VUOSIKERTOMUS 2006. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 20-vuotta auttamisen iloa

VUOSIKERTOMUS 2006 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 20-vuotta auttamisen iloa

Sisällysluettelo Alkusanat...3 Suomen UFF -yhdistys...4 Kehitysyhteistyö...5 Toiminta Afrikassa...6 UFF:n tukemat hankkeet kehitysmaissa...7 Humana People to People...12 Etelän kumppanit...13 Taloudellinen apu...15 Vaateapu...16 Vapaaehtoistyö...17 Toiminta ja varainhankinta Suomessa...19 Talous...26 Vuoden 2006 hallinto ja organisaatio...28 Yhteistyötahot...29 Yhteystiedot...30 Lahjoitustili: Lahjoitustili: UFF Varainkeruu UFF Varainkeruu Nordea 200118-390539 Nordea 200118-390539 Lupa: OKH8A Lupa: OKH8A Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: JV-Paino Oy

Alkusanat Apu tavoittaa suuren joukon kehitysmaissa Arjen kehitysaputeot Suomessa auttoivat kehitysmaissa liki kolmea miljoonaa ihmistä, jotka olivat mukana UFF:n v. 2006 avustamissa kohteissa. Avun suoria loppuhyötyjiä (n. 333 000 henkilöä) olivat UFF:n tukemien koulujen ja oppilaitosten opiskelijat, esikouluopetusta saaneet, lastenavun, valistustoimintaan ja muihin tilaisuuksiin osallistuneet, aids-tukikeskuksien vastaanotoilla käyneet, projektien kouluttamat vertaistukijat, ohjaajat ja vapaaehtoiset, sekä vaatemyynnin työllistämät pienyrittäjät. Epäsuoria hyötyjiä (n. 2 500 000 ihmistä) ovat opettajaopiskelijoiden sekä jatkokoulutettavien opettajien opettamat peruskoululaiset, hankkeissa osallisina olevien suorien loppuhyötyjien ydinperheet, paikallisten vertaistukijoiden, ohjaajien ja vapaaehtoisten tavoittamat henkilöt sekä varainhankinnan pienyrittäjien perheenjäsenet. Koska koulutus tarjoaa ihmisille kestävää osaamispääomaa ja luo edellytyksiä yhteiskunnan pysyvälle kehitykselle, on juuri oppimisen tukeminen punainen lanka UFF:n kehitysyhteistyössä. Lapsia UFF auttaa esikouluin, terveyttä edistäen, vanhempia valistaen ja koko yhteisöä kehittäen. Kouluvalmiuksia parantavan esikouluopetuksen lisäksi avustusohjelmassa on mukana opetustoimintaa aina ammatilliseen, tekniseen, opisto- ja korkeakoulutasoon saakka. Tutkintokoulutuksen ohella UFF tukee valistustyötä ja vertaistukitoimintaa, joilla on erityisen suuri rooli esimerkiksi ennaltaehkäisevässä terveystyössä ja HIV/AIDS-tukitoiminnoissa. Kehitysyhteistyö sysää liikkeelle myönteisiä kehityskierteitä. Apu vahvistaa avunsaajia ja heidän asemaansa omassa elämässään, joillekin avulla voi olla jopa käänteentekevä vaikutus. Avun merkitys on usein suurin kaikkein köyhimmille. Perheen toimeentulo voi ratkaista lapsen mahdollisuuden saada olla lapsi ja käydä koulua, köyhän perheen lapsen koulunkäynti voi olla riippuvainen vain esimerkiksi siitä onko lapsella vaatetta ylle. Koulunkäynti vähentää lapsiäitiyttä. Äitien koulutus puolestaan parantaa tyttöjen asemaa. Ennaltaehkäisevä terveysvalistus voi säästää jopa lapsen tai aikuisen hengen, hiv/aids-tiedottamisen ansiosta entistä harvempi lapsi jää orvoksi. Inhimillisten vaikutusten lisäksi kehitysyhteistyöllä on parhaimmillaan laajoja ja pitkäkestoisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Luku- ja kirjoitustaidottoman on vaikea osallistua ja vaikuttaa yhteisössään. Koulutus lisää tasa-arvoa ja vähentää äärimmäistä köyhyyttä. Köyhyyden väheneminen lisää kansanterveyttä. Tasa-arvo parantaa naisten ja tyttöjen asemaa. UFF:n kehitysyhteistyön ansiosta yhä useampi kehitysmaan kansalainen voi olla aktiivinen toimija perheessään ja yhteiskunnassaan. Lastenlähettiläät-ohjelman avulla haluamme auttaa vieläkin useampia UFF avustustyö on tutkitusti tuloksekasta ja oikein kohdennettua (Review of the Finnish non-governmental organisations and the the coherence of their educational projects with the macro processes in developing countries, 2003 Mundo Oy Ltd). Historian ensimmäisen OPEC-kehityspalkinto globaalista kehitystyöstä jaettiin vuonna 2006 ja se osoitettiin UFFja Humana-yhdistysten kehitysyhteistyölle. Kahdessa vuosikymmenessä suomalaisten tuki on tavoittanut UFF: n kautta miljoonia kehitysmaiden kansalaisia. Haluamme kuitenkin auttaa vielä enemmän, sillä päivittäisessä työssä kehitysmaissa näemme jo olemassa olevien avustushankkeiden ympärillä paljon ihmisiä, joita apumme ei vielä tavoita. Teemme kehitysmaissa Lastenaputyöksi kutsumaamme yhdyskuntatyötä. Tähän toimintaan sisältyy mm. ennaltaehkäisevää terveysvalistusta, esikouluopetusta, aikuisten lukuopetusta ja klinikkapalveluja. Koska lapset ja koti ovat usein äidin vastuulla, kohdentuu Lastenaputyö ensisijassa juuri heidän hyväkseen. Nyt kysynkin sinulta: onko Sinulla mahdollisuus olla vakituinen kuukausilahjoittaja, olla mukana osana turvaverkkoa kehitysmaiden lapsille ja äideille? Jos vastauksesi on myönteinen, liity kasvavaan joukkoon UFF:n Lastenlähettilääksi! www.uff.fi Maailmaa voi parantaa monella tapaa, toteuta oma tapasi meidän kanssamme! Kiittäen, Virve Kivi Toiminnanjohtaja Lahjoitustili: 200118-390539 Keräyslupa: OKH8A

Suomen UFF yhdistys Auttamisen iloa! U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf (UFF) on riippumaton, vuonna 1987 perustettu suomalainen, yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa kehitysmaissa sekä tiedottaa kehitysmaista ja kehityskysymyksistä kotimaassa. Tavoite Tarjota tasavertaisia mahdollisuuksia kaikille. Vähentää laajalle levinnyttä köyhyyttä kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen kautta. Tehtävä Niiltä joilla on, niille joilla ei ole. Hyvinvoivilta sairaille. Varaston vartijoilta tyhjille vatsoille. Vapailta niille, joilta vapaus puuttuu. Sinulta heille kaikille. Arvot Inhimillisten- ja ympäristön voimavarojen kestävä käyttö ja kehitys, terveys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Toimintatapa UFF:n tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys kerää varoja kehitysyhteistyöhön vaatekierrätyksellä. UFF kerää yksityisten ihmisten vaatelahjoituksia keltaisilla ja vihreillä keräyslaatikoilla eteläisen Suomen alueella. Yhdistyksen lajittelukeskuksessa Nurmijärven Klaukkalassa vaatteet lajitellaan niin, että kukin vaatekategoria voidaan mahdollisimman tehokkaasti käyttää hyödyksi kehitysyhteistyössä. Osa vaatteesta lahjoitetaan afrikkalaisille yhteistyökumppaneille varainhankintatarkoitukseen. Suuren osan vaatteesta UFF-yhdistys myy vähittäis- ja tukkumyynnissä. Näin lippalakki muuttuu lukuopetukseksi ja pystytään vastaamaan oikeaan kehitystarpeeseen. Kansalaisten tuki UFF:n työlle on vaatelahjoitusten muodossa kasvanut pitkäjänteisesti vuosi vuodelta. UFF:n vaatekierrätysprosessista hyötyvät ensisijaisesti kohdemaiden köyhät ihmiset. Toiminnasta jää kuitenkin selkeitä hyötyjä myös kotimaahan. Lähes 6 miljoonaa kiloa käytöstä poistettua vaatemateriaalia päätyy edelleen hyötykäyttöön UFF:n kierrätyspalvelun kautta. Kierrätysprosessin läpivienti pitää yllä kotimaassa noin puolitoista sataa vakituista työpaikkaa. Yhdistys ei käytä kierrätyspalvelun tuottamiseen mitään julkisia tukia. Yhdistyksen tiedotus- ja kansainvälisyyskasvatuskampanjat ovat saavuttaneet tuhansia suomalaisia.

