OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN MALLI JA TOTEUTUS
|
|
- Lotta Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN MALLI JA TOTEUTUS 1. TAUSTAA 2 2. TAVOITTEET 2 3. OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN SISÄLTÖ Kohderyhmä Toimeentuloturvaan tehtävät muutokset Palvelujärjestelmän muutokset Hankintalainsäädännön muutokset Valtakunnallinen sähköinen tehtäväkalenteri 9 4. JÄRJESTÄMISVASTUU JA RAHOITUS 9 5. LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET JA SUHDE MUIHIN UUDISTUKSIIN OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN TOIMEENPANO JA MAHDOLLINEN PILOTOINTI ARVIOINTI JA TUTKIMUS AIKAUTAULU JA TIEDOTUS 12
2 TAUSTAA Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty osallistavan sosiaaliturvan kehittämistyö. Kehittämistyö liittyy hallituksen budjettiriihen yhteydessä päätettyihin rakenneuudistusohjelman linjauksiin. Osallistavan sosiaaliturvan uudistus on laaja-alainen sosiaalipoliittinen uudistus, joka muuttaa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää ja vaikuttaa sosiaaliturvan toimeenpanoon eri hallinnonaloilla. Osallistavan sosiaaliturvan sisältöä ja ideaa on luonnostellut Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Antti Parpo. Ideapaperia on jatkotyöstetty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vähimmäisturvayksikön kanssa. Osallistavan sosiaaliturvan sisällöstä on luovutettu luonnos sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle syyskuussa ja luonnosta on käsitelty ministerin kokoon kutsumassa asiantuntijatyöryhmässä. Osallistavan sosiaaliturvan uudistus tulee toimeenpanna hallitusti. Hallittu uudistus on mahdollista toteuttaa vain, mikäli muutoksille annetaan riittävän pitkä aika. Vaiheittain toteutettuna on arvioitavissa, että uudistus saadaan kokonaisuudessaan päätökseen vuoden 2017 alusta alkaen. TAVOITTEET Osallistavan sosiaaliturvan tavoitteena on sosiaalipoliittinen järjestelmä, jossa koko työikäiselle väestölle tarjotaan mahdollisuus olla mukana yhteiskunnan toiminnassa ja heidän toimeentulonsa on turvattu. Osallistavassa sosiaaliturvassa julkisen sektorin toimenpiteet korostuvat, mikäli työvoimaan kuuluva henkilö ei ole osallisena yhteiskunnassa opiskelun tai avoimien työmarkkinoiden kautta. Osallistavia toimenpiteitä on tarkoitus osoittaa kaikille työvoimaan kuuluville työttömille henkilöille heidän toimintakykynsä huomioiden. Osallistavassa sosiaaliturvassa toimeentuloturva tukee ja kannustaa osallistaviin
3 toimenpiteisiin osallistumista. Osallistavan sosiaaliturvan tavoitteena on: Syrjäytymisen ehkäisy yhteiskuntaan osallistamisella Sosiaaliturvan kannustavuuden lisääminen Sosiaaliturvan legitimiteetin lisääntyminen Osallistava sosiaaliturva edellyttää sosiaali- ja työllisyyspolitiikassa ajattelutavan muutosta. Osallistavassa sosiaaliturvassa velvoittavuuden kautta toteutetusta osallistumisesta palkitaan. Osallistavassa sosiaaliturvassa hyödynnetään sekä negatiivisia että positiivisia osallistumisen kannustimia. Osallistavan toimeentuloturvan tulee olla tasoltaan selvästi suurempi kuin passiivisen pelkkänä tulonsiirtona saadun toimeentulotuvan tason. Toimeentuloturvan taso on matalampi, mikäli toimeentuloturvaa maksetaan työelämän tai opiskelun ulkopuolella oleville työvoimaan kuuluville ilman yhteiskuntaan osallistumista. Työttömyysturvan aktiivikorotusten ansiosta työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien työttömien etuudet ovat korkeammat jo nykyisin, mutta ongelmana on, että toimenpiteitä ei kyetä tarjoamaan riittävästi. Lisääntynyt toimenpiteiden määrä ja niiden tarjoaminen useammin ja laajemmalle joukolle voidaan nähdä toimeentuloturvan vastikkeellisuuden lisääntymisenä. Muutos voidaan nähdä myös aktiivisen sosiaalipolitiikan lisääntymisenä. Osallistaminen tulee toteuttaa yksilön hyvinvoinnin lähtökohdista siten, että yksilön osallistuminen yhteiskuntaan lisää subjektiivista hyvinvointia. Osallistamisessa hyvänä nähdään jo pienikin osallistuminen. Muutaman tunnin osallistuminen viikossa nähdään parempana vaihtoehtona kuin viikon täysipäiväinen osallistuminen kerran kolmessa kuukaudessa. Osallistavassa sosiaaliturvassa tärkein tavoite on saada kaikki mukaan yhteiskunnan sosiaaliseen toimintaan. Osallistavassa sosiaaliturvassa hyväksytään se, että työvoimassa on olemassa aina tietty marginaalinen väestönosa, jolle avoimille
