1/8 LUOVA TALOUS VUONNA 217 Kun suomi täyttää sata, vesi käy öljystä TIIMI TAKOO Tämän hetken nuoret tykit RAKKAUTTA RAHALLA kakunkoriste kertoo hääparista
Luova talous VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Risto Kunelius TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, TUOTTAJA Anssi Männistö Katse on Tampereen yliopiston kuvajournalismikoulutuksen kuvalehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. 5. vuosikerta, ISSN 1795-3642. KUVAJOURNALISMI / 3. VUOSIKURSSI Pekka Holmström, Touko Hujanen (AD), Heli Kankainen, Emmi Marttinen (AD), Hannele Salmi, Maija Tammi ja Petri Vanhanen KUVAJOURNALISMI / 2. VUOSIKURSSI Tatu Blomqvist, Heli Blåfield, Pirjo Hakonen, Maria Halkilahti, Johanna Huiskonen, Janne Järvinen, Jutta Mattsson, Maija Saari ja Jonna Takkunen MAINOKSET : Taitto: Janne Järvinen (vastaava), Tatu Blomqvist ja Jutta Mattsson. Kuvat: Janne Järvinen (Kihla, Burnair, Hyväpankki), Tatu Blomqvist (Vanha kunnon pyörä,ystävyys) SISÄLLYSLUETTELO: Grafiikka ja taitto: Heli Kankainen KANSI: Kuva: Maija Saari, Kuvausjärjestelyt: Maria Halkilahti, Alkuperäisidea ja taitto: Touko Hujanen, Malli: Elina Korhonen, Näty KIITOKSET: Jussi Kiiskilä, Klaus Welp, Sakari Viista, Näyttelijäntyön laitos (Näty) JULKAISIJA Tampereen yliopisto / tiedotusopin laitos Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus 28. TOIMITUS Utain / Katse, Kalevantie 4, 3314 Tampereen yliopisto. Puhelin (3) 355 111 / Utain. Sähköposti: utain@uta.fi. Kuvajournalismiopetus: www.uta.fi/laitokset/tiedotus/opiskelu/kuvajournalismi.html Katse verkossa: katse.uta.fi, Katso myös: www.365.fi Pääkirjoitukset EMMI MARTTINEN JA TOUKO HUJANEN, KATSEEN AD:T Mielikuva kasvottomasta, sliipatusta pukumiehestä tai -naisesta ei istukaan kaikkiin talouden tekijöihin, vaan nämä edustavat mitä erilaisimpia ryhmiä. Mainostoimiston coolit jätkät, lasipajan uuttera väki ja mobiilipelien suunnittelijat tekevät kukin osuutensa Suomen bruttokansantuotteen eteen. Talous ei olekaan tylsää. Talous on paimentolaisia, jotka pääsevät aurinkokennon avulla nettiin. Talous on kierrätystä, ympäristöystävällistä arkkitehtuuria ja tiimityötä. Talous on mielikuvitusta, unelmia ja rohkeutta tarttua haasteisiin. ANSSI MÄNNISTÖ, VISUAALISEN JOURNALISMIN PROFESSORI (ma.) Vuoden ensimmäisellä Katse-lehdellä on iso haaste: kolmosvuotiset opiskelijat ohjaavat tokavuotisia lehden taittoprosessissa. Kevään seuraavan lehden tokavuotiset tekevät aivan yksinään. Taittaminen on käytännönläheistä tiimityötä. Kuten luovassa taloudessa, myös siinä perusaineksia ovat mielikuvitus ja unelmat: miten tehdä kiehtova lehti ja millä rytmillä. 2 Katse Maaliskuu 28 Helmikuu 28 Katse 3
1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Sisällys K at s e m a a l i s k u u 28 Suomi vuonna 217 s. 22 28 Satavuotiaan Suomen visionäärit huolehtivat ympäristöstä. Arviot s. 29 3 Häihin kulutetaan nykyisin todella paljon rahaa. Jokainen yksityiskohta on tärkeä, ja perinteisen kakunkoristeenkin paikalle on tyrkyllä monta vaihtoehtoa. Luova talous Neljätoista esittelemäämme osaajaa tietää, miten ideasta tehdään totta. s. 6 19 Henkilö s. 21 TKK:n opiskelija Jussi Lehtinen tähtää pankkialan priimukseksi. 4 Katse Maaliskuu 28 Maaliskuu 28 Katse 5
KESTO KÄRKIHANKKEET Luova Tampere 26 211 Langaton Tampere LUKE-ohjelma: neuvoja ja koulutusta luovien alojen yrittäjille Sarjakuva-Finlandia Voimala-hanke: yrittäjäkasvatusta lukiolaisille ja ammattikoululaisille Suunnitteilla luovien alojen keskus Onkiniemeen. 