ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11748 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 28.01.2013 1. RAPORTOINTIKAUSI Raportointikausi 01.01.2012-31.12.2012 2. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Musiikki elämään - osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä 01.04.2011 Päättymispäivämäärä 30.06.2014 3. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilön nimi Tuire Ranta-Meyer Sähköpostiosoite tuire.ranta-meyer@metropolia.fi Puhelinnumero 050 5262 002 4. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Suvi Hartikainen Sähköpostiosoite suvi.hartikainen@metropolia.fi Puhelinnumero 0207835359 5. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Musiikki elämään -hanke on toiminut toisena hankevuotenaan samojen lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti kuin hankehakemuksessa määriteltiin ja ensimmäisenä vuonna 2011 toteutettiin. Tavoitteena on edelleen kehittää yleisöyhteistyön ja osallistavan musiikkitoiminnan tavoittavuutta ja vaikuttavuutta. Hankkeen tavoitteisiin pyritään hyödyntämällä hankkeessa pilotoitavaa kolmannen sektorin, kuntatoimijoiden ja ammattikorkeakoulujen väliseen yhteistyöhön pohjautuvaa palvelumallia. Lisäksi Musiikki elämään -hanke vastaa kulttuurialan työvoiman osaamisen kehittämiseen toteuttaen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa kuntien tarpeita ja toiveita vastaavia hyvinvointipalveluita. Tähän mennessä tehdyissä pilotoinneissa on erityisesti keskitytty lisäämään kolmannen sektorin osaamista osallistavan musiikkitoiminnan palveluiden tuottamisessa sekä ammattikorkeakoulujen pedagogista osaamista tulevien osallistavan musiikkitoiminnan ammattilaisten kouluttajana. Hankkeen lopputulemana EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/20

syntyvä aineistopankki keskittyy lisäksi kolmannen sektorin myyntiosaamisen ja kunnan ostajaosaamisen parantamiseen. Musiikki elämään -hankkeen toisena toimintavuotena on edelleen jatkettu musiikkipedagogiikkaopiskelijoiden työnkuvan laajentamista. Musiikkipedagogit työskentelevät perinteisesti musiikkiopistoissa pitäen yksityistunteja. Tiukentuneen taloustilanteen ja uudenlaisten painotusten (taiteen käyttö hyvinvoinnin välineenä) myötä, musiikkipedagogien työnkuva on entistä enemmän painottumassa ryhmäopetukseen. Ryhmäopetustaitoja voidaan käyttää perinteisessä musiikinopetuksessa mm. musiikki- ja kansalaisopistoissa, mutta enenevissä määrin myös erityisryhmien kanssa työskenneltäessä. Musiikki elämään -hankkeessa musiikin opiskelijoille pyritään tarjoamaan pilotointien myötä työkaluja ryhmäopetukseen, jotta he pystyvät käyttämään saatuja taitojaan hyväksi niin perinteisemmässä opetustyössä kuin taiteen soveltavassa käytössä. Pilotoinneissa musiikin opiskelijoita myös tutustutetaan kolmannen sektorin toimijoihin ja ylipäänsä kolmanteen sektoriin työkenttänä. Metropolia on toisena hankevuonna jatkanut työtään mukana olleiden kumppaneiden kanssa sekä hankkinut uusia yhteistyökumppaneita. Metropolian osatoteutuksessa kumppaneina ovat vuonna 2012 olleet Vantaan kaupungin nuorisotoimi ja kulttuuripalvelut, Vantaan musiikkiopisto, Vantaan tanssiopisto, Marja-Vantaan musiikkiopisto Musaiikki, Keski-Vantaan musiikkiopisto, Havukosken palvelutalo, Hääppöset-yhtye, MarjaVerkko, Kivistön alueen vanhempainyhdistys KiVa ry. ja Kanniston koulu. Hanketta suunniteltaessa Metropolian osatoteutuksen kohteeksi päätettiin erityisesti Marja-Vantaan uusi asuinalue. Silloin tavoitteena oli luoda tälle nopeasti kasvavalle asuinalueelle musiikkipalveluita erityisesti lapsille ja nuorille. Lisäksi haluttiin testata sukupolvien välistä yhteistyötä. Metropolian osatoteutuksen kohderyhmät ovat vuonna 2012 pysyneet suunnitelman mukaisina, osaprojekteja on tehty ala- ja yläkouluikäisten sekä vanhusten kanssa. Vuonna 2012 on jatkettu Metropolian pop/jazz-musiikin ja musiikin koulutusohjelmien yhteistyön kehittämistä. Musiikki elämään -hankkeen projekteissa eri koulutusohjelmien opiskelijat ovat toimineet yhdessä ja lisäksi on järjestetty koulutusohjelmien yhteinen esiintymistaitokurssi. Kaiken kaikkiaan hankkeeseen luodut sisällölliset tavoitteet ja kohderyhmät ovat olleet realistiset ja Musiikki elämään -hanke eteni Metropoliassa projektisuunnitelman mukaisesti suhteessa sisältöön ja kohderyhmiin toimintakaudella 1.1.2012-31.12.2012. Seuraavat Oulun osatoteutuksen tavoitteista on koettu onnistuneiksi: hyvinvointipalvelujen ja tuottamisen kehittäminen, vuorovaikutuksellisen ja osallistavan konsertti- ja taidetoiminnan kehittäminen, kohdeyleisötuntemuksen lisääminen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittäminen. Sen sijaan palvelumalliajattelu ja sen käytännön testaaminen kaipaa vielä innovointia sekä kehittämistä ja siihen pyritään kiinnittämään huomiota projektin kuluessa. Kulttuurisisältöisten hyvinvointipalvelumarkkinoiden syntymistä jarruttavat taloudelliset realiteetit ja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/20

vallitsevat toimintatavat, joihin projektilla tosin on voitu joiltain osin vaikuttaa onnistuneiden ja vaikuttaviksi koettujen pilotointien kautta. Onnistuneet pilotoinnit ovat saaneet huomiota ja hyvän vastaanoton ja niillä on voitu vaikuttaa hyvinvointiin. Kysyntää toiminnan jatkamiseksi pilotoinnin jälkeen on myös ollut, mutta toiminnalle ei tunnu löytyvän rahoitusta. Tämä kuvaa sitä, ettei kulttuurinen hyvinvointiajattelu ole juurtunut eikä kulttuuripalveluista terveyden edistämiseksi olla valmiita maksamaan. Projektin pilotointitoiminnan kohderyhmä on Oulun osatoteutuksessa laajentunut maahanmuuttajiin Diakyhteistyön kautta. Oamkin Kulttuurialan yksikön yhteistyö Diak-Pohjoisen kanssa onkin jatkunut ja selkiintynyt. Sen sijaan yhteistyö Oamkin Sosiaali- ja terveysalan yksikön Eheä elämän ehtoo -hankkeen (EEE) kanssa on toistaiseksi hieman taantunut Kulttuurialan yksikön henkilöstövaihdoksista ja EEEhankkeen projektipäällikön työnkuvan muutoksesta johtuen. Oamkin osatoteutuksen tavoitteena ollut moniammatillisen opiskelijayhteistyön syntyminen sosiaali- ja terveysalan ja kulttuurialan kesken on toteutunut käytännössä tähän mennessä maahanmuuttajille suunnatuissa Diak-Pohjoisen kanssa toteutetuissa pilotoinneissa. Osa näistä pilotoinneista jatkuu edelleen vuoden 2013 puolelle. Maahanmuuttajista toimintaan on osallistunut Oulun Seudun Setlementin Naisten koulun maahanmuuttajanaisia ja valmentavassa opetuksessa olevia maahanmuuttajataustaisia lapsia. Jo aiemmin tehdyt kohderyhmävalinnat (vanhukset ja päiväkotilapset) on edelleen koettu onnistuneiksi. Kokkolan osatoteutuksessa ollaan oltu tyytyväisiä koululaisten valintaan kohderyhmäksi. Hankkeen myötä on selkeytynyt, että osallistavalle musiikkitoiminnalle on Kokkolan alueella enemmän kysyntää kuin tarjontaa, mikä lisää sekä kunnan että Centria Ammattikorkeakoulun motivaatiota Musiikki elämään - hankkeen tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Palaute kouluilta on ollut positiivista ja koulujen toiveena on saada enemmän palvelutarjontaa Centria Ammattikorkeakoululta ja alueen kolmannen sektorin toimijoilta. Alkuperäisenä tavoitteena ollutta oppilasmäärä ei ole saatu mukaan toimintaan, koska hanketoiminta viivästyi vuonna 2011. Konserttikeskus on jatkanut toisena toimintavuotena konserttitoimintansa kehittämistä painottaen osallistavan konserttitoiminnan muotoja. Lisäksi on pilotoitu ja kehitetty saatujen kokemusten pohjalta Oppilaat konsertin järjestäjinä -mallia, joka osallistaa oppilaita tekemään konserttijärjestelyitä ohjatusti omalla koulullaan. Samalla koululaiset pääsevät sukeltamaan kulissien taakse ja näkevät, miten konsertti järjestetään ja mitä kaikkia työvaiheita siihen liittyy. Norjassa vastaavasta mallista on paljon positiivisia kokemuksia ja myös Tanskassa on kehitetty oppilaita aktivoivaa konsertin tuotantomallia. Vuoden 2012 aikana Norjan ja Tanskan materiaalien sekä alakouluilla tehtyjen pilottien pohjalta on syntynyt aineistoa Oppilaat konsertin järjestäjinä -käsikirjaa varten. Saadun palautteen perusteella kentällä on kiinnostusta mallia kohtaan. Käsikirjaa ja muuta siihen liittyvää materiaalia tullaan tarjoamaan kevään 2013 aikana Konserttikeskuksen tilaajille ohjeistetuksi, itsenäisesti toteutettavaksi kokonaisuudeksi, jota hyödyntämällä on mahdollista syventää oppilaiden konserttikokemusta osallistamalla heitä konsertin järjestämiseen. Käsikirjasta tulee kaikille avoin ja se tulee sekä Konserttikeskuksen että Musiikki elämään - hankkeen nettisivuille. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/20

