Tampere-talon sanomia 2 2010 Ihmisten kohtaamisissa syntyy Tampere-talon henki Tampere-talon väki on tänä syksynä saanut vastaanottaa erityisen paljon vanhoja ystäviä ja uusia tuttavuuksia, kauniita sanoja, mukavia hetkiä ja ennen kaikkea muistoja, joilla jatkaa taas eteenpäin. 20-vuotiaan talon syksy pyörähti käyntiin Avointen ovien iltapäivällä, joka tarjosi tapahtumia talon täydeltä. Syyskuinen sunnuntai houkutteli taloon 2 500 kävijää. Juhlakirjan kirjoittaja pysähtyi jutuntekomatkallaan kymmenien ihmisten ja kertomusten äärelle, joista syntyi Tamperetalon tähänastinen tarina. Taidemaalari ikuisti henkilökuntaa kuvina kankaalle, ainutlaatuinen kokemus kaikille. Syksyn huipennus, syntymäpäiväjuhla, jätti hyvän mielen niin talon väelle, esiintyneille artisteille kuin vieraillekin. Runoilija Risto Ahti on pukenut sanoiksi ajatuksen, jonka toivomme mahdollisimman monen talossa vierailijan allekirjoittavan: Tampere-talo näyttää hyvin epätamperelaiselta ilmiöltä, joka ajan kanssa ja miltei huomaamatta on kruunautunut täkäläisille tärkeäksi.
2 3 Hyvä Tampere-talo ja sen ystävät, Tampere-talon tarinan voidaan katsoa alkavan syyskuussa 1938, jolloin Suomen Muusikeriliiton Tampereen osaston jäsenet lähettivät kaupungin musiikkilautakunnalle kirjallisen pyynnön ryhtyä toimenpiteisiin ajanmukaisen konserttisalin saamiseksi mahdollisimman pian keskeiselle paikalle kaupunkiimme. Hämäläiseen tapaan asiassa ei hätiköity, vaan ajatusta pohdittiin erilaisissa yhteisöissä lähes puoli vuosisataa. Tammikuussa 1987 kaupunginvaltuusto viimein teki päätöksen yhdistetyn musiikki- ja kongressikeskuksen eli Tampere-talon rakentamisesta Sorsapuistoon. Päätöksen jälkeen ei sitten enää vitkasteltukaan. Pohjatyöt alkoivat seuraavassa kuussa, ja valmis rakennus luovutettiin Tampereen kaupungille kesäkuun alussa kolme vuotta myöhemmin. Ensimmäiset testikonsertit pidettiin jo ennen luovutusta, ja virallisia avajaisia vietettiin 29. syyskuuta 1990. Ovien aukaisusta on nyt siis kulunut melko tarkalleen 20 vuotta. Tampere-talon nuoruusvuosia voi hyvällä syyllä kutsua menestyksekkäiksi. Sekä konserttisalit että kokoustilat alkoivat täyttyä niin esiintyjistä kuin yleisöstäkin jo ensimmäisenä vuonna. Salien akustiikka ja muu logistiikka samoin kuin kokousjärjestelyt toimivat ensiluokkaisesti. Tästä osoituksena on mm. Tampere-talon toistuva valinta Suomen parhaaksi kongressikeskukseksi ja se, että monet huippuartistit haluavat ensikäyntinsä jälkeen yhä uudelleen palata tänne esiintymään. Muutamaa lama- ja taantumavuotta lukuun ottamatta taloudellinen tuloskin on yleensä ollut positiivinen mikä ei välttämättä ole yleinen tilanne kulttuuri- tai kongressimaailmassa. Miksi tämä yksikkö sitten on menestynyt niin hyvin? Syitä on varmasti enemmänkin, mutta itse nostan niistä tärkeimmiksi ennakkoluulottoman ja rohkean ideoinnin, tinkimättömän toteutuksen ja Tampere-talon konseptin rakentumisen kolmen kivijalan varaan rakennukseen itseensä, ihmisiin ja siihen sisältöön, mitä yhdessä on tehty. Tampere-taloa suunniteltaessa tai rakennettaessa ei tyydytty keskinkertaisuuteen, vaan tavoite asetettiin suoraan Euroopan ja maailman huipulle. Neuvoja ja oppeja haettiin laajalti ulkomailta ja eri tehtäviin valittiin alansa parhaat osaajat. Upea arkkitehtuuri täydennettiin loistavilla tilataideteoksilla ja talon ensimmäinen vetäjäkin kaapattiin Helsingistä, Finlandiatalosta. Kerrankin tamperelainen siis päätti tehrä tästä ny numeroo ja jälki oli sen mukaista. Mutta ei olisi ollut ilman oikeita ihmisiä. Yksilöitä, jotka tulivat Tampere-taloon töihin, konsertteihin, kokouksiin tai muuten vaan olemaan. Toimijoita, jotka verkottuivat ja kansainvälistivät Tamperetta luontevasti ilman sen kummempia ohjelmia tai projekteja. Ammattilaisia, jotka