Hyvän verkkopalvelun rakentamisen periaatteita Nuoret ja museon houkutus Museoliiton seminaari Marko Kuparinen 25.11.2008 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
Mikä on verkkopalvelu? Verkkopalvelu on se palveluiden kokonaisuus, jota käyttäjä käyttää haluamansa päämäärän saavuttamiseen. Jarmo Parkkinen: Hyvään verkkopalveluun! Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 2
Mitä, miksi ja kenelle Hyvän verkkopalvelun suunnittelu lähtee aina ihmisistä, joille verkkopalvelu on tehty. Verkkopalvelussa käyttäjä on kuningas, joten käyttäjän tarpeet on tunnistettava. Mihin kysymyksiin verkkopalvelu vastaa tai mihin ongelmiin se tarjoaa ratkaisun Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 3
Konsepti Mikä on verkkopalvelun perusidea ja tarkoitus Kohderyhmät keitä he ovat? Kilpailijat ja vertailukohteet Vahvuudet ja heikkoudet Konsepti on tarkistettava säännöllisin väliajoin Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 4
Verkkopalvelu projektina
Verkkopalvelun suunnittelun vaiheet vesiputousmalli Esiselvitys Runkokäsikirjoitus Asiakäsikirjoitus Toiminnallinen määrittely Tekninen toteutus Testaus Julkaisu Ylläpito Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 6
Verkkopalvelun suunnittelun vaiheet spiraalimalli Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 7
Suunnittelumallien vertailua Vesiputousmallin etuna prosessin hallittavuus ja selkeys Ongelmana se, että alkuvaiheessa tehtyjä virhearviointeja on myöhemmin vaikeaa ja kallista korjata Spiraalimallin etuna ratkaisujen vähittäinen löytyminen ja jatkuva uudelleenarviointi Ongelmana voi olla kaoottisuus ja suunnitteluprojektin hallinta Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 8
Verkkopalveluprojektin muistilista Pidä verkkopalvelun tavoitteet kirkkaina mielessä alusta lähtien Suunnittele aikataulu realistisesti Tutustu kilpailijoiden sivustoihin Teknisen toimittajan ja graafisen ulkoasun/käyttöliittymän suunnittelijan valintaan tulee kiinnittää paljon huomiota. Huono yhteistyökumppani voi pilata hyvän hankkeen. Huomioi yhteensopivuus muiden tietojärjestelmien kanssa Älä unohda ylläpitoa Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 9
Käyttäjät
Käyttäjien huomioiminen suunnittelussa Jos palvelu on tarkoitettu kaikille sitä ei ole tarkoitettu kenellekään Verkkopalvelu on aina suunnattu joillekin (ikäryhmä, jostain asiasta kiinnostuneet jne.) Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 11
Käyttäjien tarpeiden selvittäminen Tutkimukset (omat ja ulkopuolelta tilatut) Esiselvitykset Käyttäjäkyselyt Käyttäjätilastot (seuranta ja lokitiedot) Käytettävyystutkimukset Käyttäjäraati Palaute (palautelomakkeet, messut yms.) Käyttäjäprofiilit voivat olla apuna suunnittelussa Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 12
Esimerkki: Opintoluotsin tyypilliset käyttäjät Nuori: 18-vuotias abiturienttinainen, uusi käyttäjä, joka on kiinnostunut tutkintotavoitteisista vaihtoehdoista, ulkomailla opiskelusta ja Hikipinko-pelistä. Saanut tietoa palvelusta opinto-ohjaajalta. Pitää palvelua suhteellisen helppokäyttöisenä ja aikoo käyttää sitä myös tulevaisuudessa. Pitää lentävästä lehmästä. Aikuinen: 35-vuotias nainen, joka on kiinnostunut ammatinvaihdosta ja saanut tiedon palvelusta Internetistä. Selailee koulutusaloja ja etsii tietoa aikuis- ja lisäkoulutuksesta sekä harrasteista. Aikoo palata Opintoluotsiin. Ohjauksen tai neuvonnan ammattilainen: 40-vuotias mies, opinto-ohjaaja, joka käyttää palvelua muutaman kerran kuukaudessa. Hakee oppilailleen tietoa opiskeluvaihtoehdoista ja päivittää omia tietojaan palvelun avulla. Käyttää palvelua ja Hikipinkoa tunneilla. Pitää Opintoluotsia hyvänä tietopalveluna ja kokee sen helppokäyttöiseksi ja suhteellisen selkeäksi. Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 13
Verkkopalvelun toteutus
Käytettävyys Käytettävyys = helppokäyttöisyys Käytettävyyden lähtökohtana ovat yleiset käytettävyyssuositukset ja hyviksi todetut ratkaisut sekä verkkopalvelun kohderyhmien tarpeet. Käytettävyys ja tylsyys eivät ole synonyymejä, viimeistelty ja verkkopalvelun tavoitteita tukeva ulkoasu edistää myönteistä käyttökokemusta ja käytettävyyttä. Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 15