4 työmarkkinoille työllistyminen on erittäin epätodennäköistä tai mahdotonta työmarkkinoiden rakenteellisista muutoksista johtuen. Tälle väestönosalle tavoitteena on tarjota osallistavan sosiaaliturvan kautta hyvinvointia ylläpitävää toimintaa ja palvelua ilman suoranaista avoimille työmarkkinoille työllistymisen päämäärää. OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN SISÄLTÖ Kohderyhmä Osallistavan sosiaaliturvan lähtökohtana on, että kaikki työvoimaan kuuluvat työttömät osallistetaan yhteiskuntaan työn tai muiden osallistavien toimenpiteiden avulla. Tämä ei ole saavutettavissa lyhyellä aikavälillä. Osallistavan sosiaaliturvan toimeenpano voidaankin aloittaa rajatummalla kohdejoukolla. Hallittu kohderyhmän laajentaminen voi tapahtua vaiheittain järjestelmän vakiinnuttua. Osallistavan sosiaaliturvan piiriin voitaisiin ottaa ensimmäisessä vaiheessa alle 30-vuotiaat työttömyysturvaa tai toimeentulotukea saavat työttömät. Ratkaistavana asiana on, sovelletaanko osallistavaa sosiaaliturvaa myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaviin vai pelkästään yli 300/500 päivää työttömyysturvaa saaneisiin. Pelkkää toimeentulotukea saaviin työkykyisiin nuoriin sovelletaan samanlaista harkintaa kuin kuntouttavassa työtoiminnassa. Osallistavan sosiaaliturvan mahdollisuuksia voidaan myös käyttää osatyökykyisten osallistamiseen ilman velvoittavuutta ja sanktioita. Kohderyhmää voidaan laajentaa portaittain, kun osallistavan sosiaaliturvan täytäntöönpanosta on saatu kokemuksia. Jatkossa osallistavan sosiaaliturvan kohderyhmästä puhutaan yleisesti työttöminä, sillä kohderyhmän tarkempi määrittely vaatii edellä esitettyjen kriteerien määrittämistä.
5 Toimeentuloturvaan tehtävät muutokset Osallistavan sosiaaliturvan käyttöönoton yhteydessä työmarkkinatuki ja työttömyysturvan peruspäiväraha voitaisiin yhdistää. Puolison tuloharkinnan poistamisen jälkeen näiden kahden etuuden erot ovat enää nuorten opiskelupaikan hakuvelvoitteessa ja vanhempien luona asuvien tuloharkinnassa. Nämä ehdot voidaan sisällyttää yhdistettyyn etuuteen haluttaessa. Käytössä olevista aktivointilisistä tulisi luopua ja yhdistää lisät osallistumistuloksi, jota maksetaan samoin perustein osallistavasta toimenpiteestä riippumatta. Osallistumistulo voidaan maksaa sekä työttömyysturvaan että toimeentulotukeen. Osallistumistuloa voi saada vain yhdestä toimeentuloturvaetuudesta, ensisijaisesti työttömyysturvasta, toissijaisesti toimeentulotuesta. Osallistumistulo maksetaan suoraan osallistettavalle henkilölle. Vaihtoehtoisesti osallistumistulon sijaan voidaan käyttää olemassa olevia aktiivikorotuksia työttömyysturvassa ja toimeentulotuessa. Aktiivikorotukset laajenevat vuoden 2014 alussa myös pitkään työmarkkinatuella olleisiin ja ovat etuoikeutettu toimeentulotuessa. Mikäli henkilö osallistuu julkisen sektorin, kolmannen sektorin tai seurakunnan järjestämiin osallistaviin toimenpiteisiin maksetaan hänelle nykyisen työttömyysturvan mukainen työttömyysturva tai toimeentulotuki sekä osallistumistulo. Lyhytkestoiset työkeikat, osa-aikatyö tai pienet yrittäjätulot rinnastetaan osallistaviin toimenpiteisiin eikä henkilöllä tällöin ole velvollisuutta ottaa vastaan muita osallistavia toimenpiteitä. Työryhmän päätettäväksi jää, maksetaanko osallistumistuloa pienten ja epäsäännöllisten palkkatulojen päälle, jolloin se toimii palkkatukena. Pienet työtulot yhteen sovitetaan työttömyysturvan (ja osallistumistulon) sekä mahdollisen asumistuen ja toimeentulotuen kanssa rakennepoliittisessa ohjelmassa esitetyn
6 300 euron (asumistuessa 400 euron) etuoikeutetun ansiotulon mukaisesti sekä toimeentulotuen nykyisen 150 euron etuoikeutetun ansiotulon mukaisesti. Työryhmän ratkaistavaksi jää, voivatko yritykset tarjota osallistavia toimenpiteitä työttömille ilman työehtosopimusten mukaista palkkaa? Yritysten poissulkeminen osallistamistulon piiristä vähentää avoinna olevien tehtävien määrää. Toisaalta yritysten sisällyttäminen osallistumistulon piiriin lisää työvoiman syrjäyttämisriskiä avoimilta työmarkkinoilta. Mikäli yritykset ovat toimijoita osallistavassa toimeentulotuessa, tulee yritysten osallistavat toimenpiteet arvioida sellaisiksi, ettei niillä ole työvoimaa syrjäyttävää vaikutusta. Osallistumistulon suuruus tulee arvioida erikseen suhteessa nykyisiin työttömyysturvan aktiivilisiin. Peruspäivärahassa ja työmarkkinatuessa korotusosa on 4,75 euroa päivässä ja kulukorvaus 9 euroa päivässä. Sosiaaliturvan vastikkeellisuus lisääntyy osallistavan sosiaaliturvan myötä, kun aktiivitoimenpiteiden tarjonta lisääntyy. Osallistavat toimenpiteet rinnastetaan työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, joista kieltäytymisestä seuraa työttömyysturvassa karenssi ja toimeentulotuessa perusosan alentaminen. Toimeentulotuen perusosan alentamista koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus tulee selkeyttää osallistavan sosiaaliturvan yhteydessä. Luontevaa olisi, että sekä työttömyysturva että toimeentulotuki asetettaisiin tältä osin määräytymisehdoiltaan samanlaisiksi. Työryhmän tulee kuitenkin tarkemmin arvioida, miten osallistumisesta palkitaan ja miten toimenpiteistä kieltäytymistä sanktioidaan. Palvelujärjestelmän muutokset Osallistavan sosiaaliturvan uudistuksessa tavoitteena on yksinkertaistaa työttömyyden hoidossa sovellettavaa lainsäädäntöä ja korvata olemassa olevat työttömien aktivointitoimet osallistavan sosiaaliturvan