osoittivat, että taiteen ja tieteen kielet ovat universaaleja kulttuurien välittäjiä ja että niiden kokemuksia voi jakaa ilman että ne vähenevät. Asiantuntijoita, jotka lisäsivät Tampereen ja Pirkanmaan vetovoimaisuutta kasvukeskuksena, jonne on hyvä tulla sekä käymään että asumaan. Ja josta todellakin voi ja pitää tehrä numeroo. Ote puheesta Tampere-talon 20-vuotisjuhlassa 18.9.2010 Per Ashorn Tampere-talon hallituksen puheenjohtaja Suuruudenhullusta suunnitelmasta tuli ihmisten talo että parikymmentä haastattelua Ajattelin, riittää, mutta niiden määrä kasvoi lopulta yli 70:een. Se taas johtui siitä, että innostuin ihmisten puheesta ja heidän kertomuksistaan, jotka minulle olivat tekstiä kuvittava ja kantava voima, kuvailee 20 vuotta talon tapaan -juhlakirjan kirjoittanut tietokirjailija Ari Järvelä. Itse ajattelen edelleen, että ihmisen oma puhe tuo dokumentin tavoin myös itse asian lähemmäksi lukijaa. Se syventää ja virkistää lukukokemusta sekä tuntuu ihmisen itsensä kohtaamiselta. Se voi joskus olla jopa hauska ja kiinnostaa riippumatta siitä, miltä paikalta kertoja asioita katsoo ja miten hän asiat muistaa. Tampere-talon kahta vuosikymmentä tarkastellaan kirjassa myös talon kolmen toimitusjohtajan henkilökohtaisten kokemusten kautta: Finlandia-talossa oli jo käytössä tietyt metodit ja rutiinit ja ajattelin, että se pärjäisi kyllä eteenpäin ilman minuakin. Nyt oli tarjolla jotain uutta, jota voisin itse olla rakentamassa ennen eläkkeelle siirtymistä. Tampere-taloa pidettiin kyllä kongressipiireissä suuruudenhulluna, mutta sellaisiahan siellä Tampereella ollaan. Sain pari viikkoa aikaa miettiä ja suostuin. Carl Öhman Tampere-talon toimitusjohtaja 1988 1997 20 vuotta talon tapaan Tulin hyvään taloon ja kovin mielelläni. Täällä oli kokenut ja ammattitaitoinen työvoima eikä henkilöstön vaihtuvuutta juuri ollenkaan. Asiat olivat hyvin hallinnassa, mikä osin johtui siitä, että Öhmanin johtamistyyli oli antaa paljon vapautta. Itse toin tänne joitakin byrokraattisia käytäntöjä sellaisiin asioihin, joihin tarvittiin järjestystä. Siinä mielessä tämä on aina ollut ihailtava talo, että henkilöstö on niin ammattitaitoista, ettei johtajaa paljon tarvita. Kaarina Suonio Tampere-talon toimitusjohtaja 1997 2004 Muistatko Sorsapuistosta teurastamon, eläintarhan, liikennepuiston vai kenties Tampere-talon? Talo on toiminut jo 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaisimme kirjan talon tähänastisista vaiheista. Kirjaa voi ostaa Tampere-talon Lipputoimistosta ja Tampere-Seuran toimistosta, hinta 28 euroa. www.tampere-talo.fi www.tampere-seura.fi Talo on vain pelkät seinät. Tärkein asia on osaava henkilöstö ja sen rautainen ammattitaito. Sitten tulevat tilat, talon sijainti ja muut tekijät. Ihmiset antavat toiminnalle lämmön ja sisällön, niitä pitää vaalia huolella. On oltava silmät ja korvat auki, että henkilöstön ilmapiiri pysyy hyvänä. Se on kuitenkin tärkein voimavaramme. Kalervo Kummola Tampere-talon toimitusjohtaja 2004 Tampere-talon sanomia 2/2010 Tampere-talon asiakaslehti, ISSN 1235-1288. Päätoimittaja Katja Jokinen. Valokuvat Sami Helenius, Joonas Loueranta, Samuel Loueranta, Pasi Tiitola, Kimmo Torkkeli, Harri Valoma, Janne Viinanen, Tampere-talon ja tapahtumajärjestäjien arkistot. Taitto Jaakko Kahala. painopaikka Tampereen Offsetpalvelu Oy 2010. Tampere-talo Osakeyhtiö Yliopistonkatu 55, PL 16, 33101 Tampere www.tampere-talo.fi Puhelinvaihde (o3) 243 4111 Faksit: (o3) 243 4199 ja (o3) 243 4197 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tampere-talo.fi www.kanresta.fi www.tampere.fi/filharmonia www.tampereconventionbureau.fi Tampere-talon juhlakirjan graafisen ilmeen suunnitteli Nalle Ritvola, englanninkieliset käännökset toimitti Virginia Mattila ja kirjan kirjoitti Ari Järvelä.
