2 3 Koulullamme toimii kahvila Cafe Amis, Tervetuloa! Järvenpään Ammattiopisto * Wärtsilänkatu 7 * 04400 Järvenpää Aukioloajat: klo 8.45-9.00 klo 9.30-10.00 klo 10.45-12.10 klo 12.55-13.10 (ei perjantaina) klo 13.50-14.10 (ei perjantaina) S I S Ä L L Y S - LUETTELO Yleistä...4-5 Kuvaus av-alasta...5-7 Jatko-opintomahdollisuudet...8 TRE:n ammattikorkeaoppilaitos...9-10 AV-alan haasteet...11 Perusosaaminen...11 Mediaopettajat...12-13 Luokkalaisten haastattelut...14-15 Mitä media-assistentti tekee?...16
4 5 YLEISTÄ AUDIOVISUAALISESTA LINJASTA JÄRVENPÄÄN AMMATTIOPISTOSSA Järvenpään ammattiopiston kulttuuriosastoon perustettiin vuonna 2002 uusi linja; audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Tällä hetkellä koulussa opiskelee kolme eri vuosiluokkaa ja oppilaita on yhteensä 54. Opettajia osastolla on 4 ja sitä johtaa taiteen- ja kulttuurin opettaja Amanda-Rita Harinen-Pöllänen. Multimediapainotteiselta linjalta valmistuu 120 opintoviikon opiskelujen jälkeen media-assistentiksi. Ammatillisten opintojen lisäksi av-linjalla opiskeluun kuuluu 25 opintoviikkoa yleisaineita. Linjalle voi hakea yhteishaun kautta mutta ennen haastatteluun pääsyä täytyy suorittaa ennakkotehtävät. Linjalle hakijoita on yleisesti paljon ja opiskelijat valitaan tarkkaan. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle tarvittava perusosaaminen alan assistenttitason työtehtäviin, jotka liittyvät viestintätuotteiden suunnitteluun, toteuttamiseen, valmistamiseen, tuottamiseen ja markkinointiin. Viestintätuotteita ja tavoitteita Tässä audiovisuaalisilla viestintätuotteilla tarkoitetaan mm. valokuvia, elokuvia, video-, radio- ja tv-ohjelmia, multimediatuotteita, vuorovaikutteisia pelejä ja ohjelmia, digitaalisia elokuvatallenteita, webbisivuja ja wappalveluja. Perustutkinnon tavoitteissa on painotettu teknistuotannollisen tietotaidon lisäksi esteettisfilosofista perusnäkemystä sekä kulttuurihistorian perusteiden tuntemusta. Audiovisuaalisen viestinnän alalla on useita laajoja ammatteja ja ammattiryhmiä, siksi alalla tarvitaan sekä moniosaajia että erikoistuneita tietyn tekniikan tai taidon erityisosaajia. Opiskelijoilta vaaditaan paljon Opiskelijan on ymmärrettävä audiovisuaalisen viestinnän alaan liittyvien tekstien keskeiset käsitteet, olennainen sisältö ja tekstien tarkoitus. Lisäksi hänen tulee osata erottaa pää- ja sivuasiat toisistaan, purkaa syy- ja seuraussuhteita ja tehdä johtopäätöksiä lukemastaan. Hänen on osattava hankkia tietoa eri lähteistä nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen. Hänen tulee suhtautua tietoon kriittisesti, eli hänen on osattava valikoida, arvioida ja tulkita tietoa eri näkökulmista ja välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelijan tulee osata arvioida omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatkuvasti. Opiskelu- ja työryhmän jäsenenä opiskelijan on osattava käyttää puheenvuoroja, perustella mielipiteensä ja ehdotuksensa, kuunnella aktiivisesti toisia ja ilmaista ajatuksiaan ymmärrettävästi. Hänen tulee omalta osaltaan vaikuttaa hyvän viestintäilmapiirin syntymiseen ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Hänen tulee kyetä kielellisessä ja sanattomassa viestinnässä kohteliaisuuteen ja joustavuuteen ja muuttamaan omaa kielenkäyttöään tilanteen mukaiseksi. Opiskelijan tulee pystyä tulkitsemaan myös sanatonta viestintää. Erilaisia viestijöitä ja viestintätapoja kohtaan hänen tulee osoittaa suvaitsevaisuutta ja tasaarvoa.
