Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki SPY 12.5.2014

Samankaltaiset tiedostot
Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki Eduskunta

Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Päivi Junnilainen

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

Pohjatietoa työllisyysohjelmaa varten

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Osallistava sosiaaliturva

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN MALLI JA TOTEUTUS

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Tulottomat kotitaloudet

Mahdollisuus työttömälle päästä osalliseksi työstä vai uusi eriarvoistumisen riski?

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Nuorten miesten työttömyys on lisääntynyt syksystä selvästi Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, tammikuu klo 9:00

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia

Etelä-Savossa työttömien määrä lisääntynyt vuodentakaisesta eniten rakennus- ja kuljetustyössä. Työllisyyskatsaus, heinäkuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Työttömien määrä kasvoi Etelä-Savossa vuodentakaisesta 7 % ja koko maassa 17 % Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Työllisyydenhoito kunnassa

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Kannustimet ja sanktiot työttömyysturvassa. Heikki Ervasti Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

Nuorten aktivointiaste Etelä-Savossa heinäkuussa koko maan toiseksi korkein. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9:00

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus Toimisto Otsikko

infomateriaaliksi S. 1 (5)

TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN. Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu klo 9.

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Työttömyysturva. Esko Salo

Etelä-Savossa työttömyys lisääntyi kesäkuussa vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Muutosturvainfo PIONR

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työttömyys kasvoi Etelä-Savossa heinäkuussa. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9.00

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

M I K S I T YÖ T TÖ M ÄT E I VÄT T YÖ L L I S T Y E I VÄT K Ä T YÖ PA I K AT TÄY T Y

Etelä-Savossa elokuun työttömyysluvut pahimmat sitten vuoden Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9:00

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Työttömyysturvan etuusmenot pienenivät 10 % vuonna 2017

AIKUISSOSIALITYÖ TÄNÄÄN JA HUOMENNA. Teemakokous Tampereella SOSIAALITYÖ JA OSALLISTUMISTULO

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä

TE-hallinnon toimenpiteiden vaikutus Etelä-Savon työttömyysasteeseen on yli 5 prosenttiyksikköä

Mitä TYPissä tapahtuu?

Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa

Mahdollisuus työttömälle päästä osalliseksi työstä vai uusi eriarvoistumisen riski?

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Palvelu- ja myyntityön työpaikkoja tänä vuonna työnvälityksessä selvästi viime vuosia vähemmän. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Infotilaisuus Koskela Helena

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

edellä kuntakokeilussa

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Voiko osallisuuteen velvoittaa

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Kausivaihtelu pienensi maaliskuussa työttömyyslukuja vain vähän. Työllisyyskatsaus, maaliskuu klo 9.00

Työllisyyttä ja hyvinvointia Pohjois-Pohjanmaalle

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työvoimapalveluiden kohdentaminen ja painopisteet Hämeessä kesäkuu 2016

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Työttömyys vähenee taas ripeästi Kainuussa

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

TYÖTÄ VAILLA MAAKUNNASSA

Työvoimapalveluiden kohdentaminen ja painopisteet Hämeessä syyskuu 2017

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

Köyhyys- vai perusturvapolitiikkaa

Valtakunnalliset TYP-päivät. Yhteispalvelun muutoksessa mukana , Jyväskylä. Elli Aaltonen pääjohtaja Kela

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen

Transkriptio:

Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki SPY 12.5.2014

Keitä ovat yhteiskunnan osattomat? Osaton on henkilö, joka on vastoin omaa valintaa ja tahtoa irtautunut yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa Osattomia ovat muita useammin työttömät Osattomiksi voidaan määritellä myös esim. yksin jääneet vanhukset Osallistava sosiaaliturva pureutuu työttömyydestä syntyvään osattomuuteen, ml. omaehtoinen työttömyys 5.6.2014 2

Työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana Työttömyys ilmiönä on pysyvä osa yhteiskuntaa, mutta yhteiskunnan yleinen suhtautuminen työttömyyteen muuttuu ajassa Köyhäinhoito Lapiolinja Hyvinvointivaltion kasvun kausi parannukset työttömien oikeuksiin passiivisen tukijärjestelmän luonti 1990-luvun lama työttömien kannustinloukut 2000-luku aktiivinen sosiaalipolitiikka kenen vastuu? 2010-luku osallistava sosiaaliturva? Työttömyyden hoidon heiluri heilahtanut 2000-luvulla uusin vivahtein takaisin kohti historiaa 5.6.2014 3