4 5 Kansainvälisen kongressin järjestäminen on palkitsevaa Tampere-talo on 20-vuotisen toimintansa aikana kivunnut kärkipaikalle niin kotimaisten kuin kansainvälisten kokousten keskuksena. Talo on jo neljästi arvioitu Suomen parhaaksi kongressikeskukseksi. Ja kesällä osallistuimme AIPC:n, kongressikeskusten kansainvälisen yhteistyöjärjestön, julistamaan kilpailuun maailman parhaan kongressikeskuksen tittelistä. Vaikka voittoa ei tullutkaan, sijoituimme aivan kärjen tuntumaan, kongressipäällikkö Erika Eischer kertoo. Vahvuuksiamme ovat henkilökunnan ammattitaito, ystävällisyys ja joustavuus, palvelujen korkea taso, tyylikäs ja toimiva rakennus sekä hyvä sijainti. Kokoukset ja kongressit tuovat kaupunkiin valtavan määrän uutta tietoa, uusia ideoita Tampere-talon kongressiosasto, Tuija Liuko, Tiina Lumio, Erika Eischer, Anja Siltanen ja Laila Walldén, tarjoavat osaamisensa kokousjärjestäjien käyttöön. sekä maailmanlaajuiset kontaktiverkostot tilaisuuksien järjestäjille ja osallistujille. Sadat kansainväliset kongressit vaativine järjestelyineen ovat nostaneet osaamisemme huipputasolle. Samalla pääsemme kurkistamaan kiehtoviin aihepiireihin. Kongressiosastolle kertynyt tietotaito on arvokas apu asiakkaille kongresseja suunniteltaessa. Ja kutsuvaiheessa teemme tiivistä yhteistyötä Tampere Convention Bureaun kanssa, Erika Eischer korostaa. Sinnikäs yhteistyö toi kongressin Tampereelle Olen 1980-luvun puolivälistä lähtien kehittänyt koe-eläinten käytölle vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida kemiallisten aineiden vaikutuksia elimistöön, kertoo Tampereen yliopiston pitkäaikainen tutkija, emeritaprofessori Hanna Tähti urastaan. Hän toimi myös Tampere-talossa vuonna 2004 järjestetyn toksikologian maailmankongressin pääsihteerinä. Mielessäni oli pitkään ajatus, että maailmankongressi olisi sopiva huipennus ennen virallista eläkkeelle siirtymistäni. Olen kuitenkin jatkanut toksikologian tutkimuksen parissa, käynyt kongresseissa ja tähtäimessä on uusikin kongressi. Toksikologian alalla on kova kilpailu kongresseista. Suomen toksikologiyhdistys 20-vuotisjuhlaseminaari Kongressin järjestäminen Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: www.tampere-talo.fi/seminaari teki päätöksen hakea maailmankongressia Tampere-taloon jo vuonna 1989, vaikka taloa ei ollut vielä olemassakaan. Ensimmäisen kerran taistelimme kongressin saamisesta Roomassa 1992, mutta hävisimme Pariisille vain kahdella äänellä, Hanna Tähti muistelee. Seuraavaksi olimme hakijoina Seattlessa 1995, mutta huonolla menestyksellä. Kisan voitti Brisbane. Kolmas kerta toden sanoo työtä ja tuskaa vai mainetta ja kunniaa? Tampere-talo ja Tampere Convention Bureau järjestävät maksuttoman seminaarin kongresseja suunnitteleville tiistaina 19. lokakuuta klo 15 18.30 Tampere-talon Studiossa. Kaikki kansainvälistä kongressia suunnittelevat, tervetuloa! Seuraavina vuosina Tamperetta, Tamperetaloa ja kongressin ohjelmaa esiteltiin kaikissa mahdollisissa yhteyksissä ympäri maailmaa. Kongressipäätökseen vaikuttavia tärkeitä henkilöitä kutsuttiin myös paikan päälle tutustumaan. Hanna Tähden toimiessa Suomen toksikologiyhdistyksen puheenjohtajana vuonna 1997 laitettiin uusi haku sisään. Äänestys Pariisissa 1998 oli äärimmäisen jännittävä. Kilpailijoinamme olivat Sao Paulo ja Montreal. Voitimme reilusti. Monien vuosien työ oli tuottanut tulosta, ja voittoa juhlittiin välittömästi. Mukana juhlinnassa olivat Tamperetalon silloinen kongressipäällikkö Anja Aarnio sekä Tampere Convention Bureaun toiminnanjohtajana työskennellyt Erika Eischer. Yhteistyöllä ja sinnikkyydellä tämä saavutettiin, Hanna Tähti lisää. Koko ICTX-kongressi onnistui optimaalisesti, ja kongressissa oli yli 1 300 tyytyväistä