7 palvelukokonaisuudella. Toimeenpanon valmistelussa tulee ratkaista, kuinka laaja lainsäädännöllinen ja valtion ja kuntien työllisyydenhoidon vastuita muuttava uudistus on tarpeen. Laajimmillaan uudistus tarkoittaisi palvelujärjestelmän näkökulmasta merkittäviä muutoksia nykyisiin työvoimapalveluihin sekä valtion ja kuntien tehtävien uudelleenmäärittelyä työllisyyden hoidossa. Suppeampana uudistus tarkoittaisi aktivointitoimien kokoamista osallistavan sosiaaliturvan palvelukokonaisuuden alle ilman merkittäviä uusia muutoksia valtion ja kuntien välisiin vastuisiin työllisyyden hoidossa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien vastuuta tullaan lisäämään pitkään työttömänä olleiden työllisyyden hoidossa. Sosiaaliturvan näkökulmasta työttömien nykyiset aktivointitoimet voidaan jakaa palkkaperusteisiin (palkkatuella työllistäminen ja vuorotteluvapaasijaisuus) ja etuusperusteisiin (työvoimakoulutus, työkokeilu, koulutuskokeilu, työhakuvalmennus, uravalmennus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella). Aktivointitoimia toteutetaan niin työ- ja elinkeinohallinnon kuin kuntien (kuntouttava työtoiminta) toimesta. Osallistavassa sosiaaliturvassa palvelujärjestelmän uudistukset kohdistuisivat palkkatukijärjestelmän uudistamiseen sekä etuusperusteisten palvelujen parempaan yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Osallistavassa sosiaaliturvassa työantajille maksettava palkkatuki korvattaisiin sähköisellä työllistämissetelillä. Työllistämisseteli voidaan toteuttaa hallinnollisesti nykyistä palkkatukijärjestelmää konkreettisemmin ja kevyemmin. Muutoksen seurauksena yritysten työllistämistä voidaan helpottaa. Samanaikaisesti julkista hallintoa työllistämispalveluissa voidaan keventää. Muutoksen ehdottomana tavoitteena tulee olla järjestelmän konkreettisuus, yksinkertaisuus ja helppo käyttöönotto. Työllistämisseteli voitaisiin myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen yrityksissä,
8 sosiaalisissa yrityksissä, yhdistyksissä, säätiöissä sekä kotitalouksissa. Työllistämissetelin arvo on 50 euroa/päivältä. Työllistämissetelillä voidaan korvata kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia ja korkeintaan 1150 euroa palkkakustannuksista. Työllistämisseteli voidaan myöntää tilanteissa, joissa työttömällä arvioidaan olevan potentiaalia työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta työllistymiseen tarvitaan tukea. Arviointi tehdään asiakassuunnitelman yhteydessä. Työttömän ikä ja työttömyyden kesto tai työnantajan kotikunta ja työpaikan sijainti eivät saa rajoittaa työllistämissetelin käyttöä. Työllistämissetelin ymmärrettävyyden lisäämiseksi tulee järjestelmästä tehdä helppokäyttöinen sekä työttömälle että työnantajalle. Toimeenpanon kehittämisessä tulee hyödyntää ja tarvittaessa yhdistää TEM:n Duuni-kortti ja Sanssi-kortti - järjestelmiä. Suomeen tulee luoda vain yksi sähköinen työllistämissetelijärjestelmä, jota sovelletaan kaikissa Suomen kunnissa. Etuusperusteiset palvelut (työvoimakoulutus, työkokeilu, koulutuskokeilu, työhakuvalmennus, uravalmennus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella) korvattaisiin osallistavat palvelut -kokonaisuudella. Osallistavat palvelut sisältäisivät nykyiset työ- ja elinkeinohallinnon toimenpiteet, joiden lisäksi kehitettäisiin työttömien hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Kyse olisi pitkälti kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmän ja palvelukirjon laajentamisesta. Julkisen sektorin yleishyödylliset työt olisivat yksi keskeinen osallistamistoimenpide. Tällaisia töitä voisivat olla muun muassa yksinasuvien ikääntyneiden piha- ja lumityöt, puistojen hoito, ikääntyneiden ja vammaisten kauppapalvelut tai muut julkisen sektorin avustavat tehtävät. Lähtökohtana on, että osallistumisen tulee olla konkreettista toimintaa, joka edistää yksilön aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Työryhmässä tulee ratkaista, nähdäänkö tarpeelliseksi joidenkin nykyisten toimenpiteiden lainsäädännöllinen yhdistäminen (esim.