1 2 LUOVAN TALOUDEN TAKOJAT 3 4 2 5 2 6 3 7 4 8 5 9 liina penttilä koordinaattori Luovuuden TEKSTI JA KUVA: Maria Halkilahti, SIVUN 7 KUVA: Jonna Takkunen TAITTO: Heli Blåfield vetovoima Luova talous on kansainvälinen trendi. Siitä puhutaan kaikkialla, kertoo Luova Tampere -ohjelman koordinaattori Liina Penttilä. Kansantaloudet ja kaupungit ympäri maailmaa etsivät uusia toimialoja ja kasvun mahdollisuuksia. Luovia toimialoja ei voida siirtää halpatuotantomaihin, vaan ne ovat kansallista pääomaa. Luova Tampere -ohjelma tukee innovatiivisia hankkeita ja yritysten välistä yhteistyötä ja pyrkii synnyttämään uutta liiketoimintaa. Meitä kiinnostavat erityisesti hankkeet, joilla on uutuusarvoa ja jatkuvuutta. Kuka tahansa voi ehdottaa ideaansa mukaan ohjelmaan, ja me tarjoamme rahoitusta ja asiantuntijaosaamista. Vastaavia hankkeita on muillakin kaupungeilla. Ainakin Porvoolla, Turulla, Helsingillä ja Oululla on omat ohjelmansa. Kaikki on käynnistetty viimeisen vuoden aikana. Penttilän mukaan kulttuuri tekee kaupungista vetovoimaisemman ja saa asukkaat viihtymään. Se houkuttelee myös yrityksiä. Tietotyöläiset haluavat asua kaupungeissa, joissa on virikkeitä ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen. Kun yrityksillä menee hyvin, kaupunki saa enemmän verovaroja ja palvelut paranevat. Luova Tampere -ohjelma päättyy vuonna 211, mutta kehityksen toivotaan jatkuvan: luovien toimialojen, työpaikkojen ja yritysten määrän kasvu sekä vireä ja monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta tekevät kaupungista mukavan paikan asua. 6 1 7 11 8 12 9 13 1 14 11 12 13 14 Keitä ovat tämän hetken idearikkaat uranuurtajat? Katse esittelee seuraavassa 14 talousihmettä ympäri Suomea. 6 Katse Maaliskuu 28 Helmikuu 28 Katse 7
1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 Kuumotus-heikotus vaatekauppaan Laskelmien mukaan alle 5 asukkaan kaupungissa ei erikoisliike kannata. Kuitenkin Kalajokisuun varteen on kasvanut trendivaatteita myyvä liikeketju. Sisukkaan yrittäjäpariskunnan Petri ja Milla Pennalan kauppakatras kasvaa maaliskuussa viiteen, kun Ylivieskaan avataan naistenkenkäliike. Pennalat mieltävät tärkeimmäksi liiketoimintansa tekijäksi tahtotilan, tai kuten Petri sanoo kuumotus-heikotuksen, tuoda kotipaikkakunnan korkeusasteille nuoriso- ja trendiasusteita. Liikkeissä myydään myös koruja, paikallisten artistien musiikkilevyjä ja lautailijoiden asusteita ja välineitä. Milla ja Petri ovat molemmat yrittäjäperheistä ja he ovat käyneet kauppaa niin kauan kuin muistavat. Muksuina he myivät mehua ja lakua naapureille. Vuonna 25 pariskunta sai valtakunnallisen Nuori yrittäjä -palkinnon. 1 euroa oli mieluisa tunnustus, mutta palkintosummaa parempaa oli sen tuoma julkisuus. Yrittäjät.fi -nettisivustolla Pennaloiden menestysreseptiksi luetaan kova työ, idearikkaus ja markkinoinnin sekä sponsoroinnin ymmärtäminen. Totuus on se, että brändeihin pitää uskoa. Lisäksi etenkin pienillä paikkakunnilla tulee sisäistää, mikä vaikuttaa imagoon: autot, pukeutuminen ja käytös. Jokaisessa Pennaloiden liikkeessä on satsattu viihtyisään ja kekseliääseen sisustukseen. Taannoiselta Barcelonan-matkalta tarttui idea, jonka ansiosta Nivalan-liikkeen seiniä koristavat pariskunnan vanhat sähkölaitteet muun muassa faksi, kännykänäosat ja kasetit. Teksti ja kuva: Maija Saari TAITTO: Maria Halkilahti 4 v Station-vaateketju 1 Petri Pennala kauppias ALKOI NYT Ensimmäinen kauppa Kalajoella 1998. Neljä myymälää. 2 Milla Pennala kauppias TULEVAISUUS 29 Ylivieskaan Mega-Station miehille ja naisille. 21 Dry clothes & boards -liike. 211 Kalajoelle Mono-kenkäliike, jos konsepti havaittu toimivaksi. 212 Mono tuodaan Nivalaan. 213 veropakolaisena Caymansaarilla ja/tai konkurssituomio Kauppalehdessä Ja taas lehtien palstoilla! YHTEYSTIEDOT www.station.fi 8 Katse Maaliskuu 28 Maalis kuu 28 Katse 9