osallistujaa. Kongressit ovat Hanna Tähden mukaan tärkeä tekijä tutkimusta edistettäessä. Kaikesta sähköisestä viestinnästä huolimatta tehokkain tapa tuoda uudet tutkimustulokset muun maailman tietoon on esitellä ne kongresseissa. Kongresseja ei mikään voi korvata, sillä ne ovat tutkijoiden keskustelufoorumi, jossa voi syntyä aivan uusiin tutkimuksiin johtavia ajatuksia ja ideoita. Kongressit edistävät tutkimusta Kansainväliset kongressit ovat työläitä, mutta usein myös todella palkitsevia, tiivistää Tampereen yliopiston yleislääketieteen emeritaprofessori Irma Virjo. Hän on työskennellyt yleislääketieteen parissa Tampereen yliopistossa lähes kolmekymmentä vuotta. Virjo jäi eläkkeelle helmikuussa 2010. Olen kokenut suomalaisen tieteellisen yhdistyksen tärkeäksi mahdollisuudeksi edistää alan kehitystä. Tieteellinen seura on usein myös kongressien virallinen isäntäorganisaatio. Ensimmäinen kokemus hakuprosessista tuli Irma Virjon eteen 1990-luvun alussa, jolloin yleislääketieteen maailmanjärjestö Wonca pyysi tarjouksia vuoden 1998 maailmankongressin järjestämisestä. Suomen yleislääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja, professori Mauri Isokoski otti yhteyttä upouuden Tampere-talon kongressipäällikkö Anja Aarnioon. Hallitus kokoontui Tampere-talossa alkuvuodesta 1991 ja tutustui taloon tarkoin. Tuloksena Woncan maailmankongres- sia päätettiin hakea Suomeen ja nimenomaan Tampereelle, Irma Virjo muistelee. Huonotkin kokemukset opettavat Kevään 1992 aikana postitettiin tarjoukset sekä Tamperetta ja Tampere-taloa esittelevät hakuasiakirjat maailmanjärjestön hallituksen jäsenille ja jäsenyhdistyksille. Päätös vuoden 1998 kongressista tehtiin Vancouverin maailmankongressin yhteydessä vuonna 1992. Valmistelimme kutsuesityksen valtuuston kokoukseen, Irma Virjo kertoo. Kongressia hakivat Tampereen lisäksi Kööpenhamina ja Dublin, joka voitti tarjouskilpailun selvästi. Olihan Dublin osa mahtavaa brittiläistä maailmanyhteisöä. Lisäksi todettiin, että Dubliniin rakennetaan uusi, hieno kongressikeskus ja kaikki on siellä paljon halvempaa kuin Suomessa. Keskellä ei mitään, paikassa, jota kukaan ei tunne, Irma Virjo toteaa. Kun tuli vuosi 1998 ja maailmankongressi Dublinissa, hienoa kongressikeskusta ei ollut olemassakaan. Kongressi pidettiin surkeissa olosuhteissa isossa näyttelyhallissa, johon oli rakennettu ohuita väliaikaisia seinämiä. Samalla kun piti omaa esitelmäänsä, kuuli 4 5 lähikopeissa pidettävää esitelmää. Ja Irlannissa oli silloin paljon kalliimpaakin kuin Suomessa, Irma Virjo muistelee. Suomalaiset eivät luovuttaneet, vaan päättivät hakea alan eurooppalaista kongressia ja saivat viimein järjestettäväkseen vuoden 2001 Euroopan yleislääkärikongressin. Kongressi onnistui yli kaikkien odotusten ja houkutteli Tampereelle reilut 2 000 osallistujaa. Kansainväliset kongressit ovat Irma Virjon mukaan erittäin hyödyllisiä, sillä ne auttavat ymmärtämään sitä, mikä omalla alalla on tärkeää ja miten hienoa työtä Suomessakin tehdään. Turvallisuuskysymykset ja ympäristöasiat voivat vähentää kongressien osanottoa. Toisaalta ihmiset ovat kiinnostuneita muista maista. Ja Tamperehan on safe and pretty, niin kuin totesimme kongressiamme varten laaditussa laulussa.
