STM 061:00/2014 Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja hallituksen esityksestä laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ SOSIAALIHUOLTOLAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI... 1 YLEISIÄ HUOMIOITA... 1 Lapsen näkökulma... 1 Olemassa olevien palvelujen ja osaamisen hyödyntäminen... 1 Lastensuojelun ja sosiaalityön asema... 2 Huoli lain toimeenpanon realistisuudesta... 2 Järjestämislakiesityksen puuttuminen vaikeuttaa lausumista... 2 SISÄLTÖALUEKOHTAISIA HUOMIOITA... 3 Odotusaikana oikeus sosiaalihuollon päihdepalveluihin... 3 Perhetyö ja perhekuntoutus koko perheen sijoituksena... 3 Valvotut ja tuetut tapaamiset sekä valvotut vaihdot... 4 Lähisuhde- ja perheväkivalta... 5 Asiakkaiden ääni, vertaistuki ja tukihenkilöt... 6 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOISTA... 6 Määrityksistä... 6 Lakiesityksen käyttökelpoisuudesta... 7 Asiakkaan asema... 7 Asiakas perheen jäsenenä... 7 Tiedon keruu myös nimettömistä matalan kynnyksen palveluista... 7 Salassapito ja tekninen tuki... 8 Tietojen säilyttämisen mahdollisuus myös palveluntuottajan rekisterissä... 8 Taloudelliset vaikutukset... 8 LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ... 9
Ensi ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka sääntömääräinen yhteiskunnallinen tehtävä on puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Ensi- ja turvakotien liitto kiittää mahdollisuudesta lausua näistä hallituksen esityksistä. Sosiaalihuoltolain esityksen useat uudistukset koskevat laajasti 29 jäsenyhdistyksessämme tehtävää perustyötä: kunnan velvollisuus järjestää valvotut ja tuetut tapaamiset sekä valvotut vaihdot kunnan velvollisuus järjestää perhetyötä ja muitakin perhepalveluita raskaana oleville oikeus saada välittömästi riittävät sosiaalihuollon päihdepalvelut väkivalta ja kaltoinkohtelu tuen tarpeen aiheuttajana, johon kunnan velvollisuus on järjestää palvelut ja tukitoimet Lakiesityksessä nousee esille myös asiakaskeskeisyyden vahvistaminen: asiakkailla olisi subjektiivinen oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. On erinomaista, että laki turvaa asiakkaille heidän tarvitsemansa palvelut sitä olemme olleet ajamassa pitkään. Nyt pitää huolehtia siitä, että asiat on kirjattu oikein ja että järjestöjen asema näiden palveluiden laadukkaana tarjoajana säilyy. Lausunto hallituksen esityksestä sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yleisiä huomioita Lapsen näkökulma Lapsen edun ensisijaisuus ei ole riittävän vahvasti kirjattu lakiin. Lastensuojelussa lapsi on keskiössä, mutta kuka on sosiaalihuollon pääasiallinen asiakas aikuinen, jolla on tuen tarve? Miten lapsen edun ensisijaisuus varmistetaan ja kuka koordinoi ratkaisuissa ja arvioinneissa lapsen edun ensisijaisuutta? Lapsen edun ja lasten oikeuksien tulisi olla läpileikkaavia tekijöitä laissa. Lapsen edun näkökulmasta hyvä ja tärkeä uudistus on ilmoitusvelvollisuus suoraan poliisille lapsiin kohdistuvista väkivaltarikosepäilyistä. (LsL 25 ) Lakiesityksen henki on oikea-aikaisissa ja mahdollisimman lyhyissä palveluissa. Lähtökohta ei kuitenkaan saa vaarantaa erityisen haavoittavissa oloissa elävien tarvetta saada riittävän pitkäkestoisia palveluita selviytymisensä tueksi ja ylisukupolvisuuden katkaisemiseksi. Olemassa olevien palvelujen ja osaamisen hyödyntäminen Kunnat ovat pitkään tehneet yhteistyötä järjestöjen kanssa ja hankkineet niiltä erityisesti tietylle kohderyhmälle suunnattuja palveluja. Yhteistyö on perustunut kumppanuuteen ja järjestöjen erityisosaamisen tunnistamineen. Nyt ensimmäistä kertaa lakisääteiseksi tulevia palveluja on järjestömme piirissä toteutettu jo vuosia. Lakisääteisyys on erinomainen asia, sillä tähän asti näiden palvelujen saatavuus on asiakkaan näkökulmasta ollut sattumanvaraista. Huolen aiheeksi nousee kuitenkin järjestöjen olemassa olevien palvelujen ja osaamisen hyödyntäminen jatkossakin. Monia toimintoja on voitu toteuttaa Raha-automaattiyhdistyksen tuella mm. perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön avopalveluja niin aikuisille kuin lapsille sekä väkivaltaa kokeville ja sitä käyttäville, tapaamispaikkatoimintaa, sekä raskaana oleville suunnattuja lapsilähtöisiä päihdepalveluja. Esityk- 1
