Välinehuollon selvitysprojekti - Projektiraportti

Välinehuollon selvitysprojekti - Projektiraportti

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 4 2. PROJEKTIORGANISAATIO... 5 3. PROJEKTIN ETENEMINEN... 6 4. VÄLINEHUOLLOSTA YLEISESTI... 6 4.1. STERILOINNIN VALIDOINTI... 7 5. VÄLINEHUOLLON TOIMINTAMALLIT... 8 6. VÄLINEHUOLLON TILAT... 9 7. NYKYTILA ALUEEMME VÄLINEHUOLLOSSA... 10 7.1. VÄLINEHUOLLON KUSTANNUKSET...10 7.2. LOGISTIIKKA...12 7.3. TOIMIPISTEET...13 7.3.1. KESKUSSAIRAALAN VÄLINEHUOLTO...13 7.3.2. KOKKOLAN PÄÄTERVEYSASEMA...18 7.3.3 TORKINMÄKI...23 7.3.4 KOIVUHAKA...24 7.3.5. KÄLVIÄ...25 7.3.6. ULLAVA...26 7.3.7. LOHTAJA...27 7.3.8. KANNUS...28 7.3.9. TOHOLAMPI...31 7.3.10. LESTIJÄRVI...33 7.3.11. REISJÄRVI...34 7.3.12. KRUUNUPYY...34 7.3.13. ALAVETELI...35 7.3.14. TEERIJÄRVI...36 7.3.15. KAUSTINEN...38 7.3.16. TUNKKARI...38 7.3.17. HALSUA...40 7.3.18. PERHO...42 7.4. VÄLINEHUOLTOTILOJEN LÄMPÖTILOISTA JA ILMASTOINNISTA YLEISESTI...44 7.5. KESKIARVOJA JA OSUUKSIA VÄLINEHUOLLON TOIMIPISTEISTÄ...45 8. VÄLINEHUOLTOTOIMINNAN KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 48 8.1. TILAT...48 8.2. LAITTEET JA LAITEREKISTERIT...48 8.3. INSTRUMENTTIMÄÄRÄT/INVENTAARIO...49 8.4. KERTAKÄYTTÖINSTRUMENTIT...49 2

8.5. LOGISTIIKKA...50 8.6. VÄLINEHUOLLON KUSTANNUKSET...50 8.7. HENKILÖSTÖ...51 8.8. VARASUUNNITELMAT...51 8.9. LASKUTUS JA HINNASTO...52 9. VÄLINEHUOLLON KESKITTÄMISEN HYÖTYJÄ JA RISKEJÄ... 52 10. PÄÄTÖSESITYS PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄLLE... 54 11. POHDINTAA JA PROJEKTIN AIKANA ESIIN TULLEITA ASIOITA... 54 3

1. Johdanto Välinehuolto on palvelu, jonka tehtävänä on tuottaa puhtaita, steriilejä, toimintakelpoisia ja käyttötarkoituksen mukaisia instrumentteja, välineitä ja muita tuotteita potilaan tutkimusta ja hoitoa varten. Välinehuolto on ydinprosessille välttämätön tukipalvelu. Toiminta on vastuullista tartuntojen leviämistä ehkäisevää työtä. Mm. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (TLT-laki/2010) määrittää välinehuollon toimintaa. Syksyllä 2013 Keski-Pohjanmaan kunnat sekä Kiurun valtuusto hyväksyivät alueellisen järjestämissuunnitelman, jossa määritellään välinehuollon tavoitetilaa seuraavasti: Välinehuollon palvelujen jatkuvan kehittämisen haasteena on kustannusten hallinta, osaamisen varmistaminen sekä ajanmukaisen ja laatuvaatimukset täyttävien sterilointilaitteiden hankinta ja huolto. Viimeisten vuosien aikana välinehuoltotoimintoja Suomessa on keskitetty. Keski-Pohjanmaalla välinehuolto tulisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, jolloin välinehuollon kokonaisuutta voidaan paremmin valvoa laadun, kustannusten, henkilöstön, osaamisen ja jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Keskittäminen toisi kustannussäästöä päällekkäisten toimintojen purkamisen, hankintojen keskittämisen, laitekannan hallinnan, poikkeusoloihin varautumisen, yhteisten toimintamallien ja ohjeistusten standardisoinnin kautta. Välinehuollon toiminnallinen alueellinen etäpisteverkosto vähentäisi kuljetuksista syntyviä kustannuksia. Tällä taustalla on tehty anomus välinehuollon selvitysprojektia varten. Projektin perustamiskokous pidettiin 20.2.2014, ja projektin toteutusajaksi määriteltiin 5.5 6.7.2014. Projektin tavoitteena on ollut Keski-Pohjanmaan alueen välinehuoltotoiminnan nykytilan selvittäminen. Alkuperäisesti tavoite projektianomuksessa on ollut alueellisen välinehuoltokeskuksen perustamisedellytysten selvitys ja kannattavuuslaskenta. Kuitenkin jo projektin alkuvaiheessa pystyttiin todentamaan, että nykytilanteessa ei ole mahdollista tuottaa esimerkiksi tarkkaa kustannushyötyanalyysia, koska liian paljon muuttujia laskentaan puuttuu. Talouden tunnusluvut eivät ole vertailukelpoisia, tai että välinehuollon kustannuksia eivät ole tiliöity samalla tavalla. Oleellisena osana laskentaan olisivat myös olleet laitteistojen huoltokustannukset, nykyisten instrumenttien inventaario ja esimerkiksi logistiikan nykykustannukset. Näitä tietoja ei ole eksakteina saatavilla, osin lainkaan, joten kannattavuuslaskentaa ei ole siksi tehty. Projektin analysointi on siksi enemmän teoriapohjainen, ja tämä asia on hyväksytty projektikokouksessa 10.6.2014. 4