9 kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu) ja järjestämisvastuun uudelleenmäärittely. Käytännössä osallistava sosiaaliturva kasvattaisi nykyisin käytössä olevien aktivointipalveluiden kirjoa. Tavoitteena on, että järjestelmästä muodostuisi kuitenkin nykyjärjestelmää helpommin hallinnoitava. Palveluiden kirjon kasvattamisessa autonomia ja innovointimahdollisuus annettaisiin palvelun toimeenpanosta vastaaville yksiköille palveluiden sisältöjen säätelyä ja byrokratiaa lieventämällä. Osallistavien palvelujen sisältö määräytyisi joustavasti tehtävien asiakassuunnitelmien (osallistamisuunnitelmien) kautta työttömän toimintakyky huomioiden. Suunnitelmien ja osallistavien palveluiden sisältö rajataan väljästi lainsäädännöllä. Ratkaistava kysymys on, millä tavoin asiakkaan toimintakykyisyyden aste ja sen mukaiset osallistavat palvelut tullaan määrittämään? Lisäksi tulee ottaa kantaa siihen, miten niiden työttömien kanssa toimitaan, joiden toimintakyky ei ole riittävä osallistaviin palveluihin osallistumiseen. Osallistavan sosiaaliturvan laajenemisen edellytys on, että työttömille on osoitettavissa riittävästi erilaisia osallistumisen muotoja. Osallistavassa sosiaaliturvassa julkisen sektorin, seurakuntien ja kolmannen sektorin merkitys korostuu. Jatkovalmistelussa on ratkaistava, voivatko myös yritykset olla osallistavien toimenpiteiden tarjoajina muutoin kuin työllistymissetelin kautta. Kunnat voidaan velvoittaa tarjoamaan työttömille työllistämisen lisäksi matalan kynnyksen osallistavia palveluita muun muassa kansalaisopiston, liikunta- ja kulttuuripalveluiden kautta yksin tai yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa. Julkisen sektorin yleishyödyllisiä töitä voidaan teettää aikaisempaa enemmän osallistamistoimenpiteinä. Tällaisia töitä voivat olla muun muassa edellä mainitut yksinasuvien ikääntyneiden pihatyöt ja lumityöt, puistojen hoito, ikääntyneiden ja vammaisten kauppapalvelut tai muut julkisen sektorin avustavat tehtävät. Seurakuntien tai kolmannen sektorin
10 vapaaehtoistyö on myös mahdollista hyväksyä osallistavan sosiaaliturvan piiriin, mikäli työtön itse näkee tämän mielekkääksi. Vapaaehtoistyöhön ei kuitenkaan voida velvoittaa sanktion uhalla. Osallistavassa sosiaaliturvassa oleellista on integroida työtön yhteiskuntaan mieluummin usein ja tuntimääräisesti lyhytaikaisesti kuin harvoin ja tuntimääräisesti pitkäkestoisesti. Osallistavan sosiaaliturvan ehto täyttyisi jo päivittäisellä lyhytaikaisella osallistumisella esimerkiksi kahden tunnin kestoisesti. Työttömälle maksetaan osallistumistuloa osallistumisen määrän mukaisesti tuntiperusteisesti työttömyysturvan tai toimeentulotuen päälle nykyisten aktiivikorotusten ja kulukorvausten tapaan. Osallistavan sosiaaliturvan jatkovalmistelussa tulee määritellä valtion ja kuntien tehtävät osallistavan sosiaaliturvan palveluiden toimeenpanossa. Tässä voidaan hyödyntää meneillään olevien kokeilujen tuloksia (Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu, Paltamon työllisyyskokeilu). Lisäksi tulee arvioida Kansaneläkelaitoksen palvelujen sekä opetus- ja kulttuuripalvelujen mukaan kytkeminen. Hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinohallinnon, kuntien ja Kelan yhteinen työvoiman palvelukeskusten (TYP) toimintamalli lakisääteistetään ja ulotetaan koko maahan. Työvoiman palvelukeskuksilla voisi olla keskeinen rooli osallistavan sosiaaliturvan palvelujen koordinoijana. Etenkin lyhytaikaisesti työttömänä olleiden ja toisaalta pitkäaikaisesti osallistavaan toimintaan osallistuvien osalta tulee määritellä valtion ja kuntien vastuut toimenpiteiden järjestämisessä ja koordinoinnissa. Palvelujärjestelmän muutokset ja työllistämissetelin kehittäminen edellyttävät jatkoselvittelyä ja yhteistyötä STM:n ja TEM:n hallinnonalojen kesken. Hankintalainsäädännön muutokset
