Tiivistelmä: OMATILA toimintamallin arviointi Joulukuu 2014 VTT Sari Näre, sosiologian dosentti, Helsingin yliopisto



Samankaltaiset tiedostot
VOI HYVIN yleisöluento

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)

Tavoitteena turvallisuus

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

OMATILAN ENSIMMÄINEN TOIMINTAVUOSI 2013

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä


NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

MIESTYÖ. Miestyön keskus

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Rovaniemen lapset ja perheet

Oulun palvelumalli 2020:

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere Hanna Heinonen 1

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti

Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa. Kuntien näkökulma

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

Osakokonaisuuden toimijat

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Peruspalvelukeskus Aava

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Ulos poteroista! Lahti Tarja Mankkinen

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Terveyslautakunta Tja/

KASVATUS- JA PERHENEUVONNAN PAIKASTA JA TEHTÄVISTÄ. Hanne Kalmari

KOULUN HYVINVOINTI OPPIMISEN JA KASVUN MAHDOLLISTAJANA

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Transkriptio:

Tiivistelmä: OMATILA toimintamallin arviointi Joulukuu 2014 VTT Sari Näre, sosiologian dosentti, Helsingin yliopisto Vuonna 2010 Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Puhu, älä lyö! -toimintaohjelman lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn. Toimintaohjelma on sisällytetty osaksi Espoon turvallisuusohjelmaa. 1.1.2013 alkaen lähisuhdeväkivallan hoitoa ja ehkäisyä koskevat palvelut on järjestetty porrasteisen Omatila -palvelumallin mukaan tarkoituksena edistää hyvinvointia ja turvallisuutta. Palvelua tarjotaan matalankynnyksen -periaatteella ennaltaehkäisevästi ja korjaavasti lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohtaaville tai sitä pelkääville espoolaisille naisille ja miehille sekä väkivaltaa käyttäville naisille. Myös alaikäiset lapset saavat tukea Omatilasta. Omatila -palveluun voi hakeutua itsenäisesti tai muista palveluista ohjattuna ajanvarauksella tai päivystyksen kautta. Väkivaltaa käyttävät miehet ohjataan toistaiseksi Lyömättömään linjaan tai Miehen linjaan, josta Espoon kaupunki ostaa espoolaisille palveluja. Omatila -toimintamallin tavoite on ennaltaehkäistä ja ehkäistä lähisuhde- ja perheväkivaltaa, tukea eri-ikäisiä ihmisiä selviytymään väkivallan kokemustensa kanssa, auttaa väkivaltaa käyttäviä hallitsemaan käytöstään, edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ja poikkihallinnollista yhteistyötä eri toimijoiden kesken laadukkaan palvelun tarjoamiseksi, vastata asiakkailta nousevaan palvelutarpeeseen ja tuoda näkyväksi väkivaltaan liittyviä asioita. Kuntien ohjeistuksissa lähisuhdeväkivaltatyön muotoina mainitaan ennaltaehkäisy, matalankynnyksen palvelut, vertaisryhmätoiminta sekä perus- ja erityispalvelut. Näiden kaikkien palveluiden tulee ottaa huomioon uhrit, läheiset ja väkivallan tekijät. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tässä Omatila -toimintamallin ja Espoon turvallisuusohjelmaan sisältyvän Puhu, älä lyö! -toimintaohjelman tavoitteiden pohjalta. Arvion runkona on niissä esitetyt tavoitteet, jotka on tiivistetty tämän arvion otsikoihin. Arviota varten on haastateltu kuutta Omatilan työntekijää, joiden haastatteluista lainatut otteet on tekstissä kursivoitu. Taustamateriaalina on käytetty myös Omatilaan liittyvää tekstiaineistoa sekä asiakaspalautetta. 1. Palvelutarpeeseen vastaaminen ja palvelujärjestelmän kehittäminen Tavoite: Puhu, älä lyö! -toimintaohjelman avulla pyritään edistämään toimintakulttuuria, jossa lähisuhde- ja perheväkivalta ilmiönä tunnistetaan ja siihen puututaan kaikissa elämänvaiheissa, ohjataan perhe auttamisjärjestelmän piiriin ja vahvistetaan suojaavia tekijöitä. Työnjako, vastuu ja johtaminen kuten myös itse ilmiö määritellään selkeästi väkivallan ehkäisytyössä ja toimintamallien kehittäminen perustuu dokumentoituun, mitattuun ja analysoituun tietoon ja toiminnan vaikuttavuuden arviointiin. Väkivallan ehkäisyssä suojaavien tekijöiden vahvistaminen koskee kaikkia espoolaisia. Riskiryhmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin kuuluu väkivallan ehkäisyyn. Väkivallan kokijoille ja tekijöille rakennetaan kokonaisvaltaista, tarpeisiin