2. Projektiorganisaatio Projektin vastuuhenkilönä on toiminut operatiivisen tulosalueen ylihoitaja Kaija-Riitta Suonsyrjä, ja projektin toteutuksesta on vastannut tuotantotalouden insinööri, toimintaterapeutti Janne Korkiakangas. Projektiryhmä Yhteystiedot Kaija-Riitta Suonsyrjä, projektivastaava 0407232301 k-r.suonsyrja@kpshp.fi Janne Korkiakangas, projektipäällikkö 0406534191 janne.korkiakangas@kpshp.fi Katri Vironen 0406534079 katri.vironen@kpshp.fi Pirjo Lepistö 0405634527 pirjo.lepisto@kpshp.fi Teija Nikula 0408045045 teija.nikula@kpshp.fi Anna-Liisa Nikkarikoski 0447307642 anna-liisa.nikkarikoski@kokkola.fi Soili Siltala 0447307667 soili.siltala@kokkola.fi Kaisa Rannankari 0406534512 kaisa.rannankari@kpshp.fi Ohjausryhmä Pekka Korhonen 0408042210 pekka.korhonen@kpshp.fi Martti Lilja 0447307678 martti.lilja@kokkola.fi Teija Määttälä 0408045134 teija.maattala@kpshp.fi Tomas Carlsson 0447307672 tomas.carlsson@kokkola.fi Paula Varila 0408045138 paula.varila@kpshp.fi Jukka Mäkelä 0447232323 jukka.makela@kpshp.fi Ilkka Luoma 0447307628 ilkka.luoma@kokkola.fi Hannu Pajunpää 0447232300 hannu.pajunpaa@kpshp.fi 5

3. Projektin eteneminen Varsinaista projektin aloituskokousta ei lyhyen aikataulun vuoksi järjestetty, ja jo helmikuun perustamiskokouksessa suunniteltu projekti- ja ohjausryhmä sovittiin lopullisesti puhelinkeskusteluina. Projektin alkuaikana tarkempi perehtyminen välinehuoltoon oli välttämätöntä. Vierailut välinehuollon pisteisiin alkoivat, ja keskustelua välinehuollon ammattilaisten kanssa on tehty paljon. Aikataulut vierailuista välinehuollon kaikkiin pisteisiin laadittiin ja sovittiin. Vierailut ovat toteutuneet kaikkiin välinehuollon pisteisiin lukuun ottamatta Lohtajaa ja Reisjärveä. Lohtajan välinehuoltaja on kuitenkin tavattu, ja hän on antanut riittävästi tietoa sekä toimittanut valokuvat tiloista. Reisjärvi kuuluu alueelle vain erikoissairaanhoidon osalta, ja tiedonsaanti on ollut haastavampaa. Perusterveydenhuollon välinehuollon tilasta on saatu tietoa lopulta sähköpostitse. Välinehuollon toimijaverkoston selvittäminen ja tavoittaminen oli välillä aikaa vievää. Projektin ajankohta touko-kesäkuulla on myös aktiivista lomaaikaa, ja paljon välinehuollon toimijoita on ollut vuosilomalla. Projektin aikana on selvitystyössä ollut mukana myös keskussairaalan hygieniahoitaja Sebastian Finnilä, sekä taloustoimiston laskentasihteeri Kaisa Rannankari. Ensimmäinen projektikokous pidettiin 10.6. keskussairaalan tiloissa, ja projektin päättävä kokous Kokkolan tk:n tiloissa 4.7.2014. Projektiraportissa käsitellään erikoissairaanhoitoa lyhenteellä esh, perusterveydenhuoltoa lyhenteellä pth, ja suun terveydenhuoltoa lyhenteellä sth. 4. Välinehuollosta yleisesti Välinehuoltoa ohjaavia lakiasetuksia, määräyksiä, standardeja ja esimerkiksi lääkelaitosten suosituksia on paljon. Nämä ovat koottuina liitteeksi 1, ja listan pituus kuvastaa sitä, kuinka montaa eri ohjetta ja säännöstä tulisi välinehuollossa ottaa huomioon ja noudattaa. Välinehuolto osana potilaan palvelu- tai hoitoketjua tuottaa käyttötarkoitukseen soveltuvat välineet oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, oikein pakattuina yhdessä laadukkaan palvelun kanssa. Prosessi sisältää tutkimuksissa tai hoidoissa käytettävän välineistön puhdistamisen, desinfioinnin, pakkaamisen, steriloinnin ja tuotteiden toimittamisen ja mahdollisen varastoinnin. Välinehuoltopalveluilla voidaan parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta, sekä samalla alentaa kustannuksia. Välinehuoltotoiminnan merkitys on kasvamassa infektioiden näkökulmasta. Se on oleellinen osa potilaan turvallista hoitoa ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden ehkäisyä. Välinehuollon tarkoituksena on huoltaa potilaan tutkimuksessa ja hoidossa käytettävät monikäyttöiset välineet siten, ettei niistä aiheudu tartuntavaaraa. 6