ProAkatemia ALKOI KESTO Toiminut vuodesta 1999. Opinnot kestävät yhteensä kolme ja puoli vuotta. Ensin vuosi yhteisiä perusopintoja, sitten kaksi ja puoli vuotta ProAkatemiassa. KENELLE TUTKINTO Vuosittain valitaan 3 opiskelijaa. Karsinta tehdään haastatteluiden avulla. Tradenomi Tiimi toimii ProAkatemian toimitiloissa soi kello. Se ei ole merkki oppitunnin alkamisesta, vaan hyvin tehdystä työstä: taas on ansaittu tonni. ProAkatemia on Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden suuntautumislinja, jossa ei ole lainkaan luentoja. Sen sijaan on projekteja ja yritysvierailuja. Opettajien tilalla ovat valmentajat, ja opiskelijat muodostavat tiimejä ja perustavat osuuskunnan projekteilleen. Tavoitteena on oppia yrittäjäksi tekemisen kautta Saamme toimeksiantoja eri yrityksiltä, toteutamme omia ideoitamme ja joskus myös ammattikorkeakoulun projekteja, selittää Ville Nikunen, joka on aloittanut ProAkatemiassa viime syksynä. Tiimien ja osuuskuntien rajat eivät ole tiukat. Toimimme mahdollisimman vähän suljettujen ovien takana. Pulmatilanteessa voimme mennä konsultoimaan muita tiimejä, jotka ovat ehkä joskus olleet samankaltaisessa tilanteessa, opiskelija Paula Korkeaviita kertoo. Valmentajat ovat pääasiassa taustahenkilöitä, jotka puuttuvat tiimien toimintaan vain, jos osuuskunta lähestyy konkurssia. Tiimit veloittavat projekteistaan normaalien hintojen mukaan. Osa rahoista jää osuuskunnan pohjakassaan, ja oman osuutensa tiimiläiset voivat nostaa itselleen. Kahden ja puolen vuoden jälkeen ProAkatemiasta valmistuu tradenomiksi yrittäjäpainotuksella. Tämän koulutuksen jälkeen on valmis mihin vain, Korkeaviita vakuuttaa. Entä kuinka ammattimaisia yrittäjiä voi ProAkatemia tuottaa, jos kaikilla opiskelijoilla ei ole ammattitaustaa? Ammattilaisuus on asennekysymys, väittää Nikunen. Korkeaviidan mukaan kaikilla ProAkatemiaan tulevilla on taitoja. Joku on hyvä esiintymään, toinen osaa ideoida. Näitä taitoja pääsee käyttämään tiimissä. Kuinka monta proakatemialaista tarvittiinkaan lampunvaihtamiseen? Vastaus on yksi yksi tiimi. ideareaktori -tiimi 3 Laura Autiomäki Satu Hakkarainen Lotta Hirvelä Petteri Innanmaa Sointu Karjalainen Amel Khelif Paula Korkeaviita Tuomo Lampela Lasse Leponiemi Markus Malvisalo Ville Nikunen Jussi Parviainen Ilari Peltomäki Hanne Rasila Miika Saari TEKSTI JA KUVA: Jutta Mattsson Taitto: Maria Halkilahti 1 Katse Maaliskuu 28 Maaliskuu 28 Katse 11
1 Tuotantokopla 4 6 Teemu Kankainen tuottaja Samuli Raappana Art Director 5 Timo Koponen toimitusjohtaja 7 jouni Sutinen Art Director Tuotantokopla on kasvanut neljässä vuodessa viiden suurimman jyväskyläläisen mainostoimiston joukkoon. Nuorten kaverusten perustama yritys on velaton ja asiakkaita riittää. Yrityksen imago elää, eikä painetta lokeroitumiseen ole. Tuotantokopla sai alkunsa neljän opiskelijan halusta saada oppilaitoksessa opitut asiat siirrettyä käytäntöön. Ensimmäiset puoli vuotta työtä tehtiin toisen yrityksen kanssa jaetussa toimistotilassa, yhdellä kannettavalla: Meillä oli siellä yhteinen verkkopiuha. Aamulla toinen firma sai käyttää nettiä ja iltapäivällä päästiin me sitten laittamaan nettisivuja verkkoon testausta varten, toimitusjohtaja Timo Koponen ja AD Samuli Raappana nauravat. Työntekijämäärä on sittemmin kasvanut kahdeksaan ja yrityksellä on nykyisin myös tapahtumatuotantoon ja mallitoimintaan erikoistunut Fashion Unit -yksikkö. Uudet toimitilat saatiin vanhasta moottoripyöräkorjaamosta pitkän remontin jälkeen. Viime syksynä Tuotantokopla sai toistaiseksi suurimman projektinsa. Kyseessä on valtakunnallinen verkkoyhteisöhanke, jonka tarkoituksena on tukea 13 17-vuotiaita, syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhan alla olevia nuoria kannustamalla heitä kulttuurin ja sen tekemisen pariin. Myrsky-hankkeen vetovastuu on Suomen kulttuurirahastolla. Tuotantokopla valittiin hankkeen mainostoimistokumppaniksi. Hankkeen päämääränä on siirtää vastuu sisällön tuottamisesta lopulta kokonaan nuorille itselleen. Mukaan odotetaan kaikkea teatterista musiikkiin ja lasimosaiikista digitaalikuvaukseen. Tuotantokoplan kahvipöydässä hankkeeseen osallistumisesta ollaan selvästi ylpeitä, ja kaikki myöntävät, että kyseessä on suuri sulka mainostoimiston hattuun. Teksti ja kuva: Tatu Blomqvist TAITTO: Maria Halkilahti Tuotantokopla NYT ASIAKKAAT Osakeyhtiö helmikuun alusta. Suomen Kulttuurirahasto Jyväskylän Muotipäivät Panda JYP Jyväskylä Oy Espoon kaupunki TAVOITTEET YHTEYSTIEDOT Kolmen suurimman joukkoon Keski-Suomessa. Enemmän toimintaa myös muualle Suomeen. www.tuotantokopla.net 1 1 1 12 Katse Maaliskuu 28 Helmikuu 28 Katse 13 1