6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Vuonna 2012 Musiikki elämään -hankkeen osatoteuttajina ovat jatkaneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Metropolia, LAMK, Oamk, Centria (ent. Keski-Pohjanmaan AMK) ja Konserttikeskus. Myös hankehenkilökunta on pysynyt samana. Ohjausryhmään uusina jäseninä ovat tulleet Lahden kunnan edustaja Matti Karhos ja Centrian Marja-Liisa Hiironen. Koko vuoden ajan osatoteutukset ympäri Suomea ovat etsineet uusia kolmannen sektorin kumppaneita. Tämä on osalla paikkakunnista osoittautunut haastavaksi, lähinnä kolmannen sektorin organisaatioiden alueellisen pienen lukumäärän tai motivaation takia. Palvelutuotantoa ei ole välttämättä nähty tarpeelliseksi omalle organisaatiolle ja siksi osallistumisinnokkuus on paikoin ollut vähäistä. Toisaalta joidenkin kolmannen sektorin edustajien kanssa yhteistyö sujuu erittäin mallikkaasti ja on palvellut hankkeen tavoitteita monipuolisesti ja hyvin. Yhteistyön näkökulmasta hanketoimintaa on kohdannut vuonna 2012 hyvin samanlainen haaste kuin ensimmäisenä toimintavuonna: Ammattikorkeakoulujen jäykkiä vuosikalentereita ja lukujärjestyksiä on vaikea yhdistää dynaamisempaan hanketyöhön ja kolmannen sektorin toiminta painottuu ilta-aikoihin, jolloin ammattikorkeassa ja kunnissa työskentelet ihmiset eivät ole enää töissä. Lisäksi opiskelijat tekevät paljon töitä koulupäivän jälkeen, joten heidänkin saamisensa mukaan toimintaan ilta-aikoina on hankalaa. Metropolia on jatkanut Musiikki elämään -hankkeessa pedagogisen, osallistavan musiikki- ja taidetoiminnan mallin ja soveltavan musiikkikasvatuksen menetelmien kehittämistä. Oman osatoteutuksensa lisäksi Metropolia on vastannut päätoteuttajana osatoteuttajien avulla hankehallinnosta, tiedotuksesta ja tulosten keräämisestä. Metropolia toteuttaa Musiikki elämään -hanketta pienempien osaprojektien muodossa (projektiesittelyt kohdassa 9). Osaprojekteja on käytännössä kolmenlaisia: 1. viikoittain toimiva musiikkikerho valitulle kohderyhmälle 2. useamman kuukauden kestävä kokonaisuus, joka tähtää suurempaan lopputuotokseen esim. konserttiin 3. muutaman viikon kestävä pienprojekti Osaprojekteissa painottuvat lajista riippuen hieman eri asiat, mutta pääsääntöisesti projektit koostuvat neljästä vaiheesta: suunnittelu ja tuotanto, koulutusjakso (opiskelijat, kolmannen sektorin toimijat), käytännön toteutus sekä arviointi ja palaute. Osaprojekteista saatu palaute on ollut lähes poikkeuksetta kiittävää. Rakentavaa palautetta on välillä tullut käytännön toteutukseen liittyvistä asioista kuten tiedonkulusta, mutta itse hankesisältöä eli osallistavaa musiikkitoimintaa koskeva palaute on ollut ainoastaan positiivista niin kohderyhmiltä, opiskelijoilta, kolmannelta sektorilta, kunnalta kuin myös kohderyhmien kanssa työskenteleviltä eli koulujen opettajilta, nuorisotyöntekijöiltä ja palvelutalon työntekijöiltä. Saadun palautteen perusteella toimintaa on pystytty kehittämään ja parantamaan. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/20

Oulun osatoteutuksen projektikoordinaattorin työnkuvan laajentuminen projektin asiantuntijatehtäviin on edistänyt ja syventänyt projektin koulutusten ja pilotointien yhteyttä Oamkissa eri koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin ja niiden kehittämiseen. Projektikoordinaattorin toimiminen asiantuntijatehtävissä osana opetushenkilöstöä on mm. mahdollistanut aiempaa konkreettisemmin sen, miten amk-opintojen työelämäyhteyksiä ja opetuksen kehittämistyötä voidaan toteuttaa hankeympäristössä. Pilotointien ja niihin liittyvän koulutuksen opinnollistaminen on sujuvoitunut projektikoordinaattorin kuuluessa opetushenkilöstöön. Näin ammattikorkeakoulun saama hyöty hanketoiminnasta on käytännöllistynyt ja syventynyt. Kansainvälistä ulottuvuutta projektin Oulun osatoteutus on saanut maahanmuuttajatyön ja pilotointeihin osallistuneiden Oamkin vaihto-opiskelijoiden kautta. Viimeksi mainittujen kotimaat ovat Norja ja Portugali. Lisäksi on käyty alustavia keskusteluja yhteistyön käynnistämisestä Oulun Seudun Setlementin kanssa, mutta tarkemmat neuvottelut tästä tapahtuvat vuoden 2013 puolella. Jo tehdyn Diak-yhteistyön kautta projektissa on tutustuttu Setlementin maahanmuuttajatyöhön. Oulun Seudun Setlementti tuottaa myös kansalaisopistopalveluja ja järjestää vanhusten viriketoimintaa Hailuodon kunnalle, jossa projektilla on kumppaneita. Setlementti olisikin sopiva yhteistyökumppani hankkeelle, koska se edesauttaisi pilotointien toteuttamista Hailuodossa. Hanketoiminnan toteuttaminen Hailuodossa on osoittautunut jonkin verran haasteelliseksi kulkuyhteyksien, pilotointeihin varattavan aikaresurssin ja pilotoijien löytymisen takia. Hailuoto sijaitsee saarella, jolle on lauttayhteys. Lahden osatoteutukseen osallistujien rekrytointi on tehty alusta alkaen suorilla yhteydenotoilla kohdistuen ensin esiselvitykseen osallistuneisiin toimijoihin, jonka jälkeen on otettu yhteys kaikkiin Lahden alueen kulttuurikentän kolmannen sektorin toimijoihin Lahden kaupungin yhdistysrekisterin kautta. Myös muita kuin kulttuurin kolmatta sektoria on tullut vuoden varrella toimintaan mukaan, kuten Keskustan eheyttämis ry sekä Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö. Valitettavasti musiikkiyhdistykset ovat olleet huonosti motivoituneita osallistumaan tämän tyyppiseen toimintaan, vaikka koulutusta on erityisesti heitä varten ja heidän konsultointinsa tuloksena räätälöity. Lahden kaupungin kulttuurikeskuksen uusi johto on saatu aktivoitua hankkeeseen mukaan ja kulttuuriasiain päällikkö on nyt myös nimetty hankkeen ohjausryhmän jäseneksi alkuperäisen jäsenen LAMKin Musiikkija draamainstituutin koulutuspäällikön jäätyä vanhempainvapaalle ilman varsinaista sijaista. Yhteistyötä on lisäksi tehty Lahdessa toimivien Osaattori-, Luova polku -, Art&Science Lab - ja TAIKAhankkeiden kanssa. Osaattori-hankkeen Lahden kaupungin yhteyshenkilö osallistui pilottikoulutukseen ja toi samalla oman hankkeensa asiantuntijuuden liittyen vanhuksille suunnattujen kulttuuripalvelujen suunnitteluun. Yhteistyötä on tehty myös Lahden kaupungin tapahtumayksikön sekä lahtelaisten ja ympäristökuntien musiikki- ja liikuntatapahtumien kanssa 16.2.2013 toteutettavan Kultturalli-tapahtuman tiimoilla. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/20