mukautettua moniammatillista apua ja väkivallan toistumisen ehkäisyä. Palvelumuotoina on matalan kynnyksen neuvonta ja avotuki, erikoistunut yksilö- ja ryhmämuotoinen tuki sekä turva-asuminen ja turvakotiasuminen. Hakiessaan apua lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet asiakkaat kaipaavat mahdollisuutta pysähtyä pohtimaan elämäntilannettaan ja ratkaisuja siihen. Osa toivoo irtaantumista, osa elämänhallintaa, voimaantumista. He toivovat rauhaa, turvaa, ettei tarvitsisi pelätä, että voisi pitää perheen koossa, että voisi rakentaa uutta ja aloittaa alusta, monet toivoo voivansa oppia tuntemaan itsensä, kokevat etteivät ole omia itseään. Omatila -palvelussa tarjotaan mahdollisuus juuri tähän pysähtymiseen, jotta voi kartoittaa omaa tilannettaan, autetaan käytännön asioissa oman elämänsä hallinnassa ja järjestämisessä sekä tuetaan voimaantumista omaan toimijuuteen. Ensimmäisenä toimintavuonna 2013 asiakastapaamisia oli 1461. Niissä kävi 1595 aikuista ja 547 lasta. Turvakodeissa asiakasperheitä oli 13 vuonna 2013 ja 7 vuoden 2014 marraskuun loppuun mennessä, joten tarve ei ole ollut kovinkaan suuri. Vuoden 2014 marraskuun loppuun mennessä asiakastapaamisia on ollut 1685, ja niissä 1847 aikuista ja 489 lasta. Yöpymisiä lasten kanssa turvatun asumisen eri muodoissa oli 1352 vuonna 2013. Määrä on noin 45% edellisvuotta pienempi (2027 turvakotivuorokautta Espoon turvakodissa vuonna 2012). Yöpymisistä suurin osa, 1122 tapausta, oli turva-asunnoissa, muissa asumismuodoissa 164 ja turvakodeissa 66. Vuoden 2014 marraskuun loppuun mennessä turvatun asumisen eri muodoissa on ollut 1235 perheyöpymistä, joista turva-asunnoissa 1061, muissa asumismuodoissa 106 ja turvakodeissa 68. Omatilan toimintakautena 2013-2014 turvakotiöitä oli yhteensä 139. Arvio: Omatila palvelumuodossa on jalkauduttu nopeassa aikataulussa kohtaamaan asiakkaiden moninaisia tarpeita ja onnistuttu kehittämään niihin sopivia työmuotoja. Siinä vastataan väkivallan ehkäisyyn monella tasolla. Palvelutarpeeseen vastaaminen ja palvelujen kehittämisen tavoite on arvion pohjalta toteutunut erittäin hyvin. 2. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja varhainen puuttuminen väkivaltaan Tavoite: Espoon kaupungin turvallisuusohjelman tavoitteisiin kuuluu lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistamisen ja väkivaltaan puuttumisen tehostaminen perusterveydenhuollossa, sosiaalitoimen ja sivistystoimen palveluissa, varhainen puuttuminen lähisuhdeväkivaltaan ja väkivallan ehkäisy sekä erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen edellyttää henkisen väkivallan tunnistamista, koska usein se edeltää fyysisen väkivallan käyttöä. Omatila -mallissa on kehitetty menetelmiä ymmärtää henkisen väkivallan psykodynamiikkaa. Tunnistaminen tehostuu, kun osaaminen keskitetään. Kun asiasta ruvetaan puhumaan ja on paikkoja mihin ohjata. Arvio: Omatila toimintamallissa väkivallan tunnistamista ja siihen puuttumista on edistetty sekä asiakastyössä että yhteistyössä eri viranomaistoimijoiden kanssa. Lähisuhdeväkivallan tunnistamista koskeva tavoite on palvelumallissa onnistunut hyvin.