Kehitysyhteistyö 2006 Rahaa ja vaatteita etelään Suomen UFF -yhdistys lähettää avustuksina kehitysmaihin rahaa ja vaatteita. Myös vaateavustukset palvelevat kohdemaassa pääosin yhteistyöyhdistyksen varainhankintaa. Vuonna 2006 UFF yhdistys lähetti rahallista apua neljään vastaanottajamaahan: Mosambikiin, Malawiin, Sambiaan ja Intiaan yhteensä 1 572 600. Kaikki kohdemaat lukeutuvat maailman köyhimpiin maihin. Vaateavustukset lähetettiin Mosambikiin ja Malawiin, yhteensä lähes 1,3 miljoonaa kiloa. Suomen UFF:n ja muiden Humana People to People -liikkeen jäsenyhdistysten yhteistyöhankkeet auttavat maailman köyhimpien maiden ihmisiä ruohonjuuritasolla, juuri niitä luku- ja kirjoitustaidottomia ja rahattomia, joiden mahdollisuudet ovat kaikkein vähäisimmät. Vaikka käytetty vaate on pääasiassa avun tuottamisen väline, on se myös toisaalta apua sellaisenaan. Näin on esimerkiksi Mosambikissa, missä vaatteista on edelleenkin konkreettisesti pulaa. Käytetty vaate on ihmisarvoinen vaihtoehto, kun rahaa on käytettävissä äärimmäisen vähän. Kierrätyksellä eroon köyhyydestä UFF lähettää vaateavustuksia sellaisiin kohdemaihin, joiden lainsäädännössä paikallisten hyväntekeväisyysyhdistysten varainhankintaa tukevan vaateavun vastaanottaminen on sallittu. Myös paikallisesti vaatekierrätyksellä kerätyt varat käytetään koulutuksen ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Vaateapu jo sinällään myös työllistää paikallisia ihmisiä ja tuo ansaintamahdollisuuksia sellaisille ihmisryhmille, joiden ei olisi muutoin mahdollista ryhtyä harjoittamaan ammattia tai liiketoimintaan. Tämä ruohonjuuritason liiketoiminta on monelle perheelle ja erityisesti monille naisille tapa ansaita ja löytää tie taloudellisesti parempaan huomiseen. On laskettu, että jokainen eurooppalainen vaatekeräyspiste tuo yhden työpaikan Afrikkaan. Osaamista ja tiedonvaihtoa molempiin suuntiin UFF käy jatkuvaa vuoropuhelua etelän kumppaniensa kanssa esimerkiksi avustusvaatteiden laatuvaatimuksista ja lähetettävistä määristä. Aika ajoin Suomen UFF:ssä myös työskentelee määräaikaisesti etelän kumppanien lähettämiä afrikkalaisia työntekijöitä, jotka opastavat pohjoista kumppaniaan oman maansa avustustarpeen oikeanlaisessa tyydyttämisessä. Paikallisten kierrätysasiantuntijoiden lisäksi UFF:ssä työskentelee tai vierailee ajoittain afrikkalaisia projektihallinnon harjoittelijoita ja muita asiantuntijoita erilaisten oppimis- ja tiedotusprojektien yhteydessä.

Toiminta Afrikassa Suomen UFF työskentelee kehitysmaissa yhteistyössä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. UFF: n tärkein tehtävä paikan päällä on työn tulosten monitorointi, arviointi, raportointi, kehittäminen sekä uusien ohjelmien kartoittaminen. Paikalliset kumppanit vastaavat kehitysyhteistyöprojektien toteutuksesta ja hallinnosta kohdemaassa. UFF ei pääsääntöisesti lähetä kehitysmaihin omia henkilöitä, vaan käyttää paikan päällä asuvia asiantuntijoita sekä tukee paikallisten ihmisten kouluttautumista projektien hallinta- ja toteutustehtäviin. Tarvittaessa Suomen UFF voi lähettää myös suomalaisia eritysasiantuntijoita, jos projektin sisältö sitä edellyttää, eikä kyseistä asiantuntemusta löydy paikan päältä. Pääasiallisesti Suomen UFF tekee yhteistyötä kehitysmaissa muiden Humana People to People -järjestöverkostoon kuuluvien yhdistysten kanssa. Yhteistyötä tehdään laajasti myös muiden kansalaisjärjestöjen sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä niin etelässä kuin pohjoisessakin. Hyvät kokemukset ovat kannustaneet monipuolistamaan yhteistyötä entisestään muiden toimijoiden kanssa. Paikalliset yhdistykset raportoivat työstään ja projektien edistysaskeleista Suomen UFF -yhdistykselle säännöllisesti neljännesvuosittain. Vuosittain Suomen UFF tekee avustuskohteilleen arviointi- ja seurantamatkan, jolloin kuluneen vuoden tuloksia arvioidaan yhdessä paikan päällä. Arvioinnissa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä mittareita. Laadun arvioinnissa käytetään esimerkiksi osallistavia arviointimenetelmiä.

UFF:n tukemat hankkeet kehitysmaissa OPETTAJAOPISTOT UFF-yhdistys on suunnannut suurimman osan avustaan opetukseen ja koulutukseen. Maaseudun ja kaupunkien eriytyminen ei ole vain rikkaiden maiden ongelma, vaan kehitysmaissa tämä ongelma on jopa suurempi. Köyhissä maissa kuten Mosambikissa ja Malawissa kouluttautunut väki hakeutuu usein kaupunkeihin mukavuuksien ja paremman toimeentulon perässä, koska heillä on siihen mahdollisuus. He eivät useinkaan halua palata maaseudulle vaatimattomiin ja vaikeisiin työolosuhteisiin ja näin maaseudun ihmisten tietotaso pysyy alhaisena. UFF tukee opettajaopistoja, jotka kouluttavat opettajia nimenomaan maaseudulle. Nämä opettajat kykenevät aloittamaan ja ylläpitämään opetustoiminnan hyvinkin puutteellisissa olosuhteissa. Näillä tulevaisuuden opettajilla on kaksijakoinen tehtävä: kouluttaa lapsia tasavertaisina muun maailman lasten rinnalla kantamaan vastuuta kehittyvästä kansakunnastaan sekä antaa kehityksen ensi apua yhteisöille. Opettajat saavat koulutuksen myös erilaisten kerhojen ja vapaa-ajan toimintojen järjestämiseen. Opettajaopiskelijat osallistuvat opiskeluaikanaan lukutaito-, tietokone-, yrittäjyyskurssien, esikoulujen, valistustoiminnan, näytelmä- ja kuorokerhojen ym. kerhojen pyörittämiseen. Näiden kerhojen avulla mm. lukutaito, hiv/aids-tietous, muu terveystieto ja tieto naisten ja lasten oikeuksista leviävät tehokkaasti kyläyhteisöihin. Opettajaopistojen tehtäviin kuuluu myös tiedon välittäminen jo opettajanvirassa toimiville opettajille ja tätä kautta myös yhteisöille. Tieto välittyy täydennyskoulutusten ja erityisten pedagogisten resurssikeskusten kautta. Täydennyskoulutuksia järjestetään alueen opettajille yhdessä paikallisten kouluviranomaisten sekä muiden järjestöjen kanssa. Täydennyskoulutusten tavoitteena on lisätä opettajien voimavaroja ja opetuksen laatua. Opetuksen laadun parantamiseen tähtäävät myös pedagogiset resurssikeskukset, joita perustetaan peruskoulujen yhteyteen. Niiden varustuksiin kuuluvat pieni kirjasto, muutama tietokone, televisio, videot ja radio. Resurssikeskuksista opettajat voivat helposti hankkia lisämateriaalia ja -tietoa opetukseensa. Resurssikeskuksissa järjestetään myös tietokonekursseja sekä seminaareja eri aihealueista myös muille kiinnostuneille. Opintojen yleisrakenne Opettajakoulutus kestää 2,5 vuotta ja koostuu kahdeksasta jaksosta. Jokaisella jaksolla on oma aiheensa: 1. Maailma, jossa elämme (3 kuukautta) 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kotimaani Mosambik/Malawi (3 kuukautta) Rakennamme ja huollamme kouluamme (1 kuukausi) Ensimmäinen työharjoittelujakso (puolipäivää) ja opinnot (puolipäivää) (5 kuukautta) Erikoistuminen ja yhteisötyö (5 kuukautta) Pedagoginen resurssikeskus (0,5 kuukautta) Toinen työharjoittelujakso kyläkoulussa ja opinnot (11 kuukautta) Loppukokeet (1,5 kuukautta) Opiskelijat voivat erikoistua seuraaviin pääaineisiin ja sivuaineisiin: Yhteiskuntatiede / liikuntakasvatus ja yhteiskunta- / siveysoppi Portugalin kieli / musiikki Matematiikka / luonnontiede Englannin kieli / kuvaamataito ja käsityöt Muita aineita ovat viestintä, historia, maantiede, kielitiede, koulutuksen