Erityisesti Konserttikeskuksen kanssa tehty yhteistyö hankkeen sisällä on ollut Lamkille hedelmällistä, Mari Kätkä on ollut asiantuntijana koulutuksissa liittyen koululaisten kanssa tehtävään toimintaan ja freelancerina musiikin kentällä toimimiseen. Lisäksi Konserttikeskus on toteuttanut asiantuntijaluentoja AMKopiskelijoille kaikissa muissakin hankekumppaniammattikorkeakouluissa. Kokkolan osatoteutuksen kevätkauden 2012 hanketoimintaa vaivasi edellisenä vuonna viivästynyt projektikoordinaattori rekrytointi. Lisäksi ongelmia on aiheuttanut muuttunut yhteistyö kokkolalaisen kolmannen sektorin kanssa. Projektisuunnitelmissa oli ajatuksena tehdä yhteistyötä CentriARTin sekä Truban kanssa, mutta CentriARTin toiminta on loppunut kokonaan ja Truballa ei ollut tarpeeksi kiinnostusta lähteä hankkeeseen mukaan. Vuonna 2012 kolmannen sektorin yhteistyökumppaniksi hankkeeseen saatiin Kulttuuriosuuskunta Oravan Pyörä, jonka kanssa yhteistyö toimii hyvin. Kokkolassa ammattikorkeakoulu tekee kolmannen sektorin lisäksi tiivistä yhteistyötä kunnan ja alueen koulujen kanssa. Tämän työn pohjalta osallistavan musiikkitoiminnan työpajoja on viety kunnan toiveiden mukaisesti kouluihin eri puolille Kokkolaa. Vuonna 2012 tehdyt ammattikorkeakoulukentän taloudelliset supistuspäätökset kohdistuivat Centriaammattikorkeakouluun voimakkaasti ja musiikin koulutusohjelman henkilöstöä on niiden takia jouduttu vähentämään kuluneena vuonna. Tämä ja epäselvä työnjako Centrian musiikin koulutusohjelman sisällä aiheutti ongelmia alkuvuonna 2012, mutta ongelmien ratkettua on hanke syksyllä 2012 toiminut hyvin. 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Musiikki elämään -hankkeen pääasiallisina ulkoisina tiedotuskanavina toimivat verkkosivu www.musiikkielamaan.fi, kuukausittainen sähköpostitse lähetettävä uutiskirje ja vuoden 2012 puolella toimintansa varsinaisesti aloittanut Facebook-sivu. Facebook-sivulle hankkeen työntekijät kirjoittavat ennalta sovitun vuorolistan mukaan kuulumisia ja lisäävät kuvia. Sivun tavoitteena on olla epämuodollisempi ja joustavampi tiedotuskanava kuin uutiskirje. Vuoden 2012 lopussa uutiskirje tavoittaa noin sata henkilöä ja Facebook-sivun seuraajia on 88 kpl. Lisäksi Musiikki elämään -hankkeella on wiki-sivusto, joka on tarkoitettu lähinnä hankkeen sisäiseen käyttöön, tiedotukseen ja materiaalipankiksi. Wikisivu (wiki.metropolia.fi/musiikkielamaan) on kaikille avoin, mutta osatoteuttajilla on lisäksi kirjautumiseen tarvittavat tunnukset ja käyttöoikeudet materiaalin lisäämiseksi ja muokkaamiseksi. Wikisivuille on kerätty kattavasti kaikki julkinen hankemateriaali seuraavien otsikoiden alle: Musiikki elämään -palvelumalli, Osatoteutukset, Viestintä, Hankehallinto- ja talous, Esityslistat ja muistiot, Hanketoimijat ja Yhteystiedot. Sivuilla sijaitsee myös tapahtumakalenteri, johon kerätään keskeisimmät hankkeen tapahtumat osatoteuttajittain. Vuonna 2012 on tehty ensimmäisiä kuvauksia hankkeen lopputuloksena syntyvään aineistopankkiin. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/20

Kuvamateriaalia tullaan lisäämään Musiikki elämään -nettisivulle vuonna 2013. Metropolian osatoteutuksen tiedottaminen on tapahtunut sekä lehdistön, sosiaalisen median että suoran kohdeviestinnän kautta. Lisäksi yhteistyökumppanit ovat jakaneet tietoa omien yhteyksiensä kautta. Vantaan Sanomat on kirjoittanut artikkelin Kanniston asukas- ja nuorisotilaan etsityistä kylämummeista ja -vaareista ja projektipäällikön kirjoittama artikkeli Havukosken äitienpäiväkonsertista on jaettu mm. musiikin ja sosiaalipuolen ammattilehtiin. Metropolian sisällä hankkeesta on tiedotettu henkilökuntakokouksissa, intranet Tuubissa sekä opiskelijoiden tiedotustilaisuuksissa ja luennoilla. Ulkoinen tiedottaminen on toteutunut Oamkin osatoteutuksessa seuraavasti: Oamkin osatoteutuksen "Uutta virtaa elämään - laulaen, liikkuen, muistellen" -pilotoinnista on julkaistu lehtiartikkelit Sanomalehti Kalevassa (Alakerta pääkirjoitussivulla) ja Vanhustyön lehdessä kesäkuussa 2012. Oamkin nettisivuilla on julkaistu toukokuussa 2012 Kulttuurialan yksikön blogissa kirjoitus "Musiikki elämään - iloa elämään!". Oamkissa syyskuussa 2012 järjestetyistä Start Up! -päivistä julkaistiin lehdistötiedote Sanomalehti Forum24:ssä. Yle Radio Suomen Oulu Radio teki Oulun Palvelusäätiön Keskustan palvelukeskuksessa toteutetusta Seniorimuskarin pilotoinnista noin 10 minuutin radio-ohjelman, joka lähetettiin 27.8.2012 osana keskipäivän puheohjelmaa. Seniorimuskari valikoitui ohjelman aiheeksi Oamkin Kulttuurialan yksikön mediatiedotteen kautta. Musiikki elämään on näkynyt Oulun seudulla hyvin julkisuudessa. Tiedotus ja julkisuus ovat toteutuneet Oulun osatoteutuksessa suunniteltua laajempana ja projekti on ylittänyt ns. uutiskynnyksen Kulttuurialan yksikön säännöllisten mediatiedotteiden kautta kaksi kertaa. Oamkin sisäisessä tiedottamisessa ja projektin esittelyssä on uutena välineenä käytetty "Uutta virtaa elämään - laulaen, liikkuen, muistellen" -pilotoinnin Oulun Palvelusäätiön Tuiran palvelukeskuksen loppujuhlista kuvattua koostetta sekä noin 10 minuutin pituista videojulkaisua. Video julkaistaan myöhemmin myös Musiikki elämään -hankkeen ja Oamkin nettisivuilla. Lahdessa ulkoisella tiedotuksella on tavoiteltu alueen musiikin kolmannen sektorin toimijoita sekä sähköpostitse että Lahden kaupungin tiedotuskanavien kautta. Hankkeen toimista on myös tiedotettu LAMKin nettisivuilla. Hyvän joulumielen päivästä on kirjoitettu Uusi-Lahti -kaupunkilehdessä kahteen kertaan (erityisesti sen joululiitteessä oli pidempi juttu). Lisäksi päivästä tiedotettiin kattavasti sekä sähköisiin että printtimedioihin. Sisäistä tiedotusta on hoidettu henkilöstökokouksissa, Reppu-alustan kautta sekä kulttuurialan opiskelijoiden tilaisuuksissa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/20