KUVAUS A U D I O V I S U A A L I S E N VIESTINNÄN ALASTA Audiovisuaalisen viestinnän merkitys on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Perinteisen sähköisen median eli television ja radion rinnalle on noussut uusi media eli Internet ja langaton viestintä. Kuvassa esiintyy ahkera oppilaamme Kalle Tahkolahti, joka juuri työskentelee taittoohjelma InDesignin parissa. Kasvava määrä arkipäivän asioimista on siirtynyt tapahtuvaksi verkossa. Toimintaympäristömme muuttuminen sähköiseksi ja verkottuneeksi sisältää suuria haasteita, mutta Internetin myötä tapahtuva kansainvälistyminen luo samalla uusia taloudellisia ja kulttuurisia mahdollisuuksia. Media-assistentti valmistaa sähköisiä viestintätuotteita, joissa hyödynnetään sekä kuvaa että ääntä. Audiovisuaalinen viestintä on mediateollisuutta, massoille tarkoitettua käyttötaidetta. Suurin osa tuotteista valmistetaan tietokoneen avulla ja se on usein myös niiden käyttöympäristö. Tulevaisuudessa matkapuhelimeen tarkoitetut sovellukset ovat yhä suurempi osa mediateollisuutta. Radio, televisio ja elokuva eivät ole hävinneet uusien medioiden myötä, vaan ne ovat joutuneet läpikäymään digitaalisen murroksen. Tietokoneesta on tullut olennainen osa myös niiden valmistusprosessia. Audiovisuaalisia viestintätuotteita suunnittelevat, valmistavat ja tuottavat kustannus-, lehti- ja ohjelmistotalot, viestintä- ja mainostoimistot sekä valokuvaamot, elokuva-, video-, animaatio-, radio-, ja tvtyön tuotantoyksiköt. Alan yritysten koot vaihtelevat yhden hengen yrityksistä suuriin kansainvälisiin yhtiöihin. Alalle ovat tyypillisiä pienet ja keskisuuret itsenäiset yritykset, jotka pyrkivät kilpailukykyään parantaakseen toimimaan verkostoina. Viestintätuotteita ja -palveluja tuotetaan eri kokoisille ja eri tavalla kohdennetuille joukoille. Voidaan puhua mediateollisuudesta, massoille tarkoitetusta käyttötaiteesta. Usein tuotteet on suunnattu laajoille, mutta tarkemmin kohdennetuille kuluttajaryhmille. Tuotteita valmistetaan niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin markkinoille. Suurille massoille jakelukanavina toimivat joukkoviestintävälineet, elokuvat, näyttämötapahtumat ja erilaiset tietoverkot. Pienemmille yleisömäärille tarkoitettua viestintää käytetään yritysten ja yhteisöjen sisäisessä tiedonvälityksessä, koulutuksessa ja arkistoinnissa. Alalla vaaditaan hyviä kielellisiä valmiuksia, joista erityisesti äidinkieli ja englannin kieli ovat tarvittavia työkieliä. Toimiminen kansainvälisissä tuotantoympäristöissä muovaa tuotantokulttuuria ja tuo mukanaan uudenlaisia toimintatapoja ja monikulttuurisia osaamisvaatimuksia. Koska työ on pitkälti verkosto- ja tiimityöskentelyä, alalla toimivien on oltava yhteistyökykyisiä mutta myös itsenäisiin ratkaisuihin pystyviä. Alan tekninen kehitys on nopeaa ja suuntautuu voimakkaasti tietotekniikan hyödyntämiseen. Tietotekniikan perustiedot ja -taidot; tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmien sekä erilaisten tuotantosovellusten tuntemus ja käytön hallinta ovat alan keskeisiä osaamisvaatimuksia. Alan työntekijöiden on seurattava oman alansa tekniikan kehitystä jatkuvasti ja sisäistettävä elinikäisen oppimisen taidot. 6 7
