VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS



Samankaltaiset tiedostot
Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

TYRNÄVÄN KUNTA VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS. Tyrnävän kunta, Tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2013

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys

Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen

PIRKKALAN KUNTA VIHERALUEOHJELMA

KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS


Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi

VÄHÄJÄRVI, Alavus RANTA-ALUEEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Tekla 59 Valmistelija: Kaupunginpuutarhuri Raija Talvitie, puh ,

Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi

viheralueohjelma

Akaan kaava-alueiden viheralueiden hoitoluokitus

Jaana Lämsä MUHOKSEN KUNNAN VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille

Puistonimen (eli puiston_nimi-kentän) yksilöivä numeerinen tunniste. Viheraluetta lähimmän kadun nimi.

Metsäohjelman luonnos

Mielakan metsäilta

Metsämaisema ulkoilijoiden kokemana

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE

SIIKAJOKI ASEMAKAAVA-ALUEIDEN VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA 1. VAIHE: RUUKIN TAAJAMAN ASEMAKAAVA-ALUE SIIKAJOEN KUNTA. AIRIX Ympäristö Oy

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena

LOVIISAN KAUPUNGIN METSÄSTRATEGIA

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus Merkinnät ja määräykset

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

KUNTIEN HIILITASEKARTOITUS OSA 1:

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Sisäisen palvelumaksusopimuksen liikenne- ja viheralueiden tuotekuvaukset 2014 Liite 2

Ahti Nieminen PORIN NURMIALUEIDEN HOITO- KARTTA

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

TAMPERE IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA MAISEMASUUNNITELMA VAIHTOEHTO PERHEPUISTO

YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Tekn.ltk:lle. Asia: liitteet listatekstiin

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi

PIRKKALAN KUNNAN VIHERALUEIDEN HOITO- LUOKITUKSEN PÄIVITYS

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

Suojeluesitys: Saimaan kanavan rantametsät. Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n kirje

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Hanna Iloniemi & Viivi-Lotta Kivilahti UUDEN OULUN YLEISTEN VIHERALUEIDEN KARTOITTAMINEN

IITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA / /2017 Tela Luonnosvaihe nähtävillä

ASUKASYHTEISTYÖ LÄNSI-TAMPEREEN METSÄSUUNNITTELUSSA

5.2. Viheralueiden jakautuminen eri hoitoluokkiin

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Vastine valtuustoaloitteeseen : Kaupunginvaltuutettu Jaana Pulkkisen tekemä aloite:

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

MUISTUTUS JOUTSENON TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMAN MAISEMATYÖLUPA- HAKENUKSESTA

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

Nurmikko- ja niittyalueen ylläpitoprosessi

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Muonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta. Kaavaluonnoksen selostus

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Taajama-alueen osayleiskaavan muutos

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

PUIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Jyväskylän kaupungin metsät

KOKKOLAN KAUPUNGIN VIHERALUEOHJELMA

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Referenssikohteet osoittavat laajuutta, monipuolisuutta ja teknistä sekä taiteellista vaativuutta. Referenssikohteet osoittavat

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

Kaavallinen tilanne, Kosken koulukeskus

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

tilat Kivihaka ja Kotiranta. Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava on vahvistettu

Asemakaava tullaan laatimaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti.

Luonnonhoidon tarkistuslista tutuksi, virkistysarvokauppamalli yhteistyön mahdollisuudeksi. Petri Takalo toiminnanjohtaja

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Transkriptio:

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset ovat karkeasti arvioitavissa jo varhaisessa vaiheessa. Hoitoluokitus määrittelee laatutason, jonka mukaisena alue hoidetaan.

HOITOLUOKITUS Hoitoluokituksen valintaan vaikuttavat alueen luonnonominaisuudet ja asema kaupunkikuvassa, alueen käyttötarkoitus ja rakentamisaste. Viheralueiden luonnonominaisuuksien ja käyttötarkoituksen perusteella määräytyy kolme pääluokkaa: rakennettu viheralue A, avoin viheralue B, taajamametsä C.