Musiikki elämään -hanke sai näkyvyyttä valtakunnallisessa jakelussa olevasta Konserttikeskuksen kausiesitteestä 2012-2013. Hanke-esittelyn lisäksi esitteessä oli mukana Oppilaat konsertin järjestäjinä - toimintamallin kuvaus. 7.1 Projektin mahdollinen internet-osoite www.musiikkielamaan.fi ja wiki.metropolia.fi/musiikkielamaan 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Metropolian kohtaamat haasteet hankevuonna 2012 voidaan jakaa kolmeen osaan: opiskelijarekrytointi, lukuisat yhteistyökumppanit ja tiedotus heidän välillään sekä tuleva ulkopuolinen rahoitus. Metropolian osaprojekteissa pyritään vahvistamaan musiikin ja pop/jazz-musiikin koulutusohjelmien ja opiskelijoiden yhteistyötä. Tätä tavoitellaan koulutusohjelmien opiskelijoille yhteisillä koulutus- ja projektikokonaisuuksilla. Toisin kuin musiikin koulutusohjelman aiemmassa Kulttuurisilta-hankkeessa, ei Musiikki elämään -hankkeelle ole pääsääntöisesti osoitettu tiettyä opiskelijaryhmää, joka toteuttaisi hanketoimintaa vaan opiskelijarekrytointi täytyy tehdä jokaisen osaprojektin kohdalla uudestaan. Osallistava musiikkitoiminta on monelle musiikin ja erityisesti pop/jazz-musiikin opiskelijalle täysin uusi alue ja totuttautuminen ja innostuminen uusista asioista on vienyt aikaa. Saatu palaute kuitenkin osoittaa, että kunhan opiskelijat saadaan projekteihin mukaan, he ovat kokeneet ne antoisiksi ja kiinnostaviksi. Musiikki elämään -hankkeessa Metropoliassa on lähtökohtaisesti jokaisessa projektissa mukana opiskelijoita ja opettajia musiikin ja pop/jazz-musiikin koulutusohjelmista, yksi tai useampi kolmannen sektorin järjestö sekä kunnan edustajana esim. koulu tai nuorisotoimi. Useat toimijat aiheuttavat haasteita erityisesti osaprojektien aikataulutukselle ja tiedotukselle. Kuten aiemmin kuvattiin, ovat kunnan työntekijöiden, opiskelijoiden ja kolmannen sektorin työajat täysin erilaiset, joten yhteisten palaveri- ja muiden aikojen löytäminen on välillä todella haastavaa. Lisäksi tavoitteena on, että projekteissa kaikkien osapuolten tavoitteet ja toiveet pystytään toteuttamaan mahdollisimman hyvin. Tämä lisää vaikeuskerrointa projektien suunnitteluun ja sisältöihin, mutta luo samalla pohjaa innovaatioille ja uusille ratkaisuille. Useiden toimijoiden yhteistyössä toteuttamissa osaprojekteissa haasteena on ollut tiedonkulku. Pääasiallisesti tieto on liikkunut hyvin, mutta välillä on ilmennyt väärinkäsityksiä ja eri näkemyksiä yksityiskohdissa. Hyväksi käytännöksi on osoittautunut kaiken tiedon kirjaaminen ja "turhankin" tiedon jakaminen yhteistyökumppaneiden kesken. Hankkeiden yleinen vaiva on, että hankerahoituksen jälkeen toiminta katkeaa ulkopuolisen rahoituksen puuttuessa. Tähän kysymykseen on puututtu Metropoliassa jo heti hanketyötä suunniteltaessa ottamalla Vantaan kunta tulevana (mahdollisena) rahoittajana mukaan. Osaprojekteja pyritään toteuttamaan kunnan toiveiden mukaisiksi, mutta silti niiden tuleva rahoitus on vielä täysin auki eikä esim. Vantaa ole sitoutunut kunnan aloitteesta syntyneen rumpukerhon jatkoon. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/20

Metropolian osatoteutuksessa vuonna 2011 oli hankalaa motivoituneen kolmannen sektorin edustajan löytäminen jokaiseen osaprojektiin. Tässä asiassa on edistytty hyvin vuonna 2012, osaltaan siksi, että aiemmin mukaan rekrytoidut järjestöt ovat jatkaneet hankkeessa mukana, mutta myös siksi, että projektipäällikkö ja tuottaja-tiedottaja ovat oppineet paremmin tunnistamaan sopivia yhdistyskumppanikandidaatteja, mm. vuonna 2012 mukaan tuleen Keski-Vantaan musiikkiopiston kanssa yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Oulun osatoteutuksessa syksyn 2012 haasteeksi osoittautui projektissa keskeisenä asiantuntijana toimineen opettajan virkavapaalle siirtyminen. Tämä johti osittain jo suunniteltujen uusien pilotointien aloittamisen ja entisten jatkamisen siirtämiseen vuodelle 2013. Suositeltavaksi ammattikorkeakoulussa toteutettavan hanketyön käytännön toteuttamistavaksi on sen sijaan osoittautunut Oulun osatoteutuksessa toteutettu projektikoordinaattorin virkamääräyksen muuttaminen lehtorin tehtäväksi. Projektikoordinaattorin kuuluminen opetushenkilöstöön on sujuvoittanut pilotointien käytännön toteutusta, opinnollistamista ja tätä kautta selkiyttänyt hanketyön yhteyttä opetussuunnitelmiin. Siten myös koulutuksen kehittäminen on hanketyössä jatkuvasti läsnä ja koulutuksella on pilotoinneissa käytännön tason työelämäyhteyksiä. Hanketoimintoihin valikoituneet opiskelijat ja asiantuntijat ovat Oulun osatoteutuksessa olleet edelleen erittäin motivoituneita ja innovatiivisia, mikä on haastanut Oamkin osatoteutuksen työajalliset ja taloudelliset resurssit, jotka ovat osoittautuneet mahdollisuuksiin nähden suppeiksi. Oamkin opiskelijat ovat kokeneet Musiikki elämään -hankkeen sisällöllisesti hyväksi, tarpeelliseksi ja mielenkiintoiseksi. Pilotoinnit ja hankkeen ympärillä tapahtuva innovointi on koettu mielekkääksi ja sen on nähty avaavan ammatillisen toiminnan mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Keskeinen ongelma Musiikki elämään -hankkeessa on edelleen kulttuuristen hyvinvointipalveluiden markkinoiden puuttuminen ja markkinakulttuurin puute. Esimerkiksi Oulun seudulla jo pilotoituja kulttuurituotteita tiedustellaan eli niitä ollaan kiinnostuneita saamaan oman asiakaskunnan ulottuville, mutta niistä ei kuitenkaan olla valmiita maksamaan. Esim. vanhusten palveluita tuottavat säätiöt eivät budjetoi kulttuuripalveluiden ostamiseen hallinnollisesti korkeimmalla tasolla ja niiden järjestäminen, mikä kuitenkin näyttäisi olevan kilpailuvaltti asiakaskunnan houkuttelemisessa tai laajentamisessa, jää yksittäisten palvelukeskusten johtajien intressien varaan. Myös Oulun osatoteutuksen koulutuspalautteissa on esitetty seuraavia kysymyksiä: -Kuinka saan tilaajan maksamaan työstäni? -Kuinka työni tulisi hinnoitella? -Tai mikäli tilaaja ei maksa, niin mistä rahoitus kannattaa hankkia? Lahden osatoteutuksen suurin ongelma on ollut LAMKin musiikin koulutuksen lakkautuspäätös, joka laittoi osatoteutuksen henkilökunnan miettimään, mitä hankkeesta Lahteen jää hankekauden jälkeen elämään. Musiikin koulutus lakkaa kokonaan viimeistään vuonna 2016 ja viimeiset 42 opiskelijaa otettiin sisään syksyllä 2012. Lakkautuksesta johtuen myös henkilökunta on tehnyt omia ratkaisujaan. Hankkeen asiantuntija, yliopettaja Kaija Huhtanen on ollut opintovapaalla elokuusta 2012 lähtien, minkä vuoksi EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/20

