KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä myös: Antti Rehunen, SYKE Eeva Säynäjoki, Aalto-yliopisto Pekka Lahti, VTT
KEKO-HANKKEEN OSANOTTAJAT KEKO kuuluu Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelman piiriin Hanketta toteuttavat SYKE, VTT ja Aalto-yliopisto. Hankkeen vetäjä on Helsingin kaupunki SYKE huolehtii töiden koordinoinnista Muut kuntaosallistujat ovat: Espoo, Joensuu, Kuopio, Lahti, Tampere, Vantaa, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Pori, Porvoo ja Rovaniemi Skanska Talonrakennus Oy ja YIT Rakennus Oy sekä Ympäristöministeriö osallistuvat myös
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUT PÄÄSTÖT ENERGIA EKOSYSTEEMIVAIKUTUKSET LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ Millainen on ekotehokas asuinalue tai kaupunginosa? MATERIAALIEN KULUTUS ENERGIANKULUTUS PÄÄSTÖJEN MÄÄRÄ VEDEN LAATU ALUETEHOKKUUS TERVEELLISYYS HYVÄ ASUINYMPÄRISTÖ JÄTTEIDEN MÄÄRÄ UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖ MUUNTOJOUSTAVUUS ASUKASRAKENNE LUONNONLÄHEISYYS KORTTELIMUODOT EKOJÄRJESTELMIEN TOIMINTAKYKY MONIMUOTOISUUS JALANJÄLKI Kuva: P. Lahti, VTT Kaupunkien ja kuntienlaatu alueellinen ekolaskuri MAAPERÄN
Millainen on ekotehokas yhdyskunta tai kaupunkiseutu?
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUT PÄÄSTÖT LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ EKOSYSTEEMIVAIKUTUKSET ENERGIA Millainen on ekotehokas yhdyskunta tai kaupunkiseutu? PÄÄSTÖJEN MÄÄRÄ TYÖMATKOJEN PITUUDET ENERGIANKULUTUS ALUETEHOKKUUS MATERIAALIEN KULUTUS ENERGIANTUOTANTO PALVELUJEN SAAVUUTETTAVUUS TYÖPAIKKOJEN SIJAINTI LUONNON NETTOPRIMÄÄRITUOTANTO JÄTTEIDEN MÄÄRÄ ENERGIANKULUTUS ASUKASRAKENNE MONIMUOTOISUUS ARKILIIKKUMINEN JÄTTEIDEN KÄSITTELY ASUMISVÄLJYYS KUNNALLISTEKNIIKKA JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET EKOLOGISET 9.9.2011 YHTEYDET
KEKO-HANKKEEN SISÄLTÖ KEKO A: Ekolaskureiden perusteiden määritys 2010-2012 Alueellisen ekotehokkuuden määrittely Arviointityökalujen tarvekartoitus Katsaus nyt tarjolla oleviin ekolaskureihin Ehdotus tietopohjan kehittämiseksi ja uuden ekolaskurin ratkaisuiksi
KATSAUS TARJOLLA OLEVIIN EKOLASKUREIHIN * YKR on ruutupohjainen tietokanta yhdyskuntarakenteesta, eikä varsinaisesti laske energia- ja materiaalivirtoja. YKR:n arvo tietopohjana on kuitenkin Suomessa merkittävä, ja tietokantaa kehitetään edelleen yhdyskuntasuunnittelun työkaluksi.
VTT:N TEKEMÄ HELSINGIN KAAVOITUKSEN EKOTEHOKKUUS- TYÖKALU (HEKO) YHTENÄ KEKON LÄHTÖKOHTANA Lähde: VTT:n raportti VTT-R-06550-10
LASKURIEN SISÄLLÖN VERTAILU Ekolaskurien ominaisuudet ja puutteet Työkalujen kattavuus suhteessa ekotehokkuuden arvioinnin ulottuvuuksiin ja aluetasoihin on sirpaleista Yksi työkalu ei riitä tällä hetkellä kattavaan arviointiin, vaan tarvitaan pakillinen työkaluja. Kansainvälisistä työkaluista voi olla työlästä kehittää Suomeen maakohtaisia versioita maankäytön suunnittelun alalla. https://wiki.aalto.fi/display/keko/
KEKO-HANKKEEN OSIOT KEKO B: Ekolaskurityökalun kehitystyö 2013-2014 Työkalun sisältö, mittarit ja laskentasäännöt Mittareiden arvottamisperusteet ja pisteytys Työpajat ja pilottikohteet (5kpl) Työkalun tekninen toteuttaminen sekä ylläpidon/ jatkokehityksen järjestäminen
EKOLASKURIN TAVOITTEET Hankkeessa tuotetaan tehokas ja helppokäyttöinen alueellisen ekotehokkuuden arviointityökalu havainnollistamaan kaavavaihtoehtojen vertailua Käytettävyys eri suunnittelutasoilla ja suunnittelun vaiheissa! Mukaan otetaan vain asioita, joihin kaavoituksessa voidaan vaikuttaa Perustana käytetään aiempaa tieteellistä tutkimusta ja laskentamalleja Läpinäkyvyys keskeisten oletusten ja painokertoimien suhteen Määritellään syy-seuraussuhteet, peukalosäännöt, kynnysarvot Ekotehokkuuden eri osatekijöiden omat tunnusluvut erikseen esille 11
ARVIOITAVAT TEEMAT Sijainti (kaupunkiseudun koko, sijainti seudun sisällä/etäisyys keskustaan, liikkumisvyöhyke, aluetehokkuus ) Volyymitiedot (asukasluku, työpaikkaluku, kerrosala) Päästöt Materiaalimäärät Luontovaikutukset Maankäyttö (lähtötilanne ja syntyvä tilanne) Energia-, vesi-, jätehuolto Liikenneverkko Rakennustason suunnitteluvalinnat (käyttötarkoitus, muotosuhde)
ARVIOINNIN LUONNE ERI OSATEKIJÖISSÄ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN JA LUONNONVAROJEN KÄYTÖN MITTAAMINEN Eri lähteiden päästöt eri mittareilla Päästöt / materiaalit samoissa yksiköissä ja yhteen laskettavia Yritetään kattaa kaikki päästöt Pyritään välttämään kaksoislaskentaa LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET Eri mittareita samaan kohteeseen Osin mitataan samaa asiaa Paljon jää mittareiden ulkopuolelle Mittarit eri yksiköissä ja vaikeasti summattavissa
9.9.2011
KEKO-TYÖKALUN TOTEUTUSVAIHEET 1. Taulukkopohjainen versio o Ensimmäinen versio hankkeen osanottajien pilotti- ja testikäyttöön marraskuussa 2. Selainpohjainen perustyökalu o Kehitetään vuoden 2014 aikana 3. Paikkatietoihin kytkeytyvä perustyökalu o Hyödynnetään SADe-ohjelmaan kuuluvan Elinympäristön tieto- ja analyysipalvelun kehitystyötä Hankkeen aikana järjestetään useita työpajoja, joissa esitellään työkalun kehitystyötä ja pyydetään siihen palautetta. Työpajoihin kutsutaan kiinnostuneita toimijoita myös hankkeen ulkopuolelta. Konsulttien jatkokehitysmahdollisuudet perustyökalun pohjalta 2014 > 9.9.2011
KIITOS!