11 Osallistavan sosiaaliturvan uudistuksen tavoitteena on, että julkiset hankinnat sidotaan aikaisempaa tiiviimmin työttömyyden hoitoon. Tämä on mahdollista, jos julkisen hankinnan arvosta ennalta määritelty osuus edellytetään käytettävän työttömien osallistamiseen. Hankintalainsäädännön hyödyntäminen mahdollistaa yksityisten yritysten mukaanoton osallistavan sosiaaliturvan toimeenpanoon. Työryhmässä on arvioitava, onko nykyistä kansallista hankintalainsäädäntöä tarpeen terävöittää osallistavan sosiaaliturvan tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi tulee huomioida jo meneillään olevat toimet julkisten hankintojen hyödyntämisessä heikossa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla (TEM). Valmistelussa tulee pohtia, voidaanko suurilta työnantajilta edellyttää työttömien osallistamista kohtuullisessa määrässä siten, että osallistaminen ei syrjäytä työvoimaa avoimilta markkinoilta. Yksityisen sektorin merkityksen korostamista työttömyyden hoidossa voidaan toteuttaa muun muassa yhdistämällä julkisiin hankintoihin työllistämisvelvoitteita. Työllistämisehtoja käytetään esimerkiksi Amsterdamin, Haagin ja Utrechtin kaupunkien siivoushankintoja, ulkokunnostustöitä, koulukuljetuksia ja rakennusurakoita koskevissa sopimuksissa. Näiden kaupunkien hankintasopimukset sisältävät yleensä ehdon, jonka mukaan hankinnan toimittajan tulee 5 %:lla sopimuksen arvosta työllistää pitkäaikaistyöttömiä tai muutoin vaikeasti työllistyviä. Valtakunnallinen sähköinen tehtäväkalenteri Osallistavan sosiaaliturvan toimeenpano on järkevää toteuttaa yhdenmukaisesti koko Suomessa sähköisiä palveluita hyödyntäen. Yhdenmukaisen toimeenpanon varmistamiseksi valtakuntaan tulee luoda sähköinen osallistavan sosiaaliturvan tehtäväkalenteri, johon työnantajat ja osallistavan sosiaaliturvan palveluntuottajat
12 listaavat avoinna olevia osallistavia toimenpiteitä tehtävineen ja niihin vaadittavineen työaikoineen. Työttömän velvollisuus on valita kalenterista osallistava(t) toimenpiteet osallistamissuunnitelman asettamin väljin rajauksin. Työtön voi selata tarjolla olevia tehtäviä ja valita tarjonnasta itselleen tehtäväkokonaisuuden. Sähköinen tehtäväkalenteri mahdollistaa osallistamisen, joka on työttömälle itselleen mielekäs. Tehtävät eivät tule annettuna vaan vaihtoehtojen punninnan kautta. Osaan tehtävistä voi riittää pelkkä ilmoittautuminen (päivätoiminta ym.), osaan tehtävistä organisaatio voi edellyttää työttömältä haastattelua tai tapaamista. Osa työttömistä tulee tarvitsemaan tukea sähköisen tehtäväkalenterin käyttämisessä. 4. JÄRJESTÄMISVASTUU JA RAHOITUS Nykyinen työttömien aktivointijärjestelmä on hajanainen. Työttömien aktivoinnin järjestämisvastuu on hajautettu valtion ja kuntien kesken. Valtion rooli on pitkällä aikavälillä kaventunut vaikeasti työllistettävien hoidossa. Vastaavasti kuntien rooli vaikeasti työllistettävien palveluissa on vuosituhannen vaihteen jälkeen kasvanut. Muutoksen taustalla on vuonna 2001 voimaantullut laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Vallitseva hajautettu työttömien aktivoinnin järjestämisvastuu ei takaa palveluiden tehokasta toimeenpanoa. Organisatorisen hajautumisen seurauksena ongelmia synnyttävät muun muassa TE-toimistojen ja kuntien erilliset tietojärjestelmät, tiedonkulun viiveet ja katveet sekä eri hallinnonalojen taloudellinen osaoptimointi toimintaresurssien niuketessa. Osallistavan sosiaaliturvan toimeenpanon valmistelussa tulee ratkaista, kuinka laaja lainsäädännöllinen ja valtion ja kuntien työllisyydenhoidon vastuita muuttava uudistus on tarpeen. Valtion tulee huolehtia osallistavien palveluiden
13 järjestämisvastuun muutoksen aiheuttamista kustannuksista täysimääräisesti ja pysyvästi. Kunnilla tulee säilyttää kannusteet osallistaa työttömät ns. sakkomaksujen tai muun vielä selkeämmän rahoitukseen liittyvän kannustinjärjestelmän kautta. Työttömien osallistamiseen kannustava ja ohjaava valtion ja kuntien kustannuksia jakava rahoitusjärjestelmä tulee pohtia ja selvittää tarkemmin jatkovalmistelun aikana. Ilman toimivaa rahoitusmallia osallistavaa sosiaaliturvaa ei saada kattavasti toimeenpantua. Tässä vaiheessa ei voida antaa arviota osallistavan sosiaaliturvan kustannuksista. Kustannukset ovat sidoksissa muun muassa osallistavien palveluiden järjestämistapoihin ja osallistettaville työttömille maksettavaan osallistumistuloon sekä mahdollisten osallistavasta sosiaaliturvasta kieltäytyjien toimeentuloturvan tason alentamisiin. Hypoteettisesti voidaan arvioida, että yksinkertaisempi järjestelmä yhtäältä vähentää palveluiden hallinnointikustannuksia, mutta osallistettavien määrän volyymin kasvattaminen vaatii lisäresursseja hallintoon. Selvää on, että osallistavien palveluiden järjestämiseen