Välinehuolto vaatii asiantuntemusta, ja tietoa tulee päivittää. Ammattimaisen välinehuollon suorittaa välinehuoltajan ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Ammattimaisen käyttäjän tulee vastata esimerkiksi siitä, että sterilointilaite toimii oikein ja tuottaa steriilejä tuotteita. Käyttöhenkilöllä tulee olla myös tieto painelaitteiden toimintaperiaatteista. Painelaitteiden käytölle välinehuollossa on siinä mielessä merkitystä, että esimerkiksi tilavuudeltaan yli 60 litran autoklaavin käyttöön vaaditaan painelaiteasetusten mukainen koulutus. Mitä tapahtuu, jos instrumentit eivät ole steriilejä? Voiko kukaan todentaa, tai onko se ollut koskaan laskettavissa, paljonko kontaminoituneen välineen kautta on infektioita tullut tai on aiheuttanut lisää hoitokuluja? Kalliiden operaatioiden onnistuminen vaarantuu, mikäli steriiliydestä ei olla varmoja. 4.1. Steriloinnin validointi Sterilointilaitteen suorituskykyä mitataan osoittamalla, että steriloitavat olosuhteet saavutetaan toistuvasti steriloitavan kuorman kaikissa osissa. Validoinnissa käytetään mallikuormia, jotka vastaavat käytettäviä kuormia, ja joiden on oltava vähintään yhtä vaikeasti steriloitavia. Tuloksena saadaan kullekin sterilointiohjelmalle ja kuormalle hyväksyttävät lämpötilan ja paineen vaihteluvälit, esimerkiksi lämpötila-paine-piirturin mallikäyrät. Varsinaiset steriloinnit voidaan hyväksyä vain, jos lämpötila-paineaika ovat malliajon mukaiset ja vaihteluvälien sisällä. Laitteen suorituskyky tulee osoittaa uudelleen säännöllisin välein, yleensä vuosittain. Tämä tulisi tehdä myös silloin, jos pakkausjärjestelmiä tai kuormia muutetaan niin paljon, etteivät ne vastaa aikaisemmin validoinissa käytettyjä mallikuormia. Validointi vaatii erikoislaitteistoa ja taitoja, siksi sen suorittaa usein ulkopuolinen taho. Höyrysteriloinnin validointia on käsitelty yksityiskohtaisemmin SFS-käsikirjassa 134. Perusterveydenhuollossa laitekanta on siirtymässä, tai jo on, sellaisten sterilointilaitteiden käyttöön, jotka voidaan validoida. Näitä standardin SFS-EN 13060 mukaisia validoituja piensterilointilaitteita ei ole kaikissa perusterveydenhuollon yksiköissä käytössä. Muiden piensterilointilaitteiden toimintaa tulee valvoa seuraamalla autoklaavin kammion lämpötilaa, painetta ja aikaa sterilointiohjelman aikana sekä käyttämällä jokaisella sterilointikerralla tehoa mittaavia kemiallisia indikaattoreita. Ilmeisesti viimeisin muutos lakiin terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista on tullut 2012. Lakiasetukset ja standardit käsittelevät terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita, eikä niistä löydy erikseen määräyksiä koskemaan esh:n ja pth:n välinehuoltoa. 7