Yleisimpiä käytettävyysongelmia Sivuston sekava navigointi ja rakenne Liian syvä tietorakenne, asiat löytyvät vasta monen klikkauksen päästä Näkökulma on sivustoa tuottavan organisaation, ei tavallisen käyttäjän. Verkkopalvelussa ei puhuta käyttäjän kieltä Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 16
Käytettävyyden muistilista Noudata vakiintuneita ja hyviksi havaittuja käytäntöjä Tarjoa käyttäjille niitä sisältöjä ja palveluita, joita he tarvitsevat Näytä jo etusivulla, mitä verkkopalvelu tarjoaa käyttäjälle Nimeä valikoiden otsikot johdonmukaisesti Tee verkkopalvelusi rakenteesta selkeä Näytä käyttäjän sijainti sivustolla Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 17
Esteettömyys Esteettömyyden vaihtoehtotermi on saavutettavuus Esteettömyys ei koske vain vammaisia tai erityisryhmiä Varsinkin julkishallinnon verkkopalvelujen tulisi olla esteettä kaikkien käytettävissä Kohderyhmät vaikuttavat kuitenkin siihen, millaista esteettömyyden tasoa verkkopalvelun kannattaa tavoitella. Sisällönhallintajärjestelmä on usein keskeisessä osassa voidaanko sivut toteuttaa mahdollisimman esteettöminä? Esteettömyyttä ei saa jättää pelkästään teknisen toimittajan vastuulle Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 18
Esteettömyyden muistilista Suunnittele verkkopalvelu selain- ja laiteriippumattomasti Tarjoa tekstivastineet kuville ja äänille Älä ilmaise jotain tärkeää asiaa pelkästään värillä Käytä riittävän suurta tekstikokoa ja anna mahdollisuus muuttaa fontin kokoa Merkitse tekstin luonnollinen kieli lang-attribuutilla Erota sisältö ja ulkoasu tosistaan ja käytä ulkoasun hallintaan CSS-tyylitiedostoja Käytä multimediaa ja erikoistekniikoita (esim. flash) harkiten Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 19
Verkkoteksti Haaste: verkko on tila, jossa toimitaan, ei niinkään media, jota luetaan. Haaste: jokaisen sivun olisi toimittava sekä itsenäisesti että osana laajempaa kokonaisuutta. Usein verkkotekstiä silmäillään lukemisen sijasta Termit käyttäjän vs. hallinnon kieli Laajat ja tiiviit tekstimassat voivat pelottaa lukijoita Suosi väliotsikoita ja listauksia Lyhyet kappaleet toimivat verkossa Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 20
Vuorovaikutteisuus Varsinkin nuoremmat käyttäjät ovat tottuneet siihen, että verkkopalvelut tarjoavat personoituja näkymiä ja mahdollisuuden muokata sivuston sisältöä tai ulkoasua. Käyttäjät sisällöntuottajina: gallupkyselyt, keskusteluryhmät, tagit, arvostelut, wikit, blogit jne. Aidosti vuorovaikutteisten ja kiinnostavien sisältöjen rakentaminen voi olla haastavaa Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 21
Hakukoneet ja löydettävyys Verkkopalvelua ei ole olemassa, jos kukaan ei löydä sivuja Tiedota sivustosi olemassaolosta linkkisuosiolla on merkitystä Sivuston informaatiorakenteen olisi hyvä olla selkeä eikä liian syvä Hakukoneoptimointi = sivuston muokkaaminen hakukoneystävällisemmäksi Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 22
Hakukoneoptimoinnin muistilista Ota selvää, mitä hakusanoja kohderyhmäsi käyttävät Käytä näitä hakusanoja tekstissä. Vältä kuitenkin ylioptimointia. Kirjoita sivut käyttäjän näkökulmasta. Laadi jokaiselle sivulle yksilöllinen ja ytimekäs otsikko (title-elementti) Laadi jokaiselle sivulle yksilöllinen sisältötiivistelmä meta description -elementtiin Sijoita meta keywords -elementtiin muutamia hyvin valittuja hakusanoja Käytä suosittuja hakusanoja tekstin väliotsikoissa Sisällytä hakusanoja myös linkkien ankkuriteksteihin Muuta URL-osoitteet selkokielisiksi Älä ylioptimoi! Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 23
Ylläpito ja kehitys Verkkopalvelu ei ole koskaan valmis Sivuston suunnitteluun osataan useimmiten panostaa riittävästi, mutta säännölliseen ylläpitoon harvemmin Verkkopalvelu rapautuu yllättävän nopeasti, jos sitä ei ylläpidetä Jokaisella verkkopalvelulla tulisi olla ylläpitosuunnitelma, johon on kirjattu ylläpidettävät sisällöt, ylläpitotyöt ja ylläpitäjien vastuut Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 24
Jatkuva kehitystyö Kehitystyöhön tulee varata riittävästi varaa ja aikaa Pienkehitystyötä on tehtävä jatkuvasti ja tasaisesti Suuremmat muutokset muutaman vuoden välein - voidaan projektoida erikseen Marko Kuparinen/Palmenia 25.11.2008 25
Kiitos!