Katsaus käyttötoimintaan. Neuvottelukunta Reima Päivinen Fingrid Oyj

Transkriptio

1 Katsaus käyttötoimintaan Neuvottelukunta Reima Päivinen Fingrid Oyj

2 Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Käyttötilanne ja häiriöt 3. Tehon riittävyys 4. Järjestelmäreservit 5. Voimajärjestelmän inertia 6. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 7. Fingridin käyttötoimikunnan toiminta

3 Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö

4 Toimintaympäristö käyttötoiminnassa Asiakkaat tyytyväisiä laatuun Sähköntoimituskeskeyksiä vähän Sähköä riittänyt aina kaikille Digitalisaatio ja teknologian kehitys luo mahdollisuuksia Toimivat markkinat ja kansainvälinen yhteistyö tärkeää Rajut myrskyt lisääntyvät Sähkö loppuu pakkasilla Uusiutuvan energian lisääntyminen haastaa voimajärjestelmän Kyberuhat Valtakunnallinen suurhäiriö Reservien saatavuus kohtuuhinnalla

5 Uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti kasvaa 2014 Tuulivoima MW Tuulivoima % huippukulutus Aurinkovoima MW Aurinkovoima % huippukulutus Suomi % 0 0 % Saksa % % Espanja % % Italia % % Irlanti % 1 0 % Tanska % % Ruotsi % 80 0 % Lähde: ENTSO-E, EWEA, IEA

6 Esityksen sisältö 2. Käyttötilanne ja häiriöt

7 Ylläpidämme hyvän käyttövarmuuden Häiriökeskeytykset liittymispisteissä kpl 1,20 1,00 0,80 0, Tapani- ja Hannumyrskyt , Kolsi- Forssa, Hikiä-Nikkilä, Hikiä Forssa E 2010 Asta-myrsky 29.7, puita Imatra- Konkapelto johdolla 2014 Hikiä-Forssa E kaadettu puu 24.3, ukkosen aiheuttamat katkaisijavauriot Kainuussa min 0,40 3 0, , kpl / piste ( 30s) min / piste 0

8 7,0 Ylläpidämme hyvän käyttövarmuuden Häiriöiden aiheuttama haitta asiakkaille KAH (M ) 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,

9 Suomi on rakenteellisesti tuonnin varassa haaste voimajärjestelmän käyttötoiminnalle Rajayhteyksien käytettävyys MW 935 MW 692 MW 556 MW Keskimääräinen kaupallinen siirtoteho (MW)

10 Esityksen sisältö 3. Tehon riittävyys

11 Mennyttä talvea ennustettiin näin... Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa 1500 SUOMI Talvi Tuotantokyky Kulutus Netto MW MW MW Nuolet kuvaavat tuontimahdollisuutta naapurimaista, yhteensä 5100 MW

12 Talvi oli lauha, sähköä riitti hyvin... Tuotanto [MWh/h] Kulutushuippu tunnilla klo 8-9 Tuotantohuippu tunnilla 23.1 klo Talven korkein Vesivoima Ydinvoima Lauhdevoima Kulutus MWh Tuotanto MWh CHP, kaukolämpö CHP, teollisuus Tuulivoima (osa arvioitu) Muu tuotanto (arvio) Tehoreservi Yhteensä Lämpötila (kulutuksella painotettu) -15 C

13 Suomen tehotilanne johtopäätökset Pöyryn selvityksestä Tilanne ennen OL3 valmistumista on haastava Suomi vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista Olkiluoto 3:n valmistuminen ei ratkaise tehokysymystä Lauhdetuotannon kilpailukyky heikko nyt ja tulevaisuudessa Energiasta ylijäämää, markkinat ennustavat hintatason pysyvän alhaisena Kylmän talven huipunaikainen tuotantovaje (tuontia ei ole huomioitu)* * Lähde: Pöyry Management Consulting Oy, Raportti saatavilla:

14 Esityksen sisältö 4. Järjestelmäreservit

15 Reservejä tarvitaan monenlaisia 1. Taajuusohjattu käyttöreservi (FCR-N) pitää taajuuden automaattisesti normaalirajoissa pohjoismainen velvoite Suomelle noin 140 MW voimalaitokset, teollisuuskuorma, Venäjä, Viro 2. Taajuusohjattu häiriöreservi (FCR-D) korjaa taajuutta automaattisesti häiriötilanteessa pohjoismainen velvoite Suomelle MW voimalaitokset ja irtikytkettävät teollisuuskuormat 3. Automaattinen taajuudenhallintareservi (FRR-A) keskitetysti aktivoituva, korjaa taajuutta kohti nimellistaajuutta vuonna 2015 hankitaan tietyille tunneille max. 70 MW voimalaitokset, Venäjä 4. Säätösähkö (FRR-M) manuaalinen aktivointi, tasapainottaa tuotantoa ja kulutusta pohjoismaiset markkinat tuotanto ja kulutus, vähintään 10 MW ja 15 minuutin aktivointiaika 5. Nopea häiriöreservi (FRR-M) Varmistetaan 15 minuutissa aktivoitava säätökapasiteetti häiriötilanteisiin pohjoismainen velvoite Suomelle mitoitusvikaa vastaava max MW omat ja vuokralaitokset sekä irtikytkettävät teollisuuskuormat