osallistuvien työntekijöiden määrää tulee kasvattaa. Jotta osallistavan sosiaaliturvan toimeenpanon kulut pysyisivät kohtuullisina, voidaan osallistavissa toimenpiteissä suosia yksinkertaisia ratkaisuja. Tavoitteena olisivat sellaiset osallistamisen muodot, jotka sopivat suurelle joukolle työttömiä. Odotettavaa on, että osallistavan sosiaaliturvan kautta syrjäytyminen vähenee ja syrjäytymisestä syntyvät kustannukset vähenevät. Aktiivitoimien tehostaminen näkynee lyhyellä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavana kysyntänä, koska osallistumisen kautta työttömien toimintakyvyn ongelmat nousevat esiin. Kuntien tulee varmistua siitä, että korjaavia palveluita tarjoavat organisaatiot voidaan tarvittaessa sopeuttaa muuttuneisiin palveluiden kysyntätilanteisiin. Pidemmällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluissa on todennäköisesti löydettävissä kustannussäästöjä työttömien osallistamisen kautta.
14 5. LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET JA SUHDE MUIHIN UUDISTUKSIIN Osallistavan sosiaaliturva edellyttää useita muutoksia lainsäädäntöön. Alla on lakikokonaisuuksia, joita tulee muuttaa: Työttömyysturvalaki Laki toimeentulotuesta Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Laki vapaasta sivistystyöstä On todennäköistä, että myös muissa säädösteksteissä ts. lakikokonaisuuksissa on muutostarpeita. Nämä selviävät osallistavan sosiaaliturvan jatkovalmistelussa. Osallistavan sosiaaliturvan jatkovalmistelussa tulee huomioida muu meneillään oleva lainsäädäntövalmistelu ja kehittämistyö. Keskeisiä hankkeita ovat muun muassa: Työmarkkinatuen rahoitusuudistus (hallituksen kehyspäätös maaliskuussa 2013) Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työvoiman palvelukeskustoiminnan laajentaminen ja lakisääteistäminen (HE syksyllä 2014) Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen toimintaohjelma (marraskuu 2013) Ikääntyneiden pitkäkestoinen/ pysyvä palkkatuki Sosiaalisten yritysten/ työpankin integroitu toimintamalli Julkisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalihuoltolain ja siihen liittyvän erityislainsäädännön uudistaminen, erityisesti työelämäosallisuuteen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä lainsäädäntö (TEOS työryhmä )
15 6. OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN TOIMEENPANO JA MAHDOLLINEN PILOTOINTI Osallistavan sosiaaliturvan pilotointi on mahdollista toteuttaa esimerkiksi kuntakokeiluna tietyin varauksin. Pilotointi on mielekästä aloittaa vasta, kun on saatu (i) periaatteellinen yhteinen näkemys ministeriöissä ja hallituksessa asian eteenpäin viemisestä ja (ii) toimeenpantua välttämättömät toimeentuloturvaa koskevat lakimuutokset. Osallistavan sosiaaliturvan pilotoinnin käynnistämisen mahdollisuus tulee arvioida tehtävien lainsäädäntömuutosten yhteydessä. Pilotointia ei voida toteuttaa ilman toimeentuloturvan ja palveluiden lakimuutoksia ja toimivaa kunta-valtiorahoitusjärjestelmää. Rauman ja Rovaniemen kaupungit ovat alustavasti kiinnostuneet mahdollisesti pilotoinnista. Vaihtoehtoisesti pilotointia voidaan tehdä valtakunnallisesti tarkasti rajatun kohderyhmän osalta. 7. ARVIOINTI JA TUTKIMUS Osallistava sosiaaliturva muuttaa työttömien sosiaaliturvan periaatteita. Tutkimuspanostusta tulee kohdentaa sekä politiikkamuutoksen arviointiin että vaikuttavuustutkimukseen. Arviointitutkimuksella voidaan osoittaa osallistavan sosiaaliturvan positiiviset ja negatiiviset vaikutukset. Saadun tiedon perusteella voidaan osallistavaan sosiaaliturvaan tehdä muutoksia. 8. AIKAUTAULU JA TIEDOTUS Toimintasuunnitelma osallistavan sosiaaliturvan mallista ja toteutuksesta luovutetaan ministeri Risikolle , jonka jälkeen ministeri nimeää työryhmän osallistavan sosiaaliturvan jatkovalmisteluun. Työryhmä määrittelee jatkovalmistelun,
16 lainsäädäntömuutosten ja mahdollisen pilotoinnin sisällön ja aikataulun. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotus vastaa valtakunnallisesta tiedottamisesta ja tiedotussuunnitelman laatimisesta huomioiden TEM:n ja mahdollisesti myös Kuntaliiton kannanotot asiasta. Mahdolliset pilottikunnat vastaavat tiedottamisesta oman kuntansa alueella STM:n asettamia tiedotusperiaatteita noudattaen. STM sopii TEM:n kanssa alueellisesta TE-toimistojen tiedotuksesta.
Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki Eduskunta 25.10.2013
Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki Eduskunta 25.10.2013 Työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana Työttömyys ilmiönä on pysyvä osa yhteiskuntaa, mutta yhteiskunnan yleinen suhtautuminen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen
Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen 9.1.2014 Kommentteja NAV-malliin Uudistuksen toimeenpanon haasteet
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
LisätiedotAntti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki SPY 12.5.2014
Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki SPY 12.5.2014 Keitä ovat yhteiskunnan osattomat? Osaton on henkilö, joka on vastoin omaa valintaa ja tahtoa irtautunut yhteiskunnallisesta osallistumisesta
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotRAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS
RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotHE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014
HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotEtelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015
Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman
LisätiedotVälityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous
Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja
LisätiedotHE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014
HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotTyöllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.
Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään
Lisätiedotedellä kuntakokeilussa
edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8
LisätiedotTyö on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä
LisätiedotSosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus. Susanna Rahkonen
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus Susanna Rahkonen 7.2.2018 Uudistettavat palvelut Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva
LisätiedotSosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen
Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotKAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA
KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun
LisätiedotPirjo Oksanen
TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE
LisätiedotSosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa
LisätiedotSuunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas
Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.
LisätiedotJohtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012
Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun
LisätiedotOsatyökykyisten reitit työllisyyteen etuudet, palvelut, tukitoimet
Osatyökykyisten reitit työllisyyteen etuudet, palvelut, tukitoimet 21.2.2019 Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa Kansalaisinfo Työttömyydestä on muodostunut välitila Työuralta Työn ulkopuolelta
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT
JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotLausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp
23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden
LisätiedotAktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen
Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM
Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. 2 1 Osatyökykyisten
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen kuntakokeilu
Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi
LisätiedotOsatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille
Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta
LisätiedotTyöllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti
Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden
LisätiedotTyövoimapalvelut maakuntauudistuksessa
Työvoimapalvelut maakuntauudistuksessa Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan avoin kuuleminen Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio 1.3.2017 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Nyt näyttää vahvasti siltä, että:
LisätiedotHankinnoilla työllistämisen malli
Hankinnoilla työllistämisen malli Strateginen tuki ja hankintojen kartoitus Työvoimapalvelut Strateginen suunnittelu ohjaa vastuullisten hankintojen toteuttamista. Esimerkiksi vastuullisia hankintoja
LisätiedotUudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu
LisätiedotValtakunnalliset TYP-päivät. Yhteispalvelun muutoksessa mukana , Jyväskylä. Elli Aaltonen pääjohtaja Kela
Valtakunnalliset TYP-päivät Yhteispalvelun muutoksessa mukana 4.10.2018, Jyväskylä Elli Aaltonen pääjohtaja Kela Näin Kela palvelee vuosi 2017 numeroina Työllisyyden tukeminen Työllistymisen edistäminen
LisätiedotKarikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito
Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit
LisätiedotTyöllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja
Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.
LisätiedotTE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotTYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä
TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Mikä TYP on? TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on toimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta
LisätiedotNuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen
Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotTyöelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö
Työelämäkokeilu Porissa 1.8.17-31.12.18 Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilun kohderyhmä Projektin kohderyhmä eri kuin työelämäkokeilun kohderyhmä. Työelämäkokeilua järjestetään kuntouttavan työtoiminnan
LisätiedotKaarinan kaupunki työttömyystalkoissa
Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia
LisätiedotJulkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki
Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Yksikön päällikkö Marjatta Rummukainen / Honkalampisäätiö / Kaski Joensuu Juhta Oy Taustaa
LisätiedotAJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM
AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotKatsaus reformien vaikutuksiin viimeisen 20 vuoden aikana ja miten eteenpäin?
