Paikallavaletut puhdasvalubetonipinnat Jenni Korpela, tekn.kand. Mittaviiva Oy jenni.korpela@mittaviiva.fi Seppo Petrow, DI Rakennustuoteteollisuus RTT ry seppo.petrow@rakennusteollisuus.fi Laatuvaatimukset Betonin puhdasvalupinnoilla tarkoitetaan betonipintaa, joka jää rakenteeseen näkyviin sellaisenaan, eikä sitä esimerkiksi rapata tai maalata. Puhdasvalupintojen valmistamisesta haastavan tekee se, että kaunis puhdasvalupinta on saatava aikaan yhdellä valulla: pinnan korjaaminen ja paikkaaminen jälkikäteen heikentää sen ulkonäköä. Siksi puhdasvalupintoja tehtäessä onkin oltava selvillä siitä, miten parhaaseen lopputulokseen päästään kerralla, ja toimittava sen mukaisesti. Suomen Betoniyhdistys r.y.:n julkaisemassa by 0 00 Betonirakenteiden pinnat oppaassa annetaan laatuvaatimukset puhdasvalupinnoille. Laatuvaatimukset koskevat. nystermien ja syvennysten määrää, haastuksia ja huokosten määrää sekä värivaihteluita. Puhdasvalupinnalle vaadittava laatu Rakentajain kalenteri 01 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Taulukko 1. Paikallavaletuille betonipinnoille asetetut laatuvaatimukset (Suomen Betoniyhdistys r.y., 00). Laatutekijät Vaatimukset Luokka AA Luokka A Luokka B Luokka C Nystermä suurin korkeus Syvennys suurin syvyys kpl/m kpl/m Haastus 1 5 5 Valupurse tai valuhaava muottisauman kohdallasuurin korkeus tai syvyys (koskee myös korjatun sauma pituutta) Pystysuorassa valettujen pintojen huokoset suurin läpimitta ja syvyys suurin kokonaismäärä Vaakasuorassa valettujen pintojen huokoset suurin läpimitta ja syvyys suurin kokonaismäärä Pystysuorassa valettujen pintojen valuvika (aina korjattava) suurin koko Vaakasuorassa valettujen pintojen valuvika (aina korjattava) suurin koko % muottisaumojen pituudesta 1 8 kpl/m 0 7 kpl/m 0 kpl/0 m kpl/0 m Pinnan käyryys ja aaltoilusuurin mittapoikkeama /1,5 m 5 8 8 Värivaihtelu harmaat pinnat valkobetonipinnat muut väribetonipinnat luokat B A B 9 0 9 0 0 0 8 0 0, 0,1 1 0 0 7 15 0 0 1 0 80 0, 0, 0 0 7 15 0 0 1 00 10 0, 0, 11
Rakentajain kalenteri 01 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry luokka on vähintään A, erikoistapauksissa jopa AA. Vaatimusten täyttäminen edellyttää paljon betonimassalta itseltään, käytettävältä muottipinnalta ja tekniikalta sekä työmaan toiminnalta. Taulukossa 1 esitetyt laatuvaatimukset kuvaavat geometrisiä virheitä. Geometristen virheiden lisäksi valmiilla puhdasvalupinnalla voi esiintyä esimerkiksi liiallisesta kosteudesta ja hiilidioksidista johtuvaa kalkki tai alkalihärmettä taikka ruostetahrojen ja likaantumisen aiheuttamia värieroja. Ne ovat esteettiseltä kannalta kaikkein häiritsevimpiä virheitä. Betonimassan vaikutus Betonimassan koostumus ja sen ominaisuudet vaikuttavat puhdasvalupinnan laatuvaatimusten täyttämiseen. Valitaan mahdollisian suuri raekoko ja sitä vastaava sopiva hienoainesmäärä (taulukko ), jotta massasta tulee rakeisuudeltaan sopivaa. Kiviainesosuuden kasvattaminen pienentää betonin vesimäärää. Hienoainesmäärällä tarkoitetaan alle 0,5 läpimitaltaan olevan hiekan, sementin ja seosaineiden yhteismäärää. Hienoainesmäärä vaikuttaa betonin notkeuteen, tiivistettävyyteen ja koossapysyvyyteen. Betonin minimisementtimäärä on noin 00 kg/m³. Taulukko. Betonin maksimiraekoolle sopivin hienoainesmäärä. Maksimiraekoko Hienoainesmäärä (kg/m ) 1 1 75 50 50 75 55 Tasaisen värin