sosiologia, didaktiikka, pedagogiikka, psykologia ja sosiaaliset tieteet, kouluhallinto. UFF:n tukemat opettajaopistot vuonna 2006: Cabo Delgadon opettajaopisto, Mosambik Chimoion opettajaopisto, Mosambik Gazan opettajaopisto, Mosambik Inhambanen opettajaopisto, Mosambik Macusen opettajaopisto, Mosambik Maputon opettajaopisto, Mosambik Nacalan opettajaopisto, Mosambik Niassan opettajaopisto, Mosambik Chilangoman opettajaopisto, Malawi OPETTAJA- KORKEAKOULU One World University on Maputon läheisyydessä sijaitseva alemman asteen korkeakoulu. Oppilaitoksesta valmistuneet työskentelevät opettajina opettajaopistoissa tai muissa koulutusinstituutioissa. Koulutusohjelmaan kuuluu 1,5 vuotta opintoja korkeakoululla ja 1,5 vuoden työharjoittelujakso opettajaopistossa. Opiskelijat ovat pääosin kotoisin Mosambikista ja Angolasta. Useimmat heistä ovat aiemmin valmistuneet jostain ADPP Mosambikin tai ADPP Angolan opettajaopistoista ja heillä on jo kokemusta peruskoulun opettajan ammatista. Korkeakoulu hyödyttää myös ympäröivää yhteisöä. Opiskelijat antavat englannin kielen ja tietokoneopetusta paikallisille nuorille. Lisäksi opiskelijat luennoivat lähialueiden kouluissa niistä aiheista, joista ovat itse tehneet tutkimusta. Vuonna 2006 tehtiin mittavat rakennusurakat opettajakorkeakoulun siirtämiseksi Maputon väliaikaisista tiloista Changalaneen. Changalanen opettajakorkeakoulu pyritään rakentamaan kestävän kehityksen periatteiden mukaisesti ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja valiten. Tuettu opettajakorkeakoulu vuonna 2006: One World -opettajakorkeakoulu, Mosambik AMMATILLINEN KOULUTUS Nuorille annettava ammatillinen koulutus on ollut tärkeä osa Humana People to People liikkeen toiminnassa. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Ammattitaitoisesta työväestä hyötyy ylipäätään koko kehittyvä valtio. Mosambikin ADPP-yhdistyksen ammattikouluissa voi suorittaa perustutkinnon seuraavilla koulutusaloilla: maatalousala, liiketalous, rakentamisala ja hotelli- ja matkailuala. Koulutus seuraa kansallista ammattikoulutuksen rakennetta ja siihen voivat osallistua 7. luokan päästötodistuksen saaneet henkilöt. Koulutuksen kesto on alasta riippuen 1 vuosi tai 2 vuotta. Kaksivuotisen ammatillisen peruskoulutuksen aikana oppilas suorittaa myös 8.-10. luokan opinnot. Opintoihin kuuluu teoriaa ja käytännön harjoituksia. Lisäksi koulutukseen kuuluu enintään 6 kuukauden mittainen työssäoppimisjakso paikallisessa yrityksessä. Yhteistyötä tekevät yritykset ovat arvokkaita kumppaneita ammattikouluille, sillä ne tarjoavat opiskelijoille todellisen kosketuspinnan liike-elämään. Yhteiset opinnot ovat kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa: portugalin kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, englannin kieli, historia, biologia, maantieto, yhteiskuntatieto, liikunta, tietojenkäsittely, yritys/hallintotieto, kirjallisuus. Ammatilliset oppilaitokset ovat sisäoppilaitoksia. Sisäoppilaitoksen sääntöihin kuuluu, että opiskelija osallistuu koulun kunnossapitoon ja säännöllisin vuoroin auttaa koulun keittiössä ruoan valmistuksessa. UFF:n projekteilla tästä on muodostunut merkittävä projektin kestävyyden ja paikallisen omistajuuden osatekijä. Iltaisin ja viikonloppuisin opiskelijoille on järjestetty vapaa-ajanohjelmaa joka vaihtelee urheilusta, puutarhanhoidosta, keskusteluryhmistä, kieliopinnoista tietokoneopetukseen. Tuetut ammattikoulut vuonna 2006: Bilibizan maatalouskoulu, Mosambik Itoculon cashewpähkinän tuotanto- ja koulutuskeskus, Mosambik Nacalan ammattioppilaitos, Mosambik

Katulapsikoulut Koulu tarjoaa 8-20-vuotiaille lapsille ja nuorille peruskouluopetusta luokilla 1-7. Suurin osa lapsista on orpoja tai he tulevat köyhemmistä perheistä. Peruskoulutuksen lisäksi lapsille ja nuorille annetaan pienimuotoista teknistä ja kädentaitoihin liittyvää koulutusta sekä kulttuuriopetusta (mm. puunveistoa, huonekalujen tekoa, puiden istutusta, ompelua, kirjailua, englannin kieltä, draamaa ja tanssia), joista on lapsille myöhemmässä vaiheessa hyötyä toimeentuloa hankkiessaan. Koulu kiinnittää erityisesti huomiota tyttöjen koulutukseen, jota edistetään yhteisökampanjoilla. Oppilaat saavat myös ravitsemusoppia: he oppivat tuottamaan ja valmistamaan monipuolista ruokaa. Kouluilla on tätä varten sikoja ja/tai vuohia sekä omaa viljelysmaata, jossa viljellään maissia sekä kasvipuutarha, jossa kasvatetaan tomaatteja, sipulia, pinaattia jne. Katulapsikoulun oppilaat osallistuvat myös koulurakennusten ja kalusteiden kunnostukseen ja ympäristön siistimiseen. Koululla järjestetään lisäksi erilaista kulttuuriohjelmaa ja muita tapahtumia ympäröivien kylien asukkaille. Koulua ympäröivän yhteisön jäsenille on tarjolla omaa ohjelmaa: esimerkiksi koulut järjestävät aikuisille iltaoppitunteja, jotka tähtäävät peruskoulun oppimäärän suorittamiseen. Lisäksi kouluilla on erityinen naistenkerho, joka kannustaa naisia elinkeinon harjoittamiseen, kuten puutarhanhoitoon, leivän leivontaan tai ompelutöihin. Tuetut katulapsikoulut vuonna 2006: Chimoion katulapsikoulu, Mosambik Nacalan katulapsikoulu, Mosambik Lastenapu / YHTEISÖKEHITYS Lastenavun päätavoitteena on valistaa paikallisia perheitä hygienia- ja terveysasioissa, koulutuksessa, ruokaturvaan ja ravintoon sekä ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Valistuksen avulla perheiden elinolot kohenevat. Usein pelkkä säännöllinen käsien pesu ja saippuan käyttö lisää perheiden ja erityisesti lasten hyvinvointia merkittävästi. Lastenapu tekee aktiivisesti töitä malarian, koleran ja hiv/aidsin ehkäisemiseksi. Usein lastenavulla on oma terveysklinikka, joka tarjoaa turvallisia terveydenhuollon peruspalveluita ympäröivän alueen ihmisille. Toimintaan kuuluu olennaisena osana hiv/aidsin vastainen taistelu. Ohjelma kiinnittää erityistä huomiota orpoihin ja heidän huoltajiinsa, joille jaetaan myös ruoka-apua. Lääkehoitoa ja konsultaatiota saavat hiv-positiiviset ja aidsiin sairastuneet. Lastenavun esikouluopetuksessa ja aikuisten lukuopetuksessa paikallisen opettajaopiston opiskelijat saavat opetusharjoitusta ja paikallinen yhteisö hyötyy monin tavoin. Lukutaidon lisääntyessä esimerkiksi aids-tietous saavuttaa useampia ihmisiä. Lukutaito avaa monia uusia portteja eivätkä ihmiset ole enää toisen käden tiedon tai pahimmassa tapauksessa taikauskon varassa. Lastenavun esikoulu puolestaan mahdollistaa lasten päivähoidon,