Katsaus reformien vaikutuksiin viimeisen 20 vuoden aikana ja miten eteenpäin? Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO - seurannan seminaari: Työ ja toimeentulo Pikku parlamentti, Helsinki 9.11. 2015 Patrik
LisätiedotTulevaisuus - Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään?
Tulevaisuus - Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään? Työpaja 7: Toimeentulotuen tulevaisuus: Missä olemme ja mihin olemme menossa? Aikuissosiaalityön päivät 8.1.2014 Suuret rakenteet ovat murroksessa Hallitusohjelma»
LisätiedotKunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015
Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja 2 3 Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA
LisätiedotOsallistava sosiaaliturva
Osallistava sosiaaliturva Miltä keskustelu ja suunnitelmat osallistavasta sosiaaliturvasta näyttävät 1990-luvun esitysten ja sosiaalioikeuden näkökulmasta? Pentti Arajärvi 12.5.2014 1 Osallistava - vastikkeellinen
LisätiedotTyöllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa
LisätiedotVerkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä
LisätiedotHankinnoilla työllistämisen malli Tampereella
Hankinnoilla työllistämisen malli Tampereella Työllisyyspalvelut 1 Ilona Sola Tampereen kaupungin hankintojen periaatteet määritellään talousarviossa Kaupungin hankintojen periaatteet koskevat palvelualueita,
LisätiedotJärjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä. Helsinki Kaija Ray
Järjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä Helsinki 1.6.2018 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 44 taustayhteisöä, henkilöstöä 11-15, rahoittajana STEA (ent. RAY) Vates edistää
LisätiedotSosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki. Viljami Packalén 6.5.2015
Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki Viljami Packalén 6.5.2015 Strategiset linjaukset Espoo-tarina: Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi
LisätiedotPARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke
PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke 1.4.2015-31.3.2018 RAHOITUS ESR, Sosiaali- ja terveysministeriö HANKKEEN KOKONAISBUDJETTI n. 4,6 milj., josta ESR osallistuu 80 %, omarahoitus 20 % HALLINNOI
LisätiedotMahdollisuus työttömälle päästä osalliseksi työstä vai uusi eriarvoistumisen riski?
Mahdollisuus työttömälle päästä osalliseksi työstä vai uusi eriarvoistumisen riski? Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä
LisätiedotMonialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto. Janne Savolainen Erityisasiantuntija
Monialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto Janne Savolainen Erityisasiantuntija Ajankohtaista Hallitusohjelman toimeenpano on käynnistynyt Uraohjauksen merkitys
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotKuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.
Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen
LisätiedotTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunta. Asiantuntijalausunto Timo Saari Työllisyyspalveluiden johtaja Vantaan kaupunki
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta HE 51/2017 vp Asiantuntijalausunto Timo Saari Työllisyyspalveluiden johtaja Vantaan kaupunki Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteet ovat hyviä: tavoitteena vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä
LisätiedotKuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?
Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot
LisätiedotTyöllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko
Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on
LisätiedotTyövoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.
Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319
LisätiedotTyöllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki
Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
LisätiedotKestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen
ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,
LisätiedotTYP ajankohtaisia asioita
TYP ajankohtaisia asioita sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen 3 Etunimi Sukunimi 13.10.2017 5 Etunimi Sukunimi 13.10.2017 Sotelle sisältöjä hallituksen kärkihankkeissa Palvelujen muutos- ja kehittämistyötä
LisätiedotKuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa
Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa -Te-toimiston palveluita osatyökykyisille Lääkäripäivät 24.11.2017 Maria von Bonsdorff, Uudenmaan Te-toimisto 24.11.2017 Osatyökykyisyys ja ammatillinen kuntoutus Tetoimistossa
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ
POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo
LisätiedotLomautusten taloudelliset vaikutukset (1)
Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään (OTE)
Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014
Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö
LisätiedotTE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto
TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle
HEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT 2018 Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle HEINÄVEDEN KUNNAN TYÖLLISYYSPALVELUT 2018 Heinäveden kunnan työllisyyspalvelut tarjoaa tukea ja ohjausta työttömien työnhakijoiden
LisätiedotHankintojen kilpailutuksella töitä
Hankintojen kilpailutuksella töitä 23.10.2014 Työllisyyden kuntakokeilu Espoossa hankintojen kautta tapahtuva työllistäminen on osa valtakunnallista työllisyydenhoidon Kuntakokeiluhanketta. Espoon kuntakokeilu
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotAlueellinen työvoima- ja yrityspalvelukokeilu
Alueellinen työvoima- ja yrityspalvelukokeilu 1.8.2017 31.12.2018 Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun tausta Hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen
LisätiedotKuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa
Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotKestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotKuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen
Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Aikuissosiaalityön päivät 25.1.2017 Lahti Palvelupäällikkö Tuula Kähäri ja sosiaaliohjaaja Henna Nousiainen (Eksote)
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotTyöllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet
Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 2 3 4 5 Pohjois-Karjalan
LisätiedotYhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa
Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa TVY ry:n kesäpäivät 8.8.2012, Kaarina Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa
Lisätiedot