8 9 J A T K O - O P I N T O MAHDOLLISUUDET Tampereen ammattikorkeakoulun kotisivuilla vestintälinjasta kerrotaan näin: K olmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, jonka mukaan hän on kelpoinen pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Yliopistoasetuksen nojalla yliopisto voi halutessaan todeta, että myös näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto tuottaa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet ja kelpoisuuden yliopisto-opintoihin. Ammattikorkeakouluissa opiskelija voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon luonnonvara-alalla, tekniikan ja liikenteen alalla, hallinnon ja kaupan alalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, sosiaali- ja terveysalalla, kulttuurialalla sekä humanistisella ja opetusalalla. Koulutuksen pituus vaihtelee 140 opintoviikosta 180 opintoviikkoon. Tavallisin koulutuspituus on kuitenkin 160 ov. Koulutusnimikkeet vaihtelevat koulutusaloittain. Audiovisuaalisen viestinnän tutkintonimike on medianomi (AMK) Yliopistoissa opiskelija voi suorittaa 160 opintoviikon maisterin tutkinnon. Luontevia jatkokoulutusväyliä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suorittaneelle ovat mm. ammattikorkeakouluissa audiovisuaalisen viestinnän ammattikorkeakoulututkinto, medianomi (AMK) ja korkeakouluopinnoissa maisteri. Koulutusohjelmista valmistuu media-alan sisällöntuotannon ja tekniikan osaajia (tv, radio, elokuva, www, pelit, digi-tv, mobiili media, multimedia, dvd) Suuntautumisvaihtoehdoista kuvaus ja leikkaus keskittyvät televisio- ja elokuvatuotantoon. Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto perehdyttää television ja elokuvan sekä uusmediaprojektien tuottamiseen, johtamiseen ja tuotantojen eri organisointitehtäviin. Valoilmaisun tärkeimmät alueet ovat teatterivalaisu ja ympäristövalaisu. Visuaalisen suunnittelun keskeisiä alueita ovat web design, animaatio sekä painotuotesuunnittelu. Vuorovaikutteisuuden suunnittelu valmistaa multimedian, pelien ja verkkopalvelujen monipuoliseksi käsikirjoittajaksi ja toteuttajaksi. Ääniopinnoissa perehdytään äänisuunnitteluun, musiikin äänitykseen ja tallennukseen. Opintojen kolmantena vuotena on mahdollista syventyä ohjaukseen. Käsikirjoittamisen opintoja tarjotaan kaikille viestinnän opiskelijoille. Kuvaus Kuvauksen opinnot ja työharjoittelu tähtäävät monenlaisiin kuvauksen ammattitehtäviin, työkokemuksen kartuttua esimerkiksi valaisevaksi kuvaajaksi. Kuvaajan haluttuja ominaisuuksia ovat sommittelukyky, valolla luominen ja uusien ilmaisukeinojen kehittely Leikkaus Rytmitaju, dramaturgian oivaltaminen, mielikuvitus, reagointi- ja järjestelykyky, laaja yleissivistys ja kommunikaatiotaidot ovat pätevän leikkaajan ominaisuuksia. Leikkaajan työssä yhdistyvät luova ilmaisu, älyllinen ponnistelu sekä prosessien ja teknisten laitteiden hallinta, leikkaaja luo teoksen kokonaisilmeen ja hallitsee jälkituotannon työvaiheet raakaleikkauksesta äänen jälkikäsittelyyn ja kuvan värikorjaukseen. Leikkaajan työvälineitä ovat digitaaliset kuva- ja äänityöasemat sekä kuvankäsittely- ja efektiohjelmat.