jolloin vanhemmilla on mahdollisuus työskennellä ja erityisesti perheiden vanhimmat tyttäret vapautuvat lastenkaitsemisvelvollisuudesta ja pääsevät kouluun. Lastenapuhankkeet järjestävät myös toimeentuloa tukevia toimintoja kuten naisten kerhoja, joissa naisia aktivoidaan pienimuotoisten elinkeinojen harjoittamiseen. Naiset ovat esimerkiksi perustaneet kanankasvattamon, myllyn, leipomon, vihannesten myynnin. Ruokaturvaohjelma auttaa perheitä valmistautumaan viljelyskauteen ja kehottaa kaikkia perustamaan pienen vihannespuutarhan. Vihannesten avulla perheet saavat lisäravintoa ja vaihtelua ruokavalioonsa. Ympäristön suojelemiseksi yhteisöjä opastetaan puunistutukseen ja taimitarhojen perustamiseen. Yhteisö kaataa puuta hiilen valmistusta varten. Aikaisemmin kaadettujen puiden tilalle ei ole istutettu uusia taimia. Tältä osin lastenapuhankkeet pyrkivät pysyvän muutoksen luomiseen. Puunistutuksella myös vähennetään eroosiota. Tuetut lastenapuhankkeet vuonna 2006: Lastenapu ja ympäristö, Sambia Nacala, opettajaopiston yhteydessä Yhteisökehitysohjelmat, Intia Hiv/aids-työ Hiv:n leviämistä estetään erityisten HOPE-hankkeiden avulla. Tavoitteena on vähentää hiv-infektioiden ja muiden sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden määrää erityisten ennaltaehkäisy- ja hoito-ohjelman avulla. Yhteisöjä avustetaan reagoimaan ja vaikutta- maan epidemiaan riskikäyttäytymistä muuttamalla. HOPE-hankkeeseen kuuluu aids-tukikeskuksia, klinikoita, sosiaalikeskuksia ja kerhotoimintaa. Lisäksi vapaaehtoiset avustavat neuvonnassa ja valistamisessa. Erityishuomiota kiinnitetään koululaisiin, hiv/aidsin saaneiden ihmisten elämän helpottamiseen ja parantamiseen, äiti-lapsi -tartuntoihin, seksityöläisiin, sairastuneiden kotihoidontukeen, terveyspalveluihin ja valistuskampanjoihin. Aids-tukikeskuksessa annetaan tietoa sukupuolitaudeista ja ohjeita siitä, kuinka hiv-infektion kanssa voi elää. Näissä keskuksissa tai yhteistyössä mukana olevilla klinikoilla on mahdollisuus testata itsensä. Aids-tukikeskus myös kouluttaa ihmisiä aids-epidemian vastaiseen taisteluun. Keskuksen toimintoihin kuuluu myös orvoista ja näiden sijaisvanhemmista huolehtiminen ja tukipalveluiden järjestäminen kotona sairastaville. Erityisesti HOPE-hankkeet olivat tyytyväisiä saadessaan uuden työkalun: informatiivisen sarjakuvan käyttöönsä vuonna 2005. Sarjakuvahanke osoittautui niin menestyksekkääksi, että sille suunniteltiin yhteistyössä paikallisten kanssa jatkoa. Vuosille 2007-2009 laajennetun hankkeen avulla informatiivinen sarjakuva leviää edelleen hyödyttämään lukuisia ihmisiä. Hiv/aids -työ on mukana kaikkien opettajaopistojen opetusohjelmassa. Sambian hiv/aids keskuksessa suunnitellut tavoitteet ylitettiin vuonna 2006. Testattujen määrä oli yli 70 % suurempi kuin suunnitelmissa ja positiivisten kerhoon osallistui reilusti yli kaksinkertainen osallistujamäärä. Tuetut Hiv/aids-hankkeet vuonna 2006: HOPE aids-tukikeskus Beira, Mosambik 10 HOPE aids-tukikeskus, Sambia HOPE aids-tukitoiminta, Haryana ja Alwar, Intia Yhteisötiedotus sarjakuvin Hankkeessa koulutetaan aktiivisia ihmisiä, jotka voivat hyödyntää sarjakuvamenetelmää tulevissa ammateissaan sekä oman yhteisönsä parissa. Koulutettavat ovat opettajaopiskelijoita, opettajia, sosiaali- ja terveystyöntekijöitä ja yhteisön kanssa vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä. Kaikki osallistujat ovat sellaisessa asemassa, että he voivat käyttää sarjakuvaa sosiaalisen muutoksen kuvaamiseen, tiedottamiseen ja ihmisten valistamiseen. Sarjakuvan avulla voidaan valistaa myös lukutaidottomia eri sairauksista, hygieniasta, lasten ja naisten oikeuksista ja alkoholin vaaroista. Arkojakin aiheita kuten hiv/aidsia voidaan käsitellä jopa humoristiseen sävyyn. Sarjakuvan avulla tavallisten ihmisten ääni ja huolet yhteisönsä ongelmista tulevat kuuluvaksi. Sarjakuvaa on helppo lukea ja lähestyä. Pienellä välineistöllä paperilla, kynillä, viivoittimella ja kopiokoneella saadaan aikaan tehokas ja vaivattomasti levitettävä vaikuttamismuoto. Valistavia sarjakuvia jaetaan julkisille paikoille, kuten toreille, kouluihin, katujen varsille ja sairaaloihin. Yleensäkin sellaisiin paikkoihin, missä ihmisiä liikkuu paljon. Erityisesti nuoret ovat kiinnostuneet lukemaan sarjakuvien sanomaa ja ikäihmisetkin ymmärtävät piirretyn kuvan välittämän sanoman. Sarjakuvamenetelmä osoittautui niin menestyksekkääksi, että sille suunniteltiin yhteistyössä paikallisten kanssa jatkoa. Vuosille 2007-2009 laajennetun

hankkeen avulla informatiivinen sarjakuva leviää edelleen hyödyttämään lukuisia ihmisiä. Jokainen piirtäjä valitsee aiheen ja tarinan itse. Paikalliset piirtäjät ovatkin parhaita asiantuntijoita oman yhteisönsä ongelmien osalta. He osaavat myös muotoilla viestin niin, että toiset paikalliset sitä parhaiten ymmärtävät. Sarjakuvahankkeessa mukana olleet peruskoulun opettajat ovat käyttäneet tiedotustekniikkaa koululaisten kanssa. Sarjakuvamenetelmää hyödyntävät kohteet vuonna 2006: Beirassa, Chimoiossa, Nacalassa, Nhamatandassa ja Maputossa sijaitsevat hankkeet, Mosambik ESIKOULUOPETUS Malawissa Chilangoman opettajaopistossa on paneuduttu esikoulunopettajien koulutukseen. Esikoulunopettajille on opetettu uusia opetusmenetelmiä erilaisten leikkien ja tehtävien avulla ja heitä on opetettu tuottamaan omia opetusvälineitä, kuten julisteita, nukkeja ja savesta tehtyjä hahmoja. Uusien opetusmenetelmien käyttöönoton jälkeen on lapsien oppimisessa nähtävissä parannusta. Esikoulun opettajat ovat vapaaehtoisia kyläläisten valitsemia henkilöitä, joilla harvalla on koulutusta. Opettajaopiston tarjoama koulutus on auttanut esikouluopettajien työtä. Heistä on helpompi olla lasten edessä ja aiemmin he eivät tienneet mitä lasten kanssa voi tai pitäisi tehdä. Nyt esikoulu valmistaa lapsia kouluun ja tukee koulunkäynnin aloittamista. Lasten vanhempienkin mielestä esikouluopetus on parantunut ja lapset ovat entistä aktiivisempia. Eräs esikoulunopettaja arvioi, että esikoulun oppilaat oppivat jopa enemmän kuin peruskoulun 1. luokalla olevat. Esikoulutuksen ansiosta lapset ovat entistä valmiimpia aloittamaan peruskoulun. Esikoulussa käyvät lapset ovat iältään 2-6 -vuotiaita ja muutaman tunnin opetus vapauttaa perheen vanhemmat muihin töihin. Myös Mosambikissa laajennetaan esikoulutoimintaa. 11

Humana People to People UFF on yksi The International Humana People to People Movementin perustajajäsenistä. Humana People to People -järjestöverkoston jäsenyyden edut UFF:lle liittyvät etelän projektien koordinointiin, hallintaan ja raportointiin sekä koko avustusjärjestelmän kestävyyteen ja luotettavuuteen. Tärkein Humana People to People -organisaation tukipalvelu jäsenjärjestöilleen on paikallisen projektihallinnon koordinointiapu, jota on saatavilla Afrikassa kaikille jäsenyhdistysten projekteille. Näin apu, siitä huolimatta, että Suomen yhdistys on kaukana, saavuttaa tarvitsijan ajoissa, ennen kuin esimerkiksi jokin olosuhde tai ongelma on päässyt vaikuttamaan projektin tuloksiin vakavalla tavalla. Humana People to People opastaa yksittäisiä maaorganisaatioita ja projekteja kopioimaan hyväksi havaitut, toimivat työmenetelmät ja auttaa välttämään virheitä. 12 Humana People to People tarjoaa myös koulutusta ja kursseja paikallisille projektityöntekijöille, jotta paikallisten ihmisten kyvyt saadaan vastaamaan projektitehtävässä vaadittavaa osaamistasoa. Organisaatio koordinoi jäsenjärjestöjensä välistä raportointia niin, että asianmukaiset raportit saapuvat pohjoisen yhteistyökumppaneille ajallaan. Humana People to People tarjoaa myös jäsenjärjestöilleen kansainvälisesti auktorisoidun tilintarkastustoimiston tilinpäätösten ristiintarkastuksen. Tämä osoittaa eteläisten ja pohjoisten jäsenorganisaatioiden kassatapahtumat yhdenpitäviksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Humana People to People -järjestöverkoston päämaja sijaitsee Zimbabwessa.