saavuttamiseksi puhdasvalupinnoissa käytetään ainoastaan sementtiä, sillä seosaineet, kuten masuunikuona, saattavat aiheuttaa laikkuisuutta. Värierot eivät tasaannu edes betonin ikääntyessä. Lämpimänä vuodenaikana sementtityyppinä käytetään mieluuin normaalisti kovettuvaa sementtiä kuin nopeasti kovettuvaa, talvella päinvastoin. Puhdasvalubetonin kokonaisvesimäärä on hyvä rajoittaa mahdollisian pieneksi. Tällöin kutistuma ja plastinen painuma pienenevät ja rakenteen tiiveys paranee. Pienempi vesimäärä takaa myös tasaisean värin. Betonissa käytettävän vesimäärän on oltava sama koko valun ajan. Lisäaineiden käyttö ei poikkea tavallisen betonin valmistuksesta. Puhdasvalubetonia valmistettaessa on kuitenkin huolehdittava massan koostumuksen vakioinnista. Pakkasrasitetuissa rakenteissa käytetään huokostinta. Notkistimien avulla voidaan pienentää massan vesisementtisuhdetta ja parantaa massan työstettävyyttä. Hidastimilla voidaan pidentää betonin työstöaikaa, mutta suurina annoksina hidastimet voivat aiheuttaa halkeilua tai värjääntymistä. (Dorfmueller, 00) Käytettävien lisäaineiden on oltava yhteensopivia, eikä sitoutumista hidastavia ja kokemusperäisesti betonipintaan värieroja aiheuttavia notkistimia saa käyttää. Betonimassan ominaisuudet Tasavärisen pinnan saamiseksi betonin lämpötila tulisi pitää tasaisena koko valun aikana. Suurissa kohteissa, joissa ulkolämpötila ja vuodenajat vaihtelevat, on massan pitäminen samassa lämpötilassa koko valun ajan hankalaa. Jos värin tasaisuus on ehdotonta, on suositeltavaa testata värivaihtelua eri lämpötiloissa. Betonimassan sopivin notkeusluokka valun kannalta on S1 S, tiheästi raudoitetuissa ja ohuissa seinärakenteissa jopa S. Itsetiivistyvä betoni Puhdasvalupintoja voidaan valaa myös itsetiivistyvästä betonista, jonka ominaisuudet ovat hyvät korkealaatuisen pinnan saavuttamiseksi. Itsetiivistyvä betoni on normaalia betonia huomattavasti notkeampaa, eikä sitä tarvitse täryttää. Se mahdollistaa monimuotoisten ja hankalien rakenteiden valamisen. Itsetiivistyvällä betonilla muotin hydrostaattinen paine nousee kuitenkin helposti suureksi. Suuri paine on otettava huomioon muotin suunnittelussa. Itsetiivistyvällä betonilla tehdyn pinnan ulkonäkö on yleensä parempi kuin tavallisella betonilla tehdyn. Pinnan väri on tasaisempi, ja muotin saumoissa olevien punosten ulostulokohtien ympärillä olevia valuvirheitä on väheän. Hyvään lopputulokseen vaaditaan kuitenkin erittäin korkealaatuinen muottipinta. Itsetiivistyvän betonin käyttö edellyttää myös huolellista työmaatoimintaa. (EPG, 005) Muottitekniikan vaikutus Muottien pintamateriaalit Muottipintamateriaalin vaikutus puhdasvalupinnan laatuun on merkittävä. Betonipinta toistaa muottipinnan kuvioinnin, ja erityyppisillä vanereilla sekä sahatavaralla voidaan vaikuttaa ulkonäköön suuresti. Hyvälaatuista muottia voidaankin pitää lähes merkittävimpänä osatekijänä puhdasvalupinnan laatuun. Pintamateriaalina käytetään useita eri materiaaleja, kuten sahatavaraa, puulevyjä, metalleja, muoveja ja lasikuitua. Kullakin materiaalilla on hyvät ja huonot puolensa, jotka on otettava huomioon suunnittelussa. Pintamateriaalit voidaan jakaa tii 115