Avoimet ovet 5.9.2010 8 9 Pirkanmaan musiikkiopiston nuoret soittajat viihdyttivät talossa vaeltelevaa väkeä. Tampere-talon 20-vuotisjuhlatunnelmia 18.9.2010 Ohjelmaosaston tuottaja Kaisu Liuhala antoi kävijöille vihjeitä taidesuunnistukseen ja kehotti myös osallistumaan balettilippujen arvontaan. Johdon sihteeri Lisa Nordenswan ja talouspäällikkö Marja Virta toivottivat taloon tutustujat tervetulleiksi ja kertoivat, mitä talossa tapahtuu. Tampere-talon entinen toimitusjohtaja Kaarina Suonio tervehti lämpimästi hänenkin aikanaan johdon sihteerinä työskennellyttä Lisa Nordenswania. Ison salin lavalle nousi iltapäivän aikana 43 innokasta karaokelaulajaa. Isäntänä toimi Kalervo Kummola. Sopraano Karita Mattila sai täpötäyden Ison salin itkemään ja nauramaan lämpimällä, huumorintajuisella ja ehdottoman upealla esityksellään. 2-vuotias Emma Sjöstedt oli perheensä mukana tutustumassa Tampere-taloon ja nautti välillä eväitä. Lasten ja nuorten sirkusja teatterityöpajat saivat aikaan keskittyneitä ilmeitä ja onnistumisen tunteita. Arttu Niskasaari ja Mirva Sihvonen olivat tulleet Helsingistä vierailulle Tampereelle jo lauantaina. Sunnuntaina jäi hyvin aikaa tutustua Tampere-taloon ja lounastaa. Tampere-talon pitkäaikainen kongressipäällikkö Anja Aarnio vierellään talon ensimmäinen kongressipäällikkö Leena Sipilä ja talon nykyinen kongressipäällikkö Erika Eischer. Arne Mikk Estonia-teatterista uppoutuneena keskusteluun Sirpa ja Jaakko Ryhäsen kanssa. Tampere-talon Ravintolat Kanresta Oy.n keittiöpäällikkö Juhana Paturi oli loihtinut yhdessä muun ravintolaväen kanssa juhlavieraille näyttävät ja herkulliset tarjoilut. Juhla-asuiset herrasmiehet, ohjelmapäällikkö Marko Stenström ja tekninen päällikkö Jyri Tervakangas, toivottavat Tampere Convention Bureaun Ella Kuulan tervetulleeksi. Markus Lehtisen johtama Tampere Filharmonia ansaitsi raikuvat aplodinsa. Orkesteri nautti ja yleisö nautti.
10 11 Paljastuksia talosta taiteilijan silmin Pääyhteistyökumppanimme Yhteistyö on arvostusta Yhteistyö, todellinen yhteistyö perustuu molemminpuoliseen arvostukseen. Me arvostamme yhteistyökumppaneidemme tuotetta, tervettä kaupallista toimintaa ja yhteiskuntavastuuta. He puolestaan arvostavat Tampere-taloa eri ominaisuuksineen. Arvostuksemme haluamme näyttää seisomalla julkisesti toinen toistemme tukena ja suosittelemalla toisiamme. Tampere-talon kaksi ensimmäistä vuosikymmentä ovat soljuneet sujuvasti yhdessä ystävien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Ystäviksi, tai ainakin tuttaviksi, laskemme lukuisat kävijät ja kuulijat. Yhteistyötä teemme useiden yrityskumppaneiden ja yhteisöjen kanssa. Yhteiskuntavastuu on muutakin kuin muodikas sana. Kumppanuuden eri muodoin panostamme henkiseen hyvinvointiin, henkilöstön ja asiakkaiden viihtyvyyteen ja yhteiskunnan vahvistamiseen myös kulttuuria tukemalla. Nuoret, vanhat ja ympäristö Näihin sanoihin kiteytyvät asiat, joita Tamperetalo haluaa erityisesti edistää. Päihteettömät ALiVe-konsertit, nuorten musiikkiharrastus Yhteistyöllä se sujuu: Tamperetalon puhtaudesta vastaavan SOL Palvelut Oy:n hymynaaman seurassa talon yhteistyökumppaneista huolehtiva markkinointipäällikkö Pirkko-Liisa Ollila. ja lapsiperheiden huomioiminen ovat aiheita yhteisiin tempauksiin kumppaneiden kanssa. Eläkeläiset saavat alennusta, ja sotaveteraanit kutsumme maksutta Tampere-talon tuottamiin konsertteihin. Talo on alansa pioneeri myös ympäristöasioissa ja saanut useita ympäristöpalkintoja. Etsimme aktiivisesti omaan toimintaamme soveltuvia energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Ensi vuoden alusta Tamperetalon käyttämä sähkö onkin Tammerkosken kuohujen vesivoimaa, kuluttavampien tuotantotapojen sijaan. Kumppanuus on parhaimmillaan tilanne, jossa input-output on tasapainossa. Hyvin johdettu yritys voi olla mallina kulttuuritehtaalle: tehokkuutta, loogisuutta, taloudellisuutta ja tuotteistamisen ideaa. Kulttuurin tuottaminen voi puolestaan opastaa yritystä luovaan johtamiseen, jossa käytetään järjen lisäksi myös tunneälyä ja kasvatetaan sosiaalista pääomaa. Yhteistyö on lähde, josta ammentaa voima arkeen. Pirkko-Liisa Ollila työstämään kuvia pilke silmäkulmassa. Prosessi sujui Lähdin alkukäynnistyksen jälkeen kuin lääkärillä käynti: 20 minuuttia per potilas. Pystyin vastaanottamaan