10 11 Mediatuottaminen Tuottaja, projektipäällikkö, mediasuunnittelija, tuotantopäällikkö, markkinointipäällikkö kiinnostaako? Oletko järjestelmällinen ja ideointikykyinen? Onko sinulla hyvät kirjalliset ja suulliset kommunikointitaidot? Mediatuottamisen opinnoissa perehdytään ideointiin, tuotannon suunnitteluun, markkinointiin, asiakassuhteiden hallintaan, monimediatuotteiden konseptointiin, yrittäjyyteen ja projektijohtamiseen. Projektien kautta opiskelijalla on mahdollisuus erikoistua elokuva-, TV- ja tapahtumatuottamiseen sekä vuorovaikutteisen median tuottamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista yrityshautomossa. (Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehtoon on yhdistetty aiemmat tuotannon ja projektinhallinnan suuntautumisvaihtoehdot.) Valoilmaisu Valon ammattilaisen toimenkuva on monipuolinen. Se ulottuu televisiosta ja teatterista aina arkkitehtuurivalaisuun ja ympäristösuunnitteluun asti. Valoilmaisun opiskelijat perehtyvät tekniikan lisäksi valon estetiikkaan, sisältöön ja ilmaisuun. Valo-opiskeluun kuuluu runsaasti projektityötä ja ryhmätyötaitojen oppimiseen kiinnitetään huomiota. Opiskelijat sijoittuvat työelämässä monenlaisiin tehtäviin esittävien taiteiden ja markkinoinnin alueilla. Esimerkiksi teatterissa ammattilaisen ura saattaa kulkea valaisijasta valaistusmestarin kautta valosuunnittelijaksi. AUDIOVISUAALISEN A L A N H A A S T E E T Digitaalinen tuotantotekniikka, erityisesti jakeluverkon digitalisoituminen on poistamassa rajoja sekä av-median ja kuvataiteen että av-median ja painoviestinnän väliltä. Viestintätuotteiden audiovisuaalinen suunnittelu ja toteutus edellyttävät yhä useammin tekstin, typografian, sommittelun, värin, kuvan, liikkuvan kuvan ja äänen yhdistämistä digitaalisen tiedonhallinnan, tiedonvälityksen ja tietoverkkojen avulla viestintätuotteeksi tai -palveluksi. Vankalla av-alan tietojen, taitojen ja tekniikan osaamisella on myös tulevaisuudessa käyttöä palveluiden tuottamisessa monella eri yhteiskunnan alueella. Esimerkiksi yksityisten sekä julkisten yritysten ja yhteisöjen eri tilaisuuksien kuten konserttien, tilataideteosten ja esitysten suunnittelut, kokoamiset ja toteuttamiset työllistänevät jatkossa entistä enemmän alan osaajia. Visuaalinen suunnittelu Opinnot tähtäävät digitaaligrafiikan, animaation ja perinteisen painotuotegrafiikan taitavaan visualistiin, jonka työssä oma persoonallinen ilmaisu yhdistyy ammattikäytäntöjen ja tekniikoiden osaamiseen. Haluttuja ominaisuuksia ovat ideointikyky, erinomainen piirustus- ja sommittelutaito ja sitkeys saattaa vaikeatkin projektit valmiiksi. Ammattiuran alkuvaiheessa työtehtävät liittyvät usein painotuotesuunnitteluun, www-sivujen koostamiseen ja wwwgrafiikan tekemiseen tai animaation jonkin osa-alueen toteuttamiseen. Uran edetessä työnimekkeitä ovat esimerkiksi graafinen suunnittelija, animaattori, visuaalinen suunnittelija ja käyttöliittymäsuunnittelija. Vuorovaikutteisuuden suunnittelu Haluatko luoda elämyksiä, suunnitella ja toteuttaa vaikka pelejä tai verkkopalveluita? Vuorovaikutteisuuden suunnittelu on käyttäjäkokemuksen suunnittelua uuden median keinoin. Se edellyttää käyttäjien huomioon ottamista, sisällön hallintaa sekä tietoa vuorovaikutteisuuden toteuttamisen tavoista ja tekniikoista kuten ohjelmoinnista ja tietokannoista. Haluttuja ominaisuuksia ovat ideointi- ja käsikirjoitustaidot, looginen ajattelu, kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä peloton suhtautuminen tekniikkaan. Ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi ohjelmoija, käsikirjoittaja, käytettävyyssuunnittelija, konseptisuunnittelija ja pelisuunnittelija. Ääni Ääniopinnot ja työharjoittelujaksot tähtäävät äänittäjän ja äänisuunnittelijan tehtäviin mm. musiikin, television, radion, elokuvan, äänentoiston ja uuden median parissa. Äänittäjän ja äänisuunnittelijan ominaisuuksia ovat ryhmätyökyky, musikaalisuus, kyky pitkäjännitteiseen työhön ja kiinnostus ääni-ilmaisuun. Tutustu Tampereen yliopistoon lisää osoitteessa: http://hph.tpu.fi/ttvo/viestintäindex.php Audiovisuaalisen viestinnän perusosaamiseen kuuluu: -Ääni-ilmaisu -Äänitekniikka -Äänityö -Valokuvatuotanto -Kuvanvalmistus -Kuvankäsittely -Valoilmaisu -Valaisutekniikka -Valaisutyö -Multimediailmaisu -Multimediatekniikka -Multimediatuotanto -Graafisen viestinnän ilmaisu -Graafisen viestinnän tekniikka ja tuotanto -Tuotannonhallinta -Tuotantotalous ja yrittäjyys -Tapahtumatuotannon tekniikka -Video-, televisio-, ja elokuvailmaisu -Video-, televisio-, ja elokuvatekniikka -Video-, televisio-, ja elokuvatyö
12 13 MEDIA- O P E T T A J A T Osastonjohtaja sekä taide- ja kulttuuriopettaja Amanda-Rita Harinen-Pöllänen Graafisen suunnittelun, valokuvauksen ja printtimedian opettaja Henrik Back Videokuvaus- ja editointi ja animoinnin opettaja Jarno Rinnekangas Multimedia opettaja Kai Hannulabacka 1. Minä vuonna tulit taloon? - Vuonna 1995. 2. Mitä pidät opettajana olemisesta täällä? - Pidän opettajan työstä ja pidän työtä tärkeänä. Ja pidän oppilaiden erilaisuudesta. 3. Miten oppilaat ovat mielestäsi edistyneet? - Oppilaat ovat omatoimisia. 1. Minä vuonna tulit taloon? - 2004 2. Mitä pidät opettajana olemisesta täällä? - Yleensä pidän paljonkin. Olemme uusi pieni yksikkö joka vielä hakee linjaansa. 3. Miten oppilaat ovat mielestäsi edistyneet? - Ykkösissä on tapahtunut puolessa vuodessa paljon edistystä ja on reippaasti menty eteenpäin. Kolmoset tekevät tällä hetkellä opinnäytetöitänsä ja osa siellä tekee erittäin tasokkaita töitä. 1. Minä vuonna tulit taloon? - 2003 syksyllä. 2. Mitä pidät opettajana olemisesta täällä? - Se on vaihtelevaa työtä. Työ on palkitsevaa, jos saa oppilaat innostumaan ja tekemään ja jonain päivänä työ voi olla erittäin vaikeaa, jos oppilaat eivät ole vastaanottavaisella tuulella. 3. Miten oppilaat ovat mielestäsi edistyneet? - Vaihtelevasti, tasoerot ovat yleensä suuria mutta yleisesti meidän opiskelijat ovat edistyneet hyvin. 1. Minä vuonna tulit taloon? - Vuonna 2001 keväällä. 2. Mitä pidät opettajana olemisesta täällä? - Se on haastavaa ja mukavaa. 3. Miten oppilaat ovat mielestäsi edistyneet? - Täällä mennään huimaa vauhtia eteenpäin ja jo ensimmäisenä vuonna oppilaat oppii valtavasti. Monesti oppilaat ovatkin halukkaita oppimaan ja silloinhan sitä myös oppii jos on motivaatiota.
Luokkalaisten haastatteluja Onni Piisilä, 17 vuotta Jussi Vanninen, 18 vuotta Maria Kuusela, 17 vuotta Terhi Ijäs, 16 vuotta 1. Miten olet viihtynyt täällä? - Ihan mukavaa meininkiä, mitäs tässä. 2. Miksi valitsit tämän opiskelupaikaksesi? - Tämä oli kaikkein mielenkiintoisin vaihtoehto. 3. Mistä pidät eniten täällä? - Ohjelmien kanssa työskentelystä, varsinkin Photari ja 3D Max. 4.Aiotko jatkokouluttaa itseäsi tämän jälkeen? Miten? - AMK:hon näillä näkymin. 1. Miten olet viihtynyt täällä? - Tosi hyvin. 2. Miksi valitsit tämän opiskelupaikaksesi? - Koska tämä koulu oli lähellä kotia ja ala oli mielenkiintoisin. 3. Mistä pidät eniten täällä? - Omatoimisesta työskentelystä. 4.Aiotko jatkokouluttaa itseäsi tämän jälkeen? Miten? - Kyllä, AMK:hon kaupalliselle tai media-alalle. 