Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9
Sisällys 1 JOHDANTO... LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU... 6.1 ALUEEN KUNNAT ELINYMPÄRISTÖNÄ... 6.1.1 Väestön kehitys... 6.1. Väestön sosiaalinen ympäristö... 8.1.3 Talouden tunnuslukuja... 18. LAPSET JA LAPSIPERHEET... 3..1 Lapsiperheiden toimeentulo..... Varhaiskasvatus... 6..3 Perusopetus... 8.. Lastensuojelu... 33..5 Lasten terveys... 37.3 NUORET... 3.3.1 Koulutus ja työllisyys... 3.3. Lastensuojelun piirissä olevat nuoret... 7.3.3 Nuorten terveys... 9.3. Rikollisuus... 5. TYÖIKÄISET... 53..1 Työikäisen väestön kehitys... 5.. Työikäisen väestön toimeentulo... 55..3 Terveys... 56.. Päihteet ja rikollisuus... 6.5 IKÄÄNTYNEET... 68.5.1 Ikääntyneen väestönkehitys... 69.5. Ikääntyneiden kotona asuminen ja yksin asuminen... 71.5.3 Ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut... 73.5. Ikääntyneiden palveluasuminen ja laitoshoito... 76.5.5 Vanhusten palveluiden kustannusvertailua... 81 3 LÄNSI- JA KESKI-UUSIMAA ELINYMPÄRISTÖNÄ... 85 3.1 KESKI-UUSIMAA... 85 3.1.1 Väestönkehitys... 85 3.1. Väestön sosiaalinen ympäristö... 9 3.1.3 Talouden tunnuslukuja... 96 3. KARVIAINEN... 1 3..1 Väestönkehitys... 1 3.. Väestön sosiaalinen ympäristö... 1 3..3 Talouden tunnuslukuja... 19 3.3 KIRKKONUMMI... 113 3.3.1 Väestönkehitys... 113 3.3. Väestön sosiaalinen ympäristö... 116 3.3.3 Talouden tunnuslukuja... 1 3. LOST... 15 3..1 Väestönkehitys... 15 3.. Väestön sosiaalinen ympäristö... 19 3..3 Talouden tunnuslukuja... 13 3.5 RAASEPORI JA HANKO... 138 3.5.1 Väestönkehitys... 138 3.5. Väestön sosiaalinen ympäristö... 1 3.5.3 Talouden tunnuslukuja... 17 KESKI-UUSIMAA... 15.1 LAPSET JA LAPSIPERHEET... 15.1.1 Lapsiperheiden toimeentulo... 15.1. Varhaiskasvatus... 153.1.3 Perusopetus... 155.1. Lastensuojelu... 157.1.5 Lasten terveys... 16 1
. NUORET... 163..1 Koulutus ja työllisyys... 163.. Lastensuojelu... 166..3 Terveys... 167.. Rikollisuus... 17.3 TYÖIKÄISET... 171.3.1 Työikäisen väestönkehitys... 171.3. Työikäisten toimeentulo... 171.3.3 Terveys... 173.3. Päihteet ja rikollisuus... 176. IKÄÄNTYNEET... 179..1 Ikääntyneen väestön kehitys... 179.. Ikääntyneiden kotona asuminen ja yksin asuminen... 181..3 Ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut... 18.. Ikääntyneiden palveluasuminen ja laitoshoito... 18 5 KARVIAINEN... 188 5.1 LAPSET JA LAPSIPERHEET... 188 5.1.1 Lapsiperheiden toimeentulo... 188 5.1. Varhaiskasvatus... 189 5.1.3 Perusopetus... 191 5.1. Lastensuojelu... 19 5.1.5 Lasten terveys... 195 5. NUORET... 198 5..1 Koulutus ja työllisyys... 198 5.. Lastensuojelu... 1 5..3 Terveys... 5.. Rikollisuus... 5.3 TYÖIKÄISET... 5 5.3.1 Työikäisen väestönkehitys... 5 5.3. Työikäisten toimeentulo... 6 5.3.3 Terveys... 7 5.3. Päihteet ja rikollisuus... 1 5. IKÄÄNTYNEET... 13 5..1 Ikääntyneen väestönkehitys... 13 5.. Ikääntyneiden kotona asuminen ja yksin asuminen... 1 5..3 Ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut... 15 5.. Ikääntyneiden palveluasuminen ja laitoshoito... 17 6 KIRKKONUMMI... 6.1 LAPSET JA LAPSIPERHEET... 6.1.1 Lapsiperheiden toimeentulo... 6.1. Varhaiskasvatus... 1 6.1.3 Perusopetus... 3 6.1. Lastensuojelu... 6.1.5 Lasten terveys... 6 6. NUORET... 9 6..1 Koulutus ja työllisyys... 9 6.. Lastensuojelu... 31 6..3 Nuorten terveys... 3 6.. Rikollisuus... 3 6.3 TYÖIKÄISET... 35 6.3.1 Työikäisen väestönkehitys... 35 6.3. Työikäisten toimeentulo... 36 6.3.3 Terveys... 37 6.3. Päihteet ja rikollisuus... 39 6. IKÄÄNTYNEET... 6..1 Ikääntyneen väestönkehitys... 6.. Ikääntyneiden kotona asuminen ja yksin asuminen... 3 6..3 Ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut... 6.. Ikääntyneiden palveluasuminen ja laitoshoito... 6
7 LOST... 9 7.1 LAPSIPERHEET... 9 7.1.1 Lapsiperheiden toimeentulo... 9 7.1. Varhaiskasvatus... 5 7.1.3 Perusopetus... 5 7.1. Lastensuojelu... 53 7.1.5 Lasten terveys... 56 7. NUORET... 59 7..1 Koulutus ja Työllisyys... 59 7.. Lastensuojelu... 6 7..3 Terveys... 63 7.. Rikollisuus... 65 7.3 TYÖIKÄISET... 66 7.3.1 Työikäisen väestönkehitys... 66 7.3. Työikäisten toimeentulo... 67 7.3.3 Terveys... 68 7.3. Päihteet ja rikollisuus... 71 7. IKÄÄNTYNEET... 7 7..1 Ikääntyneen väestönkehitys... 7 7.. Ikääntyneiden kotona asuminen ja yksin asuminen... 75 7..3 Ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut... 76 7.. Ikääntyneiden palveluasuminen ja laitoshoito... 78 8 HANKO JA RAASEPORI... 8 8.1 LAPSET JA LAPSIPERHEET... 8 8.1.1 Lapsiperheiden toimeentulo... 8 8.1. Varhaiskasvatus... 83 8.1.3 Perusopetus... 85 8.1. Lastensuojelu... 86 8.1.5 Lasten terveys... 88 8. NUORET... 91 8..1 Koulutus ja työllisyys... 91 8.. Lastensuojelu... 93 8..3 Terveys... 95 8.. Rikollisuus... 97 8.3 TYÖIKÄISET... 98 8.3.1 Työikäisen väestönkehitys... 98 8.3. Työikäisten toimeentulo... 98 8.3.3 Terveys... 99 8.3. Päihteet ja rikollisuus... 3 8. IKÄÄNTYNEET... 35 8..1 Ikääntyneen väestönkehitys... 35 8.. Ikääntyneiden kotona asuminen ja yksin asuminen... 36 8..3 Ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut... 37 8.. Ikääntyneiden palveluasuminen ja laitoshoito... 38 9 TIIVISTELMÄT VÄESTÖRYHMIÄ KOSKEVISTA TILASTOISTA... 31 1 JOHTOPÄÄTÖKSET... 319 3
1 Johdanto Hyvä lukija! Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9 -selvitys käsittelee Länsija Keski-Uudenmaan hyvinvoinnin tilaa ja kuntalaisten hyvinvointia kuvaavia ilmiöitä julkisten tilastojen pohjalta 1. Käsillä oleva selvitys on I-vaihe osana laajempaa tiedontuotannon vahvistamisprosessia. Selvitys on pääosin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten indikaattorien perusteella tehty kuvaus ja analyysi alueen hyvinvointiin vaikuttavista ja sitä kuvaavista tekijöistä. Tilastollisen katsauksen pohjalta on sosiaali- ja terveysjohdon ja asiantuntijoiden kanssa työstetty analyysiä, tulkintoja ja johtopäätöksiä. Tilastojen kertomaa -selvitys täydentyy kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien tuottamalla tiedolla (11) Läntisen Uudenmaan alueella. Nyt valmistuneen selvityksen keskeisimpänä tarkoituksena on ollut koota olemassa oleva tieto yhdeksi käsiteltäväksi kokonaisuudeksi kuntien päättäjien, johtajien ja kehittäjien käyttöön, toisaalta tuottaa lisää tietoa ja ymmärrystä sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan perustaksi. Tilastojen kertomaa 9 -selvitys on toinen alueella toteutettu tilastollinen katsaus. Vuosien 6 7 aikana valmistunut selvitys oli ensimmäinen laaja katsaus alueeseen. Tämän työn tuottamien kokemusten ja tulosten pohjalta selvityksen rakennetta ja joiltain osin sisältöjä on tarkennettu. Pääosin käsitellyt indikaattorit oli valittu jo ensimmäiseen katsauksen. Näitä indikaattoreita on täydennetty mm. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman, Kasteen, indikaattoreilla. Tilastollinen tieto sisältää monia tulkinnanvaraisuuksia ja vinoutumia, jotka johtuvat julkisiin tietolähteisiin liittyvistä ongelmista (eri tavoin määritellyt tietokokonaisuudet, eri tavoin tilastoihin annetut tiedot, suuret kokonaisuudet jne.). Tilastollinen katsaus on aina myös retrospektiivistä tarkastelua ja antaa parhaimmillaan vihjeitä tulevasta. Näistä syistä yksittäisten kuntien ja seutujen välinen vertailu on ongelmallista. Toisaalta kyseessä ovat kuitenkin sellaiset tietolähteet, joiden varassa myös yleinen ja laajempi suunnittelu ja päätöksenteko tapahtuvat. Yksittäisiä ilmiöitä ja yksittäisiä kuntia koskevia johtopäätöksiä on puhtaasti tilastollisen tiedon varassa vaikeaa tai jopa harhaanjohtavaa tehdä. Joissakin indikaattoreissa kehityssuuntaa on pyritty hahmottamaan tarkastelemalla indikaattoreiden trendejä -luvulla, mikä kertoo kehityksestä enemmän kuin yksittäisten vuosien välinen vertailu. Selvityksessä tehdyt tulkinnat tai johtopäätökset kertovat eri ilmiöiden välisistä suhteista ja kehityssuunnista suuntaa-antavasti. Indikaattoreita verrataan myös Kaste-ohjelman tavoitteisiin sekä esim. sosiaali- ja terveysministeriön asettamiin Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksiin. Länsi- ja Keski-Uusimaa on jaettu selvityksessä viiteen osa-alueeseen: Keski-Uusimaa: Kuuma-kunnat (Järvenpään kaupunki, Keravan kaupunki, Mäntsälä kunta, Nurmijärven kunta, Pornaisten kunta, Tuusulan kunta) ja Hyvinkään kaupunki. Mäntsälän ja Pornaisten kunnat ovat vuoden 9 alusta perustaneet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen: Mustijoen perusturva) Karviainen (Perusturvakuntayhtymä Karviainen: Karkkilan kaupunki, Nummi-Pusulan kunta, Vihdin kunta) Kirkkonummen kunta 1 mm. SotkaNet, Tilastokeskus, Kunnat.net
LOST (Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue LOST: Inkoon kunta, Lohjan kaupunki, Karjalohjan kunta, Siuntion kunta) Hangon ja Raaseporin kaupungit Alueet on muodostettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyössä muotoutuneiden alueellisten yhteistyörakenteiden mukaisesti siten, että niiden sisällä on jo vakiintunutta toiminnallista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä tai yhteistyön käynnistymistä suunnitellaan. Alueiden sisäisiä keskiarvoja ei ole pääosin tarkasteltu kuntien heterogeenisyyden vuoksi. Keskiarvot kaventavat alueen kuntien omaleimaisuutta, jolloin osa informaatiosta katoaa. Selvityksessä indikaattoreita tarkastellaan seuraavien teemojen kokonaisuuksina: Väestön sosiaalinen ympäristö, yleiset väestö- ja kuntatiedot Lapset ja perheet Nuoret Työikäiset Ikääntyneet Selvityksessä tilastotietoja verrataan Uudenmaan (1 kuntaa) ja koko maan vastaaviin lukuihin. Koko Uudenmaan tilastoissa on nähtävissä pääkaupunkiseudun suurten kuntien vaikutus, joka vaikuttaa maakuntatason vertailujen tekemiseen. Tilastojen kertomaa 9 -selvityksen tekoon ovat osallistuneet suunnittelija Elina Renko ja korkeakouluharjoittelija Emilia Hynynen. Heidän pääasiallinen tehtävänsä oli tiedon kokoaminen, yhdistäminen ja koosteiden kirjoittaminen. Selvityksen tietojen tarkistamisesta, johtopäätösten tekemisestä ja raportin loppuunsaattamisesta on vastannut osaltaan suunnittelija Elina Aaltio. Työhön ovat osallistuneet koko prosessin ajan myös kehittämispäällikkö Petteri Heino ja toimitusjohtaja Merja Salmi. Järvenpäässä 9.3.1 Merja Salmi 5
Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Tässä luvussa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia tarkastellaan kokonaisuutena, jolloin yksittäisiä kuntia on mahdollista verrata paitsi toisiinsa, myös Uudenmaan ja koko maan keskiarvoihin. Näin piirtyy kuva Länsi- ja Keski-Uudestamaasta alueena, jolla sijaitsee paitsi toisistaan hyvin poikkeavia kuntia, myös alueena, jolla on tiettyjä ominaispiirteitä koko Uuteenmaahan tai valtakuntaan verrattuna. Aluksi Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnat esitellään elinympäristönä väestön kehitystä, sosiaalista ympäristöä ja kuntien taloutta kuvaavien tilastojen kautta. Nämä tilastotiedot toimivat taustana, jota vasten kuntia seuraavaksi tarkastellaan neljän ikä- ja asiakasryhmän kautta: lapset ja lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet. Luvussa käydään läpi kaikki selvityksessä käsiteltävät teemat koko Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välisen vertailun kautta. Luvuissa 3 8 nämä teemat esitellään tarkemmin alueittain. Tämä rakenne mahdollistaa sen, että lukija voi halutessaan keskittyä yksityiskohtaisemmin vain omaa aluettaan koskevien tilastoihin..1 Alueen kunnat elinympäristönä Tässä selvityksessä Länsi- ja Keski-Uusimaa on jaettu pienempiin tarkastelualueisiin hallinnollisen yhteistyön ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueita ovat Keski-Uusimaa (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula), Karviainen (Karkkila, Nummi-Pusula, Vihti), Kirkkonummi, LOST (Inkoo, Karjalohja, Lohja, Siuntio) sekä Hanko ja Raasepori. Taustatietoja tarkasteltaessa vaikuttaa kuitenkin siltä, että nämä alueet eivät muodosta useimpien tilastojen valossa toistensa kaltaisten kuntien ryppäitä, jotka selvästi erottuisivat alueina toisistaan, vaan pikemminkin monet ongelmat tai niiden poissaolo on yhteistä kaikille Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnille verrattuna muuhun Suomeen tai Uuteenmaahan. Esimerkiksi ahtaasti asuminen on kaikilla alueilla yleisempää kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Sen sijaan vieraskielisiä, asunnottomia, yksinhuoltajaperheitä, työttömiä tai korkeasti koulutettuja on pääsääntöisesti vähemmän kuin Uudellamaalla ja/tai koko maassa keskimäärin..1.1 Väestön kehitys Väkiluku Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien väkiluku on suurimmaksi osaksi ollut kasvussa koko 9- ja -lukujen ajan. Keski-Uudellamaalla, LOSTin alueen kunnissa ja Kirkkonummella väkiluku on ollut tasaisesti kasvussa koko 9- ja -luvun ajan. Sen sijaan Karviaisen kunnista Karkkilassa väkiluku hieman laski 9-luvulla ja Hangon väkiluku on ollut laskussa sekä 9- että -luvulla. (SOTKAnet.) Väestöennusteen mukaan kaikkien Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien väkiluku tulee kasvamaan lukuun ottamatta Hankoa, jossa väkiluku tulee aiempien vuosien tapaan edelleen laskemaan. (SOTKAnet.) Ikärakenne Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien ikärakennetta tarkastellaan tässä Sotkanetistä poimituilla tiedoilla vuodelta 8. 6-vuotiaiden lasten väkilukuun suhteutettu määrä vaihteli Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuonna 8 kunnasta riippuen 6,3 ja 1,1 prosentin välillä. Suhteellisesti eniten alle kouluikäisiä lapsia oli muutamassa Keski-Uudenmaan kunnassa ja Kirkkonummella. Hangon ja Raaseporin alue sen sijaan 6
