Netti- ja peliongelmat sekä opiskelukyky. Opiskelijan omppupäivä Terveystietoa ja opiskelukykyä seminaari



Samankaltaiset tiedostot
Taulukko 122.1b/2. Internetin käyttö opiskeluun ja työhön opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (AMK)

Ikäihmisten rahapelaaminen

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Taulukko 86b/2. Rahapelien pelaaminen viimeisen 12 kuukauden aikana opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (AMK)

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola

Pelihaittojen ehkäisy THL Rundi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

LASKE OMA VIRTUAALIPAINOINDEKSISI VWI

Taulukko 87b/1. Tarve käyttää rahaa pelaamiseen yhä enemmän opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Kuinka monta tuntia keskimäärin päivässä käytät internetiä muuhun kuin opiskeluun tai työhön?

Rahapelaajan velkakierre. Maria Heiskanen VTM, tutkija Peliklinikka (Socca / HUS)

Pekka Lund Ikääntyneiden peliriippuvuus

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Puhutaan rahapelaamisesta - Tietoisku. Mun talous- toiminnan Verkostopäivä Leena Taavila

LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke

Rahapelihaittojen ehkäisy Rundi, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Antti Murto, THL

Taulukko 103b/1. Rahojen riittävyys opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU

N % % N % % Opiskelun kesto. 1. vuosi vuosi vuosi vuosi

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Taulukko 84/1b. Opiskelun päätoimisuus opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Taulukko 93.1b/2. Aikaisempi tutkinto opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (AMK)

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä täysin eri mieltä N % % % % hiukan eri mieltä Opiskelun kesto

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja

Taulukko 122b/1. Omien lasten lukumäärä opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Lähde: Ikärajat.fi; RAY

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

ONKO RUNSAS DIGIELÄMÄ RIIPPUVUUTTA?

Lorem ipsum dolor sit amnet. Dolor sit a met dolor sit amet

Lapset ja uusmedia. Uusmedia

Taulukko 143.1b/4. Naisten vaivojen esiintyminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan sukupuolittain (%) (AMK)

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta.

Tavoitteena pelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittäminen Keski- ja Itä- Suomessa

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen

Place client logo here in Slide Master

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

En Kyllä Otin En Kyllä Otin

Lähelläsi. Muistisairaus ja muuttuva parisuhde. Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Mediakyselyn tulokset

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Sosiaalityön keinot auttaa rahapeliongelmissa Pelit kotona - Koti pelissä Asumissosiaalisen työn teemapäivä / Minna Kesänen

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

PELIADDIKTIO. Raha- ja netti pokeri pelit

Taulukko 111/1b. Kiusatuksi joutumisen määrä kouluaikana opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Yle ja digitaidot. Digi arkeen -neuvottelukunta Minna Peltomäki, Ville Alijoki

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti % % % % % %

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

VOIMAVAROJA. Ohjeistus.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3.

Taulukko 43/1b. Kuntoliikunnan harrastaminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%)(YO)

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen

Verkkopelaamisen hyödyt ja haitat Asumisen päivät

Kouluterveyskysely 2017

Isoverstaan opiskelijakysely. Jari Kukkonen

TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue. Salla

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

Päättökysely 2017 tulokset

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

Digitaaliset pelit lasten ja nuorten arjessa

Opiskelua eri elämäntilanteissa

Transkriptio:

Netti- ja peliongelmat sekä opiskelukyky Opiskelijan omppupäivä Terveystietoa ja opiskelukykyä seminaari Helsinki 13.02.2013 Marjo Kokko, YTHS

ESITYKSEN SISÄLTÖ JA TAUSTA 1. Internet ja pelaaminen osana opiskelijan arkea 2. Korkeakouluopiskelijat rahapelaajina (KoTT 2012) 3. Internet ja opiskelukyky (KoTT2012, haastattelut) 4. Riippuvainen netissä vai riippuvainen netistä? Näkökulmia haitallisen pelaamisen ja netin käytön arviointiin ja hoitoon Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittama, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) yhteistyönä toteutettava koulutus- ja kehittämishanke Netti- ja peliongelmat ja opiskelukyky 2012-13 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukset 2008 ja 2012 Haastatteluaineisto 2010, kyselytutkimus 2013

