HYVINVOINTIVALTIO NUMEROINA FAKTA 22.8.2013
Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Nykypaino Oy, Helsinki 2014 3. painos ISBN 978-951-628-585-9 ISBN 978-951-628-586-6 (PDF) 2
Esipuhe Hyvinvointivaltio on kriisissä, sanotaan. Hyvinvointivaltio on ajettu alas, julistavat innokkaimmat. Hyvinvointivaltion ongelmat ovat totta, mutta lopussa sen tarina ei ole. Sen kertovat numerot. Tämä teos on hyvinvointivaltion kuumemittari. Se kertoo havainnollisten indeksilukujen kautta miten suomalainen hyvinvointivaltio on kehittynyt ja muuttunut. Lähtöpisteenä on vuosi 1975, jolloin hyvinvointiprojektimme oli saavuttanut täysi-ikäisyytensä. Kertomus kulkee läpi 1990-luvun laman ja 2000-luvun talouskriisien. Tämän kirjan ensimmäinen painos julkaistiin helmikuussa 2011. Se on osoittautunut hyvin kysytyksi ja käyttökelpoiseksi perustietoteokseksi kaikissa niissä paikoissa, joissa käydään talouspoliittista ja yhteiskunnallista keskustelua. Siksi olemme päivittäneet kuvaajat tuoreimmilla numeroilla. Tilastointiviiveen vuoksi ensimmäisessä painoksessa finanssikriisin vaikutus näkyi vain heikosti. Tässä päivitetyssä laitoksessa maailmantalouden sukellus ja Euroopan velkakriisin kurjuudet ovat selvästi nähtävissä. Luvut kertovat, että Suomen palautuminen finanssikriisistä on huolestuttavan hidasta. Ennen kuljimme tasatahtia Pohjoismaiden kanssa, nyt olemme liukumassa toisenlaiseen seuraan. Ruotsi on onnistunut finanssikriisistä huolimatta pitämään julkiset menot (suhteessa bruttokansantuotteeseen) laskussa, Suomessa ne jatkavat vääjäämätöntä kasvuaan. EVA Faktan luvut on koonnut tutkija Hannu Kaseva Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta. Esitän hänelle parhaat kiitokseni paneutuvasta ja sinnikkäästä työstä. Helsingissä 12. elokuuta 2013 Matti Apunen Johtaja EVA 1
Sisältö Julkinen sektori kansantaloudessa Julkisten menojen kehitys tehtävittäin 1980 2011 4 Julkisten menojen kehitys pääerittäin 1975 2011 5 Julkisen sektorin työllisyys Julkisyhteisöjen työvoiman kehitys 1975 2011 6 Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950 2011 7 Työvoiman kehitys julkisyhteisöissä ja yrityksissä 1975 2011 8 Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä 1860 2011 9 Työllisyyden kehitys keskeisissä julkisissa hyvinvointipalveluissa ja yleishallinnossa 1975 2011 10 Julkiset kulutusmenot Yövartijavaltion kulutusmenojen kehitys 1975 2011 11 Julkisten peruspalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975 2011 12 Julkisen terveydenhuollon kulutusmenojen kehitys 2002 2011 13 Julkisten sosiaalipalvelujen kulutusmenojen kehitys 2002 2011 14 Julkisen koulutuksen kulutusmenojen kehitys 2002 2011 15 Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kulutusmenojen kehitys 2002 2011 16 Julkisten asumis- ja yhdyskuntapalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975 2011 17 Julkisten elinkeinopalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975 2011 18 Hallinnon palkkojen osuus julkisyhteisöjen palkkamenoista 2002 2011 19 2