5. Välinehuollon toimintamallit Välinehuolto on erikoistumisalueenaan osa terveydenhuoltojärjestelmän tukipalveluita. Toteutus tapahtuu organisaatiossa keskitetyn, osittain keskitetyn tai hajautetun mallin mukaan. Keskitetty toimintamalli tarkoittaa alueellista välinehuoltokeskusta, jonne kaikista muista pisteistä instrumentit lähetetään huoltoon, ja vaatii toimivan ja luotettavan logistiikan. Keskitetyssä toiminnassa henkilöstö on yhden organisaation ja johdon alaisuudessa. Keskitetyn ratkaisun yhteydessä voidaan puhua myös toiminnan tilaaja-tuottaja-mallista, jossa hyötyjä tulee esimerkiksi hintatietoisuudesta ja hintalaatusuhdetietoisuudesta. Malli kannustaa liiketaloudelliseen toimintaan, toiminnan kehittymiseen, joustavuuden parantamiseen ja byrokratian vähentämiseen. Osittain keskitetyssä toimintamallissa kaikkia huoltolaitteita ei ole keskitetty välinehuoltokeskukseen. Keskussairaalatasolla voidaan ajatella tätä mallia siten, että esimerkiksi leikkaus- ja toimenpideyksiköissä on oma välinehuolto ja laitteisto, mutta sairaalan muu välinehuolto toteutetaan välinehuoltokeskuksessa. Osittain keskitetyssä mallissa henkilöstö voi olla myös hajautettuna eri yksiköihin, tai voivat olla hallinnollisesti samassakin. Koko sairaanhoitopiiriä koskien tätä toimintamallia voisi ajatella siten, että esimerkiksi keskussairaalan välinehuoltokeskuksen lisäksi olisi nk. satelliittipisteitä 2-3 muulla alueella. Satelliittipisteisiin toimitettaisiin sovittujen (lähimpien?) toimipisteiden instrumentit huoltoon. Henkilöstö voisi olla saman yksikön alaisuudessa siitä huolimatta. Hajautetussa toimintamallissa yleisesti useat käyttöyksiköt huoltavat instrumentit paikallisesti. Välinehuollon toimipisteitä on enemmän, ja sitä kautta laitekantaa tarvitaan enemmän. Hajautetun toimintamallin etuna voidaan pitää instrumenttien lyhyttä huoltokiertoa, osastojen/ yksiköiden erikoistoiveiden helpompaa toteuttamista sekä vähäisempää instrumenttien kokonaismäärää. Huoltotilojen ja laitteiden määrä on suurempi, laitteiden validointi-, valvonta- ja huoltokulut ovat suuremmat. 8

6. Välinehuollon tilat Välinehuollon tilat jaetaan toimintojen mukaisesti likaiseen, puhtaaseen ja steriiliin alueeseen. Näiden eri huoltotila-alueiden pintamateriaaleillekin löytyy selkeät suositukset. Märkätilojen pinnat, kuivan tilan pinnat, ja steriilin alueen huoltotilan pinnat tulisi olla suositusten mukaiset. Esimerkiksi kattojen pintamateriaalille on suosituksena maalatut pinnat, ei siis alueellamme yleisesti käytössä olevat nk. villapohjaiset ääntä eristävät levyt. Huollettavien instrumenttien tulisi kiertää nk. likaisesta puhtaalle alueelle, ja edelleen steriilille alueelle ilman, että ne altistuvat kontaminoitumiselle esimerkiksi huoneesta toiseen kuljetettaessa, tai että samassa tilassa on pöytäpinnoilla sekä likaisia että desinfioituja välineitä. Tilojen ilmanvaihdosta ja suodattamisesta tulee huolehtia, lämpötila ja ilman kosteuspitoisuus eivät saa nousta liian korkeiksi. 9

7. Nykytila alueemme välinehuollossa Alueemme välinehuollon tilaa kuvaa tällä hetkellä parhaiten hajautettu toimintamalli, välinehuollon toimipisteitä on useita, usein pth:n ja sth:n osalta jopa erikseen samassa rakennuksessa. Tämän projektin aikana välinehuoltoa (poislukien siis esim. vuodeosastojen välinepesut) tekeviä pisteitä on käsitelty yhteensä 21. Osittain keskitettyä toimintaa on esimerkiksi keskussairaalassa, Kokkolan pääterveysasemalla ja Tunkkarin terveyskeskuksen alueella. Keskussairaalassa pääpaino välinehuollossa on toimenpideinstrumenttien kanssa. Terveyskeskuksissa usein eniten välinehuoltoa tulee sth:sta, mutta myös painotukseltaan erityyppisiä toimipisteitä on, kuten esimerkiksi Tunkkarin välinehuolto, jossa eniten instrumentteja tulee pth:n puolelta. 7.1. Välinehuollon kustannukset Alueen välinehuollon kustannusten selvittäminen ja tulkinta on tuonut omat haasteensa, mukana on ollut laskentasihteeri Kaisa Rannankari, joka on ollut yhteyksissä talouspuolen ammattilaisiin. Valitettavasti alueemme välinehuoltoa tuottavissa organisaatioissa kustannusseurantaa ei tällä hetkellä toteuteta välinehuollon näkökulmasta kattavasti tai samoin perustein (kustannuspaikkalaskenta kirjanpidossa tai vastaava). Talousarvioihin tai tilinpäätöstoteumiin perustuvaa kustannusvertailua tai nykytilan kartoitusta on mahdotonta tehdä. Yhteenveto käyttötalouden talousseurannasta: Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä / erikoissairaanhoito Välinehuoltoa seurataan kokonaisuutena vastuuyksikkö 4801 välinehuolto operatiivisella tulosalueella. Vastuuyksikön tilinpäätös 2013 tuloslaskelma sisältää kaikki käyttötalouden ulkoiset sekä myös sisäiset kulut mm. henkilöstökulut, tarvikkeiden ja palveluiden ostot, sisäiset erät (mm. hallinnon vyörytys, tilaja tietokonevuokrat, talous- ja henkilöstötoimiston palvelut), poistot koneista ja kalustosta. Ne eivät sisällä investointilainojen korko-osuuksia (jotka vuonna 2013 noin 200 t koko kuntayhtymässä). Keskussairaalan välinehuoltokeskuksen toiminnanohjausjärjestelmässä käytettävä sisäinen hinnasto ei ole tällä hetkellä kustannusvastaava ja tuotteistus/hinnoittelu kaipaa pikaisesti kehittämistä. 10