sen kustannusvaikutuksissa ei ole huomioitu sitä, että lakisääteisyys todennäköisesti poistaa Rahaautomaattiyhdistyksen tuen näihin palveluihin. Lastensuojelun ja sosiaalityön asema Sosiaalihuollon ja lastensuojelun välisen työjaon muutoksella on hyvä tavoite, mutta käytäntö tuntuu melko sekavalta. Sosiaalihuollon peruspalvelut, sosiaalihuollon erityispalvelut ja lastensuojelun palvelut eivät hahmotu selkeinä. Hankalimpana alueena on rajapinta lastensuojelun ja sosiaalihuollon palveluiden välillä, jossa riskinä on, että asiakkaiden pompottelu lisääntyy. Lakiesityksessä on hiukan epäselvästi kuvattu, miten lastensuojeluilmoituksen kohdassa prosessi menee asiakkaan näkökulmasta sujuvasti, kun tehdään palvelutarpeen arviota ja arvioidaan tehdäänkö sitä sosiaalihuoltolain vai lastensuojelulain perusteella. Rajapinnan selkeyttäminen on erityisen tärkeää, jotta asiakkaat saavat oikea-aikaista palvelua eikä lastensuojelu muuttuu entistä pelottavammaksi asiakasperheille ja vaativammaksi työntekijöille. Kiitämme lakiesitystä siitä, että rakenteellinen sosiaalityön on nostettu esiin ja määritelty, ja että järjestöjen työ huomioidaan osana sitä. Huoli lain toimeenpanon realistisuudesta Huolta herättää se, riittävätkö kuntien resurssit uusille velvoitteille, kun kunnissa on vaikeuksia selvitä jo olemassa olevista velvoitteista. Kuntien taloudellinen ahdinko on käytännössä jo vaikeuttanut perheiden palveluun pääsyä ja vaikuttanut hoitojaksojen lyhenemiseen niin ensi- ja turvakotityössä kuin päihdeongelmaisten vauvaperheiden auttamisessa. Ilman riittäviä resursseja laki ei voi toteutua. Uudistuksen kustannuksiin varautumisessa olisi olennaisen tärkeää ymmärtää sosiaalihuollon investointiluonne. Esityksessä on laskettu, että uudistukseen on käytettävissä 16 miljoonaa euroa ja mainittu, että yleensä uudistuksen ensimmäisinä vuosina kustannukset eivät vielä täysimääräisesti toteudu. Nämä eivät vakuuta, mm. siksi, että tämän hetkisten tietojen mukaan samaan aikaan tulossa olevan turvakotilain rahoitus vähentää kuntien valtionosuuksista 4 miljoonaa. Kun lisäksi turvakotien toimintaan varattu valtion rahoitus ei riitä nykyisenkään turvakotijärjestelmän ylläpitämiseen, lisääntyy huoli sosiaalihuoltolain toimeenpanon realistisuudesta. Ja kuten aiemmin jo mainittiin, monet nyt lakisääteisiksi tulevista palveluista ovat jo laajasti toiminnassa, mutta eri rahoituksella, mitä kustannusvaikutuksissa ei ole huomioitu. Lisäksi yhdymme Lastensuojelun keskusliiton lausunnon toteamuksiin henkilöstön ja kriisitilanteiden palvelujen kustannusvaikutusten epärealistisista laskelmista lakiesityksessä (s. 6) Lain toteutuminen edellyttää resurssien lisäksi laajaa toimeenpanon ohjausta ja neuvontaa sekä sen jälkeistä valvontaa. Lastensuojelulaissa on ollut velvoite asiakassuunnitelmasta jo useamman vuosikymmenen ajan. Viimeaikaisten selvitykset 1 kertovat kuitenkin, että kuusi kuntaa kymmenestä ei lainkaan tee avohuollon asiakkaille suunnitelmaa, ja että suurin syy kirjaamattomuudelle on työntekijöiden kiire. Mitä tämän lain toimeenpanossa on tarkoitus tehdä toisin, jotta se ei jää vain kuolleeksi kirjaimeksi? Sanktioidaanko lain toteuttamatta jättämistä? Järjestämislakiesityksen puuttuminen vaikeuttaa lausumista Sosiaalihuoltolain uudistus on kiinteässä yhteydessä kesäkuussa lausunnolle tulevan järjestämislain kanssa kokonaiskuvaan tarvitaan molemmat, joten pelkästään yhden kommentointi on vähän ontuvaa. Järjestämisvastuu, valvonta ja lupamenettely, seuranta sekä tutkimus ja kehittäminen ovat olennainen 1 Lastensuojelun tuloksellisuustarkastuskertomus. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 6/2012 2