1. Miten olet viihtynyt täällä? - Hyvin. 2. Miksi valitsit tämän opiskelupaikaksesi? - Koska nämä asiat kiinnosti. 3. Mistä pidät eniten täällä? - Photoshop-työskentelystä. 4.Aiotko jatkokouluttaa itseäsi tämän jälkeen? Miten? -Kyllä, AMK:sta medianomiksi ehkä. 1. Miten olet viihtyny täällä? - Olen viihtynyt. 2. Miksi valitsit tämän opiskelupaikaksesi? - Ystäväni opiskelee täällä jo, ja kuulin häneltä tästä paikasta. Minua ei kiinnostanut oikein mikään, mutta tämä kuulosti kuitenkin ihan kivalta verrattuna muihin. 3. Mistä pidät eniten täällä? - En tykkää kauheesti istuskella tietokoneen äärellä, joten tykkään kuvausreissuista yms. 4. Aiotko jatkokouluttaa itseäsi tämän jälkeen? Miten? - Varmaan lukiossa käyn joillain kursseilla, esim. filosofian. En välttämättä tee mitään tähän alaan liitty- 14 15
16 17 Mitä M E D I A - A S S I S T E N T T I tekee? Media-assistenttina toimit ääni- kuva- ja valoilmaisun, editoinnin, valokuvaamisen ja multimedian monipuolisella työsaralla. Media-assistentit voivat työskennellä elokuva-, video-, animaatio-, radio- ja tv-yrityksissä sekä ohjelmisto-, kustannus- ja lehtitaloissa sekä mainos- ja viestintätoimistoissa. Multimedia Englanninkielisen monimedian suuntautumisalalta valmistunut media-assistentti voi työllistyä joko Suomessa tai ulkomailla. Työpaikka voi löytyä radio- tai tv-asemalta, elokuva- tai videotuotantoyhtiöstä, graafisen viestinnän tai multimedian yrityksestä tai mainostoimistosta. Media-alalla työskentelee paljon freelancereita, ammatinharjoittajia ja yrittäjiä. Tutkinto antaa hyvät valmiudet jatkoopiskeluun ulkomailla. Alalla työskentelyyn tarvitaan hyvää yhteistyökykyä, luovuutta ja oma-aloitteisuutta. Sinun on osattava ilmaista itseäsi kuvan, äänen, puheen ja/tai kirjallisen viestinnän avulla. Media-alalla on usein sopeuduttava epäsäännöllisiin työaikoihin sekä ilta- ja viikonlopputyöhön. Valoa ja ääntä Teatteri- ja esitystekniikan ammattilainen toteuttaa teatteriesitysten, konserttien, festareiden, messujen ja muiden vastaavien tapahtumien valo- ja ääni- ja lavatekniikkaa sekä tehosteita. Työelämässä teatteri- ja esitystekniikan ammattilaisilla on monia ammattinimikkeitä. Teattereissa työskentelee valo-, ääni- sekä näyttämömiehiä. Konserteissa ja bändikeikoilla työskentelee valomiesten lisäksi miksaajia ja tehosteiden hoitajia. Alalla työskentelee myös teknisiä avustajia. Työhön kuuluu valaisu- ja äänentoistojärjestelmän rakentamista sekä laitteiden käyttöä esitysten aikana sekä kaluston huoltoa ja korjausta. Ulkoasuja viestintään graafiselta suunnittelijalta Graafinen suunnittelija laatii ulkoasuja painotuotteisiin ja sähköiseen viestintään. Hän suunnittelee ja toteuttaa kuvista ja teksteistä koostuvia ulkoasuja kirjoihin, lehtiin, esitteisiin, pakkauksiin, julisteisiin, käyntikortteihin, levynkansiin ja muihin vastaaviin tuotteisiin. Sähköisen viestinnän parissa graafinen suunnittelija laatii ulkoasuja www-sivuille tai muihin multimediatuotteisiin. Radio ja tv-ala Radio-, televisio-, video- ja elokuvatuotantojen parissa on olemassa monenlaisia työtehtäviä. Media-assistentti voi avustaa esimerkiksi tuottajaa, ohjaajaa, kuvaajaa, äänittäjää, editoijaa, kuvaussihteeriä, kuva- tai äänitarkkailijaa, valaisijaa tai kameramiestä. Media-alalla korostetaan nykyisin moniosaamista. Alalle työllistyminen on helpompaa, jos omaa monipuoliset taidot digitaalisessa viestinnässä, kuvaamisessa, äänittämisessä ja editoinnissa. Radiotyössä moniosaaminen on jo välttämättömyys, sillä useimmilla radioasemilla toimittajan on