NETTI on opiskelijan arjen keskeinen työkalu mahdollisuus ylläpitää ja luoda ihmissuhteita ja surffata hetkeksi haaveiden, hoidettavien asioiden, harrastusten tai muiden huvitusten aalloilla

OPISKELIJAT NETISSÄ (KoTT2012) Miesopiskelijat netissä viikoittain keskimäärin 33 tuntia josta opiskeluun / työhön käytetään n. 10 tuntia Naisopiskelijat netissä viikoittain keskimäärin 25 tuntia, josta opiskeluun/ työhön käytetään n. 12 tuntia 10 % opiskelijoista on netissä viikoittain yli 20t sekä opiskeluun/työhön että vapaa-aikaan liittyen Miehistä 60 % ja naisista 70 % ei koe netin käytöstä aiheutuneen merkittäviä ongelmia ihmissuhteissaan, vuorokausirytmissään tai opinnoissa etenemisessään.

PELAAMINEN eri muodoissaan on Palkitsevaa ja haasteellista aivojumppaa Homo Ludensin ikiaikainen yhdessä olon muoto) tai hetki jännitystä arkeen ja jopa mahdollisuus (raha)palkintoon

MITÄ OPISKELIJAT PELAAVAT DIGITAALISIA PELEJÄ: MMORPG eli verkkoyhteisöroolipelit : Ainakin kuukausittain pelanneita 20-29 -vuotiaista naisista 3 % ja miehistä 32 %, 30-39 vuotiaista enää 5 % ( Mäyrä &Karvinen: Pelaajabarometri 2011) Yliopisto-opiskelija -aineistossa (Kokko 2013) viimeisen kk aikana pelanneita 50 %, heistä 10 % yli 22t viikossa Facebook-pelit; 20-29 v. naisista pelaa aktiivisesti 19 % ja miehistä 15 % ( Mäyrä ja Karvinen: Pelaajabarometri 2011), yoopiskelija-aineistossa 10 % Tieto- ja älypelit (esim. pasianssi, shakki) 92 % opiskelijaaineistosta Muut digipelit: Opiskelija-aineistossa pelannut 18 %

MITÄ OPISKELIJAT PELAAVAT RAHAPELEJÄ: Päivittäin pelaavia miesopiskelijoista 4 %, naisista 2,3 % ja viikoittain pelaavia miehistä 27 % ja naisista 19 % (KoTT2012) ( Yo-opiskelija-aineiston mukaan ENITEN PELATAAN VEIKKAUKSEN PELEJÄ SEKÄ RAY:n MUÍTA PELEJÄ), yhtä paljon verkossa ja asiointipisteisä) LAUTA- tai SEURAPELIT: Yo- opiskelija-aineistossa 92 % pelannut viimeisen kuukauden aikana URHEILUPELIT: Yo-opiskelija-aineistossa 52%

AIVOT DIGITULVASSA Nettiin tuodaan uutta tietoa kahdessa päivässä sama määrä kuin sitä yhteensä oltiin tuotettu v.2003 mennessä (Googlen johtaja E.Schmidt 2010) Kulutuselektroniikkatuotteiden määrä USA:n kotitalouksissa v.1998 oli keskimäärin 6 ja v.2009 25 eri laitetta Aivokuori ja lähes kaikki ihmisen ovat muovautuvia ja muutosalttiita kaikenikäisillä vaikka plastisuus iän myötä väheneekin Se mitä teemme, aistimme ja koemme eniten vahvistuu aivoissa aiheuttaen neurologisia muutoksia ja se mitä emme enää tee, koe tai vastaanota vähenee MYÖS AJATTELU JA MIELIKUVAT MUOKKAAVAT AIVOJEN KUORIKERROSTA! Digiaika muuttaa aivoja mutta muutosten merkitystä emme vielä tiedä

CAN ONE DESIRE TOO MUCH OF A GOOD THING? (W. Shakespeare; As you like it 1599) Internetin liikakäyttö, pakonomainen netin käyttö, nettiriippuvuus, ongelmallinen internetin käyttö: Hallitsematon ja/tai muuta toimintaa ja hyvinvointia vahingoittava internetin käyttö *Kliinisessä työssä ja puhekielessä käytetty määritelmä, joka ei ainakaan vielä ole mukana DSM-V tai ICD-10 tautiluokituksissa. Ongelma(raha)pelaaminen, pakonomainen pelaaminen: Rahan- ja/tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Vaikutukset liittyvät usein fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, talouteen tai suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä

OPISKELIJOIDEN RAHAPELAAMINEN (KoTT2012) Opiskelijat ilmoittivat käyttävänsä rahaa pelaamiseen ka miehet 18 ja naiset 12 kuukaudessa Tarvetta käyttää yhä enemmän rahaa koki ainakin toisinaan miehistä 4,3 % ja naisista 2,9 % Ongelmalliseksi oli rahapelaamisensa kokenut viimeisen 12 kk aikana joskus tai usein YO- opiskelijoista miehistä 5,5 % ja naisista 3,4 % sekä A MK- opiskelijoista miehistä 8,9 % ja naisista 5,0 %

INTERNETIN KÄYTTÖ OPISKELUUN TAI TYÖHÖN KORKEAKOULUOPISKELIJOILLA YO= ylliopisto-opiskelijat, AMK = ammattikorkeakouluopiskelijat (KoTT2012) Opiskelun kesto ka t/vko YO opiskelun kesto ka t/vko AMK 1. vuosi 8.45 1. vuosi 8.51 2-4. vuosi 10.67 2-3. vuosi 9.11 5-7. vuosi 12.87 4.vuosi 10.27 8. vuosi 13.29 5.- vuosi 11.70 Yliopisto-opiskelijoista eniten opiskelu- tai työkäyttöä oli kauppatieteiden ja teknillistieteiden, ja vähiten liikunta-, kasvatus- ja terveystieteiden sekä psykologian ja taidekorkeakoulujen opiskelijoilla. Ammattikorkeakouluissa netin käyttö oli runsainta liiketalous- ja hallinto sekä luonnontiede- ja ympäristöaloilla.

INTERNETIN KÄYTTÖ MUUHUN KUIN OPISKELUUN TAI TYÖHÖN (KoTT2012) Yli 20t/vko nettiä vapaa-ajallaan käyttävät (%) Opisk. kesto YO Opisk. kesto AMK 1.vuosi 27% 1.vuosi 26% 2-4.vuosi 28% 2-3.vuosi 27% 5-7.vuosi 27% 4.vuosi 27% 8. vuosi 39% 5.- vuosi 34% Lääketieteen ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijat olivat netissä vapaa-ajalla selvästi vähemmän ja teknillistieteiden sekä luonnonvara-alan opiskelijat enemmän kuin muut. Naisopiskelijat käyttivät nettiä vapaa-ajalla lähes puolta vähemmän kuin miesopiskelijat

NETIN KÄYTÖSTÄ ERI ELÄMÄNALUEILLA ONGELMIA KOKENEIDEN OSUUS (KoTT2008 ja 2012) 35 30 25 20 15 10 ihmiss. opiskelu vrk-rytmi ong.kaikissa 5 0 kaikki miehet kaikki 08

OPISKELUPAIKKA, OPISKELUALA JA OPISKELTU AIKA SEKÄ KOETUT ONGELMAT (1) IHMISSUHDEONGELMIA oli YO -opiskelijoista paljon muita enemmän yli 5 v. opiskelleilla, AMK- opiskelijoista taas 1. vuoden opiskelijoilla (?) NETIN KÄYTÖSTÄ AIHEUTUNEET OPISKELUONGELMAT(%) Opisk. kesto ( YO) % miehet % naiset 1. vuosi 27 18 2-4. vuosi 27 24 5-7. vuosi 30 30 8.- vuosi 36 24 Eniten koettuja ongelmia oli yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden opiskelijoilla sekä naisista myös teologiaa opiskelevilla.

OPISKELUPAIKKA, OPISKELUALA JA OPISKELTU AIKA SEKÄ KOETUT ONGELMAT (2) NETIN KÄYTÖSTÄ AIHEUTUNEITA OPISKELUONGELMIA KOKI (%) Opisk. kesto ( AMK) % miehet % naiset 1. vuosi 25 15 2-3. vuosi 28 20 4. vuosi 20 21 5.- vuosi 33 30 Eniten ongelmia kokivat miehistä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijat ja naisista luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijat.