osa lain toteutumista ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaamista, mutta nyt niiden suhde sosiaalilain esitykseen jää arvailujen varaan. Sisältöaluekohtaisia huomioita Odotusaikana oikeus sosiaalihuollon päihdepalveluihin Pidämme odotusaikaista oikeutta sosiaalihuollon päihdepalveluihin erittäin tärkeänä asiana sikiön suojelemisen ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Huomioitava on, että riittävän palvelun pitää olla vauvalähtöistä päihdekuntoutusta tähän erityiseen elämän tilanteeseen kehitettyä hoito ja kuntoutusta. Ensi- ja turvakotien liiton mielestä oikeus olisi hyvä koskea kaikkia, jotka tarvitsevat erityistä tukea odotusaikana (esim. mielenterveysongelmaiset tai kehitysvammaiset). Tätä apua on saatavilla ensikodeissa. Odotusaikana alkava ensikotijakso antaa usein sellaiset eväät, että perheellä on mahdollisuus selitä tulevaisuudessa omin voimin tai pienellä tuella. Ensi- ja turvakotien liitolla on valtakunnallinen Pidä kiinni -hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille. Siihen kuuluvat päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet ensikodit ja niiden avopalveluyksiköt Espoossa, Helsingissä, Kokkolassa, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Turussa sekä avopalveluyksikkö Jyväskylässä. Hoitojärjestelmän ydin on kuntoutusmalli, jossa yhdistetään varhaisen vuorovaikutussuhteen ja vauvaperheen arjen tukeminen ja vauvalähtöinen päihdekuntoutus. Kuudessa päihdeongelmien hoitoon erikoistuneessa ensikodissa ja seitsemässä avopalveluyksikössä oli vuonna 2013 kuntoutuksessa yhteensä 215 perhettä (213 äitiä, 204 lasta ja 66 isää). Ensi- ja turvakotien liitto on myös kehittänyt odottavan perheen päihdeinterventiota äitiysneuvolassa Mitä vauva toivoo - hankkeessa (2012 2014). Siinä on nostettu esiin alkoholin ja muiden päihteiden haitallinen vaikutus kohtuvauvalle ja koko odottavalle perheelle. Turun pilottialueen äitiysneuvoloissa on kehitetty riskiryhmän päihdeinterventiota ja odotusajan vuorovaikutustyöskentelyä. Työskentelyssä on hyödynnetty raskaudenaikaista psykologista prosessia odottavan perheen kiinnittymiseksi varhaiseen vanhemmuuteen sekä motivoitumiseen vanhemmuuteen liittyvään elämäntapojen tarkasteluun. Odotusajan vanhemmuuden ja koko perheen hyvinvointia tukevaa elämäntapamuutosta on mallinnettu käytännön työkaluksi (raskauskiekko + teoriaosa). Perhetyö ja perhekuntoutus koko perheen sijoituksena Pidämme hyvänä, että lakiesitys nostaa perhetyön, tehostetun perhetyön ja perhekuntoutuksen koko perheen sijoituksena keskeisiksi tuen muodoiksi. Tätä painotusta tarvitaan, sillä perhetyö on käytännön työssä ja selvityksissä 2 todettu sekä asiakkaiden elämäntilanteen kohenemisen kannalta tulokselliseksi että pitkällä tähtäimellä taloudellisesti edulliseksi työmuodoksi. 2 Helena Niemi. 2008. Lapset alkoivat nauraa. Raportti Alvari-perhtyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta. Ensi- ja turvakotien liitto. Helena Niemi. 2011. Kahdeksan vuotta kriisiperhetyötä. Homebuilders-malli Suomessa vuosina 2002-2009. Ensi- ja turvakotien liiton työpapereita 1/2011. 3
Ympärivuorokautista ensikotikuntoutusta järjestetään kymmenellä paikkakunnalla ympäri maata. Viime vuonna ensikodeista sai apua n. 300 perhettä. Vaativan vauvatyön tavoite on vahvistaa vauvan ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta ja tukea vanhemmuutta myös erityisen haastavissa elämäntilanteissa. Jäsenyhdistysten työmuodoista siihen kuuluvat ensikotien lisäksi Baby Blues -toiminta seitsemällä paikkakunnalla sekä päiväryhmätoiminta kahdeksalla paikkakunnalla. Näissä järjestölähtöisissä vauvaperheiden tukimuodoista sai viime vuonna apua yhteensä yli 300 perhettä. Liiton jäsenyhdistyksissä tehdään pitkäkestoista lastensuojelun Alvari-perhetyötä, lyhytkestoista ennaltaehkäisevää perhetyötä ja perhetyötä maahanmuuttajaperheissä. Alvari-perhetyö on rekisteröity tavaramerkki ja se on määritelty kuntouttavaksi, pitkäkestoiseksi ja intensiiviseksi kotona tehtäväksi erityistason palveluksi, jota liiton jäsenyhdistykset tuottavat kuntien lastensuojeluperheille. Viime vuonna palveluista sai apua yli 500 perhettä ja kotikäyntejä tehtiin yli 13 000. Ensi- ja turvakotien liitossa kehitettiin myös Families First -kriisiperhetyön malli, joka vastaa hyvin esitettyyn tehostettuun perhetyöhön. Lastensuojelun asiakasperheille tarkoitettu Families First - kriisiperhetyö kehitettiin tilanteisiin, joissa lasten olo kotona on vaarantunut ja huostaanottoa