koulutuskokonaisuutta jouduttiin Huhtasen osion suhteen muokkaamaan. Kolmannen sektorin toimijoiden aktivointi Lahdessa on ollut erittäin haasteellista. Yhdistystoiminta, kuten esim. kuoro, on useimmille pelkkä harrastus, jota ei edes haluta kehittää. Vaikka osallistumiskynnys kolmannelle sektorille on tehty mahdollisimman matalaksi, ei osallistujia ole saatu tarpeeksi. Yhdistyksille kohdistuvan koulutuksen on oltava täsmäkoulutusta mahdollisimman tiiviissä, mutta joustavassa muodossa. Vuodelle 2013 onkin suunnitteilla pelkästään kolmannen sektorin toimijoille kohdennettu koulutuskokonaisuus, jossa erityisesti sparraus on pääosassa. Kolmannen lähteen asiantuntijoita pyritään myös käyttämään hyväksi. Centrian hankekevättä 2012 vaivasivat ongelmat, jotka aiheutuivat edellisenä vuonna tapahtuneesta hankehenkilökunnan rekrytoinnin viivästymisestä. Projektikoordinaattorin puuttuessa ei hanketoimintaa saatu ajoissa kevääksi 2012 ammattikorkeakoulun lukujärjestyksiin ja vuosikelloon. Tämän vuoksi myöskään kaikki Kokkolan kaupungin hankkeelle asettamat toiveet eivät ole toteutuneet. Tästä huolimatta Kokkolan kaupunki ja koulut ovat koko hankekauden ajan suhtautuneet hankkeeseen positiivisesti. Centriassa on koettu myös ongelmia tiedon kulussa ja tiedon saannissa. Osittain tämä johtuu ammattikorkeakoulun henkilöstössä tapahtuneista muutoksista ja vähennyksissä, osittain koulutusyksiköiden sijainnista eri puolilla Kokkolaa. Syksyllä 2012 hankkeen takapainotteinen maksatus aiheutti ongelmia Konserttikeskukselle. Vaikka yhdistys on vakavarainen ja pitkäikäinen toimija, on maksatusten välisen välirahoituksen hankkiminen vallitsevassa taloustilanteessa vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ongelma on hankkeissa mukana oleville 3. sektorin toimijoille hyvin tyypillinen. Maksatusten viivästyessä talous kuormittuu entisestään. Jopa Konserttikeskuksen kokoisen toimijan hankeura oli lähellä päättyä näihin rahoitusongelmiin. Näin ollen kolmannen sektorin toimijan näkökulmasta hankkeiden maksatusaikatauluja olisi syytä kehittää. 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Musiikki elämään -hanke on edennyt Metropolian osatoteutuksessa tehdyn suunnitelman mukaisesti vuonna 2012. Osaprojekteja toteutettiin yhteensä 7 kpl eli suuret urheilukonsertit, sävellys- ja äitienpäiväkonserttiprojekti, rumpuklinikat, improvisaatiotyöpajat, Composti, bändikerhot ja rumpuryhmä. Musiikki elämään -hankkeen Metropolian osatoteutus järjesti myös yhteistyössä Konserttikeskuksen kanssa Heltechin eli Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen osallistavan musiikkitoiminnan päivän 6.9.2012 ja toteutti Metropolia musiikin ja pop/jazz-musiikin yhteisen esiintymistaitokurssin. Lisäksi Musiikki elämään -hanke oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Metropolian Kulttuuri ja luovan alan isännöimää Uusimaa-viikon seminaaripäivää 7.11.2012. Suuri urheilukonsertti -projekti, kevät 2012 Projektin tavoitteena oli rakentaa yhdessä Metropolian opiskelijoiden ja Kanniston koululaisten kanssa Kanniston alueen asukkaille ja koululaisille suunnattu osallistava urheiluaiheinen koko perheen konsertti. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/20

Tarkoituksena oli lisäksi antaa opiskelijoille valmiuksia koululaiskonsertin ja siihen liittyvien työpajojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Konsertti toimi samalla myös hankkeen pääkaupunkiseudun osatoteutuksen lähtölaukauksena. Suuri urheilukonsertti järjestettiin Kanniston koululla Vantaalla kolme kertaa helmikuussa 2012: kahdesti alueen koululaisille ja kerran kaikille avoimena koko perheen iltakonserttina. Konserteissa Kanniston koululaiset esittivät yhdessä Metropolian musiikin opiskelijoiden kanssa koulussa aiemmin toteutettujen työpajojen antia. Lisäksi konserteissa nähtiin opiskelijoiden omia urheiluaiheisia esityksiä. Konsertteja edelsivät Metropolian musiikin ja pop/jazzmusiikin opiskelijoiden pitämät koululaistyöpajat tammi-helmikuussa 2012. Työpajoihin osallistui Kanniston koulun neljä luokkaa. Opiskelijoiden koulutusjakso oli käynnistynyt syksyllä 2011 ja jatkui työpajojen suunnittelemisella ja esitysten valmistelulla tammikuussa 2012. Kouluttajina toimivat Sanna Vuolteenaho ja Reijo Karvonen Metropoliasta sekä Mari Kätkä ja Ritva Enäkoski. Konsertit toteutettiin yhteistyössä Kivistön alueen vanhempainyhdistys Kiva ry:n kanssa. Sävellysprojekti, kevät 2012 Sävellysprojekti tarjosi vantaalaisille Lauriina-kuoron lapsille tilaisuuden omaehtoiseen luomisprosessiin ja näin mahdollisti voimaantumisen ja osallisuuden kokemuksia. Tavoitteena oli myös kehittää nykyisten Metropolian opiskelijoiden (ja tulevien musiikkipedagogiikan ammattilaisten) osallistavan musiikkitoiminnan prosessien ohjaamistaitoja ja luoda näkymiä musiikkipedagogin tulevaisuuden työnkuvamahdollisuuksiin. Sävellysprojekti käynnistyi sävellystyöpajalla lauantaina 31.3. Vantaan Tikkurilassa. Päivän aikana Vantaan musiikkiopiston 9-13 -vuotiaat Lauriina-kuorolaiset tekivät Metropolian musiikin ja pop/jazzmusiikin opiskelijoiden ohjauksessa sävellyksiä ja sävellysaihioita kuorolaisten etukäteen tekemien sanoitusten pohjalta. Opiskelijoiden ohjaajina toimivat Markku Klami Vantaan musiikkiopistosta sekä Esa Onttonen ja Tapani Heikinheimo Metropoliasta. Opiskelijat nuotinsivat ja sovittivat työpajan tuotokset. Huhtikuussa Lauriina-kuorolaiset harjoittelivat sävellyksiä yhdessä ohjaajansa Jonna Salmisen ja Metropolian opiskelijoiden kanssa. Projekti huipentui 11.5.2012 pidettyyn äitienpäiväkonserttiin Vantaan Havurastin palvelutalon asukkaille ja asiakkaille. Konsertissa Lauriina-kuorolaiset esittivät yhdessä Metropolian musiikin opiskelijoiden kanssa projektissa syntyneitä sävellyksiä, lisäksi ohjelmassa oli kuoroja yhteislauluja. Rumpuklinikka, kevät 2012 Rumpuklinikka käynnistyi Metropolian opiskelijoille sekä Vantaan musiikkiopiston ja Musaiikin opettajille tarkoitetulla koulutusjaksolla Metropolian musiikin koulutusohjelmassa. Koulutuksessa rakennettiin erilaisia EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/20

rytmisoittimia, opeteltiin rytmiikkaa, perehdyttiin Paukepiiri-menetelmään sekä suunniteltiin Kanniston koululaisille huhtikuussa pidettäviä työpajoja. Kanniston koulussa kerättiin oppilailta kouluun ja Marja- Vantaan alueeseen liittyviä kannustushuutoja, joita käytettiin rumpuklinikassa. Kouluttajat: Metropolian Sanna Vuolteenaho ja Reijo Karvonen, Harri Setälä (Paukepiiri-koulutus) sekä Musaiikin rumpupedagogi Janne Mathlin (rytmiikkakoulutus). Koulutuksia oli maalis-huhtikuussa 6 kpl. Lisäksi järjestettiin Marja-Vantaan alueen koulujen opettajille sekä Kanniston nuoriso-ohjaajille koulutus, jossa opeteltiin rakentamaan erilaisia rytmisoittimia sekä soittotekniikkaa ja rytmiikkaa. Metropolian musiikin ja pop/jazzmusiikin opiskelijoiden vetämiin neljään työpajapäivään osallistui 3 luokkaa Kanniston koulusta. Tavoitteena oli pilotoida tässä projektissa myös sukupolvien välistä toimintaa: työpajoihin kutsuttiin Seutulan Sointu -kuoron aktiivisia eläkeläisiä, mutta valitettavasti heitä ei saatu mukaan tähän projektiin. Klinikka päättyi Kanniston koulun yhteiseen tilaisuuteen, jossa työpajoihin osallistuneet oppilaat esittivät työpajoissa koostetun rytmikappaleen muille koululaisille. Samalla myös koulun muille oppilaille opetettiin kannustushuudot. Lisäksi huudot ja opetellut rytmit pääsivät tositoimiin koulun urheilupäivässä 18.5.2012 opettajien ja oppilaiden välisessä jalkapallo-ottelussa. Rumpukerho, syksy 2012 Kevään rumputyöpajapilotin positiivisen palautteen innoittamana käynnistettiin syyskuussa 2012 Kannistossa kaksi Marja-Vantaan alueen alakoululaisille suunnattua rumpukerhoa. Kerran viikossa kokoontuvia kerhoja vetää musiikkiopisto Musaiikin rumpupedagogi Janne Mathlin. Kerhoissa sovelletaan Paukepiiri-menetelmää. Tavoitteena kerhoissa on lisätä koululaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia taidetoiminnan keinoin. Rumpukerhot esiintyivät puhallinorkesteri Louhen joulukonsertissa Kanniston koululla 15.12.2012. Kerhot jatkavat toimintaansa keväällä 2013. Lastenmusiikkiprojekti Composti!, syksy 2012 Musiikki elämään -hankkeen Metropolian opiskelijat osallistuivat Vantaan musiikkiopiston, Vantaan tanssiopiston ja lastenmusiikkiorkesteri Orffien lastenmusiikkiprojektiin syys-lokakuussa 2012. Composti! - projekti koostui kolmesta sävellystyöpajapäivästä sekä loppukonsertista. Työpajoissa Vantaan musiikkiopiston lapset sävelsivät musiikkiopiston opettajien ja Orffien ohjauksessa musiikkia, johon Vantaan tanssiopiston nuoret tanssijat suunnittelivat koreografian. Projekti huipentui konserttiin 27.10.2012 Martinus-salissa Vantaalla. Metropolian opiskelijat toimivat työpajoissa ja konsertissa apuopettajina ja kanssaoppijoina. Improvisaatiotyöpajat, syksy 2012 Syksyllä 2012 Musiikki elämään -hanke järjesti yhteistyössä Konserttikeskuksen Hääppöset-yhtyeen kanssa EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/20