OPISKELUPAIKKA, OPISKELUALA SEKÄ OPISKELTU AIKA JA KOETUT ONGELMAT (3) NETIN KÄYTÖSTÄ AIHEUTUNEITA VUOROKAUSIRYTMIN ONGELMIA KOKI (%) Opisk. kesto ( YO) % miehet 1. vuosi 21 16 2-4. vuosi 27 16 5-7. vuosi 25 14 8.- vuosi 32 15 % naiset Ongelmia erittäin merkitsevästi muita enemmän taidekorkeakoulujen opiskelijoilla (miehet 44 %, naiset 26 %)

OPISKELUPAIKKA, OPISKELUALA SEKÄ OPISKELTU AIKA JA KOETUT ONGELMAT (4) NETIN KÄYTÖSTÄ AIHEUTUNEITA VUOROKAUSIRYTMIN ONGELMIA KOKI (%) Opisk. kesto ( AMK) % miehet 1. vuosi 26 15 2-3. vuosi 24 12 4. vuosi 18 15 5.- vuosi 28 18 % naiset Merkitsevästi muita enemmän ongelmia oli kulttuuri-, humanisti- ja kasvatusalan opiskelijoilla

KOETUT OIREET, SAIRAUDET JA ONGELMAT Yli 20t /vko netissä vapaa-ajalla olevat kokivat selvästi enemmän vaikeita ongelmia - esiintymisessä, kuten esitelmän pidossa - kontaktin luomisessa toisiin ihmisiin - mielialassa yleensä - omissa voimavaroissa ja koetuissa kyvyissä - OTTEEN SAAMISESSA OPISKELUSTA - Tulevaisuuden suunnittelussa - koetussa opintomenestyksessä odotuksiin nähden - koetussa yksinäisyydessä

YLI 20t/vko RYHMÄSSÄ OLI MYÖS - Enemmän huolta omasta rahapelaamisesta - Paljon vähemmän parisuhteessa olevia - Enemmän useita vuosia koulukiusaamista kokeneita - Paljon enemmän henkisen, sosiaalisen, fyysisen tai kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa huonoksi kokevia - Enemmän aterioita ja hampaanpesuja väliin jättäviä HE HALUSIVAT MUITA SELVÄSTI ENEMMÄN APUA - Itsetunto- ja jännittämisongelmiin (miehet) - Muihin riippuvuusongelmiin - Opiskelun ongelmiin

TOTTA TOINENKIN PUOLI NETISSÄ KESKIMÄÄRIN YLI 6t/vrk OLEVILLA ON MYÖS PALJON MYÖNTEISIÄ KOKEMUKSIA (Kokko 2010 haastattelut): Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja ylläpitää yhteyttä kauempana asuviin Mahdollisuus monipuolistaa opiskelua ja hakea helposti tietoa Mahdollisuus virkistäytyä työn / opiskelun ohessa esim. pelaamalla Mahdollisuus harrastaa ja löytää samanhenkistä seuraa Mahdollisuus saada sanomalehdet, televisio ja radio käyttöön edullisesti KESKEISTÄ KYKY ITSEHILLINTÄÄN JA TARPEENMUKAISEEN TOIMINNAN SÄÄTELYYN: Onko netti renki vai isäntä?

ONGELMALLISEN NETINKÄYTÖN TAVALLISIMMAT ILMENEMISMUODOT Sosiaalinen media (passiivinen tai myös osallistuva) Pelaaminen ( rahapelit ja/tai muu digitaalinen pelaaminen) Seksuaaliset toiminnot (passiivinen/aktiivinen) Yleinen surffailu (vaihtelevaa tai esim. uutishakuun liittyvää) Pojilla ja nuorilla miehillä netin haitalliseen / liialliseen käyttöön liittyy lähes aina MMORPG- pelaaminen, tytöillä ja nuorilla naisilla some tai surffailu