enintään neljä ihmistä päivässä. Jotkut teettivät enemmän töitä sitten kotona, paikan päällä otetun valokuvan perusteella, kuvailee taiteilija Zsuzsa Demeter Tampere-talon henkilökunnasta tekemiensä muotokuvien syntyprosessia. Täytyy sanoa, että minulla oli hauskaa. Ja lisäksi pikatutustuin hienoihin ihmisiin. Jos osa malleista näyttää livenä kauniimmilta taikka nuoremmilta, sanokaamme että se on taiteilijan vika. Budapestissä syntyneen taidemaalarin tuotanto jakautuu pääasiassa akvarelleihin ja öljymaalauksiin. Punaisena lankana kulkee ihminen. Mielenkiintoiset kasvot herättävät aina maalarinviettini. Muotokuvat ystävistä, kollegoista, perheenjäsenistä ja merkkihenkilöistä muodostavat sen ytimen. Muotokuvista syntyy näyttely Vuonna 2008 Tampere-talon toimitusjohtaja Kalervo Kummolan aloitteesta päätettiin teettää talon entisten toimitusjohtajien, Carl Öhmanin ja Kaarina Suonion, muotokuvat. Tampereen Taiteilijaseura ehdotti pyynnöstämme muutamia taiteilijoita muotokuvien toteuttajiksi. Tutustuimme taiteilijaehdokkaiden työnäytteisiin ja päädyimme Zsuzsa Demeteriin, muistelee johdon sihteeri Lisa Nordenswan. Meitä viehätti erityisesti hänen kevyt, akvarellipainotteinen tekniikkansa. Ensivierailulta Zsuzsan ateljeehen jäi mieleen hänen kuvasarjansa vanhasta rouvasta. Kuvat olivat rentoja, luonnollisia ja hauskoja. Toimitusjohtajien muotokuvista alkaneesta tilaustyöstä syntyi kokonainen näyttely, kun Kaarina Suonio ehdotti Tamperetalon henkilökunnan ikuistamista kuviksi. Zsuzsan malliksi myöntyi lopulta kolmisenkymmentä talon työntekijää, Lisa Nordenswan kertoo. Toimitusjohtajien kuvat esiteltiin talon 20-vuotisjuhlassa 18. syyskuuta. Paljastuksia-näyttely oli esillä Tampere-talon Talvipuutarhassa lokakuun alkupäiviin. Työntekijät voivat halutessaan lunastaa omat kuvansa taiteilijalta pientä korvausta vastaan, mutta Callen ja Kaarinan muotokuvat jäävät taloon näyttelyn jälkeenkin, Lisa Nordenswan toteaa. Mukavaa saada entiset johtajat jälleen taloon, joskin kuviksi kolmannen kerroksen seinälle. He kuuluvat tänne meidän keskellemme. Taiteilija Zsuzsa Demeter ja toimitusjohtajien muotokuvat Paljastuksianäyttelyn avajaisissa.
12 EMMA SALOKOSKI JA MARIA YLIPÄÄ TARJA TURUNEN Xx SPAGHETTI WESTERN ORCHESTRA tulkitsee oopperaa ja taivuttaa tangoon Matti Salmisen laulu-ura alkoi jo kuusivuotiaana Turun Työväen lapsikuorossa. 1960-luvun alussa nuori laulaja sai pestin kavereiden perustaman bändin solistiksi. Eräänä keskiviikkoiltana minulle vain ilmoitettiin, että lauantaille on keikka tiedossa. Lupasin lähteä mukaan, mutta en omalla nimelläni. Matti Salminen luki sitten lauantaina Turun Sanomista, että tänä iltana orkesterin solistina esiintyy Esa Pasa. Radiosta kuunneltiin Lauantain toivotut, joita sitten illalla keikalla jo soitettiin. Matti Salminen esiintyi Turussa myös oopperaproduktioissa, muun muassa Madetojan Pohjalaisissa Matti Salminen 1962. Syksyllä 1966 hän muutti Helsinkiin ja sai kiinnityksen Suomen Kansallisoopperan kuoroon. Kansallisoopperan silloinen johtaja Alfons Almi totesi, että nyt tuli kallis mies taloon. Tarvitaan isoja kenkiä ja vaatteita pitkälle miehelle, Matti Salminen naurahtaa. Nuori laulaja pääsi taiteilijaapurahan turvin Saksaan ja Italiaan opiskelemaan. Näytönpaikka tarjoutui vuonna 1969, kun Matti Salminen pestattiin lyhyellä varoitus ajalla Don Carlokseen laulamaan kuningas Filipin rooli. Olin 24-vuotias. Siinä iässä ei ole vielä mitään menetettävää eikä mitään pelättävää. Lisäksi tiesin, että osaan tuon roolin jo ulkoa. Vuonna 1970 Matti Salminen esiintyi ensi kertaa Hampurin valtion oopperassa. Ja vuonna 1972 aloitin kahdeksan vuoden kiinnityksen Kölnissä, jonka jälkeen olen saanut tehdä töitä vapaana taiteilijana ympäri maailman oopperalavoja. Lauantaitanssit