FINGRID Muistio FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN JOULUKOKOUS 2012 Aika Paikka 11.12.2012 10:00-12:30 Helsingin Suomalainen Klubi, Kansakoulukuja 3, Helsinki Läsnä Tapani Liuhala pj. Heikki Hukkanen Pentti Kellokumpu Antti Koskelainen Markus Lehtonen Risto Penttinen Timo Pylvänen Janne Savelainen Pekka Tynkkynen Matti Tähtinen siht. Jukka Ruusunen Juha Hiekkala Jussi Jyrinsalo Elenia Verkko Oy Tornionlaakson Sähkö Oy Inergia Oy Outokumpu Oyj Helsingin Energia Fortum Power and Heat Oy Savon Voima Oyj Lahti Energia Oy UPM-Kymmene Oyj Poissa Marko Nylund Arto Pajunen Seppo Tuomisto Pohjolan Voima Oy Järvi-Suomen Energia Oy Kemira Oyj Avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnä olevat jäsenet. Asialistan hyväksyminen ja kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuus Hyväksyttiin asialista ja todettiin jäsenille aiemmin jaetun kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovan kokouksen toimintaa. 3 Edellisen kokouksen 18.10.2012 muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin muutoksitta. Street address Postat address Telephone Fax Business Identity Code 1072894-3, VAT r Läkkisepäntie 21 P.O.Box 530 forename.surname0fingrid.fi 00620 Helsinki, Finland 00101 Helsinki, Finland +358 30 395 5000 +358 30 395 5196 www.fingrid.fi
FINGRID Muistio 2(9) 4 Katsaus yhtiön toimintaan Fingridin pääkonttori muutti viikon 49 aikana Helsingin Arkadiankadulta Käpylään Triottokiinteistöön. Toiminta käynnistyi uusissa tiloissa täydessä mitassa käytännössä katkotta. Kantaverkkokeskus aloittaa toimintansa suunnitellussa laajuudessa, kun myös nykyisen verkkokeskuksen toiminnot siirretään samoihin tiloihin tammikuussa. EstLink 2- yhteyden Suomen puoleinen merikaapelin lasku aloitettiin 25. marraskuuta jatkuen kaapelin peittotöillä. Käyttövarmuuspäivässä 3. joulukuuta käsiteltiin tietoverkkouhkia, tuotantorakenteen muutoksien vaikutuksia, käyttötoiminnan eurooppalaisten verkkosääntöjen kehittämistä sekä kuluneen vuoden käyttötoiminnan merkittävimpiä tapahtumia. Tuotantorakenteen muutosta sekä siihen liittyvää keskustelua tahdittaa sekä käyttötoiminnan että verkonrakentamisen osalta kehitys Keski-Euroopassa ja erityisesti Saksassa. Tämä yhdessä Venäjän sähkömarkkinoiden ja niistä riippuvan Suomeen suuntautuvan sähkön viennin vaihtelu ovat muuttaneet toimintaympäristöä merkittävästi myös pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa. Rajayhteyksien ja pohjois-eteläsuuntaisen kapasiteetin merkitys kasvaa jatkossa entisestään. Edelliseen liittyen yhtiö teki vastikään yhden historiansa suurimmista investointipäätöksistä Kokkolasta Oulun seudulle ulottuvan 400 kilovoltin yhteyden rakentamiseksi. Noin 110 milj. euron hankekokonaisuus käsittää muun muassa 210 kilometrin pituisen Hirvisuo - Pyhänselkä 400 kilovoltin voimajohdon, Hirvisuon muunto-ja sarjakondensaattoriaseman, Tuovilan 400 kilovoltin kytkinlaitoksen sekä Pyhänselän kytkinlaitoksen laajennuksen. Näiden lisäksi tehdään lukuisia muutoksia eri sähköasemilla ja voimajohdoilla, kun vanhat 220 kilovoltin johdot muutetaan 110 kilovoltin jännitteelle. Hankekokonaisuus valmistuu vuonna 2016. 