3. Asiakkaiden tukeminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Tavoite: Puhu, älä lyö! toimintaohjelmassa on palvelujärjestelmää koskeva tavoite, jonka mukaan toimintaa tulee kehittää vahvistamaan suojaavia tekijöitä, lisäämään vastuullisuutta, tunnistamaan riskit ja riskiryhmät sekä tarjoamaan ammattitaitoista ja oikea-aikaista apua kaikissa elämänvaiheissa lähisuhde- ja perheväkivallan eri osapuolille. Tavoitteena on kehittää kaikille heille perus-, erityis- ja kriisipalveluja. Omatila -toimintamallin lähestymistavassa asiakasta voimautetaan pois uhri -positiosta. Hänet kohdataan toimijana jolla on valta omaan elämäänsä: Lähdetään asiakkaan kanssa kulkemaan prosessia. Se voi mennä moniin suuntiin, voi tarkoittaa vaikka osastohoitojaksoja. Ainoa tapa jeesiä on mennä sen ihmisen elämään. Asiakkaiden tukeminen tapahtuu kulkemalla heidän rinnallaan. Asiakaslähtöisyys ja rinnalla kulkeminen on työn edellytys. Vastuuttamalla asiakas omista valinnoistaan voimautetaan häntä kohti väkivaltaa vähentäviä ratkaisuja. Asiakastyön toimintamuotoina ovat ajanvaraukseton päivystys, räätälöity yksilötuki, ryhmätoiminta, turva-asuminen sekä turvakotiasuminen. Asiakasprosessi kulkee keskustelusta asiakkaan tai konsultoivan viranomaisen kanssa arviointiprosessiin asiakkaan voinnista, pärjäämisestä, tarpeista ja toiveista sekä suositukseen palvelumuodosta, jos siihen on tarvetta. Klo 21 jälkeen akuutissa lähisuhdeväkivaltatilanteessa asiakasohjaus tapahtuu sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, josta ohjataan kriisimajoitukseen enintään vuorokaudeksi. Sieltä otetaan yhteys Omatilaan, jossa tehdään arvio palvelutarpeesta. Rinnalla kulkeminen ja asiakkaan vastuuttaminen työmuotona näyttää vähentävän turvaasumisen tarvetta. Voimaannuttamalla asiakkaita, arvostamalla heitä oman elämänsä toimijoina ja auttamalla heitä käytännön järjestelyissä tuetaan asiakasta pois väkivallan alta. Painopiste siirtyy lähisuhdeväkivallan estämiseen turvakotipainotteisen korjaavan kriisityöskentelyn sijaan. Asiakkaiden rinnalla kulkeminen on mahdollistanut palvelumuodon kehittämisen siihen suuntaan, että lähisuhdeväkivallan kentän moninaisuus tunnistetaan sekä sen sisältöjen että prosessien osalta. Rinnalla kulkemisessa asiakkaan oma vastuu eksplikoidaan, mikä voi helpottaa työntekijöiden kuormaa ja mahdollistaa laajemman asiakaskunnan. Arvio: Asiakkaan tukemisessa ja suojaavien tekijöiden vahvistamisessa käytetty rinnalla kulkemisen menetelmä helpottaa kyseisen tavoitteen toteutumista. Asiakkaiden tukemista koskeva tavoite onkin onnistunut erittäin hyvin Omatila - toimintamallissa. 4. Uusien työtapojen kehittäminen: mentaloiva työote Tavoite: Puhu, älä lyö! -toimintaohjelmassa esitetään kehitettäväksi uusia työvälineitä väkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. Tavoitteena on selkeä työnjako, vastuu ja johtaminen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyössä. Omatilan tavoitteena puolestaan on toiminnan jatkuva kehittäminen asiakastyöstä nousevia tarpeita vastaavaksi, eri kohderyhmiä huomioiden ja kuunnellen. Peruspalvelujen lisäksi on kehitettävä erityispalveluja ja kriisipalveluja kaikille lähisuhde- ja perheväkivallan osapuolille.