8 MARIKA KINNUNEN lasinpuhaltaja 9 ILSE LINQVIST lasinpuhaltaja 11 ALMA JANTUNEN lasinpuhaltaja 1 MARKKU SALO lasimuotoilija Studiolasin pioneerit TEKSTI JA KUVA: Jonna Takkunen TAITTO: Tatu Blomqvist INFO Nuutajärven Galleria Osuuskunta Perustettu maaliskuussa 27 Urjalassa. Myymälä Nuutajärven Lasigalleria avattiin toukokuussa 27. Suomalaisella taidelasilla on markkinoita etenkin ulkomailla. Tämän tietävät Nuutajärven Galleria Osuuskunnan jäsenet. Studiolasin kysyntä on todella hyvä esimerkiksi USA:ssa ja Australiassa. Siellä on rahaa ja asiakaskuntaa, ja käsintehtyä lasia arvostetaan enemmän kuin Suomessa. Ulkomailla suomalainen lasi on käsite joka myy, arvioi muotoilija Anu Penttinen. Vuosi sitten kahdeksan valovoimaista lasintekijää päätti yhdistää voimansa EU:n kylänkehityshankkeen innoittamana. Kuluneen vuoden aikana osuuskunnan suurin ponnistus on ollut yhteinen myymälä, jota hoitaa palkattu työntekijä. Myymälä mahdollistaa asiakaspalvelun myös hiljaisina talvikuukausina ja vapauttaa taiteilijat kassojen takaa töihin sulan lasin ääreen. Toinen saavutus oli kesänäyttely, jossa töitään esitteli seitsemäntoista nuutajärveläistä lasinpuhaltajaa ja -taiteilijaa. Kaikki on toistaiseksi tehty talkoilla, mikä ei ole ollut ongelma. Halu kehittää kylää ja lisätä näkyvyyttämme on kova, osuuskuntalainen Marika Kinnunen kertoo. Lähitulevaisuudessa osuuskunta tähtääkin lähinnä markkinointiin ja kylän kehittämiseen kiinnostavana matkailukohteena. Tarkoitus on parantaa yhteistyötä muiden Nuutajärven toimijoiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi Iittala Group ja lasimuseota ylläpitävä Design-museo. Nuutajärvellä on potentiaalia yllin kyllin, mutta vain yhdessä voimme tehdä kylästä kokonaisvaltaisen elämyksen, Penttinen aprikoi. Nykyisen sisustusbuumin vuoksi Penttinen uskoo lasitaiteen kaltaisen luovan talouden mahdollisuuksiin. Vaurastuvassa maassa suunta voi olla vain ylöspäin. JÄSENYRITYKSET TAVOITTEET YHTEYSTIEDOT Lasitaivas, Lasisirkus, Muotohuone Markku Salo, Lasistudio Ilse Linqvist, Nounou Design, Lasistudio Sara ja Glass Studio Lea Swantz. Kesänäyttelyä kehitetään laajemmaksi kiertonäyttelyksi, joka suuntaisi myös ulkomaille. Liikelahjamyyntiä on myös tarkoitus lisätä. Nuutajärven Lasikylä tarjoaisi täydellisen matkailukohteen, esikuvana Fiskarsin taide- ja käsityökylä. www.nugo.fi www.nuutajarvi.fi 14 Katse Maaliskuu 28 Maaliskuu 28 Katse 15
MAKEEdesign TAVOITTEET TULEVAISUUS YHTEYSTIEDOT Tuotesuunnittelu ja -kehitys jatkuvat ja uusia ideoita syntyy. Yritys lujittaa asemaansa yhtenä kierrätys- ja trash-designin tunnetuimmista yrityksistä Suomessa. MAKEE-tuotteita viedään pian ainakin Japaniin. Marinella valmistuu muotoilijaksi Kuopion Muotoiluakatemiasta ja alkaa täyspäiväisesti vastata yrityksen tuotesuunnittelusta ja asiakaspalvelusta. Marjukka Savolainen valmistuu graafiseksi suunnittelijaksi Kymenlaakson amk:sta ja ottaa vetovastuun visuaalisesta suunnittelusta. MAKEE osallistuu messuille ja tukee erityisesti uusia ekologisia tapahtumia. Viiden vuoden päästä MAKEE on kansainvälisesti tunnettu yritys. www.makeedesign.fi makee@makeedesign.fi Tuunaamalla roskille uusi elämä TEKSTI JA KUVA: Pirjo Hakonen TAITTO: Tatu Blomqvist Jouluna 26 Marinella Savolainen pyysi ompelijaäidiltään jotakin erikoista: karkkipapereista tehtyä lampunvarjostinta. Lamppu valmistui ja idea käärepapereiden hyötykäytöstä jäi elämään. Seuraavaksi Päivi-äiti kokeili joulukonvehtien päällysten ompelemista pussukoiksi. Kesällä 27 roskadesignista tuli Savolaisen perheelle kokopäiväistä työtä, kun MAKEEdesign-nettikauppa avautui ja ensimmäiset jälleenmyyjät löytyivät. Erilaisten makeis- ja eineskäärepussukoiden lisäksi MAKEEdesign myy esimerkiksi vanhoista napeista ja filminauhasta tehtyjä koruja. Erillisiä liiketiloja yrityksellä ei ole, vaan tuotteet syntyvät