Tulonsiirrot ja tuet Eläkemenojen kehitys 1975 2011 20 Sairausvakuutusmenojen ja luontoismuotoisten tulonsiirtojen kehitys 1975 2011 21 Työttömyysturvamenojen kehitys 1975 2011 22 Perusturvamenojen kehitys 1975 2011 23 Julkisyhteisöjen korkomenot ja ulkomaille maksetut tulonsiirrot 1975 2011 24 Elinkeinotukien ja julkisyhteisöjen bruttoinvestointien kehitys 1975 2011 25 Veroaste ja muita indikaattoreita Kokonaisveroasteen kehitys 1975 2012 26 Kotitalouksien tulojen rakenne 2011 27 Pienituloinen väestö Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1999 2011 28 Valtiovallan antamien säädösten määrä 1945 2011 29 Suomen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990 2011 30 Kansainvälistä vertailua Inhimillisen kehityksen vertailu Pohjoismaissa ja OECD-maissa 1980 2012 31 Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2011 32 Julkiset kulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2011 33 Julkiset investointimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2011 34 Julkiset tulonsiirrot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2011 35 Omaan elämäänsä tyytyväisten määrä OECD-maissa 2009 36 3
Julkisten menojen kehitys tehtävittäin 1980 2011 (prosenttia BKT:sta) Finanssi- ja talouskriisi on kiihdyttänyt julkisten menojen kasvua. Niiden osuus bruttokansantuotteesta nousi vuonna 2009 runsaat viisi prosenttiyksikköä 55 prosenttiin. Vuosina 2000 2011 ripeimmin ovat kasvaneet tulonsiirrot kotitalouksille (nimellinen vuosikasvu 6,0 %), kuten eläkkeet ja sosiaaliavustukset, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen menot (4,7 %). Kokonaistuotanto kasvoi vastaavana aikana käyvin hinnoin mitattuna vuosittain 3,3 prosenttia. 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Tulonsiirrot kotitalouksille Sosiaali- ja terveyspalvelut Muu julkinen kulutus Koulutus- ja kulttuuripalvelut 55,0 % Muut menot (ml. tukipalkkiot, investoinnit ja korkomenot) 48,2 % 48,3 % 40,2 % 21.5 % 16.5 % 18.6 % 12.5 % 8.6 % 11.1 % 6.4 % 8.4 % 6.8 % 6.8 % 6.7 % 7.5 % 5.0 % 5.7 % 5.1 % 5.5 % 9.4 % 10.6 % 9.6 % 9.4 % 1980 1990 2000 2011 Julkinen sektori kansantaloudessa 4
Julkisten menojen kehitys pääerittäin 1975 2011 (indeksi, 1975=100) 500 400 300 200 100 Tulonsiirrot Kulutusmenot BKT Muut menot 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Tulonsiirrot eli kotitalouksille maksetut sosiaaliturvaetuudet ovat yli nelinkertaistuneet vuodesta 1975. Julkisyhteisöjen kustantamista terveys-, koulutus- ja hallintopalveluista syntyvät kulutusmenot ovat yli kaksinkertaistuneet. Muihin menoihin kuuluvat mm. valtion korkomenot, kehitysapu ja EU-jäsenmaksut. 1990-luvulla muita menoja nosti valtion maksama pankkituki. Julkiset menot v. 2011 (mrd. eur) Kulutusmenot 46,18 Tulonsiirrot 40,75 Muut menot 17,34 Yhteensä 104,27 5 Julkinen sektori kansantaloudessa
Julkisyhteisöjen työvoiman kehitys 1975 2011 (indeksi, 1975=100) Valtaosa julkisyhteisöjen työvoimasta toimii paikallishallinnossa, johon kuuluvat kunnat, kuntayhtymät sekä alue- ja maakuntahallinto. Valtion henkilöstön vähentymistä selittävät toimintojen (esimerkiksi Posti- ja telelaitos, Valtionrautatiet) yhtiöittämiset. Yhtiöittämistä on tehty runsaasti myös kunnissa. Sosiaaliturvarahastoja ovat mm. Kansaneläkelaitos, työeläkelaitokset ja työttömyyskassat. Työllisiä vuonna 2011 (hlö) 200 180 160 140 120 Paikallishallinto Julkisyhteisöt yhteensä Sosiaaliturvarahastot Valtio Paikallishallinto 462 600 Valtio 141 000 Sosiaaliturvarahastot 10 500 Julkisyhteisöt 614 100 100 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Julkisen sektorin työllisyys 6
Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950 2011 (milj. henkeä) 2,5 2,0 Yksityinen työllisyys (vasen asteikko) 1,0 0,8 Julkisen sektorin työllisyys on yli nelinkertaistunut 1950-luvun alusta. Yksityinen sektori taas työllistää tänään vähemmän ihmisiä kuin tuolloin. 1,5 0,6 1,0 Julkinen työllisyys (oikea asteikko) 0,4 0,5 0,2 Työllisiä vuonna 2011 (milj. hlö) 0,0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 0,0 Yksityinen työllisyys 1,90 Julkinen työllisyys 0,61 Koko kansantalous 2,51 7 Julkisen sektorin työllisyys