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä / liikelaitos Jyta Asiantuntija-apuna on haastateltu taloussihteeri Pirkko Hautalaa, lisäksi on ajettu raportteja kuntayhtymän kirjanpidosta. Jytan välinehuollon kustannuksia ei kokonaisuutena seurata kirjanpidossa. Organisaatiorakenteessa kolme välinehuollon kustannuspaikkaa; 5622 välinehuolto Kannus, 5625 välinehuolto Toholampi ja 5626 välinehuolto Tunkkari. Vastuuyksiköiden raportit tilinpäätöksestä 2013 sisältävät osittain välinehuoltoon liittyviä ostettavia palveluita ja tarvikkeita (huolto yms.) mutta todennäköisesti välinehuoltoon liittyviä ostoja kohdistuu myös muihin vastuuyksiköihin. Välinehuoltoon liittyvät henkilöstökulut / välinehuoltajien vakanssit ovat Kannuksessa ja Tunkkarissa vuodeosastoilla. Toholammilla käytetään ostopalvelua kunnalta ja ovat laskut kohdistuneet todennäköisesti vastaanotolle samalla laskulla kuin siivouspalvelut, laskuilla ei eritelty välinehuollon osuutta pyynnöistä huolimatta. Lisäksi välinehuoltoa tehdään myös muissa toimipisteissä (mm. hammashuollossa) mutta näissäkään välinehuollon kustannuksia ei seurata kirjanpidossa/kustannuslaskennassa kokonaisuutena. Perhon toiminnan osalta Satu Puoliväli on toimittanut sähköpostitse tiedon että välinehuoltoa ei seurata omana kokonaisuutenaan vaan kulut sisältyvät muihin toimintoihin. Kokkolan kaupungin terveyspalvelut Asiantuntija-apuna ollut Soili Friis, ja häneltä on saatu tilinpäätösraportit. Välinehuollon kustannuksia seurataan kirjanpidossa/kustannuspaikkalaskennassa kokonaisuutena ainoastaan pääterveysaseman päätoimipisteen osalta, mutta oman teknisen huollon kustannuksia ja hoitajien työpanosta ne eivät sisällä. 2013 raportin mukaan kustannuspaikan taloustiedot eivät ilmeisesti sisällä juurikaan ns. sisäisiä eriä tai vyörytyseriä, eivätkä ne näin ollen ole suoraan vertailukelpoisia esimerkiksi keskussairaalan raporttiin. Muiden lukuisten toimipisteiden osalta talouden seurantaa välinehuollon näkökulmasta ei toteuteta kirjanpidossa, kustannuspaikkalaskennassa tai vastaavassa. Käytössä olevien tietojen pohjalta on mahdotonta kartoittaa välinehuollon kustannuksia alueen nykytilanteessa. Käyttötalouden kulujen seuraaminen koko alueella kattavasti ja yhdenmukaisin periaattein tulisi aloittaa välittömästi jotta toiminnan nykykustannukset voitaisiin määrittää tai vertailulaskelmia voitaisiin tuottaa. Toinen vaihtoehto olisi yrittää jälkikäteen selvittää välinehuollon kustannusten osuus niistä kustannuksista mihin toimintaan kustannukset ovat talouden seurannassa sisältyneet. Tämä on todennäköisesti työlästä ja ennen työhön ryhtymistä tulee arvioida saatavien tietojen informaation arvoa suhteessa työmäärään. Kirjanpitoon, kustannuspaikkalaskentaan tai vastaavaan perustuvan kattavan taloustiedon puuttuessa on mahdollista pyrkiä vertailulaskennan käyttöön, esimerkiksi määrittelemään jonkin laskennallisen mittarin, joka kuvaa välinehuoltotyöhön käytetyn työajan kustannusta suhteessa volyymiin 11