harkitaan. Valvotut ja tuetut tapaamiset sekä valvotut vaihdot On erinomaista, että tapaamispaikkatoiminnan eri muodot tulevat nyt selkeästi määriteltyinä lakiin ja kunnan velvollisuudeksi. Myös valvojan päätösvalta evätä tai keskeyttää tapaaminen lapsen edun vuoksi on hyvä ja tärkeä. Sen sijaan suhtaudumme varauksellisesti ehdotukseen velvollisuudesta järjestää ensimmäinen valvottu tapaaminen viimeistään kahden viikon kuluttua tapaamisesta. Tapaamisten onnistumiseksi ja perheen ja työntekijän turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan ensin lapsen ja molempien vanhempien alkuhaastattelu ja tutustumistapaaminen. Hallittu työn aloittaminen on tärkeämpi aspekti kuin lyhyen aikarajan sisällä aloittaminen. Tähän asiaan liittyy myös valvojan ammattitaito. Lakiesityksessä jää epäselväksi, mitä tarkoittaa valvojalta edellytettävä soveltuva ammatillinen koulutus. Ensi- ja turvakotien liitto pitää tärkeänä, että esityksessä mainittu mahdollisuus antaa asetuksella tarkemmat säännökset tapaamisten sisällöstä ja toteuttamisesta otetaan käyttöön. Liiton jäsenyhdistyksissä on ollut tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit vuodesta 2004 ja niitä uudistetaan parhaillaan. Ensi- ja turvakotien liiton 19 jäsenyhdistyksen tapaamispaikoissa lapsi voi tavata erossa asuvaa vanhempaansa turvallisesti valvotussa ympäristössä. Tavoitteena on turvata lapsen oikeus kumpaankin vanhempaansa ja tukea lapsen suhdetta tapaajavanhempaan. Tapaamispaikoissa kävi 1227 lasta. Lasta tapaavia aikuisia oli 1664; isiä, äitejä, sukulaisia ja muita lapselle tärkeitä henkilöitä. Palveluina ovat olleet valvotut ja tuetut tapaamiset, valvotut vaihdot sekä yhdessä yhdistyksessä uutena mahdollisuutena kotitapaamiset. 2013 tehtiin selvitys Ensi- ja turvakotien liiton tapaamispaikkatoiminnasta 2010-luvulla 3. Selvityksestä nousevat esiin tapaamispaikkatoiminnan työn ammatillinen vaativuus ja samalla usein hyvät tulokset, lapsi - vanhempi suhteen säilyminen ja jopa rakentuminen. 3 Helena Niemi. 2013. Mikä on tapaamispaikka? Ensi- ja turvakotien liiton työpapereita 2/2013. 4
Kehittämistä vaativa erityistilanne on turvakotiin yhden vanhempansa kanssa tulevien lasten turvallisuuden varmistaminen. Miten hyödynnetään tapaamispaikkatoiminnan mahdollisuuksia niissä tilanteissa, kun toinen huoltaja on väkivallan tekijä, eikä sosiaalilautakunnan tai oikeuden päätöstä vielä ole? Usein lapsen kanssa tehtävä kriisityö, erikseen molempien vanhempien kanssa tehtävä vanhemmuustyö ja vanhempien suostumuksella turvakotijakson aikaisten tapaamisten järjestäminen valvottuna riittävät turvaamaan tilanteen toisinaan perheen sijainninkin ilmoittaminen toiselle vanhemmalle on todellinen turvallisuusuhka. Tällä hetkellä lastensuojelussa ei ole yhtenäisiä, selkeitä käytäntöjä tai välineitä yhteydenpidon turvallisuuden arviointiin lapsen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden näkökulmasta, eikä myöskään yhteisesti hyväksyttyjä mahdollisuuksia rajoittaa yhteydenpitoa arvioinnin perusteella ilman kiireellistä sijoitusta. On tärkeää myös huomata, että tapaamispaikka on eroauttamisen vaativin muoto. Ennen tapaamispaikkatoimintaa tarvitaan perheasioiden sovittelua ja eroauttamisen muita keinoja. Lähisuhde- ja perheväkivalta Kiitämme lakiesitystä siitä, että väkivalta ja muu kaltoinkohtelu on mainittu lakiesityksessä tukea aiheuttavana seikkana. Ensi- ja turvakotien liitto esittää kuitenkin, että termi vaihdetaan lähisuhde- ja perheväkivallasta ja muusta kaltoinkohtelusta tai sen uhasta aiheutuvaksi tuen tarpeeksi, josta perusteluosassakin puhutaan. On tärkeä, että usein vaiettua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei häivytetä yleisemmän termin taakse. Lisäksi on tärkeää, että myös sen uhka todetaan lakitekstissä tuen tarpeen aiheuttajaksi. Tämän lisäksi perhe- ja lähisuhdeväkivallan erityispalvelut on mainittava omana tuen muotonaan 15 :ssä. Saman pykälän lakiluetteloon on lisättävä myös tulossa oleva laki turvakotipalveluista. Liiton väkivaltatyön tavoitteena on perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen sekä väkivaltaa kokeneiden ja sitä käyttäneiden auttaminen. Väkivaltatyössä autetaan kaikkia osapuolia. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus ja väkivallan loppuminen. Turvakodit on tarkoitettu perhe- tai lähisuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille, jotka tarvitsevat tukea väkivallasta selviämiseen sekä väliaikaisen asuinpaikan. Turvakotiin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Turvakodista saa ammattitaitoista kriisiapua ja neuvoja väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä sekä ympärivuorokautisen turvallisten ihmisten läsnäolon. Turvakotien lapsityö auttaa lapsia käsittelemään väkivaltakokemuksia ja antaa tietoa väkivallasta ja sen vaikutuksista lapselle ja vanhemmille. Lapsen selviytymistä ja turvallisuutta tuetaan lapsilähtöisin työskentelymenetelmin ja vanhemmuustyöllä. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämissä 12 turvakodissa oli asiakkaita yhteensä 2157, joista 1154 oli lapsia 952 naisia ja 51 miehiä. Avopalveluiden asiakkaana oli 835 naista. Naisten asiakasmäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Lapsia oli yhteensä 295. Lapsista suurin osa oli 5-9 -vuotiaita. Avopalveluihin kuuluu myös tekijöiden kanssa tehtävä työ, jonka tavoite on tukea löytämään vakivallattomia ongelmanratkaisukeinoja ja auttaa elämään turvallisesti itsensä ja läheistensä kanssa. Lisäksi se kytkeytyy turvakodeissa tehtävään integroituun perhekeskeiseen työhön. Työ tavoitti toimintavuonna 1120 tekijää. Nettiturvakoti (www.turvakoti.net) on Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämä verkkopalvelu, joka auttaa väkivallan kaikkia osapuolia tarjoamalla heille tietoa, keskusteluapua ja vertaistukea. Liiton jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä toteutettavasta verkkopalvelusta on tullut tärkeä osa matalan kynnyksen perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaista työtä: tietoa jakamalla väkivaltailmiötä tehdään näkyväksi, kannustetaan puhumaan siitä ja madalletaan kynnystä hakea apua mahdollisimman varhain. 5
Asiakkaiden ääni, vertaistuki ja tukihenkilöt 8 :ssä mainitut alueelliset neuvostot ovat kannatettava asia, mutta ne usein tavoittavat jo muutenkin osallistuvat ihmiset ja tuovat heidän äänensä esiin. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä kunta voi tehdä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Olennaista on löytää tapoja, joilla myös haavoittavissa oloissa elävät kuntalaiset voivat saada äänensä kuuluviin. 28 :n mukaan lapselle tai hänen perheelleen voidaan järjestää vertaisryhmätoimintaa sekä tukihenkilö tai perhe. Tässä liikutaan ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan rajapinnalla, jotka on tärkeä erottaa toisistansa vaikka molemmilla on paikkansa. On hyvä, että nämä toimintamuodot huomioidaan, ja samalla on todettava, että vapaaehtoistoiminta ja usein siihen perustuva vertaistoiminta ei voi olla lakisääteistä. Doula- eli synnytystukihenkilötoiminta, joka on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa, kuuluu kiinteänä osana Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten vaativaan vauvatyöhön. Doula-toimintaa on yhdistyksissämme tällä hetkellä 16 paikkakunnalla ja tukihenkilöitä n. 250. Lausunto hallituksen esityksestä laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista Ensi- ja turvakotien liitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on ollut vuodesta 2008 käytössä yhteinen sähköinen asiakastietojärjestelmä Sofia. Järjestelmään kirjataan yhdistyskohtaisesti kaikki asiakkaina olevien asiakastiedot. Järjestelmään kirjataan myös vapaaehtoistoiminta. Ensi- ja turvakotien liitto kannattaa lämpimästi suunniteltua sosiaalihuollon KanSa arkistoa, joka mahdollistaisi tiedonvaihdon sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden välillä, asiakkaan mahdollisuuden tarkistaa omat tietonsa katseluyhteyden avulla sekä sen, että asiakasasiakirjojen säilytystavat ja ajat tulevat yhtenäisiksi. On myös erittäin tärkeää, että asiakastiedot saadaan hyödynnettyä kehittämisen ja johtamisen tarpeisiin Lakiesityksen keskeisissä ehdotuksissa ja vaikutusten pohdinnassa on keskitytty vain