jäi vertailun häntäpäähän. Useimmissa kunnissa alle kouluikäisiä oli väestöön suhteutettuna enemmän kuin Uudellamaalla (8,1 %) tai koko maassa (7,7 %) keskimäärin. Kouluikäisiä lapsia oli Hankoa ja Karkkilaa lukuun ottamatta kaikissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa enemmän kuin Uudellamaalla (1, %) tai koko maassa (1,3 %) keskimäärin. Lapsirikkaimmat kunnat löytyivät Keski-Uudeltamaalta, mutta alueiden sisällä on jälleen suurta vaihtelua. Eniten kuntien tilanne vaihteli juuri Keski-Uudellamaalla, missä 7 15-vuotiaiden osuus vaihteli 1,8 16,9 prosentin välillä. Muilla alueilla kuntien väliset erot olivat parin prosenttiyksikön luokkaa. Vähiten kouluikäisiä oli Hangossa ja Raaseporissa, missä heitä oli 9,9 1,6 prosenttia asukkaista. Työikäisiä eli 16 6-vuotiaita oli Keravaa ja Järvenpäätä lukuun ottamatta kaikissa Länsi- ja Keski- Uudenmaan kunnissa asukaslukuun suhteutettuna vähemmän kuin Uudellamaalla (68,7 %) keskimäärin. Tilanne vaihteli kunnittain 6, ja 69, prosentin välillä. Suhteellisesti eniten työikäisiä näyttää olevan Keski-Uudenmaan, Karviaisen ja Lohjan suurissa kunnissa sekä Kirkkonummella. Ne kunnat, joissa työikäisiä on suhteellisesti vähiten, sen sijaan ovat pieniä muutaman tuhannen asukkaan kuntia. Myös 65 vuotta täyttäneiden osuus Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien asukkaista vaihteli suuresti. Poikkeuksellisen paljon heitä oli Hangon ja Raaseporin alueella sekä Karjalohjalla, missä joka viides asukas kuului tähän ikäryhmään. Uudellamaalla 65 vuotta täyttäneitä oli keskimäärin vain 13 prosenttia väestöstä ja koko maassa 16,7 prosenttia. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa 65 vuotta täyttäneitä oli sen sijaan vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vähiten 65 vuotta täyttäneitä oli Kirkkonummella, missä he muodostivat alle 1 prosenttia väestöstä. Hangossa ja Raaseporissa on vähän lapsia ja paljon ikääntyneitä kun taas Keski-Uudellamaalla on paljon lapsia ja vähän ikääntyneitä. Myös Kirkkonummella on samankaltainen ikärakenne kuin Keski-Uudenmaan kunnissa. Karviaisessa ja LOSTin kunnissa on pääsääntöisesti suhteellisesti enemmän sekä lapsia että ikääntyneitä kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Vieraskielisten osuus Vieraskielisten eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan väestön osuus on ollut -luvulla kasvussa koko maassa ja etenkin Uudellamaalla. Vieraskielisten osuus väestöstä kuvaa kansalaisuutta paremmin niiden kuntalaisten määrää, joiden kulttuuritausta ja äidinkieli eroaa kantaväestöstä. Uudellamaalla vieraskielisiä on väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vieraskielisten asukaslukuun suhteutettu määrä sen sijaan oli pääkaupunkiseutuun verrattuna selvästi pienempi. Eniten vieraskielisiä oli vuonna 8 Keravalla ja Kirkkonummella. Muissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vieraskielisiä sen sijaan on suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) 7
.1. Väestön sosiaalinen ympäristö Asumisolot Länsi- ja Keski-Uudellamaalla on keskimääräistä enemmän asuntokuntia, jotka asuvat ahtaasti. Suurin osa kunnista sijoittuu Uudenmaan ja etenkin koko maan keskiarvon yläpuolelle. Koska alueiden sisällä on suuria kuntien välisiä eroja, alueiden keskiarvoja ei ole mielekästä vertailla. Tämä käy ilmi kuviosta.1, missä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnat on sijoitettu ahtaasti asuvien asuntokuntien suhteellista määrää kuvaavalle asteikolle suuruusjärjestykseen vuonna 7. Kunnat hajaantuvat asteikolle eivätkä alueet siten näytä muodostavan toisistaan eroavia kokonaisuuksia. Kuvion perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kaikki Karviaisen kunnat sijoittuvat asteikon yläpäähän eli niissä oli verrattain paljon ahtaasti asuvia asuntokuntia suhteessa kaikkiin asuntokuntiin. Hangon ja Raaseporin kunnat sijoittuvat puolestaan lähelle Uudenmaan keskiarvoa. Sen sijaan LOSTin ja Keski-Uudenmaan kunnissa on suurta hajontaa ja molemmilla alueilla on sekä kuntia, joissa on keskimääräistä enemmän, että kuntia, joissa on keskimääräistä vähemmän ahtaasti asuvia asuntokuntia. Kuvio.1. Ahtaasti asuvat asuntokunnat Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 7. Lähde: Sotkanet. Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 7 Nummi-Pusula (Ka) Pornainen (KU) 13,6 1,3 Karjalohja (L) Nurmijärvi (KU) Karkkila (Ka) 1, 1, 1,1 Inkoo (L) Tuusula (KU) Vihti (Ka) Mäntsälä (KU) Siuntio (L) Raasepori (HR) Kirkkonummi Hyvinkää (KU) Uusimaa Hanko (HR) Lohja (L) Koko maa Kerava (KU) Järvenpää (KU) 11,3 1,9 1,7 1,6 1,5 1, 1, 9,9 9,8 9,7 9,6 9,3 9 8,9 6 8 1 1 1 16 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat näyttävät sen sijaan sijoittuneen lapsiasuntokuntien asumisväljyyttä kuvaavalle asteikolle alueittain. Karviaisen kunnista kahdessa, Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa, ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus oli Länsi- ja Keski-Uudenmaan korkein, 38 prosenttia kunnan kaikista lapsiasuntokunnista. Myös Hangossa ja Raaseporissa kuntien tilanne oli toistensa kaltainen, keskimäärin joka kolmas alueen lapsiasuntokunta asui ahtaasti. Keski- Uudenmaan kunnissa sen sijaan näytettiin asuvan muihin alueisiin nähden väljemmin. LOSTin Asuntokunta, jossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti kun keittiötä ei lasketa mukaan, Tilastokeskus. 8