toimipisteittäin. Tässä raportissa esitetään toimipistekohtaisten osuuksien jälkeen taulukoina suuntaaantavia vertailulukuja liittyen välinehuollon tuntimääriin, työn kustannuksiin, laitekannan ikään sekä autoklaavausten määriin. 7.2. Logistiikka Välinehuollon nykytilanteessa on jo kohtalaisesti logistiikan tarvetta. Esimerkiksi Kokkolan pääterveysasemalle tulee ulkopuolisia toimituksia useista eri paikoista säännöllisesti. Näistä logistiikan kuluista voidaan välinehuollon osalta esittää vain hyvin karkeita ja epäluotettavia arvioita. Keskussairaalan sisäisessä logistiikassa on välinehuoltoon kuuluvia säännöllisiä toimituksia (ISS:n lähtöjä ) viikkoa kohden noin 235. ISS-palvelut kokonaisuudessaan maksoivat keskussairaalalle vuoden 2013 osalta 53 412, josta ei ole saatu edes suuntaa-antavaa osuutta välinehuollon osuudelle. Vetelin ja Kaustisen hammashuollon välineiden logistiikkakuluja Tunkkariin ei ole tiedossa lainkaan. Perhonjokilaaksoon, Lestijokilaaksoon ja pohjoiselle reitille on voimassa olevat kuljetussopimukset aikatauluineen. Näillä reiteillä kulkee tällä hetkellä päivittäin postia, potilasasiakirjoja, laboratorionäytteitä, lääkkeitä, apuvälineitä ja muuta tarviketta tarpeen mukaan. Kaikkien kuljetuspalveluiden tuottajille on sopimuksessa asetetut tarkat vaatimukset. Reittihinnat vaihtelevat eri arkipäivien mukaan (sisältö vaihtelee), joten keskimääräisiä hintoja on käytettävä. Perhonjokilaakson reitti maksaa keskimäärin 186,83 / kerta, pohjoinen reitti maksaa keskimäärin 180,82 / kerta, ja Lestijokilaakson reitti 135 /kerta. Näiden kaikkien keskiarvo taasen on 167,55. Mikäli tätä keskiarvolukua käytetään laskennassa, saadaan se kertomalla vuosittain näille reiteille arkipäivisin tuleva hinta. Edelleen kertomalla se reittien kertamäärällä päivää kohden (esimerkiksi kaksi kertaa toimitukset päivässä), saadaan tämän logistiikan lisäkustannus laskettua. Kokonaislogistiikan kuluja ei kuitenkaan saada tämänhetkisillä tiedoilla lasketuksi kustannushyötyanalyysia ajatellen. 12

7.3. Toimipisteet 7.3.1. Keskussairaalan välinehuolto Keskussairaalassa toimii oma välinehuoltokeskus. Henkilöresurssi on tällä hetkellä 15,5 kokopäiväistä välinehuoltajaa, ja he kuuluvat hallinnollisesti samaan yksikköön. Kaikilla heistä on välinehuoltajan ammattitutkinto. Välinehuoltoa tapahtuu viidessä eri pisteessä; huoltokeskuksessa, päiväkirurgian osastolla (1), keskusleikkausosastolla (2), kirurgian poliklinikalla (0,5) ja sisätautien poliklinikalla (1). Työpisteiden välillä henkilökiertoa tapahtuu. Keskussairaalan sisällä on keskittämistä yritetty kehittää, jottei yhden henkilön työpisteitä enää olisi. Tämä prosessi on vielä kesken. Sairaalan sisällä välinehuollon logistiikasta vastaa ISS ostopalveluna. Välinehuollon laiterekisteri tietojärjestelmässä on puutteellinen, eivätkä esimerkiksi kaikki käyttöönottovuodet laitteilla ole paikkaansa pitäviä, kaikista laitteista käyttöönottovuotta ei ole saatu. Projektiraporttia tehdessä näyttäisi edelleen siltä, että kaikki laitteisto eri toimipisteistä ei ole mukana tässä laiterekisterissä. Keskussairaalan sisäinen laskutus välinehuoltopalveluista ei ole ajantasainen, ja on varsin sekava. Tälle vuodelle myönnettynä ollut budjetti tuotannonohjausjärjestelmälle on vedetty pois. Tämä osaltaan johtunee siitä, että huoltokeskuksen saneeraus alkaa vuoden 2015 alussa, ja tuotannonohjausjärjestelmän hankinta tullee kyseeseen jälleen siinä vaiheessa. Tämänhetkisten välinehuoltokeskuksen tilojen ja mahdollisten puutteiden analysointia on syytä tehdä, koska tilasaneerauksessa pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan nykyaikaiset ja välinehuoltotoimintaan asiaankuuluvat tilat. Saneerauksen yhteydessä huoltokeskuksen ilmastointi on otettava huomioon. Sisäilman kosteuden määrä on oleellinen tekijä välinehuoltotiloissa. Tilasaneerauksessa pinta-alaa ei ole tulossa lisää, mutta konekannan muutoksilla esimerkiksi nykyinen kuivauslinjasto jää pois, ja vapauttaa näin tilaa. Pesukoneet ovat jatkossa kaikki kuivaavia. Huoltokeskuksessa on tällä hetkellä kolme isoa, 9 kennoa kerrallaan käsittelevää autoklaavia. Saneeraussuunnitelman konevarauksessa on varaus klaavien kapasiteetin muuttamiselle 12 kennoa kerrallaan käsitteleviksi. Keskussairaalaan on tulossa yksi leikkausyksikkö lisää, sekä nk. skopiakeskus (vuosien 2015 2017 aikana), näiden toiminta vaikuttaa luonnollisesti myös välinehuoltokeskukseen. 13