Työvoiman kehitys julkisyhteisöissä ja yrityksissä 1975 2011 (indeksi, 1975=100) Vuonna 1975 yrityksissä työskenteli viisi työntekijää jokaista julkisen sektorin palveluksessa olevaa kohti, mutta nyt suhdeluku on noin 2,4. Julkisen sektorin työllisyys on kasvanut 65 prosenttia vuodesta 1975, mutta yritysten työllisyys on pysynyt ennallaan. Muihin työnantajiin luetaan kotitaloudet, yhdistykset ja säätiöt, vakuutus- ja rahoituslaitokset sekä asuntoyhteisöt. Työllisiä vuonna 2011 (hlö) Yritykset 1 483 400 Julkisyhteisöt 614 100 Muut 412 000 Työlliset yhteensä 2 509 500 180 160 140 120 100 80 60 Julkisyhteisöt Työlliset yhteensä Yritykset 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Julkisen sektorin työllisyys 8
Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä 1860 2011 (prosenttia) 30 25 20 15 10 v. 2011 24,5 % Julkisyhteisöt työllistävät noin neljänneksen työllisistä. Julkisyhteisöjen työntekijämäärä kuitenkin riippuu siitä, mitä julkiseen toimintaan katsotaan kuuluvan. Kansantalouden tilinpidon mukaan (ks. s. 8) julkisyhteisöjen palveluksessa on yli 614 000 työntekijää. Työssäkäyntitilastossa luku on yli 700 000, kun mukaan otetaan myös mm. valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden 70 000 työntekijää. Lähde: Tilastokeskus ja Hjerppe (1988). 5 0 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 Työllisyysosuudet v. 2011 (%) Yritykset 59,1 Julkisyhteisöt 24,5 Muut 16,4 Työlliset yhteensä 100,0 9 Julkisen sektorin työllisyys
Työllisyyden kehitys keskeisissä julkisissa hyvinvointipalveluissa ja yleishallinnossa 1975 2011 (indeksi, 1975=100) Työvoiman määrä on kaksinkertaistunut julkisissa sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluissa vuodesta 1975. Ripeintä kasvu on ollut sosiaalipalveluissa, jossa henkilöstö on miltei kolminkertaistunut. 300 250 Sosiaalipalvelut 200 Terveydenhuolto Työllisiä vuonna 2011 (hlö) Hallinto 174 000 Terveydenhuolto 141 400 Koulutus 131 300 Sosiaalipalvelut 121 200 150 100 Koulutus Hallinto 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Julkisen sektorin työllisyys 10
Yövartijavaltion kulutusmenojen kehitys 1975 2011 (indeksi, 1975=100) 240 220 200 180 160 Puolustus BKT Yleinen järjestys ja turvallisuus Hyvinvointivaltion ydin on niin sanottu yövartijavaltio, joka huolehtii sisäisestä järjestyksestä ja ulkoisesta turvallisuudesta sekä ylläpitää yhteiskunnan perusrakennetta eli yleistä hallintoa ja yksilön oikeudet turvaavaa oikeuslaitosta. Näiden tehtävien kulutusmenot ovat noin 10 miljardia euroa, mikä on 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. 140 120 100 Yleishallinto 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Yleishallinto 5,07 Puolustus 2,57 Yleinen järjestys ja turv. 2,32 11 Julkiset kulutusmenot
Julkisten peruspalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975 2011 (indeksi, 1975=100) Julkiset peruspalvelumenot ovat kasvaneet nopeammin kuin bruttokansantuote. Bruttokansantuote on hieman yli kaksinkertaistunut vuodesta 1975, mutta sosiaalipalveluiden kulutusmenot ovat yli nelinkertaistuneet ja terveyspalveluiden kaksinkertaistuneet. Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Terveyspalvelut 11,84 Koulutus 9,18 Sosiaalipalvelut 8,97 450 400 350 300 250 200 150 100 Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut BKT Koulutus 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Julkiset kulutusmenot 12