Työttömyyden syylliset I Makrotason syylliset Talouskasvu ja työttömyys Arvio: Työttömyyden väheneminen edellyttää Suomessa riittävää talouskasvua (vrt. Okunin laki) 1990-luvun lopun ja vuosituhannen vaihteen jälkeinen yli 3 %:n vuosittainen talouskasvu vähensi, joskaan ei poistanut työttömyyttä Yritystalouden voiton jakologiikan muuttuminen. Investointitaloudesta pääomanomistajien jakotalouteen Työttömyyden tyypittelyt Suhdannetyöttömyys Rakennetyöttömyys Kitkatyöttömyys 5.6.2014 4

Työttömyyden syylliset II Makrotason syylliset Talouden kansainvälistyminen Työelämän jäykkyydet palkat, työsuhdeturva, toimeentuloturvajärjestelmä jne. Elinkeinorakenteen muutokset Maa- ja metsäteollisuus Informaatioteknologia Matalan taitotason työt 5.6.2014 5

Työttömyyden syylliset III Mikrotason syylliset Työttömyys yksilöllisenä valintana Toimeentuloturvajärjestelmä mahdollistaa (kannustinloukut) Läheisten hoiva Työttömän työmarkkinaresurssit Koulutus ja ammattitaito Työttömän subjektiiviset ominaisuudet Sukupuoli Ikä Terveys ja työkyky 5.6.2014 6

Työttömyyden hoidon arvotausta Työttömyyden hoidon arvoperiaatteet voidaan jakaa Suomessa karkeasti kahteen kilpailevaan näkökulmaan Työttömyyden oikeuksia korostava aktivointilinja Työttömyyden velvollisuuksia korostava vastikkeellinen linja (vrt. kannustinloukkukeskustelut) Molemman näkökulman soveltamisen lopputulos tai tuotos asiallisesti ottaen sama aktiivinen työtön, mutta arvot toiminnan taustalla eriävät 5.6.2014 7

Työttömän sosiaaliturva tänään Toimeentuloturvajärjestelmä Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Työttömyysturvan peruspäiväraha Työmarkkinatuki Lisäksi usein Toimeentulotuki Yleinen asumistuki Työttömien palveluita Palkkatuki Starttiraha Vuorotteluvapaan sijaiset Työvoimakoulutus Työkokeilu Työvalmennus Kuntouttava työtoiminta Työllistymisraha Työttömyysturva sisältää työnhakuvelvoitteen Kuntouttava työtoiminta sisältää kuntouttavaan toimenpiteeseen osallistumisen velvoitteen Käytännössä suuri osa työttömistä on passiivisen toimeentuloturvan varassa (Heinäkuu 2013: Työttömiä työnhakijoita = 319 000; Palveluiden piirissä = 92 000) 5.6.2014 8

Sosiaaliturvan tavoitteita ja kehityskulkuja Sosiaaliturvan julkilausuttuja tavoitteita Köyhyyden vähentäminen kohtuullisella toimeentuloturvan tasolla Työhön kannustava toimeentuloturvajärjestelmä Syrjäytymisen ehkäisy Sosiaaliturvan kehityskulkuja Suhteellinen köyhyys lisääntynyt pitkällä aikavälillä Kannustinloukkuja esiintyy yhä erityisesti tilanteissa, joissa työttömyyden vaihtoehtona on keikkatyö Syrjäytyminen yhteiskunnallisena ongelmana säilynyt 5.6.2014 9

Tutkimustietoa työnteon vaikutuksista Työhön osallistuminen/työllistyminen yleensä lisää taloudellista hyvinvointia lisää psyykkistä hyvinvointia jäsentää ajankäyttöä luo sosiaalisia suhteita kohottaa sosiaalista statusta ja omanarvontuntoa Toisin sanoen työ yleensä vähentää köyhyyttä vähentää psyykkistä pahoinvointia vähentää passiivista ajankäyttöä vähentää yksinäisyyttä 5.6.2014 10

Osallistava sosiaaliturva I Tavoitteet Syrjäytymisen ehkäisy yhteiskuntaan osallistamalla Työmarkkinaresurssien ylläpito/lisääminen Työttömän työllistyminen Sosiaaliturvan kannustavuuden lisääminen Sosiaaliturvan legitimiteetin lisääntyminen Osallistavan sosiaaliturva edellyttää vallitsevan sosiaalipoliittisen paradigman muutosta 5.6.2014 11