5 Sähkömarkkinaintegraation eteneminen Kulunut vuosi on ollut vaikea pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kannalta. Suomen ja Ruotsin väliltä on marraskuun loppuun mennessä kertynyt ennätykselliset 83 milj. euron pullonkaulatulot. Olennaiset syyt tähän ovat Fenno-Skan 2 kaapelin vikaantuminen ja erityisesti hyvä pohjoismainen vesitilanne sekä Venäjän tuonnin romahdus, jotka ovat johtaneet Suomen hintatason pysymiseen korkealla Ruotsiin verrattuna. Pohjoismainen sähkömarkkinaintegraatio tiivistyy yhteispohjoismaisen taseselvityshankkeen käynnistymisen myötä. Yhteinen järjestelmä parantaa toimijoiden yhtäläisiä toimintaedellytyksiä koko markkina-alueella. Vireillä on myös säätösähkömarkkinoiden toiminnan tehostamiseen tähtääviä selvityksiä. Olennaista näissä on, mitä hoidetaan yhteisesti ja mitä taas kansallisesti. Markkinoiden käyttöön annettavan siirtokapasiteetin määrittelyssä pohditaan muun muassa tulisiko tuotannon ja kulutuksen sijoittuminen markkina-alueen sisällä ottaa huomioon. Muita markkinoiden toimintaan suoraan tai välillisesti vaikuttavia ja selvitettäviä asioita ovat muun muassa mahdollisuudet siirtyä neljännestunnin tasekäsittelyyn, reservimarkkinoiden kehittäminen ja kysynnän aktivointi.
FINGRID M u i s t i o 3 ( 9 ) Suomen ja Venäjän välisen sähkönsiirron kannalta merkittävin muutos on ollut Venäjän kapasiteettimarkkinoiden käyttöönotto, mikä on tasoittanut sähkön hintaeroja maiden välillä. Tuonti pohjoismaisille markkinoille on romahtanut yli kymmenen teravvattitunnin tasolta puoleen. Markkinoiden välisen toiminnan kannalta on oleellista, että sähkö voisi jatkossa virrata markkinaehtoisesti aina halvemman hinta-alueen puolelta kalliimmalle. Osapuolten välisissä keskusteluissa on päästy yhteisymmärrykseen tavoitteesta kehittää siirtoa myös fyysisesti kaksisuuntaiseksi, mutta aikataulu on avoin. Tilannetta muuttaa myöhemmin EstLink 2- yhteyden valmistuminen, mikä osaltaan lisää kaupankäynnin mahdollisuuksia itään. Siirtokapasiteetin lisäksi tarvitaan myös markkinaehtoisten toimintamallien kehittämistä maiden välillä esimerkiksi asianomaisten pörssien välisiä kauppatapoja ja eksplisiittisiä huutokauppamalleja kehittämällä. Pohjoismaiden ja Baltian alueen sähkömarkkinaintegraation osalta merkittävä tavoite saavutetaan, kun koko Baltian maiden alue saadaan mukaan Elspot- markkinoille vuoden 2013 ja Elbas- markkinoille mahdollisesti vuoden 2014 aikana. Tätä kehitystä on tukenut Euroopan Unionin BEMIP- hanke, jossa on linjattu alueen sekä verkon kehittämistä että sähkömarkkinatavoitteita mukaan lukien vaatimus riippumattomista järjestelmävastaavista ja eurooppalaisten markkinasääntöjen toteuttamisesta. Baltian kaksisuuntaiset siirtoyhteydet EU- suuntaan vahvistuvat lähivuosina merkittävästi. Vuonna 2014 valmistuva EstLink 2 lisää Viron ja Suomeen välistä siirtokapasiteettia 650 megavvattia, vuonna 2016 otetaan käyttöön 700 megavvatin yhteys Liettuasta Ruotsiin. Lisäksi myöhemmin toteutetaan 500 megavvatin verkkovahvistus Puolaan. Tilanteeseen vaikuttaa tosin oleellisesti, miten ja milloin Viron ja Latvian välistä rajakapasiteettia saadaan lisättyä ja toisaalta miten alueelta Venäjälle suuntautuvia siirtoyhteyksiä tullaan jatkossa kaupallisesti hyödyntämään. Sähkömarkkinaintegraatio myös muun Euroopan alueella on edennyt positiivisesti. Nykynäkymien mukaan eri markkina-alueiden väliseen niin sanottuun markkinakytkentään perustuvien vuorokausimarkkinoiden alue vuonna 2015 käsittäisi 13 maata, joiden yhteiskulutus olisi 1 900 teravvattituntia ja maiden rajat ylittävän kaupan volyymi olisi 200 teravvattituntia. Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen johtaa myös markkinasääntöjen yhtenäistymiseen koko alueella. Yksi näköpiirissä oleva kehityskulku voisi olla rajajohtojen häviökustannusten huomioon ottaminen kaupankäynnissä, mikä johtaisi kansantaloudellisiin tarkasteluihin ja toisaalta siihen, että hinta-alueiden välillä olisi aina vähintään häviökustannusten mukainen hintaero. Kapasiteetin jakamista ja siirtojen hallintaa koskevassa verkkosäännössä on esitetty siirtokapasiteetin määrittämistä niin sanotulla flovv based- menetelmällä. Tämä vaikuttaisi nykyisen markkinoiden käyttöön annettavan siirtokapasiteetin määrittelymallin ja samalla kapasiteettijaon muutoksiin, mikäli mallin mukaisesti tuotannon ja kulutuksen sijoittuminen markkina-alueella otettaisiin huomioon. Mallista olisi ilmeisiä hyötyjä vahvasti silmukoiduissa verkoissa. Pohjoismaisia vaikutuksia koskeva selvitys on meneillään. Tasehallintaa koskevassa puiteohjeessa esitetään taseselvitysjakson enimmäisajaksi 30 minuuttia nykyisen 60 minuutin sijasta.
^ ^ F INGRID Muistio 4(9) Markkinatiedon läpinäkyvyyden lisääminen on korostuneessa asemassa EU:n agendalla tavoiteltaessa tehokkaammin toimivia markkinoita. Asiaan liittyvässä suuntaviivapaperissa on esitetty muun muassa, että kaikkien yli 100 megavvatin voimalaitosten tuotantotietojen tulisi olla julkisia. Eurooppalainen sähkön sisämarkkinoiden tavoitemalli on puhtaasti energiaperusteinen. Tuuli-ja aurinkovoiman laajamittainen tulo markkinoille on muuttanut tilannetta merkittävästi. Samalla kun säädön tarve on kasvanut, on säätöön kykenevän tuotannon sekä absoluuttinen että suhteellinen osuus pienentynyt. Kyse onkin ensisijassa, mikä on säätävän lauhdekapasiteetin riittävyys jatkossa. Samalla on noussut esille kansallisen toimitusvarmuuden turvaaminen. Kehitys on johtanut ja johtaa hyvinkin erilaisten kansallisten kapasiteettikorvausmekanismien syntyyn. Kansallisten järjestelmien heikko keskinäinen yhteensopivuus voi muodostaa merkittävän kaupan esteen ja hidastaa alkuperäisen markkinoiden tavoitemallin käyttöönottoa. Osin tähän liittyen komissio on antanut 15. marraskuuta tiedonannon, jossa painotetaan tavoitemallin saavuttamisen merkitystä ja linjataan kriteerit kansallisten kapasiteettikorvausten arvioimiseksi. Fingridin omassa strategiassa on päätavoitteiksi asetettu markkinoiden toiminnan tehokkuuden varmistaminen, markkinaintegraation syventäminen sekä pelisääntöjen harmonisointi. Todettiin, että Euroopan sääntelykehitys on otettava todesta ja että Fingridin rooli keskustelun avaajana eri konsultaatioissa on ollut merkittävä. Pohjoismaisella markkinamallilla on ollut merkittävä asema tavoitemallia kehitettäessä. Pohdittiin, voisiko neuvottelukunta tukea Fingridiä julkisuudessa, kun on kyse kansallisten tavoitteiden turvaamisesta. Kaiken kaikkiaan markkinat ovat kehittyneet vauhdilla, mutta samalla tuotannon voimakas rakennemuutos haastaa tavoitemarkkinamallin toimivuuden jatkossa. Etelän lisäksi lienee hyvä seurata myös mitä napapiirin pohjoispuolella ja erityisesti Norjan ja Venäjän rannikoilla tapahtuu tuulivoiman ja kaasukenttien lisääntyvän hyödyntämisen myötä. 