edelleen ompelukoneen hyrrätessä hämeenlinnalaisessa omakotitalossa. MAKEEdesign on Päivi Savolaisen yritys, mutta taustajoukoissa avustavat hänen neljä tytärtään. Graafista suunnittelua opiskeleva Marjukka vastaa perheyrityksen visuaalisesta ilmeestä. Marianne-lampun ideoinut Marinella opiskelee teollista muotoilua ja auttaa uusien tuotteiden suun- nittelussa. Innokkaan tuunaajan tunnistaa jo asunnostakin: Marinellalla on kotonaan Kuopiossa mm. loppuun kulutetuista autonrenkaista ja ravintolan purkulavalta pelastetusta pöytälevystä rakennettu ruokapöytä. Jopa palaneen hehkulampun hän sujauttaa talteen työpöydän laatikkoon. Kierrätysmateriaalilla on Käärepaperit valmistaneet firmat ovat kyselleet MA- Teen tästä vielä jotakin, hän toteaa. aina tarinansa. KEE-tuotteita liikelahjoiksi. Mainoksina Savolaiset eivät Joku on syönyt tuotteitaan kuitenkaan näe, vaan tärkein idea on kierrätys. karkit suruunsa tai iloonsa. Kierrätysmateriaalilla on aina tarinansa. Joku on syönyt karkit suruunsa tai iloonsa, Marinella kertoo. Asiakas voi tilata vaikkapa persoonallisen kukkaron tai meikkipussin jostakin itselleen tärkeästä, esimerkiksi Interrail-lipuista. Vaikka suuri osa käärepapereista saadaankin lahjoituksina tuttavilta ja vierailtakin, on Savolaisen perheessä syöty viime vuoden aikana niin paljon karkkia, ettei suklaa enää maistu. 12 MARINELLA SAVOLAINEN muotoilija 16 Katse Maaliskuu 28 Maaliskuu 28 Katse 17
Gaea bongaa bändit netistä TEKSTI JA KUVA: Johanna Huiskonen TAITTO: Tatu Blomqvist Jesse on nyt hitti. Bändin kiinnitti uusi tamperelainen levy-yhtiö GAEA. On paljon hyviä sopimuksettomia bändejä, joissa on potentiaalia. Bändejä löytää esimerkiksi Myspacesta, Esa Tontti GAEAn musiikkipuolen vastaava sanoo. Myspace ja muut netissä olevat musiikin jakelusaitit ovat panneet musiikkibisneksen kuvioita uusiksi. Ennen ehkä vain pienen piirin diggailemat bändit saattavat saada oman promoamisensa ansiosta laajaa julkisuutta jo ennen ainoankaan EP:n tai sinkun julkaisemista. Monet tarinat kertovat suuren yleisön tietoisuuteen nousseista artisteista, jotka levy-yhtiö on bongannut Myspacesta. Vastavetona isoilla lafkoilla on käsittääkseni nykyään myös niin sanottuja Myspace-vastaavia, Esa naurahtaa. Nettiin laitettujen biisien suuret kuunteluluvut tukevat pienten yhtiöiden uskallusta lähteä julkaisemaan marginaalista musiikkia tekevää yhtyettä. Ne luovat uskoa sille, että kiinnostunutta yleisöä löytyy, ehkä kansainvälisestikin. GAEA heittäytyi mukaan levybisnekseen keväällä 27. Kolmen nuoren miehen osakeyhtiön katon alle mahtuu levy-yhtiön lisäksi ohjelmatoimisto sekä käännös- ja mainostoimintaa. GAEA ARTISTIT I Was A Teenage Satan Worshipper, Jermaine, Jesse, Pintandwefall 13 ESA TONTTI bändipromootio ja johto TAVOITTEET YHTEYSTIEDOT Tavoite on kasvaa rauhallisesti säilyttäen julkaisuissa hyvä taso. Pyrimme myös viemään bändejämme ulkomaille. www.gaea.fi booking@gaea.fi 14 LASSE HYTÖNEN AD ja tuotanto 18 Katse Maaliskuu 28 Maaliskuu 28 Katse 19
KIITORADALLA TEKSTI, KUVA JA TAITTO: Heli Blåfield Jussi Lehtinen, 22, on saanut kutsun Lontooseen, Deutsche Bankin työhaastatteluun. Lennot maksetaan edestakaisin aamulla matkaan ja illaksi kotiin. Jussi on yksi Lontoon-kierrokselle valituista hakijoista, mutta itse työpaikka on vielä parin haastattelukierroksen päässä. Kilpailu on kovaa. Mikäli Deutsche Bank valitsee Jussin, hän saa työskennellä kaksi kuukautta yhdessä koko maailman tärkeimmistä rahoitusalan keskuksista. Uskon työskenteleväni vielä joskus Suomessa, mutta tällä hetkellä Deutsche Bank vaikuttaa juuri sopivalta vaihtoehdolta, Jussi sanoo. Vaikka nykyään puhutaan nuorien osaajien karkaamisesta ulkomaille, monet Jussin opiskelukavereista ovat päätyneet Suomeen töihin. Jussi kertoo, että investointialalla ei näytetä omaa heikkoutta, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö jokaisella olisi heikkoa kohtaa. Oma puutteeni on, etten osaa tehdä ryhmätyötä huonossa