Osallistava sosiaaliturva II Ideaalimallin lähtökohdat Osallistava sosiaaliturva huomattavaa osaa työvoimaan kuuluvia sellaisia työttömiä, jotka eivät ole minkään aktivointipalvelun piirissä ja jotka elävät työttömyysturvan/toimeentulotuen varassa Osallistavan sosiaaliturvan tavoitteena on lisätä osallistettavan hyvinvointia Työtön integroidaan yhteiskuntaan osallistavin toimenpitein mieluummin usein ja lyhytkestoisesti kuin harvoin ja pitkäkestoisesti Osallistavassa sosiaaliturvassa yhteiskuntaan osallistumisesta palkitaan. Osallistavan sosiaaliturvan toimeentuloturvan tason tulee olla selvästi suurempi kuin passiivisen pelkkänä tulonsiirtona maksetun sosiaaliturvan Muutos voidaan tulkita vastikkeellisuuden lisääntymisenä tai aktiivisen sosiaalipolitiikan lisääntymisenä 5.6.2014 12

Osallistava sosiaaliturva III Ehdotukset (palvelut ja rahoitus) Osallistavat toimenpiteet: Osallistaviksi toimenpiteiksi hyväksyttäisiin työhön perustuvat palvelut, työvoimapoliittinen koulutus ja muut työttömien hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävät palvelut (esim. elämänhallintaa edistävä päivätoiminta) Olemassa olevaa aktivointilainsäädäntökirjoa tulisi vähentää ja tilalle ottaa osallistava sosiaaliturva Työttömälle laadittaisiin osallistumissuunnitelma, jossa rajataan osallistavat toimenpiteet väljästi. Kehitetään sähköinen tehtäväpankki, josta työtön voi valita osallistumissuunnitelman rajauksin osallistavat toimenpiteet. Työnantajat kirjaavat tehtäväpankkiin avoimena olevia tehtäviä. Osallistavan sosiaaliturvan järjestämisvastuussa korostuu kuntien rooli Osallistavan sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmä tulee laatia järjestäjälle kannustavaksi Osa julkisten hankintojen arvosta tulee käyttää työttömien osallistamiseen, jotta yksityinen sektori saadaan mukaan osallistavan sosiaaliturvan toimeenpanoon. 5.6.2014 13

Osallistava sosiaaliturva IV Ehdotukset (toimeentuloturva) Osallistumislisä korvaisi nykyiset aktivointilisät. Osallistumistulo maksettaisiin työttömälle, joka osallistuu julkisen sektorin, seurakunnan tai kolmannen sektorin toimintaan. Osallistumistulo maksettaisiin työttömyysturvan/toimeentulotuen päälle. Osallistumistulon taso arvioitava uudistuksen valmistelun yhteydessä. Kieltäytyminen osallistavista toimenpiteistä alentaisi työttömyysturvaa/toimeentulotukea. Suuruus arvioitava jatkovalmistelussa (voimassa jo nykyjärjeetelmässä) Henkilöitä, joilla on merkittäviä sosiaalisia/terveydellisiä ongelmia palveltaisiin sosiaalityön ja terveyspalveluiden kautta ja osallistavan sosiaaliturvan velvoitteet eivät koskisi heitä Palkkaperusteisesti esim. keikkatyöhön osallistuvan työttömyysturvaan sovellettaan 300 euron suojaosaa. Keikkatyöntekijä ei lähtökohtaisesti kuulu osallistavan sosiaaliturvan piiriin. 5.6.2014 14

Osallistavan sosiaaliturvan kritiikki Osallistava sosiaaliturva syrjäyttää työvoimaa avoimilta työmarkkinoilta? Osallistava sosiaaliturva synnyttää halpatyömarkkinat? Osallistava sosiaaliturva on pakkotyötä? (risusavottaa) Osallistava sosiaaliturvalla on yritysten kilpailua vääristäviä vaikutuksia? 5.6.2014 15

Uudistuksen kitkakohtia Yhteiskunnallinen yleinen valmius/tahtotila uudistukselle Palvelurakenteiden uudistumisen nopeus Järjestämisvastuu? Korjaavien sote-palveluiden sopeutuminen mahdollisesti vähenevään palveluiden kysyntään Julkisten organisaatioiden sitoutuminen toimeenpanoon (vrt. kuntien työmarkkinatuen sakkomaksut) Osallistavien toimenpiteiden määrän ja kirjon kasvattaminen 5.6.2014 16

Vielä lopuksi: osallistavan sosiaaliturvan perustelut Tutkimustiedon mukaan on pääteltävissä, että työttömien osallistaminen on vaikuttavaa sosiaalipolitiikkaa ja edullisempaa kuin syrjäytymisen seurauksena syntyvät muut yhteiskunnalliset kustannukset. KOTITEHTÄVÄ: VISIOIKAA MALLI, JOLLA AIKAISEMPAA USEAMPI TYÖMARKKINOILTA ULOSLYÖTY SAADAAN OSALLISEKSI YHTEISKUNTAAN. OSALLISTUKAA TULEVAISUUDEN SUUNNITTELUUN! 5.6.2014 17