tavoitetilan pohdintaan. KanSan täysimääräisen toteutumiseen menee kuitenkin vielä vuosia muutosajan ehdotuksia ja vaikutusten pohdintaa tarvitaan myös. Nyt askelmerkit tavoitetilaan pääsemiseksi ja kustannusvaikutusten arviointi jäävät huolestuttavan ohuiksi. Määrityksistä Esityksessä viitataan Tikesos-hankkeen tekemiin sisältöjä ja rakenteita kuvaaviin määrityksiin. On tärkeää huomioida, että esim. ensi- ja turvakotien tietomäärityksistä 4 on kulunut yli viisi vuotta (vaikka tulokset julkaistiinkin vasta myöhemmin). Se on sähköisten asiakastietojärjestelmien murrosvaiheessa niin pitkä aika, että määritykset eivät sellaisenaan enää ole ajan tasalla, vaan ne on KanSaa rakennettaessa tarkistettava nykytietoa ja osaamista vastaavaksi. Esityksessä mainitaan, että edellytyksenä asiakastyön yhdenmukaiseen dokumentointiin ja tiedontuotantoon on, että sosiaalihuollon kaikissa palveluissa otetaan käyttöön yhdenmukaiset asiakirjat. Ensi- ja 4 Kärki & al. (toim.): Selvitys palvelukohtaisista asiakastiedoista ensi- ja turvakotipalveluissa sekä väkivaltatapauksissa. 2011. THL:n raportteja 24/2011 6
turvakotien liitto haluaa muistuttaa, että asiakastietojärjestelmän on palveltava myös työn arjen tarpeita, mikä täytyy ottaa kaikissa määrityksissä huomioon. Tähän päästään vain kuulemalla laajasti tietojärjestelmää arjessa käyttäviä työntekijöitä. Lakiesityksen käyttökelpoisuudesta Ensi- ja turvakotien liitto kannattaa esityksessä asetettua pitkän aikavälin tavoitetta, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja koskevat erityissäännökset koottaisiin kaikki yhteen lakiin. Nyt käsillä oleva lakiesitys ei kuitenkaan tuo helpotusta tällä hetkellä asiaa säätelevien lukuisien lakien sekavuuteen, sillä monet pykälät eivät avaa lukijalleen asian sisältöä, vaan pykälän soveltamisen kannalta olennainen tieto on kirjattu vain viittauksena muihin lakeihin (esim. 18 asiakastiedon käytön ja luovutuksen seuranta, 19 asiakasasiakirjojen säilyttäminen, 20 asiakkaan ja laillisen edustajan oikeus asiakastietoihin ja 21 alaikäisen oikeus määrätä asiakastiedoistaan). Lain selkeydellä on suora vaikutus siihen, miten se otetaan käyttöön. Olisiko mahdotonta viittauksesta huolimatta toistaa olennainen sisältö myös tässä laissa? Asiakkaan asema Ensi- ja turvakotien liitto kiittää lakiesitystä siitä, että asiakkaan omille näkemyksille annetaan painoarvoa ja hänelle annettavalta tiedolta edellytetään selkeyttä. Asiakkaan asema on otettu hyvin huomioon 6 :ssä, jossa edellytetään, että palvelutarpeen arvioimisen asiakirjoihin kirjataan myös asiakkaan mielipide ja näkemykset palvelutarpeestaan sekä suunnitelmaa koskevaan arvioon asiakkaan käsitys ja työntekijän arvio siitä, miten suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ovat toteutuneet. Lisäksi 8 määrittele, että asiakirjoissa käytettävän kielen on oltava selkeää ja ymmärrettävää, ja niissä saa käyttää vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä. Asiakkaan osallisuus myös palvelun aikaisiin kirjauksiin olisi hyvä huomioida. Maunulan lastensuojelussa on kehitetty tätä dokumentoivaa työtapaa 5, jossa asiakkaille on annettu tai lähetetty asiakastapaamisesta laaditut asiakirjat, joita asiakkaat voivat arvioida, korjata ja täydentää reaaliajassa. Asiakas perheen jäsenenä Sähköisten asiakastietojärjestelmien käytössä tulee eteen kansallista ohjeistusta kaipaava kysymys, kun asiakkaana on kokonaisia perheitä tai useita saman perheen jäseniä. Ensi- ja turvakotityössä sekä perhetyössä ja perhekuntoutuksessa on tärkeää työskennellä kaikkien perheenjäsenten ja perheväkivaltatilanteen eri osapuolien kanssa, ja tehdä tätä työtä integroidusti, vaikka perheenjäsenillä olisi kullakin omat työntekijänsä. Nyt lakiesityksen 3 määrittelee asiakkaan sosiaalihuoltoa hakevaksi tai käyttäväksi henkilöksi. Olisi tärkeää määritellä lakiin myös yhteisesti hyväksytty ja käytetty tapa merkitä yksittäiset henkilöt perheeksi asiakastietojärjestelmässä. Lisäksi olisi tärkeää, että perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyössä perheen eri jäsenten tai tilanteen eri osapuolten työntekijät voisivat turvallisuusarviointia ja turvallisen työskentelyn suunnitemaa tehdessään vaihtaa tietoja salassapitosäännösten estämättä. Tiedon keruu myös nimettömistä matalan kynnyksen palveluista Asiakasasiakirjoihin kirjattavat perustiedot -pykälässä edellytetään asiakkaan nimeä ja henkilötunnusta. Laissa olisi tärkeä huomioida myös jatkuvasti laajenevat ennaltaehkäisevät matalan kynnyksen palvelut, 5 Riikka Pyykönen 2012: Dokumentit töissä osallistava dokumentointia. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2012:2 7