Julkisen terveydenhuollon kulutusmenojen kehitys 2002 2011 (indeksi, 2002=100) 125 120 115 110 105 100 95 Perusterveydenhuolto Terveyspalvelut yhteensä Erikoissairaanhoito Hammashuolto, neuvola, psykologipalv. 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Perusterveydenhuollon kulutusmenot näyttävät kasvaneen muita terveydenhuollon menoja ripeämmin. Kulutusmenojen tarkastelu kuitenkin aliarvioi esimerkiksi erikoissairaanhoidon menojen kehitystä. Kun sairaaloiden toimintoja (kuten laboratoriot, kuvantaminen) yhtiöitetään, kulutusmenot korvautuvat muilla julkisilla tulonsiirroilla, jotka tulevat esiin kokonaismenojen tasolla. Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Perusterveydenhuolto 5,21 Erikoissairaanhoito 4,92 Hammashuolto, ym. 1,72 Terveyspalvelut yhteensä 11,85 13 Julkiset kulutusmenot
Julkisten sosiaalipalvelujen kulutusmenojen kehitys 2002 2011 (indeksi, 2002=100) Sosiaalipalvelujen suurimmat menoerät ovat lasten päivähoito sekä vanhusten palvelut ja laitoshoito. Vanhusten palvelujen kulutusmenojen lasku selittyy palveluasumisen yleistymisellä, mikä vähentää kulutusmenoja mutta lisää tulonsiirtoja. Muut sosiaalipalvelut sisältävät mm. asunnottomien, maahanmuuttajien ja vammaisten palveluihin liittyvät menot. 150 140 130 120 Muut Sosiaalipalvelut yhteensä Lapset Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Lapset 2,85 Vanhukset 1,34 Muut 4,98 Sosiaalipalvelut yhteensä 9,17 110 100 90 Vanhukset 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Julkiset kulutusmenot 14
Julkisen koulutuksen kulutusmenojen kehitys 2002 2011 (indeksi, 2002=100) 110 105 Esi- ja ala-aste Ylä- ja keskiaste Muu koulutus (aikuiskoulutus, ym.) Korkeakoulujen kulutusmenojen lasku selittyy ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisellä, mikä vähentää kuntien kulutusmenoja mutta lisää tulonsiirtoja. 100 Koulutus yhteensä 95 90 85 Korkeakoulut (ml. ammattikorkea) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Ylä- ja keskiaste 4,20 Esi- ja ala-aste 2,16 Korkeakoulut 2,06 Muu koulutus 0,55 Koulutus yhteensä 8,97 15 Julkiset kulutusmenot
Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kulutusmenojen kehitys 2002 2011 (indeksi, 2002=100) Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalvelujen osuus bruttokansantuotteesta on supistunut hieman 2000-luvulla. Kulttuuripalveluiden kulutusmenot laskivat keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain, mutta liikuntapalvelujen kulutusmenot taas kasvoivat hieman bruttokansantuotetta ripeämmin. 108 104 100 Urheiluhallit ja -kentät, liikuntapaikat Museot, teatterit, työväenopistot ym. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut yhteensä Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Museot, teatterit, ym. 0,73 Urheiluhallit, ym. 0,47 Kirjastot, ym. 0,18 Kulttuuri ja liikunta yhteensä 1,38 96 92 Kirjastot ym. 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Julkiset kulutusmenot 16
Julkisten asumis- ja yhdyskuntapalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975 2011 (indeksi, 1975=100) 250 200 BKT Kuntien yhdyskuntasuunnittelun kulutusmenojen jyrkkä aleneminen 1990-luvulla selittyy toimintojen (kuten energia- ja vesihuolto) yhtiöittämisillä. Myös kuntien vuokraasuntojen tuotantoa ja ylläpitoa on yhtiöitetty. 150 100 Asuminen ja yhdyskuntasuunnittelu 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Asuminen ja yhdyskuntasuunnittelu 0,57 17 Julkiset kulutusmenot