6 Suomen kantaverkon mitoitus ja verkkosuunnittelu Itämeren alueella Kapasiteetin mitoitus Kantaverkko mitoitetaan tuotanto- ja kulutusennusteiden perusteella riittäville siirtokapasiteeteille, mutta myös muutokset naapurimaissa vaikuttavat siirtoihin. Käyttövarmuussuunnittelun perustana on niin sanottu n-1 periaate eli sekä verkosta että tuotannosta on varattava riittävästi reservitehoa, jotta voimajärjestelmä kykenee kaikissa tilanteissa kestämään minkä tahansa yksittäisen vian. Verkkoa rakennetaan vaiheittain pitkän aikavälin suunnitelmiin perustuen siten, että verkkoinvestoinnit optimoidaan perusparannus- ja kunnonhallintatarpeiden kanssa. Investointiohjelma suunnitellaan kokonaisuudessaan realistiseksi niin, että Fingridin toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan yhtiön talouden kestävyyttä vaarantamatta.
INGRID Muistio 5(9) Investointitarpeet määräytyvät joko kehittämisvelvoitteen, järjestelmävastuun hoidon perusteella, sähkömarkkinoiden kehittämiseksi tai sitten markkina-alueen ulkopuolelle suuntautuvien eli käytännössä Venäjälle suuntautuvien hankkeiden perusteella. Myös näistä aiheutuvia kustannuksia jaetaan ja kohdistetaan perusteesta riippuen eri tavoin. Suunnittelualuetta kuten esimerkiksi Itämeren yhdeksän maan aluetta koskevat investoinnit arvioidaan kansantaloudellisten hyötyjen perusteella. Tarvittavat siirtojen pysyvyydet ja pullonkaulatuntien kertymä määritetään markkinasimulointien avulla. Verkkosuunnitelmia eurooppalaisessa suunnittelumallissa on kolmentasoisia. Kansalliset suunnitelmat päivitetään joka toinen vuosi ja näistä koostuvat alueelliset suunnitelmat aina parillisina vuosina yhdessä ENTSO-E:n laatiman eurooppalaisen kymmenvuotissuunnitelman kanssa. Kymmenvuotissuunnitelma koostuu kuudesta alueellisesta suunnitelmasta. Ensimmäinen kymmenvuotissuunnitelma julkaistiin pilottina vuonna 2010 ja ensimmäinen ylhäältä alas koostettu suunnitelma tänä vuonna. Fingridin kantaverkon investointiohjelma on vaiheistettu siten, että siinä on otettu huomioon sekä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet että verkon optimaalinen kehittäminen mukaan lukien perusparannukset ja kunnossapidon kustannukset. Valtaosa verkon vahvistamishankkeista tukee useamman tavoitteen saavuttamista eli kulutuspohjaisen siirron lisääntymistä, käyttövarmuutta, uusiutuvan energian ja muun tuotannon kuten ydinvoiman liittämistä sekä perusparannuksia. Olennaista yhtiön investointiohjelmassa on, että hankkeiden esisuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi tehdään etupainotteisesti niin, että valmistelevat työt ovat valmiit itse hankkeen käynnistyessä. Tällä pienennetään sekä aikataulu- että kustannusriskiä. Hankkeet käynnistetään vasta, kun niille asetetut primäärikriteerit täyttyvät. Kapasiteetin mitoitus Verkon mitoittamisen lisäksi on järjestelmässä otettava huomioon tarvittavat tuotantoreservit. Taajuusohjattu käyttöreservi säätää kulutuksen ja tuotannon välistä tasapainoa jatkuvasti. Noin 70 prosenttia tunneista säätöä hoidetaan säätösähkömarkkinoiden kautta eli pääasiassa vesivoimalla ja tuonnilla. Säätöön osallistuvat myös Venäjän ja Viron tasasähköyhteydet. Vakavammissa häiriötilanteissa hyödynnetään lisäksi toista reservilajia eli taajuusohjattua häiriöreserviä. Häiriöreserveissä on mukana voimalaitosten pyörivien koneistojen lisäksi irtikytkettävää teollisuuskuormaa. Taajuusohjattujen