Esa Pasan tahdissa Muutama vuosi sitten tangolaulaja Esa Pasa nousi jälleen estradille Uittamon Tanssilavalla Turussa. Viime vuonna vietimme orkesterin kanssa runsaan viikon Saimaalla, missä esiinnyimme kuudella eri tanssilavalla. Ja kivaa oli, Matti Salminen lisää. Tampere-talosta on 20 vuodessa tullut laulajalle tuttu konserttipaikka. Joulukuussa Matti Salmisen seurasta saadaan nauttia kahtena iltana peräkkäin. Perjantai-illan konsertissa esittämiäni Wagnerin bassoaarioita voisi kutsua jokapäiväiseksi repertuaariksi. Lauantai- iltana laulan muita tunnettuja ooppera-aarioita sekä suomalaisia lauluja. Lauantai-illan päättävät tanssit Sorsapuistosalissa Esa Pasan ja Sointu-orkesterin tahdittamana. Ja nämä ovat sitten todellakin tanssit. Jos tanssilattialla ei ole väkeä, niin lopetan laulamisen heti, Matti Salminen naurahtaa. Tampere-talon edesmenneen ohjelmapäällikkö Jarmo Hakkaraisen sanoin: tehdään nyt sitten oikein kunnon pläjäys. Kansallisbaletin joutsenet tanssivat Tampere-taloon Suomen Kansallisbaletti vierailee 19. 21. marraskuuta Tampereella kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Joulukuussa 1990 nähtiin Pähkinänsärkijä, nyt vierailuohjelmana on baletin taiteellisen johtajan Kenneth Greven tuore versio klassikkobaletista Joutsenlampi. Greven Joutsenlampi, joka perustuu Lev Ivanovin ja Marius Petipan perinteiseen koreografiaan, kantaesitettiin Prahan Kansallisbaletissa keväällä 2009. Suomen Kansallisbaletissa se sai ensiiltansa saman vuoden syksyllä. Tarinaa on tiivistetty nykypäivän katsojan toiveiden mukaisesti, Kenneth Greve kertoo. Hän halusi muokata teoksen juonesta ymmärrettävämmän, mutta samalla säilyttää mukana klassiset elementit. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi prinssi ihastuu lintuun. Minun versiossani prinssi kohtaa Odetten kauniin naisen muodossa. Kahden ja puolen tunnin mittaiseksi lyhentyneessä baletissa on säilytetty klassiset elementit mukana on mm. rakastettu pikkujoutsenten tanssi mutta lisäksi Greve on luonut joutsenhahmoille uutta liikemateriaalia. Myös näyttämökuva on siirretty tälle vuosituhannelle, tunnelmaa luodaan upeiden valojen lisäksi mm. videoprojisoinneilla. Joutsenlammen lavastuksen ja puvut on suunnitellut Karin Betz. Valaistuksesta vastaa Mikki Kunttu, joka on suunnitellut valaistuksia useisiin mm. Suomen Kansallisoopperan oopperoihin ja baletteihin sekä Eurovision laulukilpailun finaaliin 2007. Syksyn tähtihetkiä To 14.10. klo 19.00 Iso sali EMMA SALOKOSKI JA MARIA YLIPÄÄ Omani uni Liput alk. 29/opisk. 25 Ti 19.10. klo 19.00 Iso sali ALIVALTIOSIHTEERI Suomen virallinen ohjelma 20 vuotta Parhaat sketsit ja svengaavinta musiikkia Riku Niemi Cool Mambo, solisteina Jorma Kääriäinen, Sinikka Sokka, Marjo Leinonen ja Kari Peitsamo Liput alk. 29 /Televisioidaan La 23.10. klo 19.00 Pieni sali NÄÄSBOYS-KVARTETTI 20-vuotisjuhlakonsertti Liput alk. 25/opisk. ja eläkel. 21 Su 24.10. klo 16 ja 19 Pieni sali PAULA KOIVUNIEMI Rakkaudesta Liput alk. 30 Su 31.10. klo 19.00 Iso sali KAARTAMO - KUUSTONEN KETTUNEN & HOEDOWN Uutta, vanhaa ja lainattua Liput alk. 29/opisk. 24 To 4.11. klo 19.00 Iso sali SPAGHETTI WESTERN ORCHESTRA Maailmankuulu länkkärimusiikkishow, jossa luodit vinkuvat ja hevoset hirnuvat Ennio Morriconen klassikkosävelmien tahtiin Liput alk. 39/49 Su 14.11. klo 19.00 Iso sali KOLMAS NAINEN Sydänääniä Liput alk. 30 ALIVALTIOSIHTEERI Ke 17.11. - To 18.11. Pe 19.11. Sorsapuistosali MARIA LUND -show It s a Man s World or is it? Buffet klo 19.00, alk. 20 /hlö; pöytävaraukset lipputoimistosta. Ovet ja baari avataan klo 20.30 Esitys klo 21.00, liput alk. 40 Kysy myös pikkujoulupakettia! Pe 19.11. klo 19.00 Su 21.11. klo 13.00 ja 19.00 Iso sali TSHAIKOVSKI: JOUTSENLAMPI Suomen Kansallisbaletti Koreografia Kenneth Greve Tampere Filharmonia Johtaa Vello Pähn Liput alk. 31 57, eläkel. 