improvisaatiotyöpajaprojektin Havukosken palvelutalossa. Projektin tavoitteena oli pilotoida Hääppösten kehittämää improvisaatiotyöpajakonseptia sukupolvien välisenä toimintana. Työpajoihin osallistui Havukosken mielenterveys- ja päihdekuntoutujia ja Vantaan musiikkiopiston Lauriina-kuoron koululaisia. Ohjaajina toimivat Hääppöset-yhtyeen Johanna Viksten ja Miska Kajanus, Metropolian musiikin opiskelijat olivat työpajoissa mukana musisoimassa ja observoimassa. Työpajoja järjestettiin yhteensä kolme, joista viimeinen oli kaikille palvelutalon asiakkaille avoin. Bändikerho, syksy 2012 Nuorten bänditoiminta käynnistyi syyskuussa 2012 yhteistyössä Keski-Vantaan musiikkiopiston ja Vantaan nuorisotoimen kanssa. Kaksi 6.-7. luokkalaisten bändiä kokoontui syksyn ajan kerran viikossa Vantaalla Kanniston nuoriso- ja asukastilassa. Tavoitteena bänditoiminnassa on nuorten osallisuuden lisääminen omaehtoisen bänditoiminnan kautta. Toiminnan sisältöä suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa. Bändien toiminnan suunnitteluun ja vetämiseen osallistuu Metropolian pop/jazzmusiikin ja musiikin opiskelijoita. Keski-Vantaan musiikkiopiston bändiopettajat Esa Hiltunen ja Petri Nyström ovat päävastuussa bändien toiminnasta sekä opiskelijoiden ohjaamisesta. Toinen bändeistä esiintyi Metropolian harjoitusoppilasbändikonsertissa 5.12.2012. Bänditoiminta jatkuu keväällä 2013. Oulun osatoteutuksen hankevuosi 2012 on ollut vilkas. Hanketta on toteutettu Oulun osatoteutuksen Start Up! -päivien koulutuksissa. Koulutuspäivien sisältö käsitteli osallistavaa ja vuorovaikutuksellista musiikkija taidetoimintaa, sen toteuttamista ja sisällöntuotantoa sekä musiikkialan taloudellista toimintaympäristöä ja tämän hetken ansaintatalouden realiteetteja. Koulutuksista kerättiin palaute kyselyllä. Keväällä 2012 Oamkissa toteutettiin seminaari tammikuussa, Innopäivä, KultuInno-hankekerhojen pilotoinnit, Uutta virtaa elämään -, Da capo -, Tiitiäisen satupuu - ja Soitinopetusviikko -koulutukset ja - pilotoinnit. Uutta virtaa elämään - laulaen, liikkuen, muistellen Oulun Palvelusäätiön neljässä eri vanhusten palvelukeskuksessa yht. 24 toteutuskertaa + 8 suunnittelu/ohjaus/arviointikertaa. Toteuttajina olivat neljä muusikko-tanssija työparia + palvelukeskuksen kulttuurityöntekijä. Kaksi ryhmistä dementoituneiden vanhusten ryhmiä. Näyte Tuiran Palvelukeskuksen loppujuhlista "Sambakarnevaalit" http://www.youtube.com/watch?v=aujpgavy5ws&feature=youtu.be Tallenne toteutuksesta (8min): http://www.youtube.com/watch?v=gjc6ch7wgaw&feature=youtu.be Da capo -konsertit EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/20

3 pilotointikonserttia (Hailuoto, Oulu, Kempele), 3 muusikkoa Musiikkiesitys - keskustelu - esitys da capo Aistiparkki EEE-yhteistyö Kempeleen Pirilän tuvassa olemassa olevan kerhon sisällön kehittämiseksi yhteistyössä ohjaavan kotipalveluohjaajan kanssa. 7 pilotointikertaa Tiitiäisen satupuu Lapsille ja vanhuksille suunnattu vuorovaikutuksellinen esitys Eero Sipilän laulusarjasta 1 pilotointikerta Hailuodossa Mukana muusikot ja tanssijat KultuInno -hankekerhot 6 pilotointikertaa Oulussa yhteistyössä EEE-hankkeen ja Diakin kanssa Soitonopetusviikko Vuorovaikutuksellinen soitinesittelykonsertti ja opetustuokioita aamupäivisin yhden viikon aikana. Kuusi muusikkoa, kaksi erilaista päiväkotia. Tavoitti yhteensä noin 100 lasta. Sävelsuunnistus Musiikin perusteita ja soitinesittelyä, tarinoita ja tehtäviä kuudella eri suunnistusrastilla. Suunnitusrasteilla saaduista nuottipalkkioista tehtiin Metsän juhlien -juhlasävellys päätösrastilla. 4 päiväkodissa osallistaen yht. 90 lasta. Organisointi- ja suunnittelu yhteistyössä Oulun kaupungin päivähoidon yksikön Alaköökin kanssa. Valmis huipputuote, jota myydään syksyksi Uuden Oulun juhlavuoden tapahtumiin ja Kempeleen päiväkoteihin. Suunnitelmissa pilotoida myös ulkona esim. puistossa. Syksyn 2012 pilotointipaikat ovat olleet Caritas-koti, Oulun Palvelusäätiön Keskustan palvelukeskus, Metsolan kartano, Päiväkoti Lilliputti, Maikkulan päiväkoti, englanninkielinen päiväkoti Starbright, ruotsinkielinen päiväkoti Svenska Barnträdgård i Uleåborg, päiväkoti OnnenSaari Hailuodossa, Oulun kaupungin monikulttuurinen ystävyystalo Villa Viktor ja Oulun Setlementin alaisuudessa toimiva Naisten koulu sekä Paulaharjun koulun valmentavan opetuksen luokka. Kolmessa eri päiväkodissa, Hailuodon Onnensaaressa, Päiväkoti Lilliputissa ja Maikkulan päiväkodissa, on edelleen pilotoitu Sävelsuunnistusta. Sävelsuunnistus valittiin kesäkuussa 2012 kuntaliitosten jälkeen syntyvän Uuden Oulun juhlavuoden kulttuuritapahtumiin, mikä on merkittävä saavutus tämän pilotin EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/20