joissa asiakkaitten nimiä ei kerätä. Lisäksi voi olla tarve muihin palveluihin nimettömänä esimerkiksi Istanbulin sopimuksen mukaan turvakotipalveluihin pitäisi voida tulla myös nimettömänä. Näistä toimintamuodoista tarvitaan kuitenkin kirjauksia niin arkipäivän työn kuin palvelun kehittämisen ja johtamisenkin tueksi. Salassapito ja tekninen tuki Sähköisten asiakastietojärjestelmien käytössä tarvitaan väistämättä ajoittain teknistä tukea sekä ohjelman käytössä että sen toimintahäiriöissä. On tilanteita, joissa tukea ei voi antaa tai se on erittäin hankala antaa ilman, että asiakaskirjaukset ovat teknisen tuen antajan näkyvillä. Tämä käytännön asia tulisi huomioida laissa niin, että työntekijällä on siihen on mahdollisuus ilman salassapitovelvollisuuden rikkomista, ja samalla myös velvoittaa teknisen tuen antajat salassapitovelvollisuuden piiriin. Tietojen säilyttämisen mahdollisuus myös palveluntuottajan rekisterissä Kiitämme esityksen 9 ja 10 :iä, joiden mukaan monialaisessa yhteistyössä laaditaan yhteinen asiakassuunnitelma ja se talletetaan niiden sosiaali- tai terveydenhuollon rekisterinpitäjien asiakasrekistereihin, joiden edustaja on osallistunut suunnitelman laatimiseen tai muuttamiseen. Tämä tuo parannusta nykykäytäntöön, jossa vielä valitettavan usein käy niin, että ensi- tai turvakoti ei saa asiakkaansa asiakassuunnitelmaa tai lastensuojelupalaverista ei kirjata kaikille yhteistä muistiota, vaan sekä kunnan sosiaalityöntekijä että palveluntuottajan työntekijä kirjaavat omiin järjestelmiin oman raporttinsa. Lakiesityksessä s.17 todetaan, että alkuperäiset asiakasasiakirjat säilytetään kansallisessa asiakastietovarannossa, jolloin toimijoiden omissa tietovarannoissa olevat tiedot voidaan hävittää niiden tullessa toiminnan kannalta tarpeettomiksi. Ennen kuin KanSa on täydessä toiminnassa, on tärkeää, että mahdollisuus säilyttää asiakastiedot myös palveluntuottajan asiakasrekisterissä mahdollistetaan. Turvakodeissa tämä on tärkeää esim. tilanteissa, jossa aiemmin turvakodissa ollut asiakas palaa sinne uudelleen. Jos työvuorossa ei satu olemaan tuttua työntekijää, asiakas joutuu tulemaan ikään kuin uutena, tuntemattomana asiakkaana, kun turvakodilla ei ole mitään tietoja hänestä, hänen tilanteestaan tai aiemmalla kerralla työstetyistä asioista. Esityksen liitteenä oleva lista arkistointiajoista on tervetullut parannus nykytilaan, jossa ei ole ollut yhtenäisiä määräyksiä asiakirjojen säilytysajoista. Taloudelliset vaikutukset Lausunnolle lähetetyssä lakiesityksessä kustannusvaikutus-otsikon alla on vain tyhjää. Vuoden 2012 sosiaalihuollon ICT-kartoituksesta ilmeni, että julkiset toimijat käyttävät asiakastietojen käsittelyssä 23:a ja yksityiset sosiaalipalveluja tuottavat järjestöt, yritykset ja yhdistykset 38:aa eri ohjelmistoa tai tietojärjestelmää. Näiden tiedonkeruun ja rajapintojen yhdistäminen tai kokonaan uusien järjestelmien hankkiminen on varsin kallista, eikä ole kohtuullista kaataa kustannusvastuuta yksittäisten palveluntuottajien kontolle. Lainsäädännön valmistelussa on selkeästi ilmaistava, miten muutoksesta aiheutuvat kustannukset hoidetaan. 8