Omatilan viitekehys rakentuu sosiokulttuurisesta innostamisesta, humanistisen psykologian perusperiaatteista ja sosiodynaamisen ohjauksen filosofiasta. Työotteessa keskeistä on dialogisuus sekä aito ja arvostava kohtaaminen. Sosiodynaaminen ohjaus on auttamisen filosofia, joka korostaa mahdollisuuksia patologian sijaan. Jokainen on kokemusmaailmansa aktiivinen konstruoija, minkä takia ohjausprosessi rakentuu ohjattavan elämänkokemuksen varaan. Mentalisoivalla työotteella raiteiltaan lyötyä minuutta autetaan palautumaan, usein uudenlaisena. On opittava mentaloimaan itsensä. (...) Samaan aikaan kun mietin miltä toisesta, myös miltä itsestä tuntuu, oppisin mitä haluan ja mitä en halua. Milloin sanon joo, milloin ei. Mistä tykkään, mistä en. Jos kukaan ei pysäytä mua pohtimaan niitä, ei niihin ole vastauksia. Oman itsensä kartalla pysyminen ei ole mahdollista väkivaltaa kohdatessa. Toipumisessa väkivallasta on opittava mentaloimaan. Väkivallassa rajat häviää. Mentalisaatio tarkoittaa omien tunteiden ja mielen sanoittamista ja kuvittamista, mielikuvien prosessointia tietoisiksi. Se on objektisuhteissa kehittyvä kyky tunnistaa omia sisäisiä tilojaan, sisäisen ja ulkoisen eroja, kyky nimetä tunteensa, erottaa omat ja toisen rajat sekä representoida niitä. Tallattu tahto näyttäytyy usein kuvaamalla tilannetta, miten toinen toimii, tarkkailee sitä mitä tekee väärin. Omatila -työskentelyn pohjalta on havaittavissa, että erityinen mentalisaatiokyky, toisen ylimentalisointi itsensä ohittaen, voi olla myös riski kohdata parisuhdeväkivaltaa. Rinnalla kulkemisen työotteella avataan mentaloinnin epätasapainoa. Nähdessään asiakkaassa tapahtuvan muutoksen työntekijäkin voi kokea voimaantumista: kipinä, hehku, tuike silmissä, elämäilo, voimaantuminen puheissa ja olemuksessa. Ekan kerran ihmisvarjo ja asiakkuuden päättyessä elämänhalu ja -ilo, uskallus, toivo. Mentaloivan rinnalla kulkijan kanssa asiakas voi jäsentää ja merkityksellistää väkivaltakokemuksiaan. Toisaalta asiakas itse jäsentää, me ei kauheesti määritellä tai jäsennetä toisen ihmisen elämää mutta me voidaan tarjota joitain palikoita jäsentämiseen ja faktojakin siitä miten tää yhteiskunta, järjestelmä toimii käytännön asioissa. Asiakkailta on tullut hyvää palautetta siitä, että Omatilassa on voinut pestä häpeäpyykkiä. Häpeä on mahtunut tänne. Arvio: Omatila toimintamallissa on rakennettu työotetta, jossa on osattu mennä väkivaltakokemuksen ytimeen. Tässä mentalisoivassa ymmärryksessä on menetelmän erityinen anti sekä asiakkaalle että työntekijälle. Menetelmä vähentänee myös työntekijän kuormaa, ja työtapaa koskevan tavoitteen toteuttaminen onkin ollut erityisen onnistunutta. 5. Palveluketjujen selkiyttäminen ja yhteistyö Tavoite: Puhu, älä lyö! -ohjelmassa esitetään vireillä oleviksi kehittämistoimenpiteiksi eri toimijoiden vastuiden, palveluketjujen ja hoitopolkujen selkiyttäminen. Samaten tavoitteena on toimintaohjeiden kehittäminen henkilöstölle ja yhteistyötahoille. Ennaltaehkäisy pyritään linkittämään osaksi muuta terveyden edistämisen työtä Espoossa. Omatilan tavoitteisiin kuuluu sujuvien käytänteiden