innovoineilta ja tuottaneilta opiskelijoilta. Seniorimuskaria on toteutettu kolmessa eri vanhusten palvelukeskuksessa. Pilotointi toteutettiin yhdessä Eheä elämän ehtoo -hankkeen kanssa Caritas-säätiön Caritas-kodin koordinoimalle omaishoitajien ryhmälle. Omaishoitajien ryhmän toimintaa päätettiin myös jatkaa pilotoinnin jälkeen ja sitä toteutetaan nyt Oulun ev.lut. seurakunnan diakoniatyön alaisuudessa. Tämän projektin tavoitteena oli hyvinvointipalvelun tuottamisessa kohdeyleisölle, jonka pääsy kulttuuritoiminnan äärelle on käytännön syistä rajoittunutta. Tavoite koettiin niin tärkeäksi että toimintaa haluttiin jatkaa. Jatkajana on seurakunta, joka kuuluu myös Caritas-säätiön omistajiin. Lasten joulukonsertti ja Kauneimmat joululaulut -pilotoinnit syntyivät Eheä elämän ehtoo -projektin kumppanin Metsola Kodit Oy:n tilauksesta Metsolan kartanoon ja sitä ympäröivän asuinalueen asukkaille. Metsola Kodit Oy on yksityinen vanhuspalveluiden tuottaja Oulun Puolivälinkankaan asuinalueella. Samaisessa paikassa pilotoidaan toistamiseen myös Seniorimuskaria. "Suomea musiikin kielellä" on uusi innovaatio, jossa kielenopetuksessa yhdistetään suomen kielen ja musiikin osaaminen. Pilotointi toteutetaan maahanmuuttajalasten valmentavassa opetuksessa Oulun Paulaharjun alakoulussa. Kokeilu alkoi joulukuun puolivälissä 2012 jatkuen tammikuulle 2013. Soitinesittelykonsertteihin sekä Da capo -konsertin pilotoimiseen on osallistunut Oamkin vaihto-opiskelijoita ja pilotoinnit on toteutettu englanniksi ja norjaksi (ruotsinkielinen päiväkoti). Pilotoinnit toteutettiin yhteistyössä Diakin sosionomiopiskelijoiden kanssa heidän työharjoittelupaikoissaan. Osana Soitinesittelykonserttia tuotettiin yhteinen esitys, jossa sosionomiopiskelijat tutkivat ja toteuttivat käytännössä sitä, miten hyödyntää taidemenetelmiä hoitotyössä. Projektin tavoitteena oleva hyvinvointipalveluiden sisällön kehittäminen ja tuotanto on toteutunut Oulun osatoteutuksessa hyvin. Lahden osatoteutuksen freelancerkoulutus järjestettiin 10.1.-16.3.2012. Sen aikana oli viisi yhteissessiota ja kuusi pienryhmien sparraussessiota (2 per ryhmä, joita oli siis 3). Ryhmissä ideoidut produktiot, tuotteet ja palvelut esiteltiin Lahden kaupungin kulttuuriasiain päällikölle 6.3. kommentointia varten. Kaupungin taholta toivottiin uusia palvelutuotteita Efekti-verkoston tai Talvikarnevaali -tapahtuman kautta lapsille ja koululaisille sekä Osaattori-hankkeen kautta ikääntyneille. Tärkeimmät uusien palvelutuotteiden kohteet Lahdessa ovat päiväkodit ja koulut sekä hoitolaitokset. Kiinnostavina palvelutuotteina keskusteltiin tapahtumista, työpajoista ja kiertuetoiminnasta (esim. Efektin toimintakenttänä on koko Päijät-Häme). Ensimmäiseen koulutuskokonaisuuteen osallistui Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoita, kolmannen sektorin edustajia Lahden Naislaulajista ja Lahden Mieskuorosta sekä kaupungin edustaja. Palautetta kerättiin kolmannen sektorin toimijoilta ja kaupungin edustajalta suullisesti koko kurssin ajan. Kirjallinen palaute kerättiin ja vedettiin yhteen toukokuussa. Sisältöä koskien koettiin tärkeäksi, että myös tilaajan (eli Lahden kaupungin) edustajia oli kommentoimassa sekä syntyneitä ideoita että kurssilla käytyä keskustelua. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 15/20

Käytännönläheisyydestä ja monipuolisuudesta tuli positiivista palautetta. Etenkin sparrauksissa asioita vietiin eteenpäin käytännön tasolla. Kehitettävää oli vielä verkottumisen lisäämisessä eli paikalle toivottiin enemmän kolmannen sektorin toimijoita, sekä vieläkin tiiviimpää yhteistyötä kaupungin kulttuurikeskuksen kanssa. Palaute otettiin huomioon uuden koulutussessiokokonaisuuden suunnittelussa, joka toteutettiin seuraavasti: ke 31.10. klo 17-18.30 Kohdeyleisöt ja osallistavuus Konserttikeskus/Mari Kätkä ma 5.11. klo 16.15-19 Äänentoiston perusteet Veka Salminen Viikko 45 Produktioiden ideointi ja sparraus Marjo Leppä & co. ke 14.11. klo 17-18.30 Elämää freelancerinä Konserttikeskus/Mari Kätkä ke 21.11. klo 17-18.30 Keikkailua, palkkaa ja käytäntöä Marjo Leppä ti 27.11. klo 17-18.30 Lahden kaupungin kulttuurikeskus Matti Karhos, Vuokko Asikainen Viikko 49-50 Produktioaihioiden sparraus Marjo Leppä & co. pe 31.1.2013 Ideoidun produktion/tuotteen/palvelun/esitteen palautus eli valmis tarjous lähettäväksi tilaajalle 31.10., 21.11. ja 27.11. olivat kolmannelle sektorille erityisesti räätälöityjä kokonaisuuksia, mutta yhtään yhdistysten edustajaa ei ollut paikalla. Opiskelijoita koulutukseen osallistui 35. Hankkeessa ideoitu Hyvän joulumielen päivä toteutettiin 22.12. Lahden kaupunginsairaalassa yhteistyössä Lahden keskustan eheytyksen järjestämän Joulukylän kanssa. Lamkin musiikkiteatteriopiskelijoiden ryhmä vei päivän aikana jouluisen musiikkitervehdyksen kaupunginsairaalan kuudelle osastolle. Ohjelmassa oli monipuolinen setti joululauluja ja soittimina matkassa mukana olivat kitara, viulu ja huilu. Laulun ja soiton lisäksi opiskelijat lausuivat runoja. Opiskelijat kävivät Hyvän joulumielen päivän aikana kuudella kaupunginsairaalan pitkäaikaishoidon osastolla, joilla on yhteensä 171 potilasta. Laulut vietiin jokaiseen huoneeseen eli jokaisen vanhuksen luo. Centria ammattikorkeakoulussa toteutettiin Musiikki elämään -hankkeen työpajoja Monikulttuurinen musiikkikasvatus -kurssilla13.9.-29.11. Työpajat pidettiin Torkinmäen koulussa ja Kälviän kirkonkylän koulussa. Työpajojen teemoina olivat Iso-Britannian musiikkikulttuuri, Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön musiikkikulttuuri, afro-amerikkalainen musiikkikulttuuri ja irlantilainen musiikkikulttuuri. Työpajoissa tutustuttiin näihin teemoihin toiminnallisesti osallistavan musiikkitoiminnan menetelmiä käyttäen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 16/20

Lisäksi Kokkolassa järjestettiin työpajoja Hakalahden yläkoulussa. Työpajat olivat osa koulun teemaviikkoa, jossa tutustuttiin erilaisiin kulttuureihin. Viikon aikana Centrian kansanmusiikin opiskelijat pitivät työpajat, joissa koululaisia johdateltiin suomalaiseen kansanmusiikkimusiikkikulttuuriin. Yksi ryhmistä oli erityisoppilaiden luokka. Konserttikeskuksen uudistuneessa ohjelmahakumenettelyssä kiinnitetään Musiikki elämään -hankkeen myötä entistä enemmän huomiota esitysten vuorovaikutuksellisuuteen, osallistavuuteen ja dramaturgiaan. Keväällä 2012 uudistuneeseen kausiohjelmistoon valittuja ohjelmia on kehitetty vuoden aikana edelleen yhteistyössä yhtyeiden kanssa koulu- ja päiväkotiympäristöihin soveltuviksi. Kausiohjelmistoon 2012-2013 valikoitui 41 ohjelmaa, joista 12 oli uusia. Syksyllä 2012 Konserttikeskus oli mukana pilotoimassa sukupolvien välistä toimintaa Havukosken palvelutalossa yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa kanssa. Valtakunnalliselle vanhusten viikolle ajoittuviin improvisaatiotyöpajoihin osallistui Vantaan musiikkiopisto lastenkuoro Lauriinan koululaisia sekä Havukosken palvelutalon päivätoiminnan ikäihmisiä. Työpajoja vetivät Konserttikeskuksen Hääppöset-yhtyeen Johanna Viksten ja Miska Kajanus. Konserttikeskuksen osatoteutuksessa on syksyn aikana jatkettu muusikoiden ja opiskelijoiden kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen kouluttamista. Konserttikeskuksen ohjelmistossa olevien esitysten sisältöä on jalostettu vuorovaikutteisempaan suuntaan. Lisäksi projektikoordinaattori Mari Kätkä on luennoinut Metropoliassa, Lahden ammattikorkeakoulussa sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa esiintymistaidosta kommunikaation ja vuorovaikutuksen näkökulmista. 10. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Musiikki elämään -hanke luo uutta yhteistyötä Metropolian sisällä ja toimii välineenä koulutussisältöjen uudistamisessa. Se avaa niin kouluttajan, musiikinopiskelijan, kunnan ja kolmannen sektorin silmiä taiteen uudenlaisiin käyttötarkoituksiin ja uusiin työllistämis- ja työllistymismahdollisuuksiin. Hankkeessa Metropolian osatoteutuksessa on toteutettu asiakaslähtöisyyttä. Marja-Vantaan alueen järjestöjen ja toimijoiden yhteistyöverkosto MarjaVerkko on toiminut tärkeänä välikätenä ja viestintuojana niistä palveluista, joita alueen asukkaat asuinpaikalleen toivovat. Lisäksi toiminnan suunnittelua ei ole keskitetty hanketyöntekijöille vaan suunnitelmat tehdään yhteistyössä kolmannen sektorin ja kunnan kanssa. Näillä toimilla pyritään takaamaan laadukas ja aluelähtöinen työ, joka hyödyttää niin erilaisia kohderyhmiä, heidän kanssaan työskenteleviä kuin Metropolian ja kolmannen sektorin toimijoita. Metropolian osatoteutuksen tärkein ja innovatiivisin sisältö on kuitenkin toiminta ja osaprojektit, jotka on esitelty edellisessä kappaleessa 9. Oulun osatoteutuksen uusimpana innovaationa käynnistettiin pilotti Suomea musiikin kielellä. Tässä pilotissa yhdistetään musiikin ja suomenkielen osaaminen ja se toteutetaan Oulun kaupungin Paulaharjun koulun maahanmuuttajalasten valmentavassa opetuksessa. Pilotointi tapahtuu suomen kielen tunneilla kerran EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 17/20