VIHERALUEIDEN RAKENTAMISEN JA YLLÄPIDON KUSTANNUKSET Rakennetut viheralueet: suuri sisäinen vaihtelu, kustannukset riippuvat alueella käytetyistä materiaaleista. (A) Avoimet viheralueet: perustamiskustannukset yleensä edulliset. (B) Taajamametsät: hoito suunniteltua ja pitkäjänteistä, kustannukset vaihtelevat hoitotoimenpiteen mukaan. (C) A alueiden ylläpidon kustannukset ovat noin 1,10 / m 2 / vuosi kun taas B - alueiden kustannukset jäävät noin 0,05 /m 2 /vuosi (Niityt ja maisemapellot, hoidon kriteerit ja työohjeet 2012)

HOITOLUOKKA A A1 Edustusviheralueet RAKENNETUT VIHERALUEET Tärkeiden julkisten rakennusten pihoja, keskeisiä kaupunkipuistoja, -aukioita tai niiden osia A2 Käyttöviheralueet Kaupunkipuistoja ja aukioita, leikkipuistoja, liikenneviheralueita keskustan alueella, pihoja sekä liikuntaan ja toimintaan tarkoitettuja viheralueita. A3 Käyttö- ja suojaviheralueet Yleensä laajoja rakennetun ja luonnonympäristön välimaastoon sijoittuvia puistoja, suojavyöhykkeitä tai kiinteistön piha-alueiden luonnonmukaisemmin hoidettavia osia, liikuntavihreyttä sekä katuviheralueita ydinkeskustan ulkopuolella.

A

HOITOLUOKKA B AVOIMET VIHERALUEET B1 Maisemapelto B2 Käyttöniitty Muokattuja ja kylvettyjä maaalueita, joilla viljellään maisemakasveja. Avoimia tai puoliavoimia yleensä koko pinta-alaltaan käytettävissä olevia niittyjä. B3 Maisemaniitty ja laidunalue B4 Avoin alue ja näkymä B5 Arvo niitty Avoimia tai puoliavoimia niittyjä, joissa kulku on ohjattu esim. poluille. Laidunalueet ovat niittyjä, jotka hoidetaan laiduntamalla.. Alueita, joita ylläpidetään avoimina näkymien säilyttämiseksi tai esim. alueella olevan teknisen verkoston ylläpitämiseksi (sähkölinjat). Kulttuuriperinteen, maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä niittyjä.

B

HOITOLUOKKA C TAAJAMAMETSÄT C1 Lähimetsä Lähellä asutusta sijaitsevia metsiä, joihin kohdistuu runsaasti käyttöä ja kulutusta. C1.1 Puistometsä Keskeinen sijainti, vilkas käyttö, voi olla istutettua kasvillisuutta. C1.2 Lähivirkistysmetsä Taajaman läheisyydessä, ulkoilun ja liikunnan painopistealueilla. Virkistyskäyttö runsasta. C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä Taajamassa tai sen ulkopuolella olevia laajempia metsäalueita, jotka on tarkoitettu ulkoiluun ja retkeilyyn. C2.1 Ulkoilumetsä Taajaman yhteydessä tai sen reunoilla. Pääosin ulkoiluharrastuksiin käytetty metsäalue. Voi olla ulkoilukäyttöä palvelevia rakenteita ja reittejä. C2.2 Retkeilymetsä Taajamien ulkopuolella. Pääosin vapaamuotoisempaan virkistykseen käytetty metsäalue. Alueella voi olla retkeilyä palvelevia rakenteita ja reittejä.

C

HOITOLUOKKA C TAAJAMAMETSÄT C3 Suojametsä C4 Talousmetsä C5 Arvometsä Asutuksen ja muun rakennetun ympäristön sekä erilaista häiriötä aiheuttavien toimintojen välissä sijaitsevia metsiä. Suojaa mm. pienhiukkas-, pölyja meluhaitoilta. Toimii tuuli- ja lumihaittoja lieventävänä vyöhykkeenä. Talousmetsä on kauempana asutuksesta tai taajamarakenteen ulkopuolella. Talousmetsän hoito ja käyttö toteutetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Erityisen arvokas metsä maiseman, kulttuurin, luonnon monimuotoisuusarvojen tai muiden ominaispiirteiden vuoksi taajamassa tai sen ulkopuolella.

C

TÄYDENTÄVÄT LUOKAT E Erityisalue S Suojelualue Viheralue, jonka ominaispiirteet tai käyttö on niin poikkeavaa ettei sitä voida sisällyttää mihinkään muuhun hoitoluokkaan. Esim. satamaalueet, uimarannat, urheilukentät, koira-aitaukset, viljelypalstat jne. Lain nojalla tai maanomistajan omalla päätöksellä suojeltu alue. R Maankäytön muutosalue 0 Hoidon ulkopuolella oleva alue Yleis- tai asemakaavassa rakentamiseen tai rakentamisen vaikutuspiiriin osoitettu alue. Suunnitteluvaiheessa viheralueille annetaan hoitoluokat. Hoidon ulkopuolelle jättämisen syy voi olla resurssien riittämättömyys, hoidon kannattamattomuus jos esim. alue tullaan lähiaikoina rakentamaan tai myymään.

E S R 0

ESIMERKKI HOITOLUOKITUSKARTASTA TYRNÄVÄN KIRKONKYLÄ