Välinehuoltokeskus 14

Keskusleikkausosaston välinehuolto Tila koetaan välillä ahtaaksi, instrumenttimäärää on paljon. Lisäksi leikkausten päättymisaika osuu usein samoille ajoille, jolloin instrumenttimäärää tulee kerralla paljon. 15

Päiväkirurgian välinehuolto Päiväkirurgian välinehuoltomäärä on vähäisempi kuin keskusleikkausosaston. Tilaa on hyvin, mutta ilmeisesti kuivauskaapin kuumuuden vuoksi tilan lämpötila nousee liian korkeaksi, eikä ilmastointi riitä tässä suhteessa. 16

Kirurgian pkl:n välinehuolto Kirurgian poliklinikalla on modernit välinehuoltotilat ja laitteet. Ilmastoinnin kanssa ei ole ilmennyt suurempia ongelmia, kohdepoisto laitteiden yllä on. Poliklinikan huollettavien instrumenttien määrä on vähäinen, ja aiempaa tuntimäärätarvetta on suunnitelmissa vähentää. 17

Medisiinisen poliklinikan välinehuolto Sisätautien poliklinikalla huolletaan lähinnä skooppeja. Huoltotilassa on ilmastoinnin lisäksi lämpöpumpun sisäyksikkö. 7.3.2. Kokkolan pääterveysasema Kokkolan pääterveysasemalla toimii välinehuollon yksikkö, joka huoltaa sekä pth:n että sth:n instrumentit. Koulutettuja välinehuoltajia on yhteensä 4 kokopäiväistä. Yhden pitempään sijaistaneen välinehuoltajan vakinaistaminen on ollut vireillä. Neljästä vakituisesta vakanssista on resursoitu 2,5 henkilöä sth:lle, ja 1,5 pth:lle. Laskennassa on käytetty neljän henkilön työmäärää. Hammashuollon yksiköitä pääterveysasemalla on tällä hetkellä 10, ja sth:n välinehuollon osuuden on arvioitu olevan noin 75 %. Hammashuollon yksi yksikkö suorittaa kirurgista leikkaustoimintaa (suukirurgia), sisältäen 18

implanttikirurgian. Raportoinnin mukaan tässä yksikössä tehdään maksimissaan 7 leikkausta päivässä. Implanttikirurgian toiminta sitoo paljon työvoimaa. Leikkauksen instrumentit viedään huoltoon heti toimenpiteen jälkeen, ja palaavat jo samana päivänäkin (huolto kestää n.2-3h) uuteen toimenpiteeseen. Varastoa on siis oltava muutaman toimenpiteen verran, mutta käytännössä esimerkiksi iltapäivän toimenpiteeseen yleensä tarvitaan aamupäivällä käytössä olleita, ja sitten huollettuja instrumentteja. Pth:n välineitä tulee pääterveysaseman välinehuoltoon useasta eri pisteestä; terveyskeskuksen vuodeosastot (3kpl), lääkärivastaanotot (4 tiimiä), spirometria, astmahoitaja, Uä-huone (josta gynekologian välineet), kotisairaanhoidon yksiköt (päivystystiimi, kotisairaala ja kotihoidon yksiköt), neuvolat (nyt 3kpl, vähenee yhdellä) ja kouluterveydenhoito, Kälviän pth, oppilaitokset, sekä hoitokodit (Daalia, Ventus, Kuusikumpu ja Honkaharju). Logistiikka pääterveysaseman ulkopuolisista toimituksista toteuttaa sopimuksella kuljetus Lindqvist Oy. Käytännössä instrumenttilaatikoita tulee tk:n infopisteeseen, josta välinehuoltajat hakevat ne välinehuoltoon. Huolletut instrumentit taasen viedään infopisteeseen, josta kuljetus hoitaa ne takaisin merkattuun paikkaan. Välinehuollon logistiikan kustannuksia ei tarkkaan ole eroteltu kokonaislogistiikan kustannuksista. Kuljetuksissa liikkuu myös mm. postit ja laboratoriopalvelut. Välinehuollon tilat jakautuvat viiteen eri huoneeseen. Ohjeidenmukaiset välinehuoltotilojen puhtausalueet eivät siis täysin toteudu. Instrumentteja joudutaan kuljettamaan työvaiheiden välissä asiakkaiden odotustilankin kautta. Pesukonehuone on suhteellisen pieni, isompien pesukoneiden yllä on ilmastoinnissa kohdepoisto, pienemmän Deco-pesukoneen yllä ei. Tässä tilassa on lisäksi ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Autoklaavien huoneessa on isompi ilmastointiyksikkö, muttei kohdepoistoja klaavien päällä. Vanhempaan autoklaaviin on 2010 vaihdettu uusi ohjelmisto. Autoklaavien puolivuosihuollot tehdään valmistajan ohjeen mukaisesti, ja mm. lämpötila-anturit kalibroidaan ja laitehuollot dokumentoidaan. Pakkaushuone on tilava, huonetta on laajennettukin lähiaikoina (tekninen tila lisää). Ilmanvaihtojärjestelmän lisäksi huoneessa on ilmalämpöpumpun yksikkö. Pakkaushuoneen jäähdyttämiseen tai muuten ilmanvaihtoon ei käytetä suoraan ulkoilmaan yhteyksissä olevia luukkuja. Kulmapäiden huolto tapahtuu hieman aiemmista erillään, käytävien välisessä huoneessa, jossa on myös läpikulkua. Dac-laitteet ja teroituskoneet ovat tässä huoneessa. Samassa huoneessa on myös muuta toimintaa, siellä tehdään mm. kipsimuotteja. Huolletut ja steriilit kulmapäät ovat vapaasti pöytäpinnoilla alttiina mm. muun toiminnan aiheuttamalle pölylle. Huoneessa on myös ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Eniten erillään muusta välinehuoltotoiminnasta on skooppien huoltohuone. Huone on pieni, ja usein lämpötila nousee. Etenkin kun huoneen ovi joudutaan sulkemaan muusta toiminnasta johtuen. Skoopinpesukoneen ja pienemmän Deko-pesukoneen päällä on ilmastoinnin kohdepoistot. Skopiatutkimuksia on tutkimuspäivinä (lääkäristäkin riippuen) paljon 19