Etelän kumppanit Mosambikissa yhteistyökumppanina ADPP Suomen UFF:n pitkäaikainen yhteistyökumppani Mosambikissa on ADPP Ajuda de Desenvolvimento de Povo para Povo Moçambique. ADPP on humanitaarinen kehitysyhteistyöyhdistys, joka toimii samalta arvopohjalta kuin Suomen UFF. ADPP:n päätarkoitus on kaikkein vähäosaisimpien mosambikilaisten auttaminen ja heidän elämisen edellytystensä parantaminen. ADPP-yhdistyksellä on Mosambikissa 40 kehitysyhteistyöhanketta, joissa työskentelee noin 1150 avustustyöntekijää. Suomen UFF tuki näistä 16 vuonna 2006. Useat hankkeet ovat vuosien saatossa saaneet Suomen ulkoasiainministeriön myöntämää hanketukea. Tuen piiriin kuuluivat vuonna 2006 One World opettajakorkeakoulu, Bilibizan maatalouskoulu sekä Gazan, Macusen, Maputon ja Inhambanen opettajaopistot ja sarjakuvahanke. Yhteisten periaatteiden mukaisesti työ keskitetään ihmisiä aktivoiviin toimiin. ADPP toteuttaa köyhille ihmisille suunnattuja peruskoulutushankkeita, lastenapuhankkeita, ammatillista koulutusta, opettajakoulutusta, tuotannollisia hankkeita ja varainhankintahankkeita. Tuotannollisten ja kaupallisten hankkeiden tuotoilla rahoitetaan sosiaalihankkeita. ADPP myös ylläpitää hätäapuvalmiutta ja jakaa tarvittaessa materiaaliapua esimerkiksi vaatteita ja peitteitä pakolaisille ja luonnonkatastrofien uhreille. Nimi: Ajuda de Desenvolvimento de Povo para Povo Moçambique Perustettu: 1982 (rek. 1992) Status: yksityinen, rekisteröity mosambikilainen yhdistys Osoite: ADPP, Centro no Caminho da Vitoria, C.P. 489, Machava Maputo, MOZAMBIQUE Puh: +258 1 750 106 Fax: +258 1 750 107 Sähköposti: adpp.mz@adpp.co.mz Malawissa yhteistyökumppanina DAPP Suomen UFF:n yhteistyökumppani Malawissa on DAPP Development Aid from People to People Malawi. DAPP on humanitaarinen kehitysyhteistyöyhdistys, joka toimii samalta arvopohjalta kuin Suomen UFF. Myös DAPP:n päätarkoitus on kaikkein vähäosaisimpien ihmisten auttaminen ja heidän elämisen edellytysten ja oman elämän hallinnan parantaminen. DAPP Malawilla on kuusi avustushanketta: opettajaopisto, ammattikoulu- ja lastenapuprojekteja sekä aids-tukikeskuksia. Malawin yhdistys ottaa vastaan suurimman osan Suomen UFF:n vaatelahjoituksia. Rahallisesti Suomen UFF tukee Malawiin perustettua ensimmäistä DAPP-yhdistyksen opettajaopistoa. Malawin opettajaopisto toimii vastaavin periaattein kuin opettajaopistot Mosambikissa ja tämä hanke on saanut myös Suomen ulkoasiainministeriön hanketukea vuosina 2001 2003 ja 2006. Nimi: Development Aid from People to People Malawi Perustettu: 1996 Status: yksityinen, yleishyödyllinen, malawilainen yhdistys Osoite: DAPP Malawi P.B. 342,Chichiri Blantyre 3, MALAWI Puh: +265 167 2174 Fax: +265 167 6908 Sähköposti: lt@africa-online.net 13

Sambiassa yhteistyökumppanina DAPP Suomen UFF:n yhteistyökumppani Sambiassa on DAPP Development Aid from People to People Zambia. DAPP ylläpitää ja toteuttaa sosiaalisektorin hankkeita eri puolilla Sambiaa. Toiminta aloitettiin vuonna 1986 ja tällä hetkellä yhdistys ylläpitää 13 kehityshanketta eri puolella Sambiaa. Hankkeet keskittyvät lapsi- ja perhetyöhön sekä hiv/aids-työhön. Suomen UFF on tukenut DAPP Sambian tekemää kehitysyhteistyötä taloudellisella tuella. Nimi: Development Aid from People to People Zambia Perustettu: 1985 Status: yksityinen, yleishyödyllinen, sambialainen yhdistys Osoite: DAPP in Zambia Luneta Road 10, Northrise P.O.Box 70505, Ndola, ZAMBIA Puh/Fax: +260 2 620 057 Sähköposti: renedapp@coppernet.zm Intiassa yhteistyökumppanina Humana People to People India Suomen UFF:n yhteistyökumppani Intiassa on HPP Humana People to People India. HPP India toimii sosiaalisektorin, erityisesti terveyteen, koulutukseen, ympäristöön, tulonhankintaan, hiv/aidsin ehkäisyyn ja kyläyhteisöjen kehitykseen liittyvien asioiden parissa. HPP India on ylläpitänyt maaseutuyhteisöjen kehitys- hankkeita Rajasthanin ja Jharkhandin läänien alueilla vuodesta 1998 lähtien. Suomen UFF on tukenut Intian Humana-yhdistyksen kehitysyhteistyötä taloudellisella tuella. Nimi: Humana People to People India Perustettu: 1998 Status: yksityinen, yleishyödyllinen, intialainen yhdistys Osoite: HPP India C-183, Madhuban, Preet Vihar Delhi, 110092, INDIA Puh: +91 11 3094 7734 Sähköposti: info@humana-india.org 14

Taloudellinen apu Vuonna 2006 avustusohjelman kohdemaat olivat Mosambik, Malawi, Sambia ja Intia. Rahallinen kehitysapu jakautui 25 kohteeseen hanketyypeittäin seuraavasti: opettajakoulutus 64 %, hiv/aids-työ 6 %, ammatillinen koulutus 7,2 %, yhteisöhankkeet 8 %, hankehallinto 2,4 %, opettajakorkeakoulu 12 % ja katulapsikoulut 0,4. 2006 2005 1. Bilibizan maatalouskoulu, Mosambik 81 899,59 31 806,75 2. Chimoion opettajaopisto, Mosambik 11 899,00 54 845,00 3. Maputon opettajaopisto, Mosambik 200 796,46 166 722,19 4. Sarjakuvahanke Mosambikissa 12 788,52 45 002,18 5. Inhambanen opettajaopisto, Mosambik 312 415,58 35 053,45 6. One World -opettajakorkeakoulu, Mosambik 184 483,79 21 298,00 7. Chilangoma opettajaopisto, Malawi 119 645,00 24 344,00 8. Cabo Delgadon opettajaopisto, Mosambik 20 622,00 16 230,00 9. Gazan opettajaopisto, Mosambik 156 277,69 0,00 10.. Macusen opettajaopisto, Mosambik 148 786,08 30 870,00 11. Nacalan opettajaopisto, Mosambik 18 441,00 16 230,00 12. Niassan opettajaopisto, Mosambik 16 655,00 22 435,00 13. Nacalan ammattikoulu, Mosambik 5 325,00 20 287,00 14. Nacalan katulapsikoulu, Mosambik 3 310,00 8 115,00 15. Chimoion katulapsikoulu, Mosambik 3 059,00 8 115,00 16. HOPE aids-tukikeskus, Beira, Mosambik 4 645,00 16 230,00 17. HOPE aids-tukikeskus, Sambia 69 016,00 120 099,00 18. HOPE aids-tukitoiminta, Hayana ja Alwar, Intia 10 107,00 0,00 19. Ennaltaehkäisevä hiv/aids-työ, TCE, Intia 7 449,00 0,00 20. Lastenapu ja ympäristö, Sambia 47 597,00 38 140,00 21. Itoculon cashew-keskus, Mosambik 27 649,00 24 344,00 22. Koulutuskeskus Global Development, Intia 15 995,00 0,00 23. Yhteisökehitysohjelma, Alwar, Dausa, Jaipur, Intia 27 500,00 0,00 24. Yhteisökehitysohjelma Green Action, Intia 21 977,00 0,00 25. Humana Federaatio, jäsenmaksu 37 957,00 40 574,00 Opintostipendit, Frontline instituutti, Zimbabwe 0,00 56 804,00 Tsunamiavustus, Intia 0,00 10 000,00 YHTEENSÄ 1 572 626,37 807 544,56 Suomen UFF on lähettänyt yhteensä vuoteen 2006 mennessä rahallista apua kehitysmaihin noin 15,3 miljoonaa euroa! 15