reservien palauttamiseksi on järjestelmään varattu niin sanottua nopeaa häiriöreserviä, joka otetaan käyttöön manuaalisesti siirtojen palauttamiseksi. Nopeana häiriöreservinä käytetään kaasuturbiineja ja niin ikään irtikytkettäviä kuormia. Häiriöreservin tarve kasvaa ydinvoimayksiköiden kasvun myötä. Vaikka Suomeen suunniteltu 2 500 megawattia tuulivoimaa lisää säätösähkön tarvetta, niin se ei lisää häiriöreservien tarvetta, koska tuotannon tehonmuutokset ovat ennustettavissa. Ydinvoimayksikön laukeamista verkosta puolestaan ei voida ennustaa.
INGRID Muistio 6(9) LY / Matti Tähtinen 12.3.2013 Suurin yksikkökoko Olkiluoto 3 tulee valmistuttuaan olemaan suurin laitosyksikkö Suomen verkossa. Se lisää sekä taajuusohjatun että nopean häiriöreservin tarvetta. Yksikön sähköinen tuotantoteho on 1 600 megavvattia, mutta se redusoidaan pienemmäksi järjestelmäsuojan avulla kytkemällä häiriötilanteessa samanaikaisesti verkosta irti 300 megavvattia teollisuuskuormaa. Näin järjestelmän kannalta kyse on 1 300 megavvatin irtoavasta tehosta. Mahdolliset uudet suuret laitosyksiköt lisäävät edelleen reservien tarvetta, koska edellä kuvatun järjestelmäsuojan irtikytkemiä kuormia ei saada palautettua riittävän nopeasti toisen yksikön käyttöön. On myös huomattava, että varautuminen suuren yksikön irtoamiseen edellyttää siirtokapasiteetin varaamista koko verkosta ja rajayhteyksiltä. Edelleen yksittäisen suuren laitosyksikön vikaantuminen ei saa aiheuttaa sähkönkuluttajiin kohdistuvia katkoksia. Kuormia irrottava tehonvajaussuojaus alkaa toimia eri puolilla pohjoismaita taajuuden laskiessa alle järjestelmän kannalta keskeisen suunnittelukriteerin eli 49 hertsin. Mikäli irtoava laitosteho ja samalla suurin sallittu yksikköteho on enintään 1 650 megavvattia, niin todettu taajuusraja ei vielä alitu. Rajoittavana tekijänä tarkastelussa on pohjoismaisen voimajärjestelmän tahtikäytössä toimivien voimalaitosten pyörivän massan määrä eli inertia, joka on edelleen pienenemässä tuuli-ja aurinkovoiman korvatessa synkronikoneita. Itämeren alueen suunnitteluyhteistyö Alueellinen suunnitteluyhteistyö on osana ENTSO-E:n tavoitteita laajentunut nopeasti pohjoismaisesta koko Itämeren alueen kattavaksi. Työ käynnistyi siten, että ensimmäinen hankeluettelo julkaistiin vuonna 2010 ja ensimmäinen yhteisiin analyyseihin perustunut aluesuunnitelma kuluvana vuonna. Suunnittelualueen normaalitilanteen sähkönsiirrot tulevat kasvamaan entistä enemmän suunnassa pohjoisesta etelään tosin ajalliset vaihtelut ovat muun muassa säätötarpeista johtuen suuria. Tulevaan kehitykseen sisältyy paljon epävarmuuksia, joista osa on hyvinkin poliittisia. Verkon kokonaiskehittämisen kannalta on oleellista, miten tuulivoiman määrä alueella kasvaa, ydinvoimalaitosten käyttö kehittyy, Baltian alueen puuttuvia yhteyksiä toteutetaan, EU:n ja Venäjän välinen energiakeskustelu etenee ja erityisesti miten Saksan tehotase jatkossa kehittyy. Suunniteltuja rajasiirtoyhteyksiä aluesuunnitelmaan sisältyy lähes 10 000 megavvattia vuoteen 2022 mennessä. Näiden lisäksi tarvitaan maiden sisäisiä verkkovahvistuksia sekä uusiutuvan että perustuotannon ja kasvavien rajasiirtoyhteyksien tarpeisiin. Koko Euroopan alueella on suunnitelmissa noin 500 koko verkon kannalta merkityksellistä hanketta yhteisarvoltaan noin 100 miljardia euroa.