suhteessa skoopinpesukoneen kapasiteettiin (2 skooppia/kerta mahtuu), välinehuollolla on kiire. Skopiavälineitä ei ole varastona koko päivän tarpeeseen, ja siksi niitä on pestävä jatkuvasti. Tällä hetkellä skopiatutkimukset jatkunevat terveyskeskuksessa vuoden 2016 loppuun. Varasuunnitelmaa laiterikkojen osalta ei ole kirjallisena ohjeena laadittu. Käytännössä pesukoneita on riittävästi, ja autoklaavejakin kaksi. Tilanteessa, jolloin molempiin autoklaaveihin tuli laitevika, lähetettiin instrumentit keskussairaalan välinehuoltoon klaavattaviksi. Pesutilat 20

Klaavaushuone Pakkaushuone 21

Skooppien pesuhuone 22

Kulmapäiden huolto 7.3.3 Torkinmäki Torkinmäellä toimii terveysasema, jossa sekä sth:n 5 huoneyksikköä että pth:n neuvolatoimintaa. Koulutettu välinehuoltaja on kokopäiväinen, ja vastaa siis tämän toimipisteen välinehuollosta kokonaisuudessaan. Neuvolatoiminnan huollettavien instrumenttien määrä on suhteessa hammashuollon määrään vähäinen. Laitekanta on suhteellisen uutta, mutta yhden henkilön työpanosmäärä on hieman alimitoitettu, ylityötunteja kertyy. Käytössä on kaksi autoklaavia, joista kuitenkin pienempää käytetään lähinnä maanantaisin, koska isompi autoklaavi lämpenee viikonlopun jälkeen noin 2½ h. Laitteiston testiajot ja huollot tehdään sekä dokumentoidaan asianmukaisesti. Koneellisen ilmanvaihdon (poistoilma) lisäksi on asennettuna ilmalämpöpumppu, jolla huoneen lämpötilaa voidaan säätää. Lämpömittari huoneessa on, ilman kosteutta ei seurata. Pesukoneen päälle on asennettu kohdepoisto, autoklaavin päälle ei. Asiakkaiden odotustilassa on yksi lukitsematon komero, jossa steriilejä instrumenttipaketteja säilötään. Varasuunnitelma laiterikoille on, että instrumentit lähetetään pääterveysasemalle. 23

7.3.4 Koivuhaka Koivuhaassa toimii yksi Kokkolan hammashuollon vastaanotoista, jossa on yhteensä neljä huoneyksikköä. Välinehuollosta vastaa koulutettu välinehuoltaja, ja toimii siellä kokopäiväisesti. Sth:n instrumenttien lisäksi tässä pisteessä huolletaan neuvolan ja lääkärivastaanoton instrumentteja. Pth:n välineistön osuudeksi on arvioitu noin 6 h viikkoa kohden. Toimipisteen sulku kesäaikana on 6 vkoa. Työmäärä yhdelle välinehuoltajalle on tällä hetkellä sopivasti mitoitettu. Välinehuoltotilat ovat melko uudet, samoin laitekanta. Uusista tiloista huolimatta on törmätty jopa sisäkaton vuoto-ongelmiin, ilmeisimmin välikatolla ilmastointiputkien kondenssivesiä vuotaa katon läpi. Huoltohenkilöstön kautta asia on näin ilmoitettu. Tilassa on ilmastointi, joka ei kuitenkaan aina ole riittävä, vaan huoneen lämpötila nousee liian korkeaksi. Ilman kosteusmittausta ei ole. Pesukoneiden kohdalla on riittävä kohdepoisto, samoin isomman autoklaavin. Varasuunnitelmaa mahdollisille laiterikkotilanteille ei ole. Toisaalta käytössä on 2 klaavia. Todennäköisimmin pääterveysasemalle instrumentteja muussa tapauksessa sitten toimitettaisiin. 24