Lausunnon keskeinen sisältö Lapsen edun ensisijaisuus ei ole riittävän vahvasti kirjattu lakiin. Lastensuojelussa lapsi on keskiössä, mutta kuka on sosiaalihuollon pääasiallinen asiakas aikuinen, jolla on tuen tarve? Miten lapsen edun ensisijaisuus varmistetaan ja kuka koordinoi ratkaisuissa ja arvioinneissa lapsen edun ensisijaisuutta? Lapsen edun ja lasten oikeuksien tulisi olla läpileikkaavia tekijöitä laissa. Sosiaalihuollon ja lastensuojelun välisen työjaon muutoksella on hyvä tavoite, mutta käytäntö tuntuu melko sekavalta. Rajapinnan selkeyttäminen on erityisen tärkeää, jotta asiakkaat saavat oikea-aikaista palvelua eikä lastensuojelu muuttuu entistä pelottavammaksi asiakasperheille ja vaativammaksi työntekijöille. Huolta herättää se, riittävätkö kuntien resurssit uusille velvoitteille, kun kunnissa on vaikeuksia selvitä jo olemassa olevista velvoitteista sekä järjestöjen olemassa olevien palvelujen ja osaamisen hyödyntäminen jatkossakin, vaikka lakisääteisyys todennäköisesti poistaa Raha-automaattiyhdistyksen tuen osasta palveluja. Ilman riittäviä resursseja laki ei voi toteutua. Uudistuksen kustannuksiin varautumisessa olisi olennaisen tärkeää ymmärtää sosiaalihuollon investointiluonne. Pidämme odotusaikaista oikeutta sosiaalihuollon päihdepalveluihin erittäin tärkeänä asiana sikiön suojelemisen ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Huomioitava on, että riittävän palvelun pitää olla vauvalähtöistä päihdekuntoutusta tähän erityiseen elämän tilanteeseen kehitettyä hoito ja kuntoutusta. Ensi- ja turvakotien liiton mielestä oikeus olisi hyvä koskea kaikkia, jotka tarvitsevat erityistä tukea odotusaikana (esim. mielenterveysongelmaiset tai kehitysvammaiset). Pidämme hyvänä, että lakiesitys nostaa perhetyön, tehostetun perhetyön ja perhekuntoutuksen koko perheen sijoituksena keskeisiksi tuen muodoiksi. Tätä painotusta tarvitaan, sillä perhetyö on käytännön työssä ja selvityksissä 6 todettu sekä asiakkaiden elämäntilanteen kohenemisen kannalta tulokselliseksi että pitkällä tähtäimellä taloudellisesti edulliseksi työmuodoksi. On erinomaista, että tapaamispaikkatoiminnan eri muodot tulevat nyt selkeästi määriteltyinä lakiin ja kunnan velvollisuudeksi. Sen sijaan suhtaudumme varauksellisesti ehdotukseen velvollisuudesta järjestää ensimmäinen valvottu tapaaminen viimeistään kahden viikon kuluttua tapaamisesta. Tapaamisten onnistumiseksi ja perheen ja työntekijän turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan ensin lapsen ja molempien vanhempien alkuhaastattelu ja tutustumistapaaminen. Hallittu työn aloittaminen on tärkeämpi aspekti kuin lyhyen aikarajan sisällä aloittaminen. Kiitämme lakiesitystä siitä, että väkivalta ja muu kaltoinkohtelu on mainittu lakiesityksessä tukea aiheuttavana seikkana. Ensi- ja turvakotien liitto esittää kuitenkin, että termi vaihdetaan lähisuhde- ja perheväkivallasta ja muusta kaltoinkohtelusta tai sen uhasta aiheutuvaksi tuen tarpeeksi, josta perusteluosassakin puhutaan. On tärkeä, että usein vaiettua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei häivytetä yleisemmän termin taakse. Lisäksi on tärkeää, että myös sen uhka todetaan lakitekstissä tuen tarpeen aiheuttajaksi. Tämän lisäksi perhe- ja lähisuhdeväkivallan erityispalvelut on mainittava omana tuen muotonaan 15 :ssä. Saman pykälän lakiluetteloon on lisättävä myös tulossa oleva laki turvakotipalveluista. Lakiesityksen 28 :n mukaan lapselle tai hänen perheelleen voidaan järjestää vertaisryhmätoimintaa sekä tukihenkilö tai perhe. Tässä liikutaan ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan rajapinnalla, jotka on tärkeä erottaa toisistansa vaikka molemmilla on paikkansa. On hyvä, että nämä toimintamuo- 6 Helena Niemi. 2008. Lapset alkoivat nauraa. Raportti Alvari-perhtyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta. Ensi- ja turvakotien liitto. Helena Niemi. 2011. Kahdeksan vuotta kriisiperhetyötä. Homebuilders-malli Suomessa vuosina 2002-2009. Ensi- ja turvakotien liiton työpapereita 1/2011. 9
dot huomioidaan, ja samalla on todettava, että vapaaehtoistoiminta ja usein siihen perustuva vertaistoiminta ei voi olla lakisääteistä. Asiakasasiakirjalakiesityksen keskeisissä ehdotuksissa ja vaikutusten pohdinnassa on keskitytty vain tavoitetilan pohdintaan. KanSan täysimääräisen toteutumiseen menee kuitenkin vielä vuosia muutosajan ehdotuksia ja vaikutusten pohdintaa tarvitaan myös. Nyt askelmerkit tavoitetilaan pääsemiseksi ja kustannusvaikutusten arviointi jäävät huolestuttavan ohuiksi. Helsingissä 17.6.2014 Ensi- ja turvakotien liitto Ritva Karinsalo toimitusjohtaja Sari Laaksonen kehitysjohtaja 10