Teknologiateollisuuden näkymät ja osaamistarpeet ABB Oy Kalle Mattila, johtaja Teknologiateollisuus Mervi Karikorpi, johtaja
Sisältö Teknologiateollisuus ja sen merkitys Suomelle Toimintaympäristön megatrendit Teknologiateollisuuden muutosvoimia ja osaamistarpeita Ammattikorkeakoulujen haasteita ja mahdollisuuksia ABB
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 255 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes 700 000 henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta.
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2008 Liikevaihto 78 mrd, josta tavaravienti 39 mrd ja palveluvienti 15 mrd Pohjois-Amerikka 2,5 mrd. 7 % Länsi-Eurooppa 19 mrd. 47 % Keski- ja Itä-Eurooppa 8,9 mrd. 23 % Keski- ja Etelä-Amerikka 1,2 mrd. 3 % Afrikka 1 mrd. 3 % Lähi-itä 1,8 mrd. 5 % Aasia 4,6 mrd. 12 %
Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 31.12.2009 Suomessa henkilöstöä 22 % enemmän kuin 1990! Tytäryrityksissä ulkomailla n. 290 000 henkilöä 31.12.2008 300000 280000 260000 240000 220000 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (31.12) Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry 5
Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä 90 % on pk-yrityksiä Yritysten lukumäärä/1 460 Henkilöstön kokonaismäärä/201 599 27 193 (13%) 1318 (90 %) 67 823 (34 %) 106 583 (53%) 63 (4%) 79 % (6%) 1 249 henkilön yritykset 250 499 henkilön yritykset 500 henkilön yritykset Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstön koulutusrakenne 1990-2007 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Tutkija- ja ylempi korkeakouluaste (esim. DI, lis. tri) AMK-tutkinto (insinööri, jne.) Alin korkea-aste (esim. teknikko) Toisen asteen ammatillinen koulutus Ei amm. tutkintoa 10 0 1990 1995 2000 2005 2006 2007 ES TT KOME MJ Teknologiateollisuus yhteensä Teknologiateollisuuden toimialat 2007 Lähde: Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen vuosittain 8000 Henkilöä 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Toimihenkilöt Työntekijät 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
Toimintaympäristön megatrendit
Toimintaympäristön yleiset megatrendit Globaalisuus Tieto ja osaaminen Väestökehitys Digitaalisuus Kestävä kehitys
Tutkimus- ja kehittämisinvestointien osuus BKT:sta vuonna 2007 Osuus BKT:sta, % 5,0 % 4,5 % Ennuste vuodelle 2009*: 4,0 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % Virallinen tavoite vuodelle 2020: 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Israel Ruotsi Suomi Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Saksa OECD *) Valtiovarainministeriön BKT-ennuste (18.12.2009) ja Tilastokeskuksen t&k-ennuste (26.11.2009) Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators 2009-1 Ranska EU27 Iso-Britannia Kiina Italia* Venäjä
Muutosvoimat ja osaamistarpeet
Teknologiateollisuuden yritysten toimintaan ja osaamistarpeisiin vaikuttavia muutosvoimia Talouden taantuma nopeuttaa globaalia rakennemuutosta; kehittyvien talouksien merkitys markkina-alueena, osaajien lähteenä, houkuttelevana innovaatioympäristönä kasvaa edelleen. Kilpailu asiakkaista kiristyy ja korostaa ratkaisumyynnin merkitystä. Työtä tehdään verkostoissa ja verkossa, 24/7. Palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa Nopea kehitys energia- ja ympäristöteknologiassa, energiatehokkuuden merkityksen kasvu Asiakkaat, kumppanit ja oma organisaatio ovat yhä enenevässä määrin kansainvälisiä
Kilpailuedun saavuttaminen edellyttää yrityksiltä maailmanluokan osaamista Korostuvat erityisosaamisalueet Asiakkuuksien hallinta ja business intelligence Teknologinen syväosaaminen Johtamisosaaminen (globaalit yritykset ja kumppanuusverkostot; monikulttuurisuus; virtuaalisuus)