luominen Perheasioiden yksikön muiden toimintojen sekä muiden viranomaisten ja toimijoiden välille yhdessä yksikön esimiehen kanssa. Omatilassa lähtökohtana on pyrkiä toimimaan yhden luukun periaatteen mukaisesti siten, että asiakkaalle ei tule kokemusta luukulta toiselle pallottelusta eri hallintokuntien välillä. Tavoitteena on, ettei hallinnonalojen välinen mahdollinen kitka haittaa asiakastyötä, vaan asiakas voi keskittyä omaan prosessiinsa. Arvio: Omatilan yhteistyö eri hallintokuntien ja järjestöjen kanssa on lähtenyt käyntiin, mutta varsinkin lastensuojelun ja aikuissosiaalityön kanssa yhteistyötä on hiottava. Nuorisotoimesta tarvitaan sitoutuneisuutta lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. 6. Väkivallan ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin, terveyden ja turvan edistäminen Tavoite: Väkivallan ennaltaehkäisyssä, väkivallattomuuden edistämisessä ja hyvinvoinnin vahvistamisessa Omatila toimintamalli nostaa keskeisiksi tavoitteiksi parisuhde- ja vanhemmuustaitojen tukemisen kuritus- ja seurusteluväkivallan ehkäisy mukaan lukien, kuntalaisten ja ammattilaisten tiedon ja ymmärryksen lisäämisen lähisuhde- ja perheväkivallasta, väkivallasta puhumisen arkipäiväistämisen peruspalveluissa sekä avun saannin helpottamisen ja yksilöllisiin tuen tarpeisiin ja toiveisiin vastaamisen. Kehittämistavoitteena onkin uusien menetelmien käyttäminen lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa. Omatila -mallissa väkivallan ehkäisyä edistetään vahvistamalla asiakkaan hyvinvointia. Tavoite ulotetaan kuntalaisiin laajemminkin järjestämällä tapahtumia ja tempauksia, joissa hyvinvoinnin edistäminen ihmissuhteissa tuodaan espoolaisten mieliin. Ennaltaehkäisyn ja estämisen vastapainona on hyvinvoinnin vahvistaminen sekä vanhemmuus- ja parisuhdetaidot. Myönteisten asenteiden vaaliminen, toivon luominen ja arjen helpottaminen on osa väkivallan ehkäisyä, mihin voi jossain määrin vaikuttaa myös ammattilaisten työllä. Arvio: Väkivallan ehkäisyn sekä hyvinvoinnin, turvan ja terveyden edistämisen tavoite nivoutuu tiiviisti muihin tavoitteisiin ja sen onnistuminen toteutuu suhteessa muiden tavoitteiden toteutumiseen. Siten vaikuttavuutta on ennenaikaista arvioida. Tavoite toteutuu parhaiten yhteistyötahojenkin sitoutuessa lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja ehkäisyyn. 7. Tiedon tuottaminen, asennevaikuttaminen, kampanjat ja koulutus Tavoite: Puhu, älä lyö! -toimintaohjelmassa on kirjattu: Lähisuhde- ja perheväkivallasta ilmiönä ja ilmiön laajuudesta Espoossa on saatavilla ajantasaista ja dokumentoitua tietoa ja dokumentointia, tiedonkeruuta ja seurantaa kehitetään. Tavoitteena on myös valmistella koulutussuunnitelma sekä kehittää tiedonkeruuta ja dokumentointia. Arvio: Asennevaikuttamista, tiedon tuottamista, kampanjoita ja koulutusta koskeva tavoite on laaja ja sitä on toteutettu monialaisesti. Alle parissa vuodessa tavoitteen osalta on saatu paljon aikaan.

8. Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta Tavoite: Kuntien ohjeistuksissa lähisuhdeväkivaltaa tulee ennaltaehkäistä matalankynnyksen palveluilla, vertaisryhmätoiminnalla sekä perus- ja erityispalveluilla. Omatila -toimintamalli merkitsee paradigmamurrosta väkivalta-ammattilaisten työssä. Työtapoja on hallinnut osittain väkivallan käyttäjien näkökulma, kun taas Omatilassa lähtökohtana on väkivallan kohde. Tämä siirtää painopistettä ns. korjaavasta työstä ehkäisevään työhön, mikä edistää hyvinvointia. Ei ole valmiita ratkaisuja, asiakkaita ei voi suorittaa. Työparadigman muutos tuo esiin myös väkivallan syklin eron suhteessa mielikuviin, jotka perustuvat äkkinäisiin yllätyslähtöihin turvakotiin; rinnalla kulkemisen työtapa mahdollistaa väkivallan ja sen uhan tunnistamisen jo ennakolta, kun väkivallan merkit tuodaan näkyviksi ja nimetään. Arvio: Kokonaisuutena Omatila -mallissa on onnistuttu kehittämään työtapa, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin räätälöidysti ja auttaa ehkäisemään väkivallan eskaloitumista. Malli voisi olla sovellettavissa muihinkin ennaltaehkäisyyn tähtääviin asiakastyön muotoihin esimerkiksi päihde- ja mielenterveystyön sekä lastensuojelun ja nuorisotyön kentällä. Samaten Omatila -toimintamalli voisi sopia lapsi- ja perhesurmien ehkäisyyn niiden taustalla on samoja ongelmia kuin lähisuhdeväkivallassakin, kuten parisuhteen ongelmat, erotilanteeseen liittyvä kriisi ja eroaikeet sekä vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmat. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietinnön saamissa lausunnoissa peräänkuulutettiin moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä ja katsottiin, että Suomeen tulisi perustaa asiaa koskeva osaamiskeskus, koordinaatioyksikkö vai vastaava elin. Mikäli hanke toteutuu, Omatila -toimintamalli tulee saattaa sinne tiedoksi. Miksei tätä ole muualla Suomessa? 9. Suositukset: Omatilan päivitetyt tavoitteet on tiivistetty kolmeen kokonaisuuteen: 1. toiminnan vakiinnuttamiseen ja vakauttamiseen, 2. tiedon tuottamiseen ja asennevaikuttamiseen sekä 3. toiminnan laajentamiseen. Ensimmäisen tavoitteen toteutuminen edellyttää yhteistyön sujuvuutta eri toimintojen rajapinnoissa sekä työntekijöiden ja turva-asuntojen riittävää määrää. Sitä edistää myös asiakaspalautteen huomioon ottaminen ja työntekijöiden kouluttaminen sekä jaksamisen tukeminen. Hyvinvoinnin lisäämistä ja väkivallattomuutta koskevan toisen tavoitteen osalta on tarkoitus lisätä Omatilan näkyvyyttä, kouluttaa työntekijöitä, kohdentaa kouluihin kampanjoita sekä järjestää tapahtumia kuntalaisille ja täsmäkohderyhmille. Toiminnan laajentaminen on aloitettu kehittämällä työmuotoja lähisuhdeväkivaltaa tehneille naisille, kuritusväkivaltaa käyttäneille vanhemmille sekä parisuhteen jatkamista haluaville pariskunnille. Päivitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi on

suositeltavaa, että: 1. Lähisuhdeväkivaltaa koskevaan asiakastyöhön osallistuvien hallintokuntien palveluja sopeutetaan ja rytmitetään vastaamaan oikea-aikaisesti asiakkaiden tarpeita etenkin lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Myös nuorisotyö tulee saada mukaan asiakastyöhön. Rinnalla kulkemisen toimintamallia olisi hyvä soveltaa lastensuojeluun. 2. Erityissairaanhoidossa ja vanhustyössä lisätään tietoa Omatila-palvelumuodosta. Tämä edellyttää resurssien varaamista kasvaviin asiakaskontakteihin. 3. Espoon kaupunginvaltuusto on esittänyt toivomusponnen, että lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöryhmän suunnitteleman koulutuksen toteuttamiseen osoitetaan riittävät resurssit. Tarkistetaan koulutusresurssien riittävyys. 4. Tulevaisuudessa on syytä varautua kehittämään kunniaväkivaltaan, naisten sukuelinten silpomiseen ja vainoamiseen liittyviä työmenetelmiä. 5. Omatilan työntekijöiden ajoittaisen kuormittumisen ehkäisyyn tulee kehittää varokeinoja. 6. Omatila -toimintamallia kannattaa soveltaa vastaavien palvelumuotojen kehittämisessä ja tuoda siitä tietoa myös valtakunnalliselle tasolle.