kunnat sijoittuivat pientä Karjalohjaa lukuun ottamatta Uudenmaan ja koko maan keskiarvon alapuolelle. Kirkkonummella lapsiperheet asuivat väljimmin, kun vuonna 7 vain joka neljäs lapsiasuntokunnista asui ahtaasti. Kuvio.. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 7. Lähde: SOT- KAnet. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % lapsiasuntokunnista 7 Nummi-Pusula (Ka),3 Karkkila (Ka) 38 Karjalohja (L) Hanko (HR) 35,1 3,5 Raasepori (HR) Hyvinkää (KU) Koko maa Uusimaa Inkoo (L) Lohja (L) Nurmijärvi (KU) Pornainen (KU) Kerava (KU) Vihti (Ka) Mäntsälä (KU) Tuusula (KU) Järvenpää (KU) Siuntio (L) Kirkkonummi 31,7 3,9 3 9,3 9, 8, 8,1 8 7,8 7, 6,7 5,8 5,7 5,,9 5 1 15 5 3 35 5 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Yksin asuvia oli vuonna 7 Uudellamaalla enemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueella yksinasuminen oli keskimäärin sekä uusimaalaisittain että valtakunnalliseen keskiarvoon nähden harvinaisempaa. Pornaisissa yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli prosenttiyksikköä pienempi kuin Uudenmaan keskiarvo. Muiden alueiden sisällä kuntien välillä näyttää olevan paljon hajontaa, esimerkiksi Keski-Uudenmaan kuntien välillä eroa on suurimmillaan lähes 18 prosenttiyksikköä (Hyvinkää vs. Pornainen). Myös LOSTin alueen kunnilla vaihteluväli oli lähes 1 prosenttiyksikköä. 9
Kuvio.3. Yhden hengen asuntokunnat Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 7 Uusimaa Hanko (HR) Koko maa Hyvinkää (KU) Raasepori (HR) Karjalohja (L) Kerava (KU) Karkkila (Ka) Järvenpää (KU) Lohja (L) 1,7,5, 39, 39, 39,1 38,7 37, 36,3 Nummi-Pusula (Ka) 3,7 Vihti (Ka) Mäntsälä (KU) Inkoo (L) Tuusula (KU) Kirkkonummi Nurmijärvi (KU) Siuntio (L) 3,6 3, 3,1 8, 8, 6,9 5,7 Pornainen (KU), 5 1 15 5 3 35 5 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Asunnottomuus on valtakunnallisesti tarkasteltuna keskittynyt Uudellemaalle ja maakunnassa etenkin pääkaupunkiseudulle. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla tilastoitujen asunnottomien absoluuttiset määrät kunnittain ovat pääsääntöisesti niin pieniä, että suurempien alueiden keskiarvojen tarkastelu on kuntien välistä vertailua mielekkäämpää. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla asunnottomia yksinäisiä oli vuonna 7 eniten Keski-Uudellamaalla, missä kuntien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua. LOSTin alueella asunnottomia yksinäisiä oli vain Lohjalla, Siuntion osalta tietoja ei ole annettu lainkaan, joten Siuntiota ei ole tässä laskettu mukaan alueen kokonaisväkilukuun. Karviaisessa asunnottomia yksinäisiä oli Vihdissä ja Karkkilassa, pienessä Nummi-Pusulan kunnassa ei lainkaan. Kuvio.. Asunnottomat yksinäiset Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Asunnottomat yksinäiset / 1 asukasta 7 Uusimaa 3,1 Koko maa 1, Keski-Uusimaa 1,1 Karviainen LOSTin alue (ilman Siuntiota),7,8 Kirkkonummi Hangon ja Raaseporin alue,,5,5 1 1,5,5 3 3,5 1
Perheet Lapsiperheiden suhteellinen määrä on Uudellamaalla keskimäärin valtakunnallista tasoa noin kolme prosenttiyksikköä korkeampi. Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueella etenkin Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla lapsiperheitä on uusimaalaisittain runsaasti. Sen sijaan Hangon ja Raaseporin alueella sekä Karviaisessa Vihtiä lukuun ottamatta ja LOSTin alueella Siuntiota lukuun ottamatta lapsiperheitä on vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kuvio.5. Lapsiperheiden suhteellinen määrä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheet, % perheistä 7 Pornainen (KU) 55,3 Nurmijärvi (KU) Kirkkonummi Tuusula (KU) Siuntio (L) Mäntsälä (KU) Vihti (Ka) Järvenpää (KU) Kerava (KU) Hyvinkää (KU) Uusimaa Lohja (L) Inkoo (L) Raasepori (HR) Koko maa Karkkila (Ka) Nummi-Pusula (Ka) Karjalohja (L) 51,7 5,7 9,9 7, 7, 7 6,9,9,1 3,8 3,5,8 1,9,7,5, Hanko (HR) 36,1 1 3 5 6 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Yksinhuoltajaperheitä on Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Keravaa lukuun ottamatta vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin, vaikka Uudellamaalla muutoin yksinhuoltajaperheitä onkin enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat jälleen suuria. Keski-Uudenmaan kunnista Pornaisissa yksinhuoltajaperheitä on vain 8,7 prosenttia lapsiperheistä, kun taas Keravalla näitä perheitä on 3, prosenttia. LOSTin alueella Karjalohjalla yksinhuoltajaperheitä on prosenttia perheistä, kun Siuntiossa näiden perheiden osuus on puolet tästä. Hangossa ja Raaseporissa kuntien tilanne on toistensa kaltainen yksinhuoltajaperheiden osuuden ollessa noin viidennes lapsiperheistä. 11
Kuvio.6. Yksinhuoltajaperheiden suhteellinen määrä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 7 Kerava (KU) Uusimaa Hyvinkää (KU) Karjalohja (L) Hanko (HR) Järvenpää (KU) 3,,9 1,9 1,5 1,3 Koko maa Raasepori (HR) Lohja (L) 19,1 Vihti (Ka) Karkkila (Ka) 16,9 16,9 Tuusula (KU) Kirkkonummi Nurmijärvi (KU) Mäntsälä (KU) Inkoo (L) Nummi-Pusula (Ka) 15, 15,1 1,7 1,6 1,1 13,5 Siuntio (L) 11 Pornainen (KU) 8,7 5 1 15 5 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Työttömyys ja elatussuhde Työttömyysaste on laskenut 9-luvun laman jälkeisistä huippulukemista tasaisesti koko maassa. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan vuonna 8 kahdeksan prosenttia työvoimasta oli työttöminä ja Uudellamaalla 5, prosenttiin työvoimasta. Kuvio.7. Työttömyysaste Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 8. Lähde: SOTKAnet. 7 6 5 3 1 Hyvinkää 6, Järvenpää 5,3 Mäntsälä, Kerava,1 Nurmijärvi 3, Pornainen 3,1 Tuusula 3, Karkkila 5, Nummi-Pusula 5, Vihti, Työttömät, % työvoimasta 8 Kirkkonummi,7 Karjalohja 5,3 Siuntio 3,3 Inkoo,5 Lohja 5,3 Raasepori 5,9 Hanko 5, Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi LOST Hanko ja Raasepori 1
Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa työttömyysaste oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Uudenmaankin keskiarvoa parempi. Vain Keski-Uudellamaalla Hyvinkäällä ja Länsi-Uudellamaalla Raaseporissa työttömyysaste oli Uudenmaan keskiarvoa korkeampi, mutta silti selvästi valtakunnallisen tason alapuolella. (SOTKAnet; TEM.) Työttömyys on kuitenkin talouskriisin myötä lähtenyt nopeasti nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (1/9, TEM) mukaan vuoden 9 työttömyysaste oli keskimäärin jo 9,8 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 8. Pitkäaikaistyöttömien 3 osuus työttömistä vaihtelee kunnittain. LOSTin alueella pitkäaikaistyöttömien suhteellinen määrä on korkea alueen pienissä kunnissa eli muualla kuin Lohjalla. Myös Karviaisessa pitkäaikaistyöttömiä on suhteellisesti vähiten Karviaisen suurimmassa kunnassa Vihdissä. Keski-Uudenmaan kunnista vähiten pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 8 Tuusulassa. Vuonna 8 pitkäaikaistyöttömiä oli koko maassa 1, prosenttia työttömistä ja Uudellamaalla tätä enemmän,,8 prosenttia työttömistä. LOSTin sekä Hangon ja Raaseporin alueella pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli koko maan keskiarvoa korkeampi. Myös Karviaisessa Vihtiä lukuun ottamatta sekä Keski-Uudellamaalla neljässä kunnassa osuus oli valtakunnan keskiarvoon nähden huonompi. Kuvio.8. Pitkäaikaistyöttömyys Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 8. Lähde: SOTKAnet. % 35 3 5 15 1 Kerava,1 Tuusula 5 19,7 Järvenpää 6,5 Nurmijärvi 5,1 Pornainen,3 Hyvinkää,8 Mäntsälä 1, Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 8 Karkkila,7 Nummi-Pusula 1,7 Kirkkonummi Vihti 19,9, Siuntio 8,7 Raasepori Inkoo Karjalohja 6,9 8,6 8,6 Hanko, Lohja 1,9 Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi LOST Hanko ja Raasepori Elatussuhde eli taloudellinen huoltosuhde kuvaa työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrää suhteessa työllisiin. Tällä indikaattorilla voidaan kuvata kunnan tai alueen taloudellista kantokykyä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Elatussuhde ilmaisee näiden määrän sataa työllistä kohti. Viimeisin tieto on vuodelta 6, jolloin koko maassa työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia oli enemmän kuin työllisiä elatussuhteen ollessa 18,1. Uudellamaalla tilanne oli parempi elatussuhteen ollessa 11,9. (SOTKAnet.) 3 Pitkäaikaistyöttömiin lasketaan työttömät työnhakijat, jotka ovat olleet työttöminä vähintään 1 kuukautta. 13
Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien elatussuhteita tarkasteltaessa näyttäisi siltä, että raskain elatussuhde on kunnissa, jotka ovat asukasluvultaan pieniä ja fyysisesti etäällä pääkaupunkiseudusta. Sen sijaan kunnat, joissa työttömiä tai työvoiman ulkopuolisia on osapuilleen yhtä paljon kuin työllisiä, sijaitsevat pääkaupunkiseudun välittömässä läheisyydessä ja ovat Siuntiota lukuun ottamatta myös suuria, usean kymmenen tuhannen asukkaan asuttamia kuntia. Myös elatussuhde vaihtelee kunnittain tarkasteltavana olevien viiden alueen sisällä. Mikään alue ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta elatussuhdetta esittävällä mittaristolla. Kuvio.9. Elatussuhde Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa 6. Lähde: SOTKAnet. Elatussuhde 6 Karjalohja (L) Nummi-Pusula (Ka) Raasepori (HR) Koko maa Inkoo (L) Karkkila (Ka) Hyvinkää (KU) Hanko (HR) Mäntsälä (KU) Pornainen (KU) Lohja (L) Nurmijärvi (KU) Vihti (Ka) Tuusula (KU) Siuntio (L) Uusimaa Kirkkonummi Järvenpää (KU) Kerava (KU) 1,1 13 19, 18,1 118,9 116,7 116,7 115,1 11, 113,7 111,3 1,8 1,1 13,6 13, 11,9 1,6 98, 93,1 6 8 1 1 1 16 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) 1
Toimeentulotuki ja pienituloisuusaste Toimeentulotukea saaneita henkilöitä oli vuonna 7 useimmissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa asukaslukuun suhteutettuna vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Määrä on kymmenessä vuodessa lähes puolittunut niin Uudellamaalla (1,1 % vuonna 1997) kuin koko maassa (11,5 % vuonna 1997). Myös Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa toimeentulotukea saaneiden henkilöiden suhteellinen määrä on vastaavana ajanjaksona pienentynyt 1 68 prosentilla. Kuvio.1. Toimeentulotukea saaneet henkilöt Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 7 Nummi-Pusula (Ka) 6,9 Kerava (KU) Koko maa Uusimaa Hyvinkää (KU) Raasepori (HR) Karkkila (Ka) Järvenpää (KU) Vihti (Ka) Kirkkonummi Lohja (L) Hanko (HR) 3,9,7 5,1 5,1 5,6 6,6 6,5 6, 6, 6,3 6,1 Nurmijärvi (KU) Tuusula (KU) Siuntio (L) Inkoo (L) Karjalohja (L) Mäntsälä (KU) Pornainen (KU) 1,6,3,5,8 3, 3,6 3,8 1 3 5 6 7 8 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Kunnan pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 6 prosenttia suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon mediaanista kunakin vuonna (SOTKAnet). Talous siis luokitellaan pienituoiseksi, jos sen tulot ovat jääneet tätä vähäisemmiksi. Tällä tavoin määritelty pienituloisuuden yläraja vaihtelee sekä vuosittain että kotitalouden koon mukaan. Vuonna 7 yläraja oli noin 13 1 euroa yhden henkilön kotitaloudessa. Sen sijaan esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden alle 1-vuotiaan lapsen kotitaloudessa pienituloisuuden raja oli 7 6 euroa. (Tulonjakotilasto 7, Tilastokeskus.) Vuonna 7 pienituloisiin kotitalouksiin kuului noin 77 henkilöä eli 13,5 prosenttia väestöstä. Pienituloisista noin 15 oli alle 18-vuotiaita lapsia. (Mt.) Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus kunnan asukasluvusta oli pienempi kuin koko maassa keskimäärin Nummi-Pusulaa lukuun ottamat- 15
ta. (SOTKAnet.) Pääsääntöisesti alueen kunnissa siis asui hieman paremmin toimeentulevia asukkaita kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio.11. Kunnan yleinen pienituloisuusaste Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Kunnan yleinen pienituloisuusaste 7 Nummi-Pusula (Ka) Koko maa 15,3 15 Karjalohja (L) 13, Karkkila (Ka) Hyvinkää (KU) 1,5 1 Mäntsälä (KU) Hanko (HR) 11, 11, Lohja (L) Inkoo (L) Pornainen (KU) Järvenpää (KU) Vihti (Ka) Kerava (KU) 1 1 9,7 9, 9,1 8,7 Siuntio (L) Kirkkonummi Tuusula (KU) Nurmijärvi (KU) 7, 7, 6,7 6,7 6 8 1 1 1 16 18 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Koulutustasoa voidaan vertailla ns. koulutustasomittaimella, joka kertoo perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Koulutustaso oli vuonna 7 mittaimen perusteella Uudellamaalla korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa väestön koulutustaso oli Kirkkonummea lukuun ottamatta matalampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Vähemmän kouluttautunut väestö näyttää tilaston valossa sijoittuneen etenkin Hangon ja Raaseporin sekä Karviaisen alueelle. 16