tiimissä. Jos minulle tulee tunne, ettei ryhmä toimi, niin teen kaiken itse sen sijaan että koettaisin kehittää ryhmän toimintaa, Jussi kuvailee. Hän opiskelee kolmatta vuotta yritysstrategiaa Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa. Strategian kursseilla käsitellään yrityksen tavoitteita, ja näiden tavoitteiden toteuttamiseen käytettäviä keinoja. Esimerkiksi viime syksynä Jussi laati kurssilla Vaisalasta keissin, jonka avulla opiskelijat miettivät, mistä yritys voisi lähteä hakemaan kasvua. Opinnoista voisi olla enemmän hyötyä, jos olisi ensin ollut parikymmentä vuotta työelämässä. Rahoitus on hänen mukaansa ala, joka etenee niin, että kouluopetuksen on vaikea pysyä perässä. Deutsche Bankin tarjoama työtoimenkuva määräytyy sen mukaan, mille osastolle hakija päätyy. Nykyisessä työssään Tresor Varainhallinta Oy:ssä Jussi aloitti avustajana. Nyt hän on salkunhoitoassistentti. Tuotan esimerkiksi tietoa päätöksenteon tueksi ja seuraan, mitä maailmalla tapahtuu, eli käytännössä pyörittelen exceliä ja teen kymmentuntisia tai pidempiä työpäiviä. 2 Katse Helmikuu 28 Maaliskuu 28 Katse 21
SUOMI VUONNA 17 TULEVAISUUDEN PELIT: ENEMMÄN SISÄLTÖÄ, ENEMMÄN ELÄMYSTÄ TEKSTI JA KUVA: Pirjo Hakonen TAITTO: Jonna Takkunen Viihdemuotojen rajat hämärtyvät lähitulevaisuudessa niin, että pelien käyttämä teknologia lähenee elokuvaa, arvioi mobiilipelitalo Universomon toimitusjohtaja Markku Hakala. Uskon, että vuonna 217 mobiilipelit voivat olla yhtä yleisiä kuin kirja tai elokuva viihdemuotoina nyt. Erillistä konsolia ei tarvita, vaan kännykkä on aina mukana ja osa arkea. Hakala näkee mahdollisuuksia kännykän tyyppisen laitteen intiimiydessä, sillä mobiilipelaamiseen ei tarvita isoa screeniä, jolla pelataan kaveriporukan nähden. Nintendon viime vuosien innovaatiot, DS- ja Wii-konsolit ovat osoittaneet hyvin, että peliteollisuus pystyy vielä löytämään uusia kohderyhmiä ja markkinoita muualtakin kuin aktiivipelaajien keskuudesta. Suurin ongelma mobiilipelien näkökulmasta ovat kännyköiden käyttöjärjestelmien suuret valmistajakohtaiset erot ja erot operaattorien välillä. Tämä haittaa etenkin moninpelien kehitystä. Kännyköiden numeronäppäimistöä ei ole myöskään suunniteltu pelaamiseen. Tätä rajoitetta poistaa kovaa vauhtia yleistyvä kosketusnäyttö. Hakalan kaavailuissa pelkän hienon pinnan ihannointi ei voi peleissäkään jatkua kovin pitkään. Väkivallan yleisyys peleissä taas johtuu pitkälti teknologian asettamista rajoitteista, sillä verbaalinen viestintä vaatii järjestelmältä enemmän tehoja kuin viestintä nyrkillä. Toivoisin, että Universomo voisi tulevaisuudessa tehdä pelejä, joissa tarinalla ja henkilöhahmojen kehityksellä on suuri osa. Haaveenani on jokin nykyisiä pelejä intiimimpi, etsivätyyppinen päivittäin lähemmäksi mysteeriä etenevä seikkailu. tulevaisuuden suomi on visionäärien ja idealistien maa. Seuraavassa esittelemme miten suomen henkinen pääoma muuttuu rahaksi UNIVERSOMO-FAKTAA - Mobiilipelitalo, perustettu vuonna 22Tampereella - Perustajat Markku Hakala, Lasse Hirvonen ja Atte Kotiranta - THQ Wirelessin tytäryhtiö toukokuusta 27 - Toimipisteet Tampereella, Helsingissä ja San Diegossa - Työntekijöitä yhteensä noin 6 Universomon pelitestaaja Mika Rosendahl eläytyy Rottatouille-peliin. 22 Katse Maaliskuu 28 Maaliskuu 28 Katse 23
AURINKOKENNOJA POHJOISEN NOMADEILLE Saamenmaalla paimentolainen eli nomadi rakentaa aurinkokennoa. kennolla nainen kaappaa energiaa ruoanlaittoon, internetissä keskustelemiseen tai vain lukeakseen sähkölampun valossa. Tämä kuulostaa otteelta scifiniteestä, muttei se ole. Tämä on totta. SUOMI 217 WWW.BAREFOOTCOLLEGE.ORG WWW.LUMI.FI PERINTEIDEN SÄILYTTÄMINEN HYÖDYTTÄÄ KAIKKIA Suomalainen Lumimuutos-osuuskunta on mukana kansainvälisessä projektissa, joka pyrkii auttamaan maailman syrjäisiä kyliä ja kansoja selviämään nykyajan ristipaineissa esimerkiksi aurinkokennojen avulla. Lumimuutos on toiminut hankkeessa yhteyshenkilönä Siperian ja Keski-Intiassa