FINGRID Muistio 7(9) 7 Fingridin asiakastoimintamallin kehittäminen Käytiin yhtiön asiaa koskevan strategiaotteen pohjalta keskustelua asiakastoimintamallista. Pidettiin tärkeänä yhdessä tekemisen mallia, mutta tämä ei saa vaarantaa asiakkaiden tasapuolista kohtelua eikä talouden ja käyttövarmuuden asettamia reunaehtoja. Koko ajan on etsittävä aina kokonaisuuden kannalta kustannustehokkaimpia ratkaisuja. Saadun palautteen mukaan Fingridin osaamista ja ammattimaista toimintatapaa arvostetaan suuresti. Eri toimintamalleja kuten taseselvitystä voisi ehkä kuvata ja ohjeistaa nykyistä pidemmälle. Fingridin panostusta ja asiantuntemuksen hankkimista tuulivoiman verkkoon liittämisestä pidetään hyvin perusteltuna, koska tällaisesta asiantuntemuksesta on asiakkaallekin hyötyä. Tuulivoiman liittämisessä voisi tosin liiketoimintalähtöisempi lähestymistapa olla joskus tarpeen virkamiesmäisen lähestymisen täydentäjänä. Nähtiin tärkeänä, että Fingrid edesauttaa markkinaintegraatiota sekä kulutusjouston aktivointia ja kulutuksen käyttöä reservinä. Eurooppalainen roolikin on hyvin tärkeä, monessa asiassa saattaisi olla hyötyä suomalaisesta lähestymistavasta. Erilaisia uutiskirjeitä, viestintää ja tilaisuuksia yhtiö tarjoaa kattavasti ja asiakaskin pystyy hyödyntämään materiaalia omassa viestinnässään. Esimerkiksi Euroopan laajuisten sähkömarkkinoiden kehittymisestä on kyettävä kertomaan selkokielellä, jotta suurempikin yleisö saadaan ymmärtämään tilannetta. Fingrid on sopivan neutraali, valtakunnallinen ja uskottava toimija kertomaan esimerkiksi eri tuotantomuotojen järjestelmätason vaikutuksista. Fingridin ja sen asiakkaiden tulisi kuitenkin pyrkiä entistä useammin rakentamaan yksi yhteinen viesti kulloinkin ajankohtaisista asioista. Kantaverkkorajaus on tärkeä kysymys, jossa ei saa tehdä tapauskohtaisia ratkaisuita. Myös hinnoittelun kehittäminen on erittäin tärkeä asia. Näissä päätökset on perusteltava entistä kattavammin ja laajasti asiakkaiden kanssa keskustellen. Tämän merkitys korostuu varsinkin taannoisten tariffikorotusten jälkeen. Yhtiön oman toiminnan tehokkuuden pitää myös jatkuvasti parantua. Käytössä olevat toimintamallit asiakasrajapinnassa ovat olleet toimivia ja muun muassa neuvottelukunnan asema on ollut keskeinen. Samoin on suotavaa ylläpitää yhden yhdyshenkilön kautta rakentuvaa asiakasrajapintaa. Toimintamalli on yhtenäistänyt Fingridin linjan asiakkaan suuntaan verrattuna aiempaan, jolloin eri henkilöillä saattoi olla erilaisia linjauksia asiakasasioissa. Lisäksi yhtenä perusviestinä oli, että kantaverkko eli perusinfra on pidettävä kunnossa.