Julkisten elinkeinopalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975 2011 (indeksi, 1975=100) Elinkeinoelämän julkinen tuki kattaa elinkeinoelämää edistävien julkisten organisaatioiden (Tekes, Finnvera, Finpro, uusyrityskeskukset) toimintamenot, panostukset liikenneväylien ylläpitoon ja perusparantamiseen sekä elinkeinoille myönnetyt yritystuet. 240 220 200 180 160 BKT Julkinen liikenne Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Julkinen liikenne 2,83 Elinkeinopalvelut 1,45 josta t&k 0,53 140 120 100 Elinkeinopalvelut 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Julkiset kulutusmenot 18
Hallinnon palkkojen osuus julkisyhteisöjen palkkamenoista 2002 2011 (prosenttia) 20 15 10 Muut Palvelut elinkeinoelämälle Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Koulutuspalvelut Julkisen hallinnon, tutkimuksen ja suunnittelun palkkamenojen osuus oli vuonna 2011 noin 18,1 prosenttia kaikista julkisyhteisöjen maksamista palkoista. Valtaosa näistä hallinnon palkkakuluista syntyy valtion keskushallinnossa, virastoissa ja laitoksissa. Yleishallinto 5 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Palkkamenot v. 2011 (mrd. eur) Yleishallinto 2,41 Palvelut elinkeinoelämälle 0,29 Sosiaalipalvelut 0,20 Terveydenhuolto 0,18 Koulutuspalvelut 0,12 Muut 0,20 Yhteensä 3,40 19 Julkiset kulutusmenot
Eläkemenojen kehitys 1975 2011 (indeksi, 1975=100) Eläkemenot ovat suurin yksittäinen julkisten menojen laji. Ne ovat kasvaneet ripeästi, kun eläkeikäisen väestön osuus on kasvanut ja eläkkeisiin on tehty tasokorotuksia. Vuonna 2011 eläkemenojen osuus julkisista menoista oli 24 prosenttia, kun vuonna 1975 luku oli 14 prosenttia. Lähteet: KELA, KEVA ja Valtiokonttori ja Tilastokeskus, kansantalouden Menot vuonna 2011 (mrd. eur) Yks. sektorin eläkkeet 14,22 Valtion eläkkeet 3,83 Kuntien eläkkeet 3,54 Kansaneläkkeet 2,35 Eläkkeet yhteensä 23,94 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Kansaneläkkeet Kuntien eläkkeet Yksityisen sektorin eläkkeet Eläkkeet yhteensä Valtion eläkkeet 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Tulonsiirrot ja tuet 20
Sairausvakuutusmenojen ja luontoismuotoisten tulonsiirtojen kehitys 1975 2011 (indeksi, 1975=100) 700 600 500 400 300 Luontoismuotoiset tulonsiirrot Sairausvakuutus Eräs nopeimmin kasvaneista tulonsiirtomuodoista ovat luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot. Niihin kuuluvat valtion tarjoamat maksuttomat tai alihinnoitellut palvelut ja tavarat, kuten lääkkeiden ja hoitojen sairausvakuutuskorvaukset, sairaaloiden lääkemenot, äitiyspakkaukset ja kuljetuspalvelut. 200 100 BKT 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Menot vuonna 2011 (mrd. eur) Luontoismuot. tulonsiirrot 5,06 Sairausvakuutus 4,06 21 Tulonsiirrot ja tuet
Työttömyysturvamenojen kehitys 1975 2011 (indeksi, 1975=100) Työttömyysturvamenot kasvoivat vauhdilla 1990-luvun laman aikana ja ovat senkin jälkeen pysyneet korkealla tasolla. Työttömyysturvamenoihin kuuluvat sekä ansiosidonnainen työttömyysturva että työmarkkinatuki. 3 500 3 000 2 500 2 000 Työttömyysturva 1 500 1 000 Menot vuonna 2011 (mrd. eur) Työttömyysturva 3,13 500 0 BKT 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Tulonsiirrot ja tuet 22