Kuvio.1. Koulutustaso Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Koulutustasomittain 7 Perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti Kirkkonummi Uusimaa Järvenpää (KU) Siuntio (L) Tuusula (KU) Nurmijärvi (KU) Kerava (KU) Inkoo (L) Vihti (Ka) Koko maa Hyvinkää (KU) Lohja (L) Pornainen (KU) Mäntsälä (KU) Raasepori (HR) Karjalohja (L) Nummi-Pusula (Ka) Karkkila (Ka) Hanko (HR) 3 33 3 338 333 3 319 315 311 95 9 83 75 58 8 35 369 385 5 1 15 5 3 35 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) 17
.1.3 Talouden tunnuslukuja Tuloveroprosentit Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa tuloveroprosentti vaihteli 18 ja,5 prosentin välillä vuonna 9. Viimeisen neljän vuoden aikana seudun kunnista kuusi ei ole nostanut tuloveroprosenttiaan lainkaan, muissa kunnissa veroprosenttia on vuoteen 6 verrattuna nostettu,5 1 prosenttiyksiköllä. Raaseporin muodostaneiden kuntien veroprosentit olivat vuonna 8 Karjaalla ja Pohjalla 1 prosenttia ja Tammisaaressa 19,75. Vuonna 9 Raaseporin tuloveroprosentti on. Taulukko.1. Tuloveroprosentti Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa 9. Lähde: Tilastokeskus & Kuntaliitto; Verohallinto. Tuloveroprosentti 9 Kerava 18 Tuusula 18 Kirkkonummi 18,5 Hyvinkää 18,5 Nurmijärvi 18,75 Järvenpää 19 Lohja 19 Vihti 19,5 Karjalohja 19,5 Hanko 19,5 Mäntsälä 19,5 Pornainen 19,5 Karkkila 19,75 Nummi-Pusula Inkoo Raasepori Siuntio,5 Yleistä Uudenmaan kuntien taloudesta Vuonna 8 yli prosentissa Suomen kuntia tilikauden tulos oli negatiivinen, kun vuosikate ei riittänyt poistoihin. 1 prosentissa kuntia jo vuosikate oli negatiivinen, jolloin toimintamenot olivat käyttötuloja suuremmat eikä tulorahoitus siten riittänyt edes juokseviin menoihin. Uudellamaalla tilanne oli muuta maata parempi kuntien vuosikatteen ollessa keskimäärin yli 1 prosenttia poistoista. (Kuntaliitto, Kuntien tilipäätökset vuonna 8; Tilastokeskus.) Myös kuntien lainakanta asukasta kohden oli vuonna 8 Uudellamaalla keskimäärin pienempi kuin koko maassa. Taloustilanteen heikkeneminen ei näkynyt vielä vuonna 8 kertyneissä verotuloissa tai valtionosuuksissa, mitkä kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä kasvoi hieman. (Tilastokeskus.) Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien taloudesta Verotettavien tulojen perusteella Länsi- ja Keski-Uudellamaalla näyttää asuvan muuhun Uuteenmaahan verrattuna pienituloisempia asukkaita. Verotettavia tuloja oli asukasta kohden kaikissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa Kirkkonummea lukuun ottamatta vähemmän kuin Uudenmaan 18
kunnissa keskimäärin. Kirkkonummen jälkeen kärkipäässä olevat kunnat sijoittuvat Keski- Uudenmaan alueelle. Kuvio.1. Verotettavat tulot asukasta kohti Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa 7. (Raasepori = Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren verotettavat tulot yhteensä / kuntien asukasluku yhteensä) Lähde: Tilastokeskus. Verotettavat tulot, /asukas 7 Kirkkonummi Uusimaa Kerava (KU) Tuusula (KU) Järvenpää (KU) Nurmijärvi (KU) Hanko (HR) Siuntio (L) Vihti (Ka) Hyvinkää (KU) Lohja (L) Inkoo (L) Koko maa Raasepori (HR) Karkkila (Ka) Mäntsälä (KU) Pornainen (KU) Karjalohja (L) Nummi-Pusula (Ka) 18735 18566 1763 1788 173 16567 168 1618 1581 15786 15699 15383 165 13917 1373 136 1315 168 131 6 8 1 1 1 16 18 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) 19
Myös verotuloja kertyi näin ollen asukasta kohden vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla verotuloja on asukaslukuun suhteutettuna kertynyt vuonna 7 eniten Kirkkonummella ja Hangossa. Asteikolla seuraavaksi eniten verotuloja on kertynyt LOSTin ja Keski-Uudenmaan alueella sijaitsevissa kunnissa. Kuvio.15. Verotulot asukasta kohti Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa 7. (Raasepori = Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren verotulot yhteensä / kuntien asukasluku yhteensä) Lähde: Tilastokeskus. Verotulot, /asukas 7 Uusimaa Kirkkonummi Hanko (HR) Inkoo (L) Tuusula (KU) Kerava (KU) Järvenpää (KU) Nurmijärvi (KU) Siuntio (L) Hyvinkää (KU) Lohja (L) Vihti (Ka) Koko maa Raasepori (HR) Karkkila (Ka) Karjalohja (L) Mäntsälä (KU) Pornainen (KU) Nummi-Pusula (Ka) 381 375 359 35 337 3365 37 39 33 318 3166 3165 3 7 968 9 87 689 69 599 5 1 15 5 3 35 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi)
Asukasta kohden lasketut toimintakulut olivat Hankoa ja Raaseporia lukuun ottamatta kaikissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa pienemmät kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Vähiten toimintaan käytettiin Pornaisissa, missä asukasta kohden lasketut toimintakulut olivat yli neljänneksen pienemmät kuin Uudellamaalla keskimäärin. Puolissa Keski-Uudenmaan kunnista toimintaan käytettiin asukasta kohden yli viidennes vähemmän euroja kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kuvio.16. Toimintakulut asukasta kohti Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa 8. (Raasepori = Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren toimintakulut yhteensä / kuntien asukasluku yhteensä) Lähde: Tilastokeskus. Toimintakulut, /asukas 8 Hanko (HR) Raasepori (HR) Uusimaa Koko maa Hyvinkää (KU) Karkkila (Ka) Nummi-Pusula (Ka) Kirkkonummi Lohja (L) Inkoo (L) Tuusula (KU) Järvenpää (KU) Karjalohja (L) Kerava (KU) Nurmijärvi (KU) Vihti (Ka) Siuntio (L) Mäntsälä (KU) Pornainen (KU) 599 575 5531 5151 519 57 858 787 71 71 658 66 553 68 3 5 18 171 6681 1 3 5 6 7 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Tilikauden tulos oli kuudessa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnassa negatiivinen vuoden 8 tilinpäätöksistä annettujen ennakkotietojen mukaan. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa vuosikate riitti poistoihin. Sen sijaan Kirkkonummella, Hangossa ja Raaseporissa, LOSTin kunnista Inkoossa ja Siuntiossa sekä Karviaisen kunnista Vihdissä vuosikate ei kattanut poistoja. Inkoossa kunnan taloustilanne oli heikoin tulorahoituksen ollessa riittämätön kattamaan edes juoksevia menoja, jolloin jo kunnan vuosikate oli negatiivinen. 1