hallittava koko ohjelman teko aina ideoinnista lähetykseen saakka. Äänituotanto, töihin äänistudioon Äänituotannon ammattilaisen työ voi olla äänittäjän, tuottajan, miksaajan tai editoijan tehtäviä äänistudiossa sekä ääniteteollisuuden palveluksessa. Työtehtävät voivat olla myös elokuvan, tv:n, radion, videon tai uusmedian äänituotannossa. Äänituotannon ammattilaiselta vaaditaan taiteellista näkemystä, ilmaisullista kykyä, musikaalisuutta ja hyvää kuuloa. Ammatissa tarvitaan myös kykyä oppia teknisten laitteiden käyttöä. Alalla menestyminen edellyttää luovuutta ja kekseliäisyyttä. Yhteistyötaito ja kyky tehdä itsensä selkeästi ymmärrettäväksi ovat alalla tärkeitä ominaisuuksia. Koulutuksessa opiskellaan kaikkia äänituotannon osa-alueita: äänittäminen mikitys instrumenttituntemus akustiikka tallennustekniikat ja -formaatit miksaus soundin toteuttaminen taiteellinen toteuttaminen ääni- ja laitetekniikan hallinta äänenmuokkaustekniikan osaaminen kokonaissoundin kokoaminen editointi äänimateriaalin koostaminen, siistiminen ja leikkaaminen masterointi valmiiksi miksatun materiaalin muokkaus kuluttajaformaattiin restaurointi vanhan äänimateriaalin korjaus tuottaminen ohjaus taiteellinen johtaminen soundista vastaaminen tyylistä ja laadusta vastaaminen organisointi visiointi Graafinen suunnittelija voi työskennellä mainostoimistossa, lehti- tai painotalossa, kustantamossa, erilaisissa media-alan suunnittelutoimistoissa ja muissa yrityksissä. Palkkatyön lisäksi alalla tehdään paljon freelance-töitä. Graafinen suunnittelija voi työskennellä myös yrittäjänä.
18 19 Ohjelmointi 3D-osaajan ja tasosuunnittelijan työpaikkoja voivat olla esimerkiksi pelialan yritykset, mainostoimistot, elokuvatuotantoyhtiöt tai oppilaitokset. Pelikoulutuksen saanut opiskelija suunnittelee ja toteuttaa erilaisia pelattavia pelikonsepteja pelialan yrityksissä. Hän voi myös käyttää oppimiaan 3D-taitoja mainosten tai elokuvan tekemiseen. T E K I J Ä T Peliteollisuus on kasvava viihdeteollisuuden ala. Pelialan työpaikat vaativat tekijöiltä yhteistyökykyä, ryhmätyötaitoja ja ennen kaikkea hyvää työmotivaatiota. Alan laajeneminen ja kiivas työtahti vaativat myös sopeutumiskykyä jatkuvaan kehittämiseen ja muutokseen. Animaatio Animaatiokoulutuksen saanut voi työskennellä esimerkiksi animaatiostudioissa, television, videon tai elokuvan parissa, uusmediassa ja mainostoimistoissa. Alalla tehdään paljon freelance-töitä sekä työskennellään yrittäjänä. Koulutuksessa opiskellaan animaation perustyötehtäviä. Koulutuksen saaneet hallitsevat animaatiotuotannon eri vaiheet ja pystyvät soveltamaan taitojaan monipuolisesti. Media-assistentiksi valmistunut voi harjaannuttaa ammattitaitoaan itsenäisesti tai hakeutua alan jatko-opintoihin, jolloin hän saa valmiuksia tehdä yksittäisten tuotteiden lisäksi myös laajempia tuotantoja. Tehtävänantona oli tehdä pdf-lehti omatoimisesti itse valitsemasta aiheesta. Päätimme tehdä sen av-alasta ja tässä se nyt on valmiina luettavaksi. Työskentely alalla edellyttää visuaalista ja taiteellista tajua, pitkäjänteisyyttä, oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä, käden taitoja ja organisointikykyä. Muutosvalmius, kyky itsenäiseen työskentelyyn, sisällön hallinta ja yrittäjähenkisyys ovat alan ammattilaisen tärkeitä ominaisuuksia. Satu Salmitie satu.salmitie@oppi.keuda.fi Anna Pesonen anna.pesonen@oppi.keuda.fi Lehden teko oli kivaa ja aika helppoa. Kunhan saimme aiheen päätettyä, tekeminen alkoi rullaamaan eteenpäin. Palautetta meille voi lähettää sähköpostilla. Kiitti moi.