Ulkoasiainministeriön kehityshanketuki Oman varainhankinnan tuottojen lisäksi UFF toimitti yhdeksään avustuskohteeseen Suomen ulkoasiainministeriön myöntämää kehityshanketukea. Näistä viisi on uusia hankkeita. Inhambanen opettajaopistolle on myönnetty kolmivuotinen hanketuki vuosiksi 2005-2007 ja sarjakuvahankkeelle vuosiksi 2005-2006. Lisäksi hanketukea toimitettiin Maputon opettajaopistolle ja Bilibizan maatalouskoululle Mosambikiin. Näissä hankkeissa ulkoministeriön tuki jatkuu vielä vuoden 2006. UM:n kehityshanketuet: 2006 2005 Tiedotusprojekti Zimbabwelaisia veistoksia, Suomi 15 000,00 0,00 Opettajakorkeakoulu One World, Mosambik 136 582,00 0,00 Opettajaopisto Gaza, Mosambik 132 836,00 0,00 Opettajaopisto Macuse, Mosambik 106 239,00 0,00 Opettajaopisto Blantyre, Malawi 100 406,00 0,00 Bilibizan maatalouskoulu, Mosambik 63 396,66 24 777,74 Maputon opettajaopisto, Mosambik 151 387,21 114 887,49 Sarjakuvahanke, Mosambik 12 696,26 36 001,74 Inhambanen opettajaopisto, Mosambik 250 207,54 27 792,46 Yhteensä 968 750,67 * 203 459,43** * 2006 myönnetty hanketuki vuonna oli 869 421 ennen jaksotuksia. ** 2005 myönnetty hanketuki oli 356 258 ennen jaksotuksia. Vaateapu UFF:n vuonna 2006 lähettämät vaatelahjoitukset kohdemaiden kumppanijärjestöjen varainhankintatyöhön: kg arvo euroissa DAPP Malawi 1 057 084 464 667,60 ADPP Mosambik 228 776 99 533,52 YHTEENSÄ 1 285 860 564 201,12 * * vaatelähetyksien arvostus perustuu markkinoilla vuonna 2006 vallinneeseen hintatasoon. Vaateapua afrikkalaisille yhteistyökumppaneille: 1988-1993 1 524 850 kg 1994 600 000 kg 1995 840 000 kg 1996 1 020 000 kg 1997 1 381 000 kg 1998 1 430 378 kg 1999 1 310 284 kg 2000 1 477 336 kg 2001 693 689 kg 2002 900 690 kg 2003 1 107 334 kg 2004 1 206 899 kg 2005 1 240 522 kg 2006 1 285 860 kg Yhteensä n. 16 miljoonaa kg yhdeksäntoista vuoden aikana. 16

Vapaaehtoistyö tilaisuutesi Humana People to People -järjestöverkoston piirissä Humana People to People -jäsenyhdistyksillä on tällä hetkellä Afrikassa yli 180 projektia, jotka vaikuttavat yli 4,3 miljoonan ihmisen elämään. Humana People to People, yhteistyössä kansainvälisen DRH Movementin (Den Rejsende Højskole Movement) kanssa, kutsuu ihmisiä kaikkialta maailmasta ja kaikista elämäntilanteista osallistumaan vapaaehtoistyöohjelmaan (Development Instructor Programme). Ohjelma on avoin jokaiselle, joka on yli 17,5-vuotias sekä halukas ja valmis ottamaan haasteen vastaan. Erityisiä akateemisia vaatimuksia ei ole. Ohjelman pituus on 14 kuukautta. Siihen kuuluu 6 kuukauden valmennusleiri, 6 kuukautta työtä kehitysyhteistyöprojektissa ja 2 kuukauden Camp Future -seurantajakso ja tiedotustyötä Euroopassa, Afrikassa tai USA:ssa. Ohjelman aloitusajankohtia ovat helmi-, huhti-, elo- ja lokakuu joka vuosi. Valmennusleirin voi suorittaa jossakin kansainvälisen DRH Movementin kymmenestä kansanopistosta, jotka sijaitsevat Tanskassa, Norjassa ja Englannissa. DRH-kouluissa valmentautuu joka vuosi noin 600 vapaaehtoistyöntekijää yli 65 maasta työskentelemään Afrikassa, Aasiassa tai Keski-Amerikassa. Suomesta tähän vapaaehtoistyöhön lähtee vuosittain parisenkymmentä henkilöä. Vapaaehtoisella on mahdollisuus valita jokin seuraavista työkentistä kehitysmaassa: HIV/AIDS opetustyö esikouluissa opetustyö peruskouluissa opetustyö ammattikouluissa opetustyö opettajaopistoissa lasten, perheiden ja yhteisön hyväksi tehtävä työ maatalous ja ympäristönsuojelu rakennushankkeet varainhankinta ja yhteystoiminta yritysten ja järjestöjen kanssa Valmennusohjelmia on kahdenlaista. Ensimmäisessä vaihtoehdossa ohjelmamaksu on noin 380 euroa kuukaudessa valmennuksen (6 kk) ja Camp Future -seurantajakson (2 kk) ajan. Ilmoittautuessa ohjelmaan maksetaan ilmoittautumismaksu 350 euroa. Matkakustannukset Afrikkaan jaetaan osallistuja maksaa puolet ja Humana People to People maksaa toisen puolen. Projektityöskentelyn ajan (6 kk) vapaaehtoinen saa taskurahaa sekä ilmaisen ruoan ja majoituksen. Ohjelman kuluja varten osallistujilla on mahdollisuus hakea apurahaa tai Development Instructor -työtä ennen varsinaisen ohjelman aloittamista. DI Job -työn kesto voi olla kuudesta viikosta neljään kuukauteen riippuen kerättävästä summasta. Voit työskennellä keittiössä, kerätä käytettyjä vaatteita myyntiin, hoitaa puutarhaa, siivota, tehdä sosiaalityötä lasten parissa jne. Toisessa vaihtoehdossa ilmoittautumismaksu on 550 euroa ja ohjelmamaksu 8 kuukauden ajalta katetaan puoleksi vapaaehtoistyöllä kansanopistossa ja puoleksi varainhankinnalla. Vapaaehtoistyö voi olla apuopettajana toimiminen tai vapaaajan ohjelman järjestämistä kansanopistossa opiskeleville lapsille tai puutarha-, toimisto-, kunnostus- tai atk-töitä, tapahtumien järjestämistä 17 jne. Matkakustannukset Afrikkaan jaetaan osallistuja maksaa puolet ja Humana People to People maksaa toisen puolen. Projektityöskentelyn ajan (6 kk) vapaaehtoinen saa taskurahaa sekä ilmaisen ruoan ja majoituksen. Millainen valmennus? Valmennusleiri ohjaa käytännön menetelmin ymmärtämään elämää kehitysmaan lähtökohdista: miten kehitystä viedään eteenpäin silloin, kun resurssit ovat lähestulkoon olemattomat. Tarkoitus on löytää ja tuoda esiin ihmisten osaaminen ja voimavarat, joita he eivät ehkä olleet ennen tiedostaneet. Tällaiset kyvyt tulevat esiin usein vasta ääritilanteissa. Näitä kykyjä tarvitaan työskenneltäessä kehitysmaassa minimiresursseilla. Valmennusleiriin sisältyy varainhankintaa (fund-raising). Tämän varainhankinnan tarkoitus on kattaa koko valmennusleiristä koituvat kulut. Osallistumismaksu, joka on Camp Future -jakso mukaan lukien noin 3000 euroa, ei riitä kattamaan yhden ihmisen kahdeksan kuukauden kaikkia elinkustannuksia ja valmennusta. Koska DRH kansanopistot ovat täysin omarahoitteisia eivät siis saa valtionapua toimintaansa - täytyy osallistujien elinkustannukset kattaa oman varainhankinnan avulla. Tämänkin varainhankinnan loppuhyötyjiä ovat kuitenkin afrikkalaiset: projektit saavat käyttöönsä arvokkaan, kykenevän vapaaehtoisen, joka selviää myös ongelmista ja pystyy oikeasti auttamaan heitä, eikä muutu itse autettavaksi tai sido paikallisten jo muutoinkin rajoitettuja resursseja.

