Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015
Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen talous ja vientisektori todellisuudessa pärjää? 13.5.2015 Pinomaa Simo 2
Mikä lähtöpiste? Jos indeksin lähtöpiste asetetaan vuoteen 1990 - kilpailukyky oli erityisen huono - Indeksiin mukaan 1990-luvun alun kilpailukyvyn parannus Suomen yksikkötyökustannukset nousevat 2013 mennessä Ruotsia hitaammin. Lähtöpisteen muutos vuodesta 2000 vuoteen 2001 vaikuttaa paljon Ruotsin asemaan Mahdoton varmaan sanoa mikä on oikea lähtötaso. 13.5.2015 Pinomaa Simo 3
Nimelliset yksikkötyökustannukset Koko talous 140 130 120 Indeksi, 2001=100, kausitas. Suomi Ruotsi (SEK->EUR) Euro EU27 Saksa 110 100 90 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Eurostat 13.5.2015/yktk3/jka/EKI Talousgraafit
Nimelliset yksikkötyökustannukset Koko talous 140 130 120 Indeksi, 2000=100, kausitas. Suomi Ruotsi (SEK->EUR) Euro EU27 Saksa 110 100 90 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Eurostat 18.5.2015/yktk3/jka/EKI Talousgraafit Indeksin lähtöpiste vuoteen 2000
Muutos vai taso? Yksikkötyökustannuspohjaisessa vertailussa ei pelkästään tarkastella muutosta vaan myös tasoa - Kilpailukyvyn taso Sauramon mukaan Suomessa melko hyvä. Kilpailukyvyn tasoa on kuitenkin vaikea vertailla eri maiden kesken - toimialarakenne on erilainen, - myös teollisuuden päätoimialat ovat rakenteellisesti erittäin vaihtelevia. kemiassa öljy, muovi ja lääkkeet (osuudet varmasti erilaiset eri maassa) - Miten taso tarkastelu muuttuu, jos tehtäisiin tarkemmalla jaolla? Tarvitseeko Suomen vientisektori paremman kilpailukyvyn tason syrjäisen sijainnin takia, koska logistiikkakulut korkeammat? 13.5.2015 Pinomaa Simo 6
Logistiikkakustannukset suhteessa BKT:hen 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % Norja (2007) Suomi (2009) Logistiikkakustannukset Suomessa kaksinkertaiset verrattuna Eurooppaan Ruotsi (2005) Sveitsi (2009) Eurooppa (2008) Maailma (2010) 7 Lähteet: Ojala, World Bank, June 25, 2012, Ojala ITF Discussion Paper 2012-04
Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Sauramo käyttää indikaattorina vain nimellisiä suhteellisia yksikkötyökustannuksia. - Olisiko kehitys erilainen, jos indikaattorina olisi reaaliset yksikkötyökustannukset? - Mika Malirannan mukaan tällä mittarilla Suomen kehitys on ollut heikko vuodesta 2002 lähtien. Reaalinen mittari ottaa huomioon lopputuotteiden hinnat - positiivinen muutos vaikuttaa kilpailukykyyn myönteisesti - välituotteiden hintojen vaikutus päinvastainen Kuvaa kansantalouteen syntyvien tulojen määrää Ongelmana, että mittari kuvaa käänteisesti kannattavuutta (työn tuloosuutta) ja siihen vaikuttaa yritysten marginaalit ja markkinavoima - Toisaalta teollisuudessa kilpailu on kovaa ja yritykset ovat yleensä hinnan ottajia. Mittari sopinee hyvin teollisuuteen...? 13.5.2015 Pinomaa Simo 8
Reaaliset yksikkötyökustannukset Lähde: AMECO, Mika Maliranta 13.5.2015 Pinomaa Simo 9
Kilpailukyky on ilmiönä monimutkainen Voidaan perustella melkein millainen johtopäätös tahansa, kun dataa tarkastellaan eri näkökulmista. - Vrt. tupakan ja syövän vaikeasti todistettavat yhteydet Vaikea löytää yhteinen tilannekuva ekonomisten keskustelusta. Siksi kokonaisarvion tekemiseksi kannattaa katsoa myös, miten Suomen talous ja ennen muuta vientisektori on todellisuudessa pärjännyt: - vienti, vaihtotase, teollisuustuotanto, investoinnit, työllisyys Näiden mittarien mukaan Suomen vientisektorilla ei mene hyvin ja on ilmeistä, että Suomen talouden (ml. julkinen talous ja työllisyys) ongelmat pohjimmiltaan johtuvat näistä tekijöistä. - Syyt osaltaan rakenteellisia (paperi, kännykät), mutta todennäköisesti taustalla on myös liiallinen kustannusten nousu. Maltillisen palkkapolitiikan suoraa vaikutusta Suomen vientimenestykseen tuskin koskaan voidaan vedenpitävästi todistaa. - Ei olisi viisasta kuitenkaan jättää käyttämättä tätä korttia, kun sillä tässä tilanteessa erittäin todennäköisesti olisi myönteinen vaikutus talouteen. 13.5.2015 Pinomaa Simo 10
Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 Suomi 100 95 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Eurostat 30.3.2015/kokn35/jka/EKI Talousgraafit
Työvoimakustannukset* yksityisellä sektorilla 125 120 115 Indeksi, 2008=100, kausitas. Suomi Ruotsi Saksa 110 105 100 95 90 *Palkat ja palkkiot sekä työnantajan maksamat sosiaaliturvamaksut ja verot miinus työnantajalle maksetut tuet 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Eurostat 11.3.2015/tvkt1/jka/EKI Talousgraafit
Tuotannon kehitys 150 140 Indeksi 2000=100, kausitas. Kauppa 130 120 110 100 Teollisuus Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja 90 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus 13.5.2015/kokk2/jka/EKI Talousgraafit
Tavaravienti 200 180 160 Arvoindeksi 2002=100, kausitas. Saksa 140 Ruotsi 120 100 80 Suomi 60 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Eurostat 30.3.2015/vien5/jka/EKI Talousgraafit
Vaihtotase 12 10 8 % bkt:sta, vuoden liukuva k.a. Ruotsi 6 4 Saksa 2 0 Suomi -2-4 -6-8 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Eurostat 6.3.2015/kava5/jka/EKI Talousgraafit
Tehdasteollisuuden työlliset 500 480 460 440 420 400 380 360 340 320 '000 Tehdasteollisuuden työllisten lkm Trendi 300 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus 23.4.2015/tyot6/jka/EKI Talousgraafit
Tehdasteollisuuden investointiaste Kiinteät investoinnit, % jalostusarvosta 30 25 20 15 10 5 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 14*15* Lähde: Tilastokeskus, vuodet 2014 2015 EK:n Investointitiedustelu 21.1.2015 Penna Urrila 17
Teollisuuden pääomakannan kehitys (M ) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Ohjelmistot jne. Koneet ja laitteet Rakennukset "Kiinteä" pääomakanta yhteensä 10 000 5 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 21.1.2015 Penna Urrila 18
Kiitos!