Rakentajain kalenteri 01 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry viisiin ja absorboiviin materiaaleihin. Tiiviit muottipinnat tuottavat yhtenäisen vaalean, mutta huokoisen pinnan. Absorboiva muottipintamateriaali absorboi vettä tuoreesta betonista, ja tuloksena on tuempi vähähuokoinen pinta. Pinnan tuuus vaihtelee riippuen materiaalin absorptiokyvystä. (Dorfmueller, 00, Pahkala Puulevyt Erilaiset puulevyt, kuten vanerit, ovat yleisin muottipintamateriaali. Vanerilla saadaan aikaan tiivis ja sileä pinta. Niitä käytetään sekä eri muottijärjestelmissä että paikallarakennetuissa kappaletavarasta rakennetuissa muoteissa. Betonipinnan sileyden ja muotin käyttökertojen lisäämiseksi puulevyt yleensä pinnoitetaan. Pinnoittamattoman muotin kanssa on aina käytettävä muotinirrotusainetta. Ilman muotinirrotusainetta muotti saattaa imeä betonipinnasta kosteutta niin paljon, että hydratoituminen pysähtyy. Seurauksena on pölyävä ja irtoileva pintakerros. (Pahkala ym., 1998) Sahatavara Sahatavara on yleinen muottipintamateriaali etenkin erikoismuoteissa ja yksittäisissä kohteissa. Siitä on helppo rakentaa monimuotoisia muotteja, ja muotit on helppo purkaa ahtaassakin tilassa. Sahatavaran pinta on huokoinen, ja siksi se absorboi hyvin vettä. Sahatavaran absorboima vesi pienentää betonin vesisementtisuhdetta aiheuttaen tuan värin. Värivaihtelua voivat aiheuttaa myös puun orgaaniset aineet, jotka saattavat värjätä betonia. Muottimateriaalin käyttökertojen lisääntyessä veden imun tuentava vaikutus pienenee. Värin ja pintakuvion vaihtelu näkyy selkeästi, jos samalla pinnalla käytetään sekä uutta että vanhaa muottimateriaalia. Vaihtelua voi pienentää muotin huolellisella hoidolla. Sahatavaraa käytettäessä puun sokerit eli ksyloosit saattavat jättää pinnan pölymäiseksi. Ksyloosin aiheuttama pölyyntyminen voidaan estää, kun muottipinta käsitellään sementtilietteellä, huuhdellaan ja käsitellään muotinirrotusaineella. (Dorfmueller, 00) Sementtiliete alkalineutraloi ksyloosin ja tukkii samalla muottipinnan huokoset tasaten pintaa. Tällöin myös muotin kastelutarve vähenee. (Peri GmbH, 00) Sahatavarasta valmistetut muotit on kasteltava hyvin ennen valua. Kastelu tiivistää muotin ja vähentää samalla betonin tarttumista. Käyttämällä lisäksi muotinirrotusainetta voidaan pienentää pinnan tuuusvaihteluja. MuovI Muovimuotteja käytetään etenkin arkkitehtonisissa muoteissa niiden monimuotoisuuden ja tiiviin pinnan takia. Tiivistä muovimuottia käytettäessä betonipinta ei värjäydy. Jotkut muoviset muottimateriaalit saattavat kuitenkin tehdä betonipinnan kiiltäväksi. Kiiltävä pinta on altis säävaihteluille, jotka kuluttavat kiillon epätasaiseksi. Muovimuottia ei suositellakaan ulkotiloihin jäävälle pinnalle. (Dorfmueller, 00) Muovimuotin käyttöiän pidentämiseksi muotin pinta päällystetään hartsilla. Jäykkyyttä ja iskunkestävyyttä parannetaan lasikuidulla. Muovimuotti huolletaan varovaisesti puhdistamalla, käyttämällä muotinirrotusainetta ja korjaamalla pintavauriot. (Dorfmueller, 00) Muovimuotteja käytetään etenkin pilarimuoteissa ja valmismuoteissa, kuten kupumuoteissa. Tiivispintainen muotti vaatii matalat valukerrokset ja huolellisen tiivistyksen, jotta ilmahuokoset muotin pinnasta saadaan poistettua. Teräs Metallipinnat ovat muotteina tiiviitä ja saavat aikaan yhtenäisen värisen betonipinnan. Käyttö edellyttää, että metallipinta on puhdas, eikä siinä ole reaktiivisia aineita tai ruostetta. Muotteina käytettävien levyjen on oltava riittävän paksuja, jotta taipumia tukien välissä ei