Yleiset työelämävalmiuksien merkitys korostuu nopeissa muutoksissa Global mindset, valmiudet toimia monikulttuurisessa yhteisössä, kansainvälinen osaaminen Kokonaisuuksien hahmottaminen, järjestelmätason osaaminen, konseptointitaidot Palveluosaaminen, yrittäjyys Ympäristöosaaminen, energiatehokkuus, elinkaariajattelu ICT:n tehokas hyödyntäminen Valmiudet ja ambitio elinikäiseen oppimiseen Kyky nähdä mahdollisuuksia Muutoksen hallinta
Teknologiateollisuuden yritykset (ja Suomi) voivat pärjätä vain panostamalla määrätietoisesti uusiin innovaatioihin Tuote- ja palvelukehitystiimissä tarvitaan monenlaista osaamista Verkostojen johtaminen Ihmisten johtaminen Yhteistyötaidot Valmistusmenetelmät ja -teknologiat Systeemiajattelu Teollinen muotoilu Asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen Business intelligence Optimointi Tekniikan ammattilainen Verkostossa toimiminen Muutosvalmius Yrittäjyys Palveluosaaminen IPR:ien hallinta Elinkaariosaaminen Kansainvälisyys Brandin hallinta Liiketoimintaja innovaatioprosessit Käyttäjäkokemus Kyky nähdä mahdollisuuksia Oppimishalua ja -kykyä Maailman paras tuote- ja palvelukehitystiimi on luonteeltaan yrittäjä, joka etsii asiakaspinnasta uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tunnistaa mahdollisuuden, analysoi tarpeen suunnitteluraamiksi ja luo valitun tiimin kanssa kansainvälisen konseptin, tuotteen ja palvelun sekä toimivan ansaintamallin uusinta tutkimustietoa hyödyntäen. Lähde: Kone- ja metallituoteteollisuus 2020, Teknologiateollisuus ry 2008
Ammattikorkeakoulujen haasteita ja -mahdollisuuksia
Teknologiateollisuus on merkittävä insinöörien työllistäjä Viiden viimeisen vuoden aikana valmistuneista 15-65-vuotiaista AMK- tutkinnon suorittaneista teknologiateollisuuteen sijoittuu Tietojenkäsittelyalan tradenomeista 33 % Kone- ja energiatekniikan insinööreistä 34 % Sähkö- ja automaatiotekniikan insinööreistä 37 % Tieto- ja tietoliikennetekniikan insinööreistä 45 %
Jäsenyritysten palaute insinöörikoulutuksesta Tutkintojen vastaavuus yritysten tarpeisiin. Vastaavuutta hyvänä tai erittäin hyvänä pitäneiden yritysten osuus, % Lähde: Tulevaisuuden osaamistarpeet teknologiateollisuudessa selvitysraportti, Teknologiateollisuus ry Kysely toteutettiin 2006. Vastanneita yrityksiä oli noin 360. Kaupallinen Teknillinen Tietojenkäsittely Elektroniikka- ja sähköteollisuus Toinen aste AMK Yliopisto 81 90 77 84 85 94 Jatkotutkinto (lis., tri) 26 53 Kone- ja metallituoteteollisuus Toinen aste AMK Yliopisto 69 76 74 68 80 76 Jatkotutkinto (lis., tri) 22 30 Metallien jalostus Toinen aste AMK 75 95 86 69 Yliopisto 95 95 Jatkotutkinto (lis., tri) 60 75 Tietotekniikkaala Toinen aste AMK Yliopisto 53 85 91 57 90 97 62 93 100 Jatkotutkinto (lis., tri) 36 60 62
Minkälaisiin tehtäviin insinöörit sijoittuvat tulevaisuudessa? Avainsanat, jotka kuvaavat hyvin tai melko hyvin insinöörien tehtäväpainotuksia lähitulevaisuudessa % vastanneista yrityksistä 100 90 89 89 86 83 80 70 60 61 50 40 30 32 20 10 0 Kehittäminen Käytännönläheisyys Asiantuntijuus Innovointi Yrittäjyys Tutkimus Vastanneita teknologiateollisuuden pk-yrityksiä yhteensä 114 Lähde: Teknologiateollisuus, Kysely toteutettiin lokakuussa 2009 (INSSI-hanke)
Teknologia-alojen insinöörikoulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia (1/2) Koulutuksen työelämälähtöisyys ja ammattikorkeakoulujen toiminnan vaikuttavuus ammattiosaamisen tason nostamisessa ja työelämän kehittämisessä. Vetovoima joissain yksiköissä alhainen: Koulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä 100 aloituspaikkaa kohden vaihtelee merkittävästi koulutusohjelmittain ja ammattikorkeakouluittain (alla suomenkieliset ohjelmat): Naisten osuus uusista opiskelijoista on edelleen matala. Ammattikorkeakouluopinnot viivästyvät tai keskeytyvät liian usein.
