Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä
UPM ja kulttuuriperintö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin keväällä 2006. Säätiön omistuksessa ja hoidossa on nykyisin runsaat 800 taideteosta, jotka sijaitsevat UPM:n tiloissa. Säätiön tehtävänä on edistää omistukseensa siirtyneen kulttuurija taidehistoriallisesti arvokkaan taideomaisuuden tuntemusta sekä suomalaisen metsäteollisuuden toimintaan liittyvän kulttuuriperinnön säilyttämistä. Kokoelman nimekkäimpiä taiteilijoita ovat Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Victor Westerholm, Eero Järnefelt, Hugo Simberg ja Elin Danielsson. 2 UPM Internal Pekka Halonen 1922, Kesäurheilua (Sommarsport) (öljy kankaalle)
UPM ja kulttuuriperintö, Verla Vanha pahvitehdasmiljöö Verlankosken äärellä sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa, noin 30 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta. Vuonna 1872 aloitti toimintansa Verlan puuhiomo Vuonna 1882 Verlassa käynnistyi pahvitehdas Tehdas lopetti toimintansa 1964 Vuodesta 1972 alkaen tehdasmuseona toiminut Verla hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon 1996 Yhteistyötä Museoviraston kanssa 3 UPM Internal
Metsien käytön historia on pitkä 4 UPM in 1899, Photo: I.K. Inha Muurame in 1999, Photo: K. Ennola
Kulttuuriperintöä UPM:n metsissä UPM:n omistuksessa on kymmeniä vanhoja metsä- ja uittokämppiä. Kämppiin liittyy usein yhtiön omalla päätöksellä suojeltu kulttuuriympäristö tai kämppämetsä Struven piste Korpilahdella, osa UNESCO:n maailmanperintökohteeksi valittua Struven ketjua. Lakomäen kiviaidat Kannonkoskella. Pyyntikuoppia, tervahautoja Muistometsiköitä Puutavaran uittoon liittyviä rakenteita ja monia muita Uittokämppä Mäntyharjulla 5 UPM
Repoveden historia Repoveden kansallispuisto syntyi 2003 UPM:n lahjoittaessa 560 hehtaaria maata valtiolle Samalla suojeltiin 1500 hehtaarin laajuinen puistoon liittyvä Aarnikotkan Metsä Vuonna 2006 Helsingin yliopisto järjesti arkeologis-etnografisen inventoinnin alueella Alueelta löytyi 38 muinaisjäännöskohdetta ennen tunnetun kalliomaalauksen lisäksi Osin kivi- ja varhaismetallikautisia, pääosin historiallisen ajan Esimerkiksi Kuutin kanava Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 165 6 UPM Internal
Tulevia hankkeita esimerkkinä Edelfeltin maisema Tammelan Kaukolanharju on UPM:n omistama yksityinen suojelualue Tunnetaan paremmin Albert Edelfeltin maalauksesta Näköala Kaukolanharjulta (1889) Toimenpiteinä puuston poisto Teknisesti erittäin haastava kohde Parantaa virkistyskäyttöä maiseman avautuessa Esimerkki metsätalouden mahdollisuuksista 7 UPM Internal
Muinaismuistolaki (1963) toimijan näkökulmasta Peruskarttamerkinnät Muinaismuistorekisteri, jossa noin 20 000 kohdetta Ollut käytössä UPM:llä jo vuosia UPM:n metsien luontoarvokartoituksen yhteydessä 1997-2002 löydettiin suuri määrä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tiedot luovutettiin Museovirastolle. Pistemäinen vrt. aluemainen aineisto Pistemäisen aineiston tarkkuus riittämätön pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot, myös sellaiset, joista maan pinnalla ei ole merkkejä Aluemallinen aineisto välttämätön Siirto maanmuokkaus- ja kannonnostokoneille 8 UPM Internal
Voiko metsäammattilainen tunnistaa muinaisjäännökset? 9 UPM
Muinaismuistolain asettamat haasteet Kohteiden tunnistaminen käytännössä on usein vaikeaa Metsissämme on suuri määrä vielä löytymättömiä muinaisjäänteitä, jotka ovat lain nojalla suojeltuja. Suojelu astuu voimaan havaittaessa Laki ei tee eroa kohteiden alueellisen yleisyyden / harvinaisuuden näkökulmasta, vaan velvoittavuus on aina sama. Esim. Kainuun tervahaudat. Metsälaki velvoittaa uudistamaan metsän. Maanmuokkaus usein välttämätön metsälain vaatimusten täyttämiseksi. 10 UPM
Kiinteiden muinaisjäänteiden ja metsien kulttuuriperinnön turvaaminen Kiinteät muinaisjäänteet suojaalueineen huomioidaan suunnittelussa ja toteutuksessa. Muinaisjäänteellä kasvavat puut poistetaan, välittömään läheisyyteen ei jätetä säästöpuita Muinaisjäännöksen päältä ei ajeta koneilla eikä maanpintaa muokata tai muuten rikota Kesäaikaiset hakkuut vrt. talviaikaiset maan ollessa roudassa Tekopökkelöt muinaismuiston ympärille Sähköinen tiedonsiirto Tarvittaessa kepitys uudistushakkuun jälkeen 11 UPM
Yhteistyöllä kaikki sujuu Muinaisjäännökset ovat olennainen osa suomalaista historiaa Tarkka paikkatieto mahdollistaa kohteiden säilymisen Tunnistamisen vaikeus Osa kohteista suunnitellaan lumen ollessa maassa Tukipyyntö voi tulla nopealla aikajänteellä Kone kohteella Ennakointi Esim. kaavoitusprosessit 12 UPM Internal