INGRID Muistio 8(9) 8 Neuvottelukunta 2013 Neuvottelukunnan kokoonpano 1.1.2013 on 2013 loppuun Tapani Liuhala Markus Lehtonen Arto Pajunen Pekka Tynkkynen 2014 loppuun Risto Penttinen Seppo Tuomisto Antti Koskelainen Marko Nylund 2015 loppuun Rami Vuola Tapio Jalonen Jussi Laitinen Juha Lindholm Elenia Verkko Oy, pj. Helsingin Energia Järvi-Suomen Energia Oy UPM-Kymmene Oyj Fortum Oyj, Povver Division Kemira Oyj Outokumpu Oyj Pohjolan Voima Oy EPV Energia Oy Rovakaira Oy Tampereen Sähkölaitos Oy Vatajankosken Sähkö Oy/Paikallisvoima ry. Samasta ajankohdasta neuvottelukunnan sihteerinä aloittaa Jussi Jyrinsalo,. Puheenjohtaja esitti kiitoksensa yhteistyöstä vuodenvaihteessa neuvottelukunnasta pois jääville Pentti Kellokummulle, Timo Pylväselle ja Janne Savelaiselle. He puolestaan toivottivat neuvottelukunnalle menestystä myös jatkossa ja kehottivat ylläpitämään hyväksi havaittuja toimintamalleja ja avointa asioiden käsittelytapaa. 9 Muut asiat Neuvottelukunnan sihteerin tehtäviä yhtiön toiminnan alusta lähtien hoitanut ja toiminnan vuoden vaihteessa jättävä Matti Tähtinen arvioi lyhyesti neuvottelukuntatyön viidentoista vuoden ja kuudenkymmenen kokouksen merkitystä ja antia sekä yhtiön että henkilökohtaiselta kannalta. Neuvottelukunta sekä myöhemmin perustetut yhtiön päätehtävien toteuttamista tukevat muut asiakastoimikunnat ovat mahdollistaneet pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen vuoropuhelun kaikkia asiakasryhmiä kattavasti edustavan jäsenistön kanssa. Erityisen hedelmällistä keskustelu on ollut kehitettäessä yhtiön palveluita ja niihin liittyviä hinnoittelujärjestelmiä. Myöhemmin aidon vuoropuhelun merkitys on korostunut arvioitaessa yhtiön kannalta strategisesti merkittäviä muutoksia liiketoimintaympäristössä. Henkilökohtaisesti neuvottelukunta on ollut näköalapaikka ja antanut myös mahdollisuuden osallistua vieläkin murroksessa olevan energia-alan kehittämiseen. \
INGRID Muistio 9(9) Lopuksi Matti Tähtinen esitti kiitoksensa hyvästä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä sekä nykyisille jäsenille että kaikille aiemmin puolentoista vuosikymmenen aikana neuvottelukuntatyöhön osallistuneille henkilöille. Erityismaininnan kiitospuheessa sai Timo Pylvänen, joka oli läsnä neuvottelukunnan ensimmäisessä kokouksessa keskiviikkona 14. toukokuuta 1997. Puheenjohtaja esitti neuvottelukunnan puolesta kiitokset sihteerille pitkäaikaisesta työstä neuvottelukunnan sihteerinä ja panoksesta yhtiön ja asiakaskunnan välisten yhteistoimintamallien kehittämisessä. 10 Kokoukset 2013 Sovitaan erikseen sähköpostitse. Vakuudeksi Muistio tarkastettu