Mitä vapaaehtoinen itse saa esimerkiksi fund-raisingistä? Vuorovaikutustaidot, markkinointi ja aloitteellisuus eivät kuulu yleiseen oppivelvollisuuteen, mutta ovat silti kovin suuressa arvossa nykypäivänä! Näitä taitoja saa itselleen tehdessään varainhankintaa. Varainhankintatyössä vieraan ihmisen lähestymisen kynnys opetellaan ylittämään. Tämän taidon merkityksen monet ymmärtävät vasta jälkeenpäin. Lukemattomat järjestöt ja muut työnantajat ovat kiinnostuneita henkilöistä, jotka osaavat luontevasti lähestyä ihmisiä ja markkinoida menestyksekkäästi tällä menetelmällä. Jos haaveenasi on ollut tehdä vapaaehtoistyötä kehitysmaissa, mutta ohjelmamaksut ovat tuntuneet liian suurilta, tässä voi olla tilaisuutesi! Jos sinulla on hihat ylös -asenne, et pelkää fyysisiä ja sosiaalisia haasteita, olet valmis kehittämään itseäsi ja kokeilemaan jotakin vähän extremeä, silloin DRH on sinun ohjelmasi. Jos et taas voi ajatella elämää ilman hiustenkuivaajaa, televisiota ja mukavuuksia, etkä halua kokeilla, löytää ja ylittää omia rajojasi, joku muu ohjelma voi olla sopivampi. Humana People to People järjestää rekrytointitilaisuuksia Suomessa useamman kerran vuodessa. Tilaisuuksista ilmoitetaan yleensä lehdissä. Lisätietoja vapaaehtoistyöstä: info@humana.org www.humana.org www.drh-movement.org UFF yhdistys haluaa kiittää kaikkia DRH-vapaaehtoisia heidän vuosien 18 varrella tekemästään kovasta työstä yhteisillä projekteillamme! UFF:n näkökulmasta DRH -vapaaehtoiset ovat tuoneet korvaamattoman lisän projektien resurssipääomaan. Suomalaisilla on sisukkaiden ja peräänantamattomien työntekijöiden maine ja monet projektit odottavat taas hartaasti uusia, nimenomaan suomalaisia vapaaehtoisia!

Toiminta ja varainhankinta Suomessa Kierrätysmateriaalin kolme tärkeää tehtävää: 1. Kehitysapu 2. Kierrätys 3. Työpaikat Vaatekeräys UFF-yhdistyksen vaatekeräysmäärä oli vuonna 2006 ennätyssuuri 5 941 365 kiloa, mikä oli 7,3 % edellisvuotta suurempi. Lähes 900 vaatekeräyssäiliötä käsittävä keräyspalvelu tavoitti noin 3,2 miljoonaa asukasta eteläisessä Suomessa. Suurimmat keräysmäärät kertyivät suurimmissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä kerättiin vaatetta 927 tonnia, Espoossa 368 tonnia, Vantaalla 369 ja Tampereella 383 tonnia. Keräyksen vilkkainta aikaa olivat huhti-kesäkuu, jolloin viikoittaiset keräysmäärät kohosivat yli 160 000 kiloon, kun keskimäärin viikoittain kerättiin noin 110 000 kiloa vaatetta. sijoitetaan tavallisimmin kunnallisiin kierrätyspisteisiin tai liikekeskusten ekopisteisiin. Ne pyritään sijoittamaan helposti löytyvään ja näkyvään paikkaan, johon on hyvä kulkuyhteys sekä asiakkaiden että huoltoliikenteen kannalta. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV aloitti vuonna 2006 Helsingissä kokeiluluontoisen aluekeräysjärjestelmän neljällä keräyspisteellä. Järjestelmän on tarkoitus keskittää keräystä aiempaa enemmän, sekä yhdenmukaistaa eri keräyssäiliöiden ilme. UFF on mukana kokeilussa sekä perinteisillä keräyssäiliöillä että uusilla syväkeräyssäiliöillä. Kokemukset syväkeräyksestä ovat olleet positiivisia ja yhdistys lisää syväkeräyssäiliöiden määrää tarpeen mukaan pääkaupunkiseudulla. UFF:n kierrätykseen kelpaavat kaikki edelleen käyttökuntoiset, ihmisarvoiset vaatteet, kengät, kodintekstiilit ja lelut. Jos vaate sen sijaan on pysyvästi tahriintunut, kulunut loppuun tai rikkoontunut käyttökelvottomaksi, sitä ei olisi syytä laittaa UFF:n keräykseen. Tekstiilijätteen käsittely kuluttaa kehitysyhteistyöhön suunnattuja varoja. Vaatekeräyssäiliöt tyhjennetään normaalisti vähintään viikoittain. Pääkaupunkiseudulla ja keväisin Keräyspalvelu Suomen UFF -yhdistyksen tarjoama vaatekeräyspalvelu on toiminut maassamme vuodesta 1988 alkaen. Keräyksen vaatemäärät ovat kasvaneet 19 vuodessa erittäin voimallisesti: nollasta lähes 6 miljoonaan kiloon vuositasolla (2006). Tämän kokoisen kierrätystoiminnan ylläpito ja hoitaminen vaatii varteenotettavan määrän työpanoksia sekä ajokalustoa ja tuotantovälineitä. UFF ei saa kierrätystoiminnan ylläpitämiseen julkista tukea, vaan koko kierrätyspalvelu rahoitetaan omakustanteena. Keräyssäiliöt UFF:n vaatekeräys toimii keräyspisteissä olevien säiliöiden avulla. Säiliöt 19

sesonkiaikaan säiliöt tyhjennetään kaksikin kertaa viikossa. Ylitäydet tai muuta huoltoa kaipaavat säiliöt pyritään hoitamaan ilmoitusta seuraavalla ajoreitillä, mikä pääkaupunkiseudulla on noin 24 tunnin kuluessa ilmoituksesta. Keräysastioiden tyhjennys tapahtuu pääosin UFF:n omalla kuljetuskalustolla. Kaikki kerättävät vaatteet kuljetetaan yhdistyksen lajittelukeskukseen Nurmijärven Klaukkalaan. Vaatekilot tilastoidaan paikkakunnittain, keräyspisteittäin ja viikoittain. Vaatekeräys 2001 2006 2001 2002 2003 2004 2005 2006 6 000 000 5 941 365 5 541 729 5 069 221 5 000 000 4 098 024 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 4 280 950 4 554 530 0 1 2 3 4 5 * Vuoden 2006 keräystulos, 5 941 365 kiloa oli noin 7,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Neuvonta UFF neuvoo vaatekierrättäjiä lähimmän keräyspisteen sijainnissa ja opastaa vaatteiden pakkaamisessa ja muissa keräykseen liittyvissä asioissa. Yhdistys toimittaa säännöllisesti vaatekeräyksen tilastot keräyspaikkakuntien ympäristötoimistoihin. Tilastoja toimitetaan pyynnöstä myös keräyspaikkaisännille, vaatelahjoittajille, opiskelijoille ja muille kiinnostuneille. Tilasto on lisäksi nähtävillä yhdistyksen www-sivuilla kohdassa vaatekeräys. Lisää tietoa: www.uff.fi vaatekerays@uff.fi puh. (09) 2764 7621; 2764 7622 Kerätyn vaatteen jatkokäyttö 2006 22 % 8,4 % 7 % 7,9 % 57,7% Varainhankinta: tukkumyynti 57,7 % Lahjoitukset kehitysyhteistyöhön 22 % Lumppu 8,4 % Varainhankinta: vähittäismyynti 7 % Jätetekstiili 7,9 % * Kerätystä vaatteesta lajiteltiin noin 47 %, loput 53 % pakattiin myytäväksi tukkuerinä 20