viikossa viiden viikon ajan opetustuokiona. Pilotointi alkoi joulukuussa 2012 ja jatkuu vuoden 2013 puolella, jolloin kokemuksia, palautetta ja pilotoinnin tuloksia päästään tarkastelemaan. Lahdessa sparraussessioiden merkitys on ollut suuri. Niiden ansiosta koulutukseen osallistujien ideat ovat alkaneet realisoitua ja saada lihaa luiden ympärille. Musiikkiin pohjautuvan palvelutuotteen käsite on kuitenkin vielä edelleenkin melko rajoittunut sekä tuottajan että tilaajan näkökulmasta eli mielikuvitusta tarvitaan puolin ja toisin. Toiminnan rahoitukseen tarvitaan innovatiivisuutta. Sekä kunnat että yhdistykset ja nyt myös ammattikorkeakoulutkin ovat rahapulassa. Uusia rahoitusmalleja ja uusia palvelujen ostajien kohderyhmiä (yritykset, yksityishenkilöt) tulisikin vakavasti pohtia. On epämotivoivaa tuottaa palveluja, joita kukaan ei pysty hankkimaan tai niistä maksetaan niin vähän, ettei toiminta kannata. 11. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Musiikki elämään -hanke huomioi vuonna 2012 kaikki suunnitellut kohderyhmänsä eli lapset, koululaiset, nuoret, ikäihmiset ja maahanmuuttajat. Osallistujia ei ole jaoteltu sukupuolen mukaan vaan kaikissa ryhmissä oli molemmat sukupuolet läsnä. Hankkeen työntekijöiksi on palkattu sekä naisia että miehiä. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Musiikki elämään -hankkeessa hyväksi käytännöksi on huomattu ns. kohdekäynnit. Kohdekäynnissä käydään osaprojektin toteutuspaikassa ja toteuttajien luona tutustumassa etukäteen ennen ensimmäistä varsinaista toimintapäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi käyntiä palvelutalossa tutustumassa tiloihin, henkilökuntaan ja työpajoihin osallistuviin vanhuksiin vapaamuotoisesti ennen ensimmäistä työpajakertaa. Kohdekäynnillä saadaan molemminpuolista tietoa siitä, kuka on tulossa tekemään, mitä ja miten. Käynnillä pystytään hyvin pohjustamaan tulevaa työpajatilannetta ja vähentämään käytännön hankaluuksia. Käynti lisää molemmin puolista turvallisuuden tunnetta. Samalla tekijät näkevät tilat ja pystyvät sen myötä suunnittelemaan paremmin työpajan käytännön toteutuksen. Kohdekäynneistä on tullut hyvää palautetta sekä kävijöiltä että isänniltä ja niitä aiotaan jatkaa hankkeessa jatkossakin. Metropolian osatoteutuksen perusperiaatteeksi on muodostunut aluelähtöisyys. Sen myötä pystytään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan alueen asukkaiden ja toimijoiden sekä kunnan toiveiden mukaisia toimia. Tämä on keino varmistaa, että hankkeen tuottama palvelu kohdistuu oikein alueen tarpeisiin ja se saa lisämahdollisuuksia juurtua ja elää hankkeen jälkeen. Alueen asukkaat pääsevät vaikuttamaan oman kotiseutunsa palveluihin ja kunnan kiinnostus rahoittaa palvelua tulevaisuudessa kasvaa. Tästä esimerkkinä on syksyllä 2012 toteutettu, MarjaVerkon aloitteesta syntynyt rumpukerho, joka on saanut hyvän menestyksen Marja-Vantaalla. Lisäksi vuonna 2012 on jatkettu hankkeessa hyväksi havaittuja, lähes kuukausittaisia, projektiryhmän tapaamisia vuorotellen jokaisessa osatoteutuksessa. Kasvokkaiset tapaamiset ovat ensiarvoisen tärkeitä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 18/20

yhteishankkeen tekemisessä hyvistä sähköisistä yhteyksistä huolimatta. Lisäksi kiertämällä osatoteutuspaikkakuntia kaikille työntekijöille syntyy parempi ja realistisempi käsitys hankkeessa työskentelyssä eri puolilla Suomea ja erilaisissa toimintaympäristöissä. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Musiikki elämään -hankkeen tavoitteena on edistää kolmatta sektoria tuottamaan kuntalaisille uudenlaisia ja entistä laadukkaampia osallistavan musiikkitoiminnan palveluita. Tähän pyritään kehittämällä ammattikorkeakoulujen osaamista osallistavien menetelmien ja ryhmäopetuksen opettamisessa opiskelijoille eli mahdollisille tuleville kolmannen sektorin työllistämille ammattilaisille. Samoihin koulutuksiin on mahdollisuuksien mukaan otettu mukaan jo nyt kolmannella sektorilla työskenteleviä musiikkipedagogeja ja muita ammattilaisia. Hanketyössä opitut tiedot ja taidot jäävät opiskelijoiden ja kolmannen sektorin osaamispakkiin ja niitä voi hyödyntää työelämässä hankkeen jälkeen. Hankkeessa on tavoitteena, että toimintavuosien aikana kertyvää tietoa levitetään myös ammattikorkeakoulun henkilöstölle, jotta uudenlaisia opetusmetodeita voidaan käyttää hankekurssien jälkeenkin. Lisäksi hankkeen antia hyödynnetään opetussuunnitelmia uudistettaessa. Näin hankkeen tulokset jäävät elämään myös hankkeen jälkeen tuleville uusille opiskelijoille. Lisäksi Metropoliassa jatketaan läheistä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa, jotta hanketoiminnasta voidaan saada heitä kiinnostavaa ja sellaista, johon heillä olisi rahoitusintressiä hankkeen jälkeenkin. Lahdessa toiminta jatkuu kaupunkipainotteisesti sekä erityisesti kolmatta sektoria painottaen ensi vuonna. Koska LAMKin musiikin koulutus lopetetaan vuonna 2016, on vaikea saada LAMKin sisälle jäämään pysyviä tuloksia hankkeen toiminnasta. Hankkeen alullepaneman Kultturalli -tapahtuman 16.2.2013 toivotaan aloittavan uuden tavan verkottua ja kehittää yhteistyötä kaupungin kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden, kolmannen sektorin, freelancereiden ja kulttuuri- sekä liikuntatapahtumien välillä. Musiikki elämään -hankkeen yhteisenä lopputulemana syntyy nettiin tuleva aineistopankki, johon tulee materiaalia osallistavan musiikkitoiminnan kouluttajille, tilaajille ja tuottajille. Metropolia vastaa aineistopankin tuottamisesta yhdessä muiden osateuttajien kanssa ja sen ylläpidosta hankkeen jälkeen. Lisäksi Musiikki elämään -hankkeessa kehitettävä palvelumalli kunnan, ammattikorkeakoulun ja kolmannen sektorin välillä jää hankkeen jälkeen osatoteutuspaikkakuntien, koulujen ja yhdistysten käytettäväksi. Päiväys ja allekirjoitus 29.01.2013 Anitta Pankkonen-Rentola EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 19/20

Vs. johtaja, Kulttuuri ja luova ala EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 20/20