Kuvio.17. Tilikauden tulos asukasta kohti Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa 8. (Raasepori = Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren tilikauden tulokset yhteensä / kuntien asukasluku yhteensä) Lähde: Tilastokeskus. Tilikauden tulos, /asukas 8 Hyvinkää (KU) 33 Kerava (KU) 7 Uusimaa 9 Mäntsälä (KU) Nurmijärvi (KU) Pornainen (KU) Tuusula (KU) Järvenpää (KU) Lohja (L) Nummi-Pusula (Ka) Karjalohja (L) Karkkila (Ka) Siuntio (L) Kirkkonummi Vihti (Ka) Raasepori (HR) Hanko (HR) Inkoo (L) 131 13 83 73 6 53 8 1 7-3 -31-73 -163-17 -39 - -3 - -1 1 3 Uudenmaan kunnilla oli vuonna 7 asukaslukuun suhteutettuna vähemmän velkaa (161 /asukas) kuin kunnilla koko maassa keskimäärin (158 /asukas, Tilastokeskus). Suurimmalla osalla Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista oli kuitenkin vuoden 7 tilinpäätöstietojen perusteella enemmän velkaa asukasta kohti kuin Uudenmaan kunnilla keskimäärin. Poikkeuksen tekivät Kirkkonummi, Keski-Uudellamaalla Järvenpää ja Tuusula, Karviaisessa Nummi-Pusula sekä LOS- Tin kunnista Karjalohja ja Inkoo. Kuntien velan määrää suhteessa käyttötuloihin (toimintatulot, verotulot, valtionosuudet) kuvataan suhteellista velkaantuneisuutta osoittavalla mittarilla (kuvio.18). Kun koko maassa kuntien velkaantumisaste oli vuonna 7 keskimäärin,5 prosenttia, Uudellamaalla velkaantumisaste oli hieman matalampi, prosenttia. Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa velkaantumisaste oli kuitenkin pääsääntöisesti suurempi kuin koko maan tai Uudenmaan kunnissa keskimärin. Suhteellisesti velkaantuneimpia kuntia olivat Pohja, Karkkila ja Siuntio, joiden lainakanta ylitti 8 prosenttia käyttötuloista. Sen sijaan Nummi- Pusulalla ja Tuusulalla oli poikkeuksellisen vähän velkaa, alle prosenttia käyttötuloista, mikä oli alle puolet Uudenmaan keskiarvosta.
Kuvio.18. Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien velkaantumisaste 7. Lähde: Tilastokeskus. Velkaantumisaste, % 7 Pohja (HR) Karkkila (Ka) Siuntio (L) Pornainen (KU) Inkoo (L) Hanko (HR) Karjaa (HR) Vihti (Ka) Mäntsälä (KU) Kerava (KU) Nurmijärvi (KU) Hyvinkää (KU) Koko maa Tammisaari (HR) Uusimaa Lohja (L) Karjalohja (L) Järvenpää (KU) Kirkkonummi Tuusula (KU) Nummi-Pusula (Ka) 19,7 19, 9, 7, 3,7,5,3, 39, 37,8 36, 65,9 65, 63,6 59,3 57,9 86,8 81,1 8,3 77,6 6 8 1 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raaseporin muodostaneet kunnat (HR; oranssi). Lapset ja lapsiperheet Seuraavassa tarkastellaan lasten ja lapsiperheiden tilannetta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla varhaiskasvatuksen, koulutuksen, lasten terveyden ja lastensuojelun osalta kyseisiä alueita kuvaavien indikaattorien valossa. Nuorten ja lasten ikäryhmät määritellään eri tavoin eri indikaattorien yhteydessä. Esimerkiksi Lastensuojelulaissa alle 18-vuotiaat luetaan lapsiksi ja alle 1-vuotiaat nuoriksi. Sen sijaan esimerkiksi nuorisotyöttömyyttä tarkasteltaessa nuoriksi luetaan 15 vuotta täyttäneet. 15- vuotiaat ovat myös rikosoikeudellisessa vastuussa omista teoistaan. Valtioneuvosto hyväksyi 31.1.8 Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) vuosille 8 11. Ohjelmassa määritellään lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet, joilla ne voidaan saavuttaa. Lasten ja lapsiperheiden osalta ohjelman keskeisimmät tavoitteet koskevat lapsiperheiden pienituloisuusasteen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuuden vähentämistä. Kaste-ohjelman tavoitteeksi on asetettu: Lapsiperheiden pienituloisuusasteen vähentäminen alle 1 prosenttiin. 3
Suhteessa ikäryhmään lasketun kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kääntäminen laskuun. Käsillä olevassa selvityksessä arvioidaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien tilannetta suhteessa Kaste-ohjelman tavoitteisiin niiden toteutumista kuvaavien indikaattoreiden kohdalla...1 Lapsiperheiden toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on laskenut -luvulla koko maassa, Uudellamaalla ja kaikissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa. Vuonna 7 toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus oli alueen kunnissa Nummi-Pusulaa, Raaseporia, Keravaa ja Hyvinkäätä lukuun ottamatta pienempi kuin Uudellamaalla (8 %) tai koko maassa (8,1 %) keskimäärin. Etenkin LOSTin alueen kunnissa ja Kirkkonummella toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli suhteellisesti vähän, mutta myös muutamassa Keski-Uudenmaan kunnassa ja Hangossa näiden perheiden osuus oli varsin vähäinen. Kuvio.19. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä vuonna 7 Nummi-Pusula (Ka) Raasepori (HR) Kerava (KU) Hyvinkää (KU) Koko maa Uusimaa Karkkila (Ka) Järvenpää (KU) Vihti (Ka) Lohja (L) Kirkkonummi Hanko (HR) Nurmijärvi (KU) Tuusula (KU) Siuntio (L) Inkoo (L) Karjalohja (L) Mäntsälä (KU) Pornainen (KU) 1,5,1 3,5 3, 3,3 3,,,5 5,1 5,8 5,6 6, 7,5 8,8 8, 8, 8, 8,1 8 6 8 1 Keski-Uusimaa (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Lapsiperheiden pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Pienituloisuuden rajana käytetään 6 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon mediaanista kunakin vuonna. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja. Mikäli mediaanitulo alenee, pieni-
tuloisuusaste voi myös laskea eikä kyse tällöin välttämättä ole siitä, että tulokehitys olisi myönteistä. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudestaan koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. Kaikilla alueilla on käytössä sama pienituloisuusraja. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. Jos tieto perustuu alle viiden kotitalouden tietoihin tai mikäli pienituloisten määrä on pienempi kuin 1, kunnan tietoja ei tietoturvasyistä julkisteta. (SOTKAnet.) Vuonna 7 pienituloisuuden yläraja oli esimerkiksi yhden aikuisen ja yhden alle 1-vuotiaan lapsen kotitaloudessa 17 euroa vuodessa ja kahden aikuisen ja kahden alle 1-vuotiaan lapsen kotitaloudessa 7 6 euroa vuodessa (Tulonjakotilasto 7, Tilastokeskus). Lapsiperheiden pienituloisuusaste jäi kaikissa tarkasteltavissa kunnissa matalammaksi kuin koko maassa keskimäärin. Lapsiperheiden pienituloisuusastetta kuvaava indikaattori kuuluu Kaste-ohjelman indikaattoreihin. Ohjelman tavoitteeksi on asetettu lapsiperheiden pienituloisuusasteen laskeminen alle 1 prosenttiin. Tarkasteltavien alueiden kunnista yli puolet ylsi tavoitteeseen jo vuonna 7. Lapsiperheiden pienituloisuusaste nousi kyseisenä vuonna yli 1 prosentin Keski-Uudenmaan Hyvinkäällä, Pornaisissa ja Mäntsälässä. Edellä mainittujen kuntien lisäksi Hanko, LOSTin alueen Karjalohja ja Karviaisiin kuuluva Nummi-Pusula ylittivät lapsiperheiden pienituloisuusasteessa 1 prosentin rajan. (SOTKAnet.) Vaikka Kaste-ohjelman tavoite saavutettiinkin useassa kunnassa jo vuonna 7, on kuitenkin huomattava, että kehitys on kuitenkin 9-luvun puolivälistä asti tarkasteltuna ollut kaikissa alueen kunnissa noususuuntainen. Kuvio.. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheiden pienituloisuusaste vuonna 7 Siuntio (L) Tuusula (KU) Nurmijärvi (KU) Kirkkonummi Inkoo (L) Karkkila (Ka) Vihti (Ka) Kerava (KU) Järvenpää (KU) Lohja (L) Mäntsälä (KU) Pornainen (KU) Hyvinkää (KU) Hanko (HR) Karjalohja (L) Nummi-Pusula (Ka) Koko maa 5,8 6,1 6, 7,1 7,6 8, 8,7 8,9 9,1 9, 11, 11, 11,9 1,1 1,1 1,8 13,9 6 8 1 1 1 16 Keski-Uusimaa (KU: sininen) - Karviainen (Ka:keltainen) - Kirkkonummi (violetti) - LOST (L:vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR:oranssi) Raaseporin osalta tietoa lapsiperheiden pienituloisuusasteesta ei ollut saatavilla vuodelta 7. 5
.. Varhaiskasvatus 1 -vuotiaiden kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli pääosin noussut tarkasteltavilla alueilla aikavälillä 8. Keski- Uudellamaalla kyseinen osuus oli kuitenkin pysynyt tasaisena. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden 1 -vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujakson ajan suurin Raaseporin ja Hangon alueella. Muut tarkasteltavat alueet eivät eronneet juuri toisistaan kokopäivähoidossa olleiden 1 - vuotiaiden osuuden suhteen ja sijoittuivat kyseisen osuuden osalta lähelle koko maan ja Uudenmaan keskiarvoja 5 (SOTKAnet). 3 5-vuotiaiden kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli niin ikään pääosin noussut tarkasteltavilla alueilla vuodesta vuoteen 8 tultaessa. Keski-Uudellamaalla kyseinen osuus oli kuitenkin laskenut hieman. Raaseporin ja Hangon aluetta lukuun ottamatta 3 5-vuotiaiden kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden prosentuaalinen osuus oli tarkasteltavilla alueilla pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Keski- Uudenmaan ja LOSTin alueen kunnat erosivat kuitenkin toisistaan huomattavasti 6. Keski- Uudenmaan kunnista kyseinen osuus oli vuonna 8 suurin Järvenpäässä (6 %), pienin puolestaan Pornaisissa ( %). LOSTin alueella kokopäivähoidossa olleiden 3 5-vuotiaiden osuus oli korkein Inkoossa (71 %) ja matalin Karjalohjalla (5 %). (SOTKAnet.) Kuvio.1. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1 -vuotiaat ja 3 5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuosina ja 8. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1- -vuotiaat ja 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 8 7 6 5 58 57 56 57 5 8 59 56 7 7 7 65 67 3 3 3 35 36 7 8 3 3 36 38 33 1 Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi LOST Raasepori ja Hanko Uusimaa 3-5 -vuotiaat 3-5 -vuotiaat 8 1- -vuotiaat 1- -vuotiaat 8 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden 1 -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli pääosin laskenut tarkasteltavilla alueilla vuodesta vuoteen 8 tultaessa. Ainoastaan Kirkkonummella kyseinen osuus ei ollut laskenut vaan pysynyt tarkastelujakson ajan ennallaan. Myös osapäivähoidossa olleiden 1 -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli 5 1--vuotiaiden kunnan kustantamaan kokopäivähoitoon osallistuneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli koko maassa 37 % vuonna 8. 6 Kuntien välinen keskihajonta oli vuonna 8 Keski-Uudellamaalla 8,7; LOSTin alueella 11,8; Karviaisessa 5,9 ja Raaseporin ja Hangon alueella,9. 6
kehittynyt edellä esitettyjä osuuksia mukaillen ja pysynyt Kirkkonummella tasaisena, muualla puolestaan laskenut. Vuonna 8 osapäivähoidossa olleiden 1 -vuotiaiden osuus oli suurin Raaseporin ja Hangon muodostamalla alueella, pienin puolestaan LOSTin alueella. Yksittäiset kunnat erosivat tarkasteltavien alueiden sisällä toisistaan etenkin Karviaisen ja LOSTin alueilla 7. Karviaisessa osuus oli muita alueen kuntia suurempi Karkkilassa, LOSTin alueella puolestaan Karjalohjalla. Keski-Uudenmaan ja Raaseporin ja Hangon alueiden sisällä kuntien osuudet olivat lähellä toisiaan. (SOTKAnet.) Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden 3 5-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kaventunut kaikilla alueilla aikavälillä 8. Myös osapäivähoidossa olleiden 3 5-vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli laskenut tarkasteltavilla alueilla vastaavalla ajanjaksolla, lukuun ottamatta Kirkkonummea, jossa kyseinen määrä oli pysynyt ennallaan. Osapäivähoidossa olleiden 3 5-vuotiaiden osuus oli vuonna 8 suurin Raaseporin ja Hangon alueella, pienin puolestaan Kirkkonummella. Tarkasteltavien alueiden kunnat erosivat toisistaan eniten Karviaisen ja LOSTin alueiden sisällä. Keski-Uudellamaalla ja Raaseporin ja Hangon alueella kuntien välinen hajonta oli kyseisen osuuden suhteen pienempää 8. (SOTKAnet.) Kuvio.. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 1 -vuotiaat ja 3 5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuosina ja 8. Lähde: SOTKAnet. 1 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 1- -vuotiaat ja 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1 1,3 1 9,9 8 6 5,7 5,9,8,, 3,6 3,,9,8,9,5,7 1,7 1,3 1,3,9,9 1,1,7,9,8,5 Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi LOST Raasepori ja Hanko Uusimaa 3-5 -vuotiaat 3-5 -vuotiaat 8 1- -vuotiaat 1- -vuotiaat 8 Seuraavassa tarkastellaan lasten päivähoitajien eli lastentarhanopettajien, perhepäivähoitajien sekä lastenhoitajien ja päiväkotiapulaisten määrää tuhatta 1 6-vuotiasta kohden. Hangon ja Raaseporin alueella perhepäivähoitajia oli tuhatta 1 6-vuotiasta kohden muita lastenpäivähoitajien ammattiryhmien edustajia enemmän. Muilla tarkasteltavilla alueilla lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia oli puolestaan tuhatta 1 6-vuotiasta kohden muiden ammattiryhmien edustajia enemmän. Kirkkonummella oli vuonna 7 tuhatta 1 6-vuotiasta kohden eniten lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia sekä lastentarhaopettajia, mutta vähiten perhepäivähoitajia. 7 Kuntien välinen keskihajonta oli vuonna 8 Karviaisessa,; LOSTin alueella 1,3; Keski-Uudellamaalla, ja Raaseporin ja Hangon alueella,3. 8 Kuntien välinen keskihajonta oli vuonna 8 Karviaisessa 5,9; LOSTin alueella,; Keski-Uudellamaalla, ja Raaseporin ja Hangon alueella 1,. 7