Vaatteiden lajittelu Kaikki järjestön keräämät vaatteet käsitellään Klaukkalassa lajittelukeskuksessa. Osa saapuvista vaate-eristä kulkee lajittelun kautta ja loppuosa pakataan tukkumyyntiin. Vuonna 2006 kerätyistä lähes kuudesta miljoonasta vaatekilosta lajittelukeskuksessa lajiteltiin noin 47 % (2 787 474 kg) ja loput 53 % käsiteltiin pakkaamalla ne 120 kg säkkeihin tukkumyyntiä varten. Vaatteiden lajittelu tapahtuu kahdessa osassa, raakalajitteluna ja hienolajitteluna. Raakalajittelussa vaatteet lajitellaan päätuoteryhmiin, joita ovat: Afrikkaan vaateavuksi soveltuvat kesävaatteet ja -kengät, tukkumyyntiin ja vaateavuksi soveltuvat talvivaatteet ja -kengät sekä muu käyttötavara, vähittäismyyntiin soveltuva laatuvaate, asusteet, kengät sekä muu käyttötavara, lumppu, jäte Raakalajittelun alakategorioita on yhteensä 12. Vaateavuksi lähetettävät vaatteet tai tukkumyyntiin lajitellut vaatteet pakataan n. 400-500 kg puristepaaleihin. Kengät ja laukut pakataan laatikoihin. Pahvi, paperipussit, jäte ja lumppu toimitetaan jatkokäsittelijöille. UFF:n vaatekeräykseen tulee vaatteiden lisäksi myös jonkin verran kirpputoritavaraa (sähkölaitteita, kirjoja, astioita, leluja, ym.). Parhaat esineet toimitetaan yhdistyksen myymälöihin, joista muutamat myyvät pientä kirpputoritavaraa vaatteen lisäksi. Loput tästä tavarasta myydään tukkumyynnissä. Vähittäismyyntiin tarkoitettu vaate käsitellään vielä hienolajittelussa. Myymälöihin tulevista vaatteista hienolajitellaan edelleen vaatteet vielä kertaalleen sesonkien mukaan kevät-, kesä-, syksy- ja talvivaatteisiin. Vaate tarkastetaan laadun, muodin, koon yms. mukaan. Tämän jälkeen vatteet ripustetaan vaatepuille ja toimitetaan myymälöihin. Muiden vuodenaikojen vaatteet varastoidaan tulevaa kautta varten. Vaatteen jatkokäyttö Huolellisella lajittelulla vaatteet ohjataan tehokkaasti jatkokäyttöön ja näin saadaan hankittua varoja kehitysapuun. Myynnin tuotolla kustannetaan myös vaatteiden keräys-, kuljetus- ja käsittelykulut sekä katetaan myynnistä itsestään koituvat kulut. Vuonna 2006 suurin osa (53 %) vaatteesta kierrätettiin tukkumyynnin kautta. Tässä mallissa myös vaatekierrätyksen työllistävä vaikutus siirtyy Eurooppaan. Tukkumyynnin asiakkaina on yksityisiä henkilöitä sekä yrityksiä mm. Venäjältä, Baltian maista, entisistä Neuvostotasavalloista, Sloveniasta ja Turkista. Tukkumyynnin osuus yhdistyksen kehitysavun tulonlähteistä oli noin 20 %. Afrikkaan lähetettävän vaatteen määrä on myös edelleen suuri (22 %). Jatkuva yhteistyö vaateavun vastaanottajayhdistysten kanssa auttaa UFF:ää löytämään keräysvaatteen joukosta juuri Afrikkaan soveltuvat kappaleet. Vuonna 2006 vaateapua lähetettiin Malawiin ja Mosambikiin. Yksi tärkeimmistä tuoteryhmistä on kotimaassa vähittäismyymälöissä myytävä vaate, jonka osuus vaatteen jatkokäytössä on noin 7 %. Henkilökuntaa kurssitetaan kysynnässä tapahtuvia muutoksia varten, kuten esimerkiksi juuri sillä hetkellä muodissa olevien vaatteiden tunnistamiseen. UFF:n vaatekeräykseen tulee myös lumpuksi luokiteltavaa tekstiiliä tai täysin käyttökelvotonta vaatetta (likaista, rikkinäistä, kastunutta). Lumpun ja tekstiilijätteen jatkokäsittely syö kehitysyhteistyöhön tarkoitettuja varoja, sillä UFF joutuu maksamaan näistä koituvat käsittelykulut. Samalla UFF kuitenkin pyrkii etsimään parhaan jatkokäsittelymuodon yhdistyksen kautta kulkevalle tekstiilijätteelle ja lumpulle. Vuodesta 2004 alkaen tekstiilijätettä on toimitettu hyötykäyttöön energiajakeeksi. Lumppua saatiin 21

UFF kerää varoja kehitysyhteistyöprojekteille myös lipaskeräyksen avulla. UFF:n rahankeräyslippaita on erilaikierrätettyä jonkin verran eteenpäin suomalaisen ja liettualaisen uusiotuotantoyrityksen kautta. Suomalaisten, afrikkalaisten ja tukkumyynnin asiakkaiden vaatteille asettamat laatuvaatimukset kasvavat vuosi vuodelta. Tämä luo haasteita lajittelulle ja jatkokierrättämiselle. Kaikkea vaatetta ei välttämättä saada kierrätettyä vähittäismyynnin tai tukkumyynnin kautta. Myymättä jäänyt vaate kuluttaa näin ollen myös käyttöön soveltuvien vaatteiden ja tavaroiden kierrätyksestä saatavaa, kehitysavuksi lähetettävää voittoa. UFF - myymälät Vuonna 2006 UFF:llä oli 9 käytettyjen vaatteiden vähittäismyymälää: Helsingissä 6, Tampereella 2 ja Turussa 1. Vaatemyymälät ovat UFF:lle tärkeitä kolmesta syystä: Myynnillä kerätään varoja kehitysyhteistyökohteisiin. Vaatemyynnin tuotolla rahoitetaan vaatteiden keräyspalvelun ja käsittelyn kulut sekä katetaan myynnistä koituvat kulut. Myymälät toimivat tietopisteinä, josta asiakkaat voivat ottaa mukaansa UFF:n esitteitä ja tiedotteita, joissa kerrotaan yhdistyksen kehitysyhteistyöstä. Myymälöissä järjestetään myös info-päiviä, jolloin UFF:n tiedottaja on paikalla kertomassa yhdistyksen avustusprojekteista, sekä vastaamassa asiakkaiden kysymyksiin. Vähittäismyynnin osuus yhdistyksen kehitysavun tulonlähteistä oli noin 80 %. Sesongit ja vaatekierto Myymälöiden vaatevalikoima koostuu aina kuhunkin sesonkiin sopivista ja laadukkaista vaatteista. Valikoimissa näkyvät niin trendien virtaukset kuin kauden väritkin. Tehokasta vaatekiertoa ylläpidetään järjestämällä teemapäiviä ja tarjouksia. Teemapäivien lopuksi myymälän koko valikoima uudistetaan: kauppa tyhjennetään ja tilalle tuodaan kokonaan uusi vaatevalikoima. Lajittelukeskuksessa valikoidaan vähittäismyymälöihin vietäväksi noin kymmenesosa lajitelluista vaatteista. Näiden vaatteiden taso pyritään pitämään mahdollisimman korkeana, jotta asiakas saa UFF:n myymälässä hyvän vastineen rahalleen. Myymälöihin saapuu viikoittain uusi erä vaatteita lajittelukeskuksesta. Tästä erästä puretaan vaatteita päivittäin ja näin myymälöihin tuleekin joka päivä satoja uusia vaatteita myyntiin. UFF:n myymälän periaatteena on tarjota asiakkaalleen hyvälaatuinen tuote järkevällä hinnalla. Välttämättä tämä ei tarkoita huomattavasti halvempaa vaatetta kuin halvin mahdollinen uusi vaate, vaan laatua, tyyliä, ehkä vähän ylellisyyttäkin ja hyvää mieltä eettisesti ja ekologisesti kestävästä kulutuspäätöksestä. Myymälöiden tuotevalikoimat Muutamat UFF:n myymälät ovat profiloituneet erityisesti naistenvaateliikkeiksi tai trendimyymälöiksi. Tällä pyritään parantamaan asiakaspalvelua ja helpottamaan sopivien vaatteiden löytämistä. Erityisesti trendi-valikoimat ovat saaneet kiitosta asiakkailta. Suurin osa myymälöistä pitää valikoimissaan mahdollisimman monenlaisia vaatteita. Valikoimista löytyy yleensä vaatetta koko perheelle. 22 Kanta-asiakkuus UFF:n myymälöissä voi rekisteröityä kanta-asiakkaaksi. Kanta-asiakas saa ostoetuja sekä kanta-asiakaspostia, mm. tiedon tulevista teemapäivistä ja tarjouksista sekä tiedotteita kehitysyhteistyöprojekteista ja UFF:n kohdemaista. Yhdistyksen vaatemyymälöiden kanta-asiakasrekistereissä on kaikkiaan noin 23 000 henkilöä. Myymälöiden yhteistyö muoti- ja elokuva-aloilla UFF on vuokrannut ja lainannut myymälöiden vaatteita eri vaatealan ammattilaisten käyttöön. Yhdistyksen vaatteita on käytetty kotimaisissa elokuvissa, teatterissa, TV-sarjoissa, lehtien muotikuvauksissa sekä muissa tuotannoissa. Varainhankinta Keväällä 2006 käynnistettiin varainkeräyskampanja, jolla hankittiin Lastenlähettiläät kuukausilahjoittajia. Lastenlähettiläät tukevat kuukausittaisilla suoralahjoituksilla Nacalan Lastenapu projektia Mosambikissa. Varainkeräyskampanjaa tehtiin Helsingissä kesä- ja heinäkuussa kadulla. Kampanjalla saatiin mukaan 140 uutta kuukausitukijaa, jotka lahjoittivat vuoden 2006 aikana Lastenapu projektille 6332 euroa. Nacalan Lastenavulla oli vuoden 2006 lopussa 6 aikuisten lukutaitokeskusta, joissa osallistujia on yli 1200. Näissä keskuksissa toimii aamuisin esikouluja, joissa on yhteensä 600 lasta. Lisäksi keskuksissa järjestetään kerhotoimintaa naisille sekä mahdollisuuksia kulttuurin ja urheilun harrastamiseen. Kerhotoiminnan tarkoituksena on jakaa naisille tietoa hiv:stä, hygieniasta ja lastenhoidosta. Lastenapu ylläpitää myös pientä terveysklinikkaa, jossa tarjotaan alueen perheille terveysneuvontaa ja lääkäripalveluja.