26 52, opisk. ja koulul. 18 44, lapset alle 13 v. 14 26 Su 21.11. klo 19.00 Pieni sali KAUKO RÖYHKÄ INTIMISSIMO Liput alk. 26/opisk. 22 Ke 24.11. klo 19.00 Pieni sali Pro Musica Säätiön VUODEN NUORET MUUSIKOT Lauri Kankkunen, sello Justas Stasevskij, piano Liput alk. 15/eläkel. 12/opisk. 7 Ti 30.11. klo 19.00 Iso sali NUORUUTENI LAULUT Rakkaita lauluja eri vuosikymmeniltä Tampereen Lastenklinikan Tuki ry:n hyväntekeväisyyskonsertin solisteina mm. Maria Lund ja The Sound of Music musikaalin lapsitähdet, Olli Lindholm, Mikko Alatalo, Heikki Hela, Susanna Hietala, Heikki Salo ja Aku Sajakorpi Janne Viitaniemen orkesteri KAUKO RÖYHKÄ Liput alk. 35 MATTI SALMISEN SEURASSA Pe 3.12. klo 19.00 Iso sali Tampere Filharmonia Hannu Lintu, kapellimestari Matti Salminen, basso Wagner-ohjelma, mm. aarioita oopperoista Lentävä hollantilainen, Parsifal sekä Tristan ja Isolde Tuotanto Tampere Filharmonia Liput alk. 25/ eläkel. ja opisk. 15 Ma 6.12. klo 15.00 Iso sali TUTTI-ORKESTERI Jääkuningattaren linnan juhlat Liput alk. aikuiset 15/ lapset alle 13 v. 10 Ke 8.12. klo 19.00 Pieni sali BRAVADE- NOKKAHUILU KVARTETTI TEPPO LAMPELA, KONTRATENORI Atmospheres; Byrd, Tallis, Taverner, Luzzaschi, Bach, Vaughan Williams, Ishii, Räisänen Liput alk. 22/opisk. ja eläkel. 18 To 9.12. klo 20.30 Iso sali TARJA TURUNEN What Lies Beneath Liput alk. 28/32 BRAVADE La 11.12. klo 19.00 Pieni sali JORMA UOTINEN Voilà! Liput alk. 29 JORMA UOTINEN 28.-29.1.2011 TAMPERE BEATLES HAPPENING www.beatles.fi Ensi-ilta 5.3.2011 W.A. Mozart: TAIKAHUILU Tampereen Ooppera www.tampere-talo.fi/taikahuilu La 4.12. klo 18.00 Iso sali Tampere Filharmonia Hannu Lintu, kapellimestari Matti Salminen, basso Pauliina Linnosaari, sopraano Ville Rusanen, baritoni Tunnettuja ooppera-aarioita ja suomalaisia lauluja; mm. Mozart, Verdi, Madetoja, Merikanto, Sibelius Liput alk. 25 La 4.12. klo 20-23 Sorsapuistosali Tanssit Matti Salminen & Sointu-orkesteri Liput alk. 25 Kysy myös pikkujoulupakettia! maria lund KAARTAMO KUUSTONEN KETTUNEN LIPUNMYYNTI n Tampere-talon lipputoimisto Yksittäisliput puh. 0600 94500 (1,26 /min.+pvm) lipputoimisto@tampere-talo.fi Ryhmät (väh. 15 hlöä) puh. (03) 243 4501 ryhmamyynti@tampere-talo.fi n Lippupiste Puh. 0600 900 900 (1,75 /min.+pvm) www.lippu.fi Tuotanto Tampere-talo Tapahtumakalenterimme osoitteessa www.tampere-talo.fi sisältää tiedot myös Tampere Filharmonian konserteista ja muiden tuottajien Tampere-talossa järjestämistä konserteista. Muutokset mahdollisia
Minun Tampereeni M inun Tampereeni ei ole Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011, vaan se on Suomen pysyvä Kulttuuri- pääkaupunki. Se on kaupunki, joka ei panosta kymmeniä miljoonia yhteen, ohikiitävään vuoteen, vaan rakentaa pysyvää. Tähän pysyvään kuuluvat kaupungin lukuisat teatterit ja festivaalit, kirjastot, museot, kirkot ja helmenä Tampere-talo. Tampere-talo, jossa järjestetään valtava määrä erilaisia kokouksia, kongresseja ja konsertteja. Siellä soittaa myös Suomen paras sinfoniaorkesteri, Tampere Filharmonia, joka keväisin on mukana Tampereen Oopperan esityksissä. Orkesterista tulee vielä maailmankuulu, jota tullaan eri puolilta maailmaa Tampere-taloon kuuntelemaan. Samoin arvelen, että tamperelainen teatteri, Teatterikesä ja Elokuvajuhlat tulevat saavuttamaan nykyistä paljon suuremman suosion. Kulttuuriin kuuluu myös ruumiin kulttuuri, jonka harjoittamiseen Tampereella on lukuisia tiloja, vaikkakin lisää kaivataan. Ruumiin ja hengen kulttuurin yhdistävänä jättipyhättönä näen jo silmissäni Tampereen Monitoimihallin. Näin minä näen kotikaupunkini ja tällainen on minun Tampereeni, jota haluan olla mukana kehittämässä. Kalervo Kummola www.tampere-talo.fi