Perusturvamenojen kehitys 1975 2011 (indeksi, 1975=100) 600 500 400 300 200 Toimeentulotuki Lapsilisät, opintotuki, asumistuki BKT Perusturvamenot ovat valtion, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kotitalouksille maksamia tulonsiirtoja, joilla pyritään turvaamaan toimeentulo sairauden, työttömyyden ja työkyvyttömyyden varalta. Toimeentulotukimenoihin vaikuttaa huomattavasti työttömyystilanne. Lapsilisämenot nousivat jyrkästi vuonna 1995, kun lapsilisiä korotettiin ja verotuksessa luovuttiin lapsivähennyksestä. Menot vuonna 2011 (mrd. eur) 100 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Lapsilisät ym. 2,81 Toimeentulotuki 0,61 Muut 1,14 23 Tulonsiirrot ja tuet
Julkisyhteisöjen korkomenot ja ulkomaille maksetut tulonsiirrot 1975 2011 (indeksi, 1975=100) Viime vuosikymmenen lopun (2008 ) finanssi- ja talouskriisi nosti julkisyhteisöjen velkaantuneisuutta joka vuosi. Valtion velasta maksetut korkomenot ovat kuitenkin reaalisesti hieman vähentyneet, koska korkotaso on laskenut. Ulkomaille maksetut tulonsiirrot taas ovat nousseet, kun EU-jäsenmaksu ja kehitysapumenot ovat kasvaneet. 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 Tulonsiirrot ulkomaille Menot vuonna 2011 (mrd. eur) Korkomenot 2,84 Tulonsiirrot ulkomaille 2,40 500 0 BKT Korkomenot 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Tulonsiirrot ja tuet 24
Elinkeinotukien ja julkisyhteisöjen bruttoinvestointien kehitys 1975 2011 (indeksi, 1975=100) 240 220 200 180 160 140 BKT Investoinnit Tukipalkkioihin kuuluvat yritysten ja elinkeinonharjoittajien tuotantotuet ja hinnanerokorvaukset. Tukipalkkiot laskivat jyrkästi, kun EUjäsenyys muutti maatalouden tukijärjestelmää. Nykyään valtaosa maataloustuista maksetaan EU:n budjetista. 120 100 80 Tukipalkkiot 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Menot v. 2011 (mrd. eur) Investoinnit 4,76 Tukipalkkiot 2,72 25 Tulonsiirrot ja tuet
Kokonaisveroasteen kehitys 1975 2012 (prosenttia) Viime vuosien heikosta talouskehityksestä huolimatta kokonaisveroaste on kohonnut. Valtaosin nousu johtuu kireimmin verotettujen palkka- ja eläketulojen bruttokansantuoteosuuden kasvusta. Lisäksi kunnat ovat kiristäneet tulo- ja kiinteistöverotustaan. Kokonaisveroaste kuvaa maksettujen verojen ja sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen, mutta siinä ei ole mukana esimerkiksi palvelumaksuja. 48 46 44 42 40 38 36 v. 2012 44,1 % 34 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Veroaste ja muita indikaattoreita 26
Kotitalouksien tulojen rakenne 2011 (euroa/kotitalous) 120 100 80 60 40 20 0-20 -40 Ansio- ja pääomatulot Saadut tulonsiirrot Maksetut tulonsiirrot (välittömät verot ja sos.turvamaksut) Käytettävissä olevat tulot I II III IV V VI VII VIII IX X Tulodesiilit Kahteen ylimpään tuloluokkaan kuuluvat kotitaloudet maksoivat vuonna 2011 noin puolet kaikista kotitalouksien välittämistä veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Pienituloisille maksetut tulonsiirrot muodostuvat pääasiassa perustoimeentuloturvasta ja suurituloisille maksetut taas lapsilisistä sekä ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja sairauspäivärahoista. 27 Veroaste ja muita indikaattoreita