16 Taajuuden laadun heikkeneminen on pysäytetty Taajuusalueen 49,9 50,1 Hz poikkeamien määrä vuodessa

17 Keskihinta [ /MW,h/vuosi] Taajuusohjattujen reservien kustannusten kasvu pysähtynyt Taajuusohjattujen reservien hintakehitys Markkinoille saatava lisää toimijoita niin kulutuksen kuin tuotannonkin osalta Kotimarkkinoista pohjoismaisiin markkinoihin taajuusohjattu käyttöreservi taajuusohjattu häiriöreservi

18 Reservien hankinnan kokonaiskustannukset ja kattaminen Fingridin asiakkailta M Kantaverkkotariffi Tasepalvelutariffi

19 Esityksen sisältö 5. Voimajärjestelmän inertia

20 Voimajärjestelmän inertia vähenee tuotantorakenteen muuttuessa Inertia kuvaa voimajärjestelmän kykyä vastustaa taajuusmuutoksia Inertia määräytyy järjestelmän pyöriviin massoihin varastoituneen liike-energian perusteella Käytännössä muodostuu generaattoreiden ja turbiinien liikeenergioista Järjestelmän liike-energiakapasiteetti

21 Taajuuden käyttäytyminen häiriön aikana Suuren voimalaitoksen irrotessa verkosta taajuus laskee hetkellisesti Inertian vähetessä taajuuskuoppa syvenee Tulevaisuudessa voidaan joutua rajoittamaan suurten yksiköiden ajoa matalan inertian tilanteissa f (Hz) Taajuus, kun menetetään MW tuotantoa 100 GWs 200 GWs 300 GWs time (s) LFC&R-verkkosäännön luonnos määrittää alimmaksi hetkelliseksi taajuusarvoksi 49,0 Hz Laskelma pohjoismaisesta inertiasta

22 Esityksen sisältö 6. Kansainvälinen käyttöyhteistyö

23 Kansainvälinen käyttöyhteistyö Entso-E - eurooppalainen harmonisointi - verkkosäännöt Pohjoismaat - taajuuden laadun parantaminen - käyttösopimuksen uusiminen Viro - Estlinkkien hyödyntäminen Venäjä - reservien hankinta P T I S I E E S N I G B F R N B L E L U C H N O DK D E IT S E C Z A U S I H R P L S K H U B A M E F I E E LV LT R S A L MK G R R O B G C Y

24 Regional Security Coordination Initiative (RSCI) TSOiden alueellinen käytönsuunnittelu tulee sitovaksi Entson päätöksellä, mahdollisesti myös verkkosäännöissä vaihtoehtoina erillinen yhtiö tai yksi TSO tekee muiden puolesta vastuu käyttötoiminnasta säilyy TSO:illa Pohjoismaissa tarkoitus päättää mallista vuoden 2015 aikana ja toteuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä

25 Regional Security Coordination Initiative (RSCI)

26 Esityksen sisältö 7. Katsaus Fingridin käyttötoimikunnan toimintaan

27 Käyttötoimikunta Käyttötoimikunnan työn tavoitteena on ottaa paremmin huomioon erilaisten asiakasryhmien tarpeet sähköjärjestelmän käyttöön ja käyttövarmuuden hallintaan liittyvissä asioissa ja niiden kehityksessä. Käyttötoimikunta koostuu tuottajien, sähkön suurkuluttajien ja alue- ja jakeluverkkoyhtiöiden edustajista Käyttötoimikunnan jäsenet vuonna 2015 Hannu Halminen Mikael Heikkilä Teppo Härkönen Turo Ihonen Teuvo Jouhten Pekka Pollari Ismo Reinikka Harri Salminen Boliden Harjavalta Oy Fortum Power and Heat Oy Helen Sähköverkko Oy Elenia Oy PVO-Vesivoima Oy UPM Energia Loiste Sähköverkko Oy Turku Energia Sähköverkot Oy Käyttötoimikunta tutustumassa Harjavallan vesivoimalaitoksen laajennukseen Toimikunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa, puheenjohtaja Reima Päivinen ja sihteeri Jonne Jäppinen, Fingrid

28 Käyttötoimikunnan toiminta Käyttötoimikunnan työn painopistealueita häiriöt ja niiden vaikutukset siirtokeskeytykset kysyntäjousto Estlink 2 siirtoyhteyden käyttöönotto uuden sähkömarkkinalain vaatimukset varautumisessa liittymisehtojen ja voimalaitosten järjestelmäteknisten vaatimusten seuranta Entso-E:n valmistelemien verkkosääntöjen sisältö ja vaikutukset käytönvalvojien lisenssikoulutus taajuusohjattujen reservien ylläpito ja uusi pohjoismainen taajuudenhallintareservi FRR-A varavoimalaitokset ja nopea häiriöreservi VALVE harjoitus talven tehotilanne Fingridin asiakaspalvelun kehittäminen kantaverkkosopimus 2016

29