sijaitsevan Barefoot Collegen välillä. Tuossa oppilaitoksessa koulutetaan nimenomaan naisia, jotta heitä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti kyläyhteisöjen jäseninä. Maailman syrjäkylien naisia opetetaan esimerkiksi asentamaan ja rakentamaan aurinkokennoja. Koulussa on myös puhtaan juomaveden ja terveydenhuollon opintolinjat. Materiaalit toiminnan itsenäiseen ylläpitoon annetaan koulutuksen päätteeksi oppilaille. Lumimuutoksen ja Barefoot Collegen toimintaan sisältyy visio solidaarisemmasta maailmantaloudesta. Kehitysapua tarjotaan avunsaajien omilla ehdoilla. Esimerkiksi aurinkokennojensa avulla nomadit eivät ole niin riippuvaisia valtioiden tai globaalien yritysjättien sähköverkoista. Lumimuutos perustettiin vuonna 2 edistämään Tampereen ammattikorkeakoulun ympäristökoulutuksen yhteistyötä pohjoisten alkuperäiskansojen kanssa. Osuuskunta havainnoi samalla Saamenmaan ja Venäjän Sahan tasavallan ilmastollisia ja ekologisia muutoksia. Vuonna 25 Lumimuutos-yhteisö muuntui osuuskunnaksi, joka tunnetaan ulkomailla nimellä Snowchange. Kun ilmastonmuutos etenee, sen tuomat elinympäristön muutokset uhkaavat alkuperäiskansojen perinteitä ja elämäntapoja. Suomessakin on tietoa, taitoa ja arvoja, jotka ovat uhanalaisia. Pitkällä aikavälillä perinteiden säilyttäminen hyödyttää kaikkia. Käytännön toiminnasta saadusta tiedosta voi tulevaisuudessa olla apua meillekin pyrkiessämme energiapihiin elämään, pohtii osuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Pohjoismäki. TEKSTI: Maija Saari KUVA: Heli Blåfield TAITTO: Jonna Takkunen Luksusta TEKNOLOGIAA Voimaa Tehokas suorituskyky ja viimeistelty älykkyys tuottavat ennätyksellisen vähän CO 2 -päästöjä. Voimakas kaurapuuromoottori yhdessä viimeisimmän ketjuteknologian kanssa takaa nopeuden ja ajomukavuuden kaikissa olosuhteissa. Luokkansa edelläkävijä. Kestävin tapa liikkua. VANHA KUNNON PYÖRÄ. 24 Katse Maaliskuu 28 Maaliskuu 28 Katse 25
SUOMI 217 ARKKITEHTUURIA ENERGIAN EHDOILLA Tulevaisuuden suurin haaste myös rakentamisen alalla on energiansäästö. Siksi on pakko hakea vaihtoehtoja väljälle asumiselle, toteaa arkkitehti Tapani Takkunen. TEKSTI JA KUVAT: Jonna Takkunen TAITTO: Pirjo Hakonen Takkusen näkemyksen mukaan omakotitalotrendi tulee jatkumaan niin kauan kuin omakotirakentamisesta ei rangaista mitenkään. Omakotitaloasuminen on kuitenkin epäekologisin asumisvaihtoehto. Nuori arkkitehti liputtaakin urbaanin asumisen puolesta. Olen sanonut ekologisuutta painottavalle tilaajalle ensimmäisenä, että älä rakenna ollenkaan, vaan asu siinä missä nytkin asut. Uuden talon rakentaminen tarkoittaa lähes aina muuttoa esikaupunkialueelle, ja ekologisinta olisi jos ihmiset jäisivät kaupunkiin. Takkunen on suunnitellut Ympäristöministeriön Tiivis ja matala -projektin mukaisia taloja. Hankkeen ideana ovat tiiviit pientaloalueet, joissa jokaisella talolla on pieni piha. Projektin taloissa päästään samaan asukastiheyteen kuin pienissä kerrostaloissa. Parhaimmillaan siinä toteutuvat kerrostaloasumisen ja omakotiasumisen hyvät puolet. Se on kompromissi, jolla yritetään välttää kaupunkeja ympäröiviä omakotitalomattoja, Takkunen kertoo Ouluun valmistumassa olevan pientalokohteensa työmaalla. 18-neliöisessä talossa tulee olemaan hyvin tilaa pienelle perheelle. Takkusen visiot alan tulevaisuudesta ovat selvät: Kymmenen vuoden päästä energia on vielä kalliimpaa kuin nyt, ihmiset tulevat yhä tietoisemmiksi ilmastonmuutoksesta ja haluavat tehdä ekologisesti kestävämpiä valintoja myös asumisessaan. Kysynnän mukana tarjonta tulee muuttumaan. Energiakysymykseen onkin vireillä hanke energiatodistuksesta, josta näkyisi mm. talon energiankulutus samaan tapaan kuin kodinkoneissa. Takkunen uskoo, että jonain päivänä energiatodistus voi olla myös talon myyntivaltti. ARKKITEHTI TAPANI TAKKUNEN Ikä: 29 Paikka: Oulu Tausta: Valmistui Oulun yliopistosta marraskuussa 26. Suunnitteli lopputyönään Tiivis ja matala -hankkeen mukaista modernin puukaupungin kaavaa Iisalmen kaupungille. Tämän hetken haasteet: Töissä Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy:llä, kohteena pääasiassa julkista ja asuntorakentamista. Piirtää lisäksi omakotitaloja omalla toiminimellään. 26 Katse Maaliskuu 28 Maaliskuu 28 Katse 27