Pienituloinen väestö Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1999 2011 (prosenttia) Suomessa kotitalouksista oli pienituloisia noin 13,7 prosenttia vuonna 2011. Ruotsissa pienituloisia kotitalouksia oli 14,0 prosenttia ja EU:n vanhoissa 15 jäsenmaassa keskimäärin 16,7. Kotitalous katsotaan pienituloiseksi, kun sen käytettävissä olevat tulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia mediaanituloista. Yhden hengen taloudessa tuloraja oli 1 140 euroa kuukaudessa vuonna 2011. Lähde: Eurostat. 18 16 14 12 10 EU-15 Suomi Ruotsi Pienituloisia kotital. v. 2011 (%) Suomi 13,7 Ruotsi 14,0 EU-15 16,7 8 6 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Veroaste ja muita indikaattoreita 28
Valtiovallan antamien säädösten määrä 1945 2011 (kpl ja sivumäärä) 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Sivuja Säädöksiä Säädösten määrän kasvu kuvaa valtion toiminnan laajentumista. Sotien jälkeen meillä on annettu yli 73 000 säädöstä, mikä tekee Suomesta tiettävästi Euroopan lainsäädäntöintensiivisimmän maan. Säädöskokoelmassa julkaistujen lakien, asetusten ja valtiovallan muiden päätösten yhteenlaskettu sivumäärä on jo yli 182 000 sivua. Lähde: Wiberg 2012, s. 41. 0 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 29 Veroaste ja muita indikaattoreita
Suomen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990 2011 (tonnia CO 2 -ekv.) Kasvihuonekaasupäästöjen määrä väheni vuonna 2011 noin 11 prosenttia edellisvuodesta, kun tuontisähkö korvasi sähköntuotannossa fossiilisia polttoaineita ja teollisuustuotanto supistui. Lisäksi päästöjen määrä alitti niin sanotun Kioton pöytäkirjassa sovitun tavoitetason. Kasvihuonekaasuihin kuuluu hiilidioksidin lisäksi viisi muuta kaasua tai kaasuryhmää. Lähde: Tilastokeskus. 17 16 15 14 13 12 11 v. 2011 12,4 tonnia CO 2 -ekv. 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Veroaste ja muita indikaattoreita 30
Inhimillisen kehityksen vertailu Pohjoismaissa ja OECD-maissa 1980 2012 1,00 0,95 0,90 0,85 0,80 Norja Ruotsi Tanska Suomi OECD Suomi sijoittui YK:n inhimillisen kehityksen vertailussa sijalle 21 vuonna 2012, kun mukana oli 187 maata. Inhimillisen kehityksen indeksi HDI pyrkii kuvaamaan sitä, kuinka hyvän elämänlaadun maa voi asukkaalleen tarjota. Indeksissä on neljä ulottuvuutta: odotettavissa oleva elinikä, odotettavissa oleva koulutusaika ja koulutuksen keskimääräinen kesto sekä ostovoimakorjattu bruttokansantulo. Lähde: YK:n kehitysohjelma. 0,75 0,70 1980 1990 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2012 Sijaluku HDI:ssä vuonna 2012 Norja 1 Ruotsi 8 Tanska 15 Suomi 21 31 Kansainvälistä vertailua
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2011 (prosenttia) Finanssi- ja talouskriisi (2008 ) nosti julkisten menojen osuutta bruttokansantuotteesta euromaissa (EU-17). Suomessa julkisten menojen osuus kohosi poikkeuksellisen paljon, vain Portugalissa, Irlannissa, Kyproksella ja Isossa-Britanniassa nousu oli suurempaa. Ruotsi ja Itävalta taas onnistuivat alentamaan julkisten menojen osuutta bruttokansantuotteesta. Lähde: Eurostat. Julkiset menot/bkt v. 2011 (%) Suomi 54,7 Ruotsi 51,0 EU-17 49,0 65 60 55 50 45 Suomi Ruotsi EU-17 1995 2000 2005 2011 Kansainvälistä vertailua 32
Julkiset kulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2011 (prosenttia) 28 26 24 Ruotsi Suomi Viime vuosikymmenen lopulla julkisten kulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta kääntyi nousuun niin Suomessa kuin muuallakin euroalueella. Kulutusmenot syntyvät julkisyhteisöjen tuottamista koulutus-, terveys- ja hallintopalveluista. Lähde: Eurostat. 22 EU-17 20 18 1995 2000 2005 2011 Kulutusmenot/BKT v. 2011 (%) Ruotsi 26,4 Suomi 24,4 EU-17 21,6 33 Kansainvälistä vertailua