tule. (Dorfmueller, 00) Metallit, kuten alumiini, magnesium ja sinkki, reagoivat betonin alkalin kanssa vapauttaen happea, joka aiheuttaa tarttumista ja kuplia muotin pinnalla. Metalliseosta, jossa on alumiinia tai magnesiumia, voidaan kuitenkin käyttää muottina, jos se on havaittu yhteensopivaksi betonin kanssa aiempien käyttökertojen perusteella. (Dorfmueller, 00) Teräsmuottien käyttökertamäärä on suuri, mutta nekin vaativat huoltoa. Erilaiset käsittelyvauriot, kuten hiontavirheet, kolot, painaumat ja hitsausjäljet, huonontavat muottipinnan laatua. Teräspinnoille suositellaan muotinirrotusaineita, jotka sisältävät ruosteenestoainetta. (Dorfmueller, 00) Tiivis muottipinta edellyttää huolellista tiivistystä ja ohuita valukerroksia. Betonin siirrossa käytetään valusukkaa. Teräsmuottien kanssa on aina käytettävä muotinirrotusainetta. Muut pintamateriaalit Muottipinnalla voidaan käyttää muottikangasta, jolloin saadaan aikaan valuhuokosettomia betonipintoja. Huokosettomuuden lisäksi muottikangas parantaa pinnan tiiveyttä ja säilyvyysominaisuuksia. Muottikankaan kiristäminen ja kiinnittäminen muottipintaan vaatii huolellisuutta ja kokemusta. Jos kangas jää poimuille, se aiheuttaa betonipintaan eitoivottuja jälkiä. Muottisiteiden kiinnitysten takia kankaaseen on tehtävä reikiä, joihin syntyy aina vuotokohtia. 11
Rakentajain kalenteri 01 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Muottien pintamateriaalina voidaan käyttää kumi tai polyuretaanimattoja, joilla voidaan luoda betonipintaan voimakas kuvio. Kumi soveltuu pienille, usein toistuville pinnoille, isoissa yksittäisissä elementeissä se on kallis vaihtoehto. Polyuretaanimuottia käytettäessä on varmistettava, että muotinirrotusaine soveltuu sekä betonille että muottimateriaalille. Muottikalustot Kasettimuottijärjestelmä Kasettimuottijärjestelmä koostuu alumiini tai teräsrunkoisista ja vaneripintaisista kaseteista, jotka kiinnitetään toisiinsa metallikiinnikkeillä. Kiinnikkeet myös tiivistävät kasettien reunat. Muottien sidepultitus tehdään muotissa olevien säännöllisten reikien läpi. Muottisiteiden jäljet paikataan valun jälkeen. (Peri GmbH, 00) Kasettimuottijärjestelmän vahvuus on sen monimuotoisuudessa. Erikokoisilla kaseteilla voidaan tehdä sekä pieniä että suuria kohteita. Muottijärjestelmän käyttö vaatii kuitenkin ennakkosuunnittelua. Kun muottisiteiden paikat ja kasettijako otetaan huomioon suunnittelussa, voidaan niillä korostaa pinnan arkkitehtonista ilmettä. (Pahkala Palkkimuottijärjestelmä Palkkimuottijärjestelmä koostuu vakiokokoisista palkeista, joista voidaan koota monimuotoisia muotteja. Käytettävän vanerin laatu ja koko sekä kiinnitystapa voidaan valita vapaasti. Palkkijärjestelmä mahdollistaa myös sidepulttien vapaan sijoittelun. Järjestelmä soveltuu erikoisille seinämuodoille pieniin ja suuriin kohteisiin. (Peri Suomi, 0) Suurmuotit Suurmuotti on kahden muottipuoliskon muodostama seinän korkuinen muotti. Muotin runko on terästä, ja valupintana käytetään useiiten muottivaneria, joskus teräslevyä. Lämpöeristetty suurmuotti voidaan läittää termostaatilla ja lämpötilarajoittimella ohjatuilla vastussauvoilla tai langoilla. Läityksen ansiosta muottikiertoa voidaan nopeuttaa myös lämpimänä rakennuskautena. Suurmuotit soveltuvat kohteisiin, joissa on paljon selkeitä rakenteita ja käyttökertoja. Suurmuoteilla saavutetaan