On osoittautunut kauhistuttavan ilmeiseksi, että teknologiamme on ylittänyt inhimillisyytemme rajat (Albert Einstein 1945) OSUUS IHMISISTÄ, JOTKA TARKISTAVAT LAITTEITAAN VÄH. 15 MIN. VÄLEIN Z-sukupolvi (1996-) Y-sukupolvi (80-95) X-sukupolvi(61-79) babyboom (45-60) TEKSTIVIESTIT 62% 64% 42% 18% PUHELUT 33% 41% 31% 20% FACEBOOK 32% 36% 17% 8% SÄHKÖPOSTIT 17% 28% 21% 12% TYÖSÄHKÖPOSTIT --- 22% 21% 16% NIIDEN OSUUS, JOTKA KOKEVAT VOIMAKASTA AHDISTUSTA ELLEIVÄT VOI TARKISTAA LAITTEITAAN NIIN USEIN KUIN HALUAISIVAT Z-sukupolvi Y-sukupolvi X-sukupolvi babyboom TEKSTIVIESTIT 51% 51% 27% 15% PUHELUT 33% 41% 31% 18% FACEBOOK 27% 28% 10% 6% SÄHKÖPOSTIT 10% 20% 20% 15% TYÖSÄHKÖPOSTIT --- 19% 17% 19% Lähde: Rosen,L.D. et al (2012): idisorder: The relationship between media use and signs and symptoms of psychiatric disorders

NÄKÖKULMIA HAITALLISEN NETIN KÄYTÖN SYIHIN ( ja samalla hoidontarpeen arviointiin ja hoidon suunnitteluun) Näkemys 1: Internet on väline toimintaimpulssien purkamiseen eikä aiheuta riippuvuutta itsessään. Mahdollisen riippuvuuden kohteet löytyvät myös netin ulkopuolelta, jos nettiin pääsy estyy ( esim. porno, holtiton rahankäyttö, pelaaminen). Toiminnan vahva vaikutus opiskelijaan on voinut kehittyä jo ennen nettiin siirtymistä. Näkemys 2: Internet itsessään on riippuvuudelle altistava. Toiminta suuntautuu yksilöllisesti eri kohteisiin ja olennaista on netin mahdollistama pako muusta todellisuudesta ja/tai verkossa olemisen palkitsevuus. (Näkemys 3: Netti on digiajan eskapistinen väline pois jostain, jonka täytyy ensin muuttua jotta netin liikakäyttö voi vähetä)

MITÄ MEISTÄ JOKAINEN VOI TEHDÄ JOS HUOLI HERÄÄ? Auta havahtumaan: Ole kiinnostunut opiskelijan elämästä ja kysy myös netin käytöstä ja käyttökohteista, tarkenna jos et ymmärrä. HYVÄKSYVÄ JA EMPAATTINEN ASIASTA KYSYMINEN JA NORMALISOIMINEN VOI JOSKUS RIITTÄÄ HOIDOKSI Älä ehdota heti ratkaisuksi pelaamisen lopettamista tai netinkäytön vähentämistä minimiin: Ne voivat olla ainoa hyvä asia opiskelijan elämässä sillä hetkellä mutta vähenevät luonnostaan kun muut asiat korjaantuvat. First things first : Auta tunnistamaan ne ja saamaan apua ja tukea, esim Jos sosiaalista eristäytymistä, yksinäisyyttä ja pelkoja: Miten aloittaa uudelleensuuntautuminen ihmisten pariin; mistä saada hoitoa ja tukea siihen Jos opiskelut jumissa tai ala ei tunnu omalta, mistä opinto-ohjausta ja neuvontaa uranvalintaan Jos riippuvuus esim. johonkin netin käyttösovellukseen, ensiapu käytön rajoittamiseen ja ohjaus pidempään hoitoon

LASKE OMA VIRTUAALIPAINOINDEKSISI Jos omistat useita mainittuja välineitä tai kuulut useisiin mainittuihin kohtiin moninkertaista pistemäärä kussakin kohdassa sen mukaisesti 1. Oma älypuhelin 3 p 2. verkkoyhteisö jonka jäsen olet 4 p 3. Kannettava tietokone 1p 4. tablettikone, ipad 2 p 5. Sähköpostitili koneella 2p 6. tekstausohjelma puhelimessa 5 p 7. Online-verkkoroolipelin pelaaminen 7p 8. Pöytätietokone 1p 9. sähköisen kirjan lukuohjelma 1p 10. Digitaalinen kamera 1p 11. jokin muu laturia vaativa vekotin 1p 12. Oma blogi tai säännöllisesti kommentoimasi blogi 2p MATALA VWI -25 KOHTUULLINEN VWI 25-35 ( hyvä pitää paastopäiviä silloin tällöin) KORKEA VWI 36- (harkitse digidieettiä!)