Teknologia-alojen insinöörikoulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia (2/2) Tieto- ja tietoliikennetekniikan suomenkielisen insinööri ja DI-koulutuksen (päätöksenmukaiset) aloituspaikat keväällä 2009. Duaalimallin toimivuudesta ja rakenteellisista ratkaisusta tehtävä teknologia-aloilla kokonaisarvio vuoteen 2015 mennessä. Ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta odotetaan selkeästi erilaista profiilia; korkeakoulujen profiloituminen vielä kesken. Erilaiset yhteistyöratkaisut mahdollistettava - amk: paikalliset yritykset, yliopistot, ammattiopistot - rakenteellisten kehittämisen rinnalla etsittävä uusia toimintatapoja yritysten osaamistarpeisiin vastaamiseksi.
ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä Markkinajohtaja tärkeimmillä liiketoiminta-alueilla Henkilöstö: 117.000 noin 100 maassa Liikevaihto: 2009: 32 mrd USD Yhtymä perustettu vuonna 1988 fuusioimalla sveitsiläinen ja ruotsalainen teknologiayritys Edeltäjät perustettu vuonna 1883 ja 1891 Pörssiyhtiö, jonka pääkonttori on Sveitsissä
ABB Suomessa Avainluvut 2009
ABB Suomessa Avainluvut (MEUR) 2009* 2008 % Muutos Saadut tilaukset 1 831 2 449-25 Liikevaihto 2 273 2 446-7 Tilauskanta 786 1 233-36 Operatiivinen kassavirta 423 391 + 8 T&K 130 123 + 6 Henkilöstö 7 437 6 860 + 8 *Lukuihin sisältyvät Efora Oy:n ja Asennustuotteiden liiketoiminnat
ABB Suomessa Tutkimus ja tuotekehitys Tutkimus ja tuotekehitys 2009 yhteensä 130 MEUR, + 6 % 140 120 100 80 60 40 20 0 MEUR 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 sähkömoottoreiden tuotevalikoimasta valtaosa soveltuu jo nyt EU:n v. 2011 voimaan astuvan hyötysuhdedirektiivin tiukimpiin luokkiin vaihtosuuntaajasarja aurinkosähkövoimaloihin sekä teollisuus- ja toimistorakennuksiin asennettuihin aurinkosähköjärjestelmiin markkinoiden kattavin relesarja käytettäväksi vaativista sähkönsiirtoverkon sovelluksista jakeluverkon muuntamosovelluksiin uuden sukupolven Azipod propulsiojärjestelmä, jossa luotettavuutta, ympäristöystävällisyyttä, elinkaariajattelua ja huollettavuutta kehitetty edelleen
Henkilöstön kehittäminen 2009 Panostukset henkilöstön kehittämiseen: yhteensä 14 MEUR keskimäärin 1 882 EUR/henkilö Painopistealueet: esimies- ja johtamiskoulutus prosessit ja toimintatavat asiantuntijakoulutus ammatillinen täydennyskoulutus
ABB Suomessa Henkilöstö 31.12.2009 Tehtaita Hanko 69 Harjavalta 176 Heinola 81 Helsinki 2849 Hämeenlinna 57 Imatra 385 Joensuu 5 Jyväskylä 33 Kemi 283 Kokkola 8 Kuopio 4 Kuusankoski 57 Lahti 27 Lappeenranta 42 Lohja 12 Mikkeli 18 Myllykoski 146 Nokia 90 Oulu 313 Pietarsaari 9 Pori 42 Porvoo 102 Raisio 17 Rauma 14 Salo 10 Tampere 20 Turku 67 Uimaharju 61 Vaasa 2079 Vantaa 172 Varkaus 198 Yhteensä 7437