nopea muottikierto, ja niiden työvoimatarve sekä esivalmistelu on vähäinen, toisin kuin esimerkiksi sahatavarasta valmistetuilla muoteilla. Suurmuottien käyttö edellyttää nosturia. Suurmuoteilla on mahdollista saada aikaan hyvälaatuista betonipintaa suurina pintoina. Se edellyttää hyvälaatuista muottivaneria ja muottipinnan huolellista huoltoa valujen välissä. Valmiin pinnan jälkityön tarve riippuu muotin kunnosta ja huollosta. Sidepulttijako ja jälki on harva ja säännöllinen. Paikallavaletut lauta ja levymuotit Lauta ja levymuotit ovat irrallisesta sahatavarasta ja muottilevyistä valmistettuja, yleensä kertakäyttöisiä muotteja. Muotin tukirakenteena käytetään puuta tai terästä, muottipintana lautaa tai vaneria. Muotin rakentamisen yhteydessä huolehditaan muotin pystysuoruudesta ja tukevuudesta. Valun ja betonin kovettumisen jälkeen muotti puretaan varovasti betonipintaa vahingoittamatta. (Rakennustieto Oy, 005) Erikoisen muotoisissa ja ainutlaatuisissa kohteissa sahatavaran käyttö muottina on hyvä vaihtoehto sen muotoiltavuuden ansiosta. Muottien liitokset Muottien liitoskohdat ovat tärkeitä betonipinnan laadun kannalta. Betonissa oleva vesi saattaa vuotaa liitoskohtien kautta, jolloin puhdasvalupintaan tulee värivirheitä liian vähäisen hydrataation vuoksi. Muottien tiiviys voidaan varmistaa käyttämällä erillistä pintamuottikerrosta, jonka saumat ovat eri kohdassa itse muottipinnan kanssa. Muottisiteet Muottipinnan ja valettavan rakenteen lävistäviä muottisiteitä joudutaan käyttämään valupaineen takia. Niiden betonipintaan jättämiä reikiä tulisikin hyödyntää pinnan arkkitehtuurissa. (Pahkala ym., 1998) Käytettävän muottisiteen malli riippuu seinän käyttötarkoituksesta. Perusmalli on tarkoitettu seinille, joilta ei vaadita vesitiiviyttä. Perusmallin lisäksi markkinoilla on vesi ja kaasutiiviit mallit sekä sokkelihalkaisuun tarkoitettu malli, joka sitoo eristeen paikalleen. (Ramirent, 0) Muotinirrotusaineet Muotinirrotusaineet ovat aineita, joilla estetään betonin tarttuminen muottiin ja pidetään muottipinta puhtaana. Sopivalla muotinirrotusaineella vähennetään betonipinnan huokoisuutta. Muotinirrotusaine myös vähentää veden imeytymistä muottiin, jolloin betonipinnasta tulee vaaleampi. (Pahkala Työmaan toiminnan vaikutus Työmaan toiminnalla voidaan vaikuttaa puhdasvalupinnan laatuun. Ennen työtä on selvitettävä osapuolten vastuualueet lopputuotteen laadun ja työnaikaisen toiminnan yhteydessä. Lopputuotteen laatuvaatimukset on selvitettävä kaikille hankkeen osapuolille. Vaatimusten lisäksi selvitetään tarvittavat tarkastusmenettelyt, joilla laatu varmistetaan ja 117
Rakentajain kalenteri 01 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry dokumentoidaan. Ennen työn alkua pidetään aloituspalaveri, jossa selvitetään työmenetelmät ja tehtävän aloitusedellytysten, kuten materiaalin sekä välineiden, valmius; laatuvaatimukset ja käytettävät laadunvarmistustoimenpiteet; työn aikataulu ja turvallisuustoimenpiteet. Työmaan johdolla ja betonityön asiantuntijoilla sekä heidän kokemuksellaan puhdasvalupintojen betonoinnista on suuri merkitys työn laadun kannalta. Useat pääsäännöt isojen laatuvirheiden välttämiseksi on johdettu ennein kokemuksen kuin vahvistettujen tutkimusten kautta. (Verein Deutscher Zementwerke, 005) Muottityöt Muottityössä on kiinnitettävä huomiota erityisesti muotin