hallita ensisammutustoimet, avun hälyttäminen ja evakuointitoimet Esimies Koulutus jatkuvaa
Sivu21 YLEINEN TURVALLISUUS Jokainen johdon ja linjaorganisaation esimies on yhteistoiminnassa henkilökunnan kanssa velvollinen ylläpitämään ja tehostamaan turvallisuutta työpaikalla. Esimiesten lisäksi työolojen seurantaa tehdään työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon toimesta. Yleisessä turvallisuudessa otetaan huomioon myös asiakkaiden ja vierailijoiden turvallisuus. Milloin henkilökuntaan kuuluva henkilö havaitsee turvallisuusongelman, jota hän ei pysty ratkaisemaan heti tai toimivaltansa puitteissa, hänen tulee välittömästi ilmoittaa asiasta omalle esimiehelleen tai työsuojelupäällikölle. Hän voi kertoa asiasta myös työsuojeluvaltuutetulle. Turvallisuushavainto voidaan tehdä tapahtumasta tai olosuhteesta, jolla voi olla vaikutuksia omaisuuteen/toimintaan, ympäristöön tai henkilöihin. Turvallisuushavainto pitää siis sisällään vaara- ja läheltäpiti -tilanteet, mutta myös turvallisuuteen liittyvät kehitysehdotukset. Työturvallisuuslaissa (738/2002) edellytetään työntekijöitä ilmoittamaan havaitsemistaan vioista ja puutteista, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle, sekä työnantajalle että työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan on puolestaan ilmoitettava työntekijälle sekä työsuojeluvaltuutetulle niistä toimenpiteistä, joita vastaavien tapausten ehkäisemiseksi on tehty tai tullaan tekemään. Turvallisuushavainnon ilmoittaminen ja käsittely Tavoite: Kaupungin tiloissa työskentely, asiakkaana olo tai vierailu on turvallista. Johto, esimiehet, työsuojeluhenkilöstö, työntekijät
Sivu22 ENSIAPU Työpaikan ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, ensiapuvarustus ja toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Ensiapukoulutus ja sen järjestäminen: Henkilökunnalle järjestetään EA1 kurssi/tai hätäensiapukurssi ja ylläpitokoulutus, jolloin tavoitteena on saada joka työpaikalle vähintään yksi ensiapukoulutettu työntekijä. Niissä työpaikoissa, joissa ei ole hoitohenkilökuntaa, tulee sopivaan paikkaan asettaa nähtäväksi tiedot ketkä ovat ensiaputaitoisia työntekijöitä. Ensiapukoulutuksen saaneista pitää esimies ajan tasalla olevaa luetteloa, josta käy ilmi koulutettujen osuus henkilöstöstä, koulutettujen nimet ja koulutus sekä saadun koulutuksen ajankohdat. Varustus: kaikissa toimipisteissä on vähintään ensiapukaappi tai vastaava varustus ja ajoneuvoissa ensiapulaukku. Tavoite: Kaikissa toimipisteissä vähintään 5 % henkilökunnasta on ensiaputaitoista Yksikön esimiehet huolehtivat oman yksikkönsä henkilökunnan koulutuksesta
Sivu23 TYÖSUOJELU- JA TURVALLISUUSKOULUTUKSET Henkilökunta saa työsuojelu- ja turvallisuuskoulutusta tarvittaessa. Turvallisuussuunnitelma/pelastussuunnitelma on tehty kiinteistökohtaisesti ja se on henkilökunnan luettavissa. Henkilökunnalle pidetään palokoulutusta ja sammutusharjoituksia. Koulutetuista pidetään kirjaa. Työpisteisiin, jossa on väkivallan uhka järjestetään henkilöturvallisuuskoulutusta. Koulutuksen järjestämisestä vastaa työyksikön esimies. Yksityöskentelyä varten työyksikön esimies laatii toimintatapa ja hälytysohjeet. Yksintyöskentely Tavoite: Työntekijöillä on riittävä osaaminen turvalliseen työntekoon ja hätätilanteiden varalle. Esimiehet
Sivu24 TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI Forssan kaupunki on hyväksynyt noudatettavaksi erillisen henkilöstöä koskevan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Suunnitelma sisältää ohjeita työantajan toimenpiteistä tasaarvon edistämiseksi. Tasa-arvokysymyksiä ja mahdollisesti käynnistettyjä tasa-arvon edistämishankkeita seurataan työsuojeluorganisaatiossa ja yhteistoimintaryhmässä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tavoite: Työntekijöitten tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu Tasa-arvolain soveltamisen tavoitteena on edistää tasa-arvoisen ajattelutavan juurruttamista työpaikan henkilöstöön ja työympäristöä koskevaan suunnitteluun, valmisteluun ja päätöksentekoon niin, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet toimia työtehtävässään. Kaikki Seuranta: Toimenpiteiden toteutumista seuraa yhteistoimintaryhmä.