Julkiset investointimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2011 (prosenttia BKT:sta) Julkiset investointimenot kuvaavat valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen tekemiä sijoituksia kiinteään omaisuuteen (koneet, laitteet, rakennukset ja väylät). Lähde: Eurostat. 4,0 3,5 Ruotsi 3,0 Investointimenot/BKT v. 2011 (%) Ruotsi 3,4 Suomi 2,5 EU-17 2,3 2,5 2,0 1995 2000 2005 2011 Suomi EU-17 Kansainvälistä vertailua 34
Julkiset tulonsiirrot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995 2011 (prosenttia) 22 20 18 16 Suomi EU-17 Finanssi- ja talouskriisi (2008 ) käänsi tulonsiirtojen bruttokansantuoteosuuden tuntuvaan kasvuun Suomessa. Myös 1990-luvun syvän laman aikana tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta oli huomattava sekä Suomessa että Ruotsissa, mutta ripeä talouskasvu alensi niiden osuutta. Lähde: Eurostat. 14 12 1995 2000 2005 2011 Ruotsi Tulonsiirrot/BKT v. 2011 (%) Suomi 18,0 EU-17 17,3 Ruotsi 14,0 35 Kansainvälistä vertailua
Omaan elämäänsä tyytyväisten määrä OECD-maissa 2009 (prosenttia) Suomalaiset nousivat OECD:n kyselyssä maailman kolmanneksi tyytyväisemmäksi kansaksi. Kun OECD-maissa asuvista keskimäärin 63 prosenttia arvioi olevansa tyytyväinen omaan elämäänsä, Suomessa luku on lähes 86 prosenttia. Vain Tanskassa ja Hollannissa tyytyväisten määrä oli Suomea korkeampi. 100 80 60 OECD keskiarvo: 63,4 85,9 Lähteet: OECD Factbook 2010: Economic, Environmental and Social Statistics /World Gallup Survey. 40 20 0 Kiina Intia Unkari Viro Indonesia Venäjä Slovakia Turkki Etelä-Afrikka Puola Portugali Etelä-Korea Slovenia Japani Kreikka Espanja Chile Ranska Italia Saksa Tsekki Brasilia Meksiko Islanti Luxemburg Iso-Britannia Irlanti Yhdysvallat Israel Itävalta Australia Belgia Uusi-Seelanti Sveitsi Kanada Ruotsi Norja Suomi Tanska Hollanti Kansainvälistä vertailua 36
Aineisto Tiedot julkisista menoista vuosina 1990 2011 on saatu kansantalouden tilinpidosta. Vuosien 1975 1989 tiedot taas on otettu kansantalouden tilinpidon sektoritiedoista. Tehtäväluokittaiset julkiset kulutusmenot vuosilta 1975 1989 on saatu ketjuttamalla ne vuonna 1990 käyttöönotettujen tehtäväluokkien mukaisiksi. Kulutusmenot on deflatoitu julkisen kulutuksen hintaindeksillä ja investointimenot julkisten investointien hintaindeksillä. Tukipalkkiot, tulosiirrot ja korkomenot taas on muutettu määrän kehitykseksi kuluttajahintaindeksillä. Tiedot eläkemenoista vuosilta 1975 1995 on kerätty Eläketurvakeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kuntien eläkevakuutuksen ja Valtiokonttorin tilastoista. Lähteet Hjerppe, Riitta (1988): Suomen talous 1860 1985, Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankki, Valtion painatuskeskus, Helsinki. Tilastokeskus (2013): Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin. Wiberg, Matti (2012): Lakituotannon taso: Silppua ylikuormittuneelta liukuhihnalta, teoksessa Apunen, Collander, Haavisto, Neimala, Svensson & Wiberg: Holhouksen alaiset Seitsemän näkymää ylisääntelyn Suomeen. EVA Raportti, Taloustieto Oy, Helsinki.
Kuinka paljon käytämme resursseja hyvinvointivaltion ylläpitoon? Miten panostukset yhteiseen hyvään ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana? EVA Faktan täydennetty painos hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisillä tunnusluvuilla vuodesta 1975. Aikasarjat on koonnut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Kaseva. 9 7 8 9 5 1 6 2 8 5 8 5 9 ISBN 978-951-628-585-9