Testaa oma vesijalanjälkesi osoitteessa HTTP://WWW.VESIJALANJALKI.ORG TEKSTI JA KUVAT: Jutta Mattsson ja Johanna Huiskonen TAITTO: Johanna Huiskonen 217 SUOMI Suomalaisten vesijalanjäljestä 41 prosenttia muodostuu ulkomailla. Mitä tämä tarkoittaa? Sen tietää 22-vuotias Lilli Linkola, joka opiskelee vesija ympäristötekniikkaa Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa. VEDENKESTÄVÄÄ AJATTELUA TEKSTI: Heli Blåfield KUVA: Maija Saari TAITTO: Pirjo Hakonen Harva tulee ajatelleeksi, että suomalaiset käyttävät omien vesivarojensa lisäksi myös muiden maiden vesiä piilovetenä. Tämä tarkoittaa tuotteen kasvatuksen ja tuotannon aikana kulutettua vesimäärää. Lillin mukaan monessa maassa vesivarojen käyttö on kestämättömällä pohjalla. Tästä syystä Lillin mielestä olisikin parempi, jos jokainen pystyisi pienentämään omaa vesijalanjälkeään ja siirtämään sitä enemmän kotimaahan. Yksilönä tähän voi vaikuttaa helposti vaikka kauppatiskillä valintoja tehdessä, Lilli opastaa. Alun perin Lilli päätyi TKK:lle opiskelemaan, koska hän halusi ottaa selvää maapallon vesivarannoista. Veden ajattelua tulevaisuuden öljynä Lillin ei pidä täysin osuvana. Vesi ei tuo samalla lailla rikkauksia kuten öljy. Vedellä ei ole litrahintaa, sillä sen arvo on sen elintärkeydessä, Lilli huomauttaa. Toisaalta vesivaroja voidaan käyttää tulevaisuudessa öljyn tavoin poliittisena pelikorttina. Ilmastonmuutoksen myötä jotkin alueet voivat muuttua asuinkelvottomiksi, joten ihmiset alkavat vaeltaa veden perässä, Lilli pohtii. Vaikka Lilli osaa maalata tulevaisuuden kuvia vesivarantojen osalta, on kymmenen vuotta omalla kohdalla pitkä aika. Ehkä olen todistamassa Tyynenmeren minisaarilla meren pinnan nousua ja katsomassa, kun saaret hiljaa hautautuvat mereen. VEDEN ARVO ON SEN ELINTÄRKEYDESSÄ. VÄHEMMISTÖJEN MARKKINARAKO ARVIOT Häät ovat myös Suomessa paisuneet yhä mahtipontisemmiksi juhliksi. Häihin käytetään nyt tuhansia euroja, kun edellisen sukupolven vihkijuhlissa vieraita oli kourallinen ja kakku oli tehty itse. 28 Katse Maaliskuu 28 Maaliskuu Helmikuu 28 Katse 29
ARVIOT Yhdysvalloista rantautunut termi bridezilla eli hirviömorsian on Suomessakin jo tuttu. Tampereella helmikuussa järjestetyillä häämessuilla heille esiteltiin uusia ideoita kasvattaa hääbudjettia: limusiini, huomenlahja, polttarimuotokuvaus, morsiuskimpun kuivatus ja kehystys, kakkuun teetettävä kuva hääparista, askarteluvinkeistä puhumattakaan. Vaatimattomien häiden järjestäjä jää auttamatta vähemmistöön. Ainoa vähemmistö, jota häämessuilla muistettiin, oli afroamerikkalaiset hääparit. Heille löytyi sievä kakunkoriste. Tosin koriste käy vain, jos molemmat ovat tummaihoisia. Vaikka ristiinnaimista ei avoimesti paheksuta, ei sitä ainakaan oteta huomioon. Häähumussa jäävät kokonaan huomiotta seksuaaliväemmistöt. Nais- ja miesparit saavat turhaan etsiä kakunkoristetta vihkijuhlaansa. Ehkä tilausta olisi häämessuille, jossa seuraavia asioita ei pidettäisi itsestäänselvyytenä: heterous, kirkkoon kuuluminen, etninen alkuperä ja ylipäätään halu syytää tuhansia euroja häihin. YHDENMUKAINEN. Kakunkoristeella voi sulauttaa kaikki etniset ryhmät länsimaisten hääperinteiden normeihin. Monikulttuurista? romanttinen. Huikentelevaisen romantiikan nimeen vannova pari kirjoittaa itse valansa ja päästää kirkonmenojen jälkeen sata valkoista kyyhkyä ilmaan. Riisi on köyhille. MODERNI. Nykyajan nainen ei jää odottamaan kosintaa, vaan ottaa minkä haluaa. LAJIENVÄLINEN. Nainen ja sika -koriste kertoo vieraille morsiusparin leikillisestä huumorintajusta. Jäämme odottamaan versiota, jossa paritetaan mies ja lehmä. 3 Katse Helmikuu Maaliskuu 28 Helmikuu 28 Katse 31
32 Katse Helmikuu 28