kantavuuteen, pinnan laatuun ja käsittelyyn sekä tiiviyteen. Muotti tuetaan siten, että se ei pääse kaatumaan tai pullistumaan. Käytettävän muottipinnan on kyettävä vastaamaan valmiin betonipinnan laatuvaatimuksia, kuten tasaisuutta, suoruutta ja mittatarkkuutta. Muotin tiiviys vaikuttaa oleellisesti lopullisen pinnan laatuun. Muotin tiiviyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muottijärjestelmän ohjeiden mukainen käyttö, kuten kokoaminen ja huoltotoimenpiteet, muottikaluston kunto sekä nurkkien ja kulmien tiivistysratkaisut. Betonointi Puhdasvalupinnan laatuun voidaan vaikuttaa jo betonin toimitusvaiheessa. Betoni toimitetaan työmaalle niin, että se voidaan valaa heti saapumisen jälkeen. (Dorfmueller, 00) Betoni valetaan 00 500 :n kerroksissa siten, että pudotuskorkeus on enintään 1 metri. Tarvittaessa käytetään valusukkaa. Kerros valetaan koko muotin pituudelta. Mitä tiheämpi raudoitus rakenteessa on, sitä ohuempia valukerroksia käytetään. Paras tapa puhdasvalupintojen tiivistämiseksi on sauvatärytys. Sauvan halkaisijan tulisi olla vähintään 50, ellei raudoituksen tiheys aseta muita ehtoja (Dorfmueller, 00). Sauvan annetaan upota omalla painollaan valetun kerroksen läpi edelliseen, jo tiivistettyyn kerrokseen. Sauva nostetaan tasaisella nopeudella. Huolehditaan, että tärytin ei osu raudoitukseen tai muottiin. Seinärakenteiden yläosa tärytetään huolellisesti ja tiivistetään uudelleen ennen betonin sitoutumista. Jälkihoito Betonipinnan annetaan kovettua riittävän pitkään ennen muotin purkua. Muotit puretaan niin, ettei betonipinta vaurioidu. Betonipintojen kosteuspitoisuus säilytetään mahdollisian tasaisena jälkihoidon ajan. Jälkihoitoa jatketaan, kunnes betoni on saavuttanut vähintään 0 % nimellislujuudestaan. Muottien hoito Muottipinnat puhdistetaan jokaisen valun jälkeen. Muotinirrotusaineiden käyttö helpottaa muottien puhdistusta valun jälkeen. Muotit varastoidaan ja niitä kuljetetaan siten, että muottipinta ei vahingoitu kivistä, betoniroiskeista tai kosteudesta. (Pahkala Lähteet Betonikeskus. 00. Kuinka betonipinnalle saadaan toivottu ulkonäkö? Loviisa. 15 s. ISBN 95507550 Dorfmueller, Daniel. 00. Guide to castinplace architectural concrete practice. ACI Coittee report 0R0 EPG. 005. Eurooppalainen ohje itsetiivistyvästä betonista [verkkodokumentti]. Betoni. [viitattu.1.0] Saatavilla www.betoni.com/download. aspx?intfileid=199...77 Pahkala Mirja, Rossi Vaito, Viita Seppo, Vuorinen Pekka. 1998. Paikallavaletut betonipinnat. Lahti. s. ISBN 95507511 Peri GmbH. 00. Reference Booklet. Fairface Concrete. Weißenhorn. 8 s. Peri Suomi. 0. Seinämuotit [verkkodokumentti]. Peri Suomi. [viitattu 1.1.0] Saatavilla http:// www.perisuomi.fi/tuotteet.cfm/fuseaction/anwendungen/subaction/anwendung/id/.cfm Rakennustieto Oy. 005. Ratu 109 Lautamuottityö. Menekit ja menetelmät. Helsinki. s. Ramirent. 0. Muottisiteet ja muottilukot [verkkodokumentti]. Ramirent. [viitattu.1.0] Saatavilla http://www.ramirent.fi/www/page. php?cat=0 Suomen Betoniyhdistys ry. 00. by 0 00 Betonirakenteiden pinnat. Helsinki. 18 s. ISBN 955075 59. Verein Deutscher Zementwerke. 005. V Concrete constituents and technology, concrete engineering [verkkodokumentti]. Verein Deutscher Zementwerke. [viitattu.1.0] Saatavilla http://www.vdzonline.de/fileadmin/gruppen/ vdz/literaturrecherche/activity_report/ar_ Kap_V_UK.pdf 118