Nro 224/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/155/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2012

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 224/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/155/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Veteli Mty Pulkkinen Petri ja Esko Yhteyshenkilö: Petri Pulkkinen Lahdentie 22 69830 Pulkkinen TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Liike- ja yhteisötunnus 1830644-6 Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa. Tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta ja sen yhteyteen betoninen lietesäiliö ja kuivalantala. Eläinpaikkoja on enintään 81 lypsylehmälle, 61 hieholle ja 55 vasikalle (alle 6 kk). Uusi pihattonavetta rakennetaan Vetelin kunnan Pulkkisen kylään kiinteistölle Finni (RN:o 7:362), Tilalla on nykyisin 29 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 10 vasikkaa (alle 6 kk). Eläimet siirtyvät uuteen pihattoon ja nykyinen navettarakennus kiinteistöllä Rantamäki (7:312) jää varastoksi. Nykyisen tilakeskuksen yhteydessä sijaitsevaa katettua lietesäiliötä käytetään tarvittaessa. Lisäksi rakennetaan betoninen etälietesäiliö noin 3 km etäisyydelle uudesta pihatosta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa esitetty uusi kattamaton betoninen 1 543 m 3 :n etälietesäiliö ei muodosta eläinsuojan kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojan ja etälietesäiliön keskinäisen etäisyyden vuoksi (3 km) niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Tieto etälietesäiliöstä on kuitenkin tarpeen lannan varastointitilavuudenriittävyyden arvioimiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee keskustella Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ympäristöluvan tarpeesta em. lietesäiliölle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Petri Pulkkisen ja Matti Haapasalon hakemuksena 1.9.2011. Matti Haapasalo ilmoitti luopuvansa hankkeesta 9.5.2012. Petri Pulkkinen ja Esko Pulkkinen jättivät päivitetyn (sama sijainti, mutta pienempi navetta kuin aluksi vireille tulleessa hakemuksessa) ympäristölupahakemuksen 15.5.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla ei ole ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007-2013. Hakemuksen liitteenä on yksi vuokrasopimus koskien 5,4 ha:n peltopintaalaa ja yksi lannanlevityssopimus koskien 20,1 ha:n peltopinta-alaa. Tila sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan ensimmäinen vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.10.2003, toinen vaihe on vahvistettu valtioneuvostossa 29.11.2007 ja kolmas vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.2.2012. Vaihekaavojen yhdistelmäkartassa eläinsuojan sijaintikiinteistön eteläpuolelle on merkitty turvetuotantovyöhyke 2 (iso alue), mutta eläinsuojan kohdalla ei ole aluevarauksia. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Uusi pihattonavetta rakennetaan Vetelin kunnan (924) Pulkkisen kylään (405) kiinteistölle Finni (RN:o 7:362). Pihaton rakennuspaikka sijaitsee noin 13 kilometriä (linnuntietä) Vetelin keskustasta kaakkoon päin ja noin 600 m linnuntietä nykyisestä tilakeskuksesta (Rantamäki 7:312, Pulkkinen) pohjoiseen päin. Nykyisessä tilakeskuksessa sijaitseva vanha navetta jää varastokäyttöön, mutta kiinteällä katteella katettu betoninen lietesäiliö (763 m 3 ) ja poltto-

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläintilat 3 ainesäiliö jäävät käyttöön. Lisäksi rakennetaan etälietesäiliö Sokojan kylään (407), noin 3 km etäisyydelle uudesta pihatosta itään päin (RN:o 10:74). Rakennettavan pihattonavetan ympäristössä on peltoja ja metsiä. Noin 280 m nykyisestä pihatosta etelään päin olevalla hakijan omistamalla tilalla Suomi (RN:o 7:307) sijaitseva tuotantorakennus jää laajennuksen jälkeen pois käytöstä (nykyään hakijan hiehoja) ja ko. tilan asuinrakennus on kesäkaudella marjanpoimijoiden käytössä. Lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 350 metrin päässä rakennettavasta tuotantorakennuksesta etelään päin (Markkula RN:o 7:197). Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat vähintään 400 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Uusi pihattonavetta sijaitsee vedenjakaja-alueella. Kiinteistön pohjoispuolella oleva valuma-alue on Leppäniemi A (49.082) ja eteläpuolella on Tömisojan valuma-alue (49.083). Uuden pihaton kaakkoispuolella, noin 60 metrin etäisyydellä, virtaa Vähäoja, joka laskee Perhonjokeen. Perhonjoki kulkee noin 380 m etäisyydellä pihatosta lounaaseen päin ja laskee Haapajärveen (pihatosta noin 6 km). Nykyisessä tilakeskuksessa sijaitsevasta lietesäiliöstä on noin 15 metriä Perhonjokeen. Lähin pohjavesialue, Sulkaharju (1092402, I luokka), sijaitsee noin 2 km etäisyydellä tulevasta pihatosta koilliseen päin. Lähin suojelualue on vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Soidiniemi (AMO100116), joka sijaitsee uudesta pihatosta noin 1,6 km lounaaseen päin. Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa. Pulkkisen kylään kiinteistölle Finni (RN:o 7:362) rakennettavassa uudessa pihattonavetassa on eläinpaikkoja enintään 81 lypsylehmälle, 61 hieholle (33 kpl 12-24 kk ja 28 kpl 6-12 kk) ja 55 vasikalle (alle 6 kk). Sonnivasikat myydään noin kahden viikon ikäisinä välitykseen. Tilalla on nykyisin 29 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 10 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen parsinavetta kiinteistöllä Rantamäki (RN:o 19:26, Pulkkinen) jää pois käytöstä, kun eläimet siirtyvät nykyisestä navetasta uuteen pihattoon. Eläimiä ruokitaan rehuseoksella, joka koostuu pääosin säilötystä nurmirehusta ja rehuviljasta. Rehu jaetaan eläimille ruokintamaton avulla. Uuteen pihattonavettaan tulee aluksi yksi lypsyrobotti ja mahdollisesti myöhemmin toinen lypsyrobotti. Tilalla käytettävä vesi (noin 1 300 m 3 /v) tulee Pulkkisen vesiosuuskunnasta. Tilan eläimiä ei laidunneta. Rakennettavassa pihattonavetassa on painovoimainen ilmanvaihto. Korvausilma johdetaan sisään ns. itkuikkunoiden kautta. Sisäilmaa poistetaan katolla olevien poistohormien kautta. Lietekanavaan tulee poistoilmaimuri. Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Uudessa pihatossa 81 lypsylehmän, 33 yli 12 kk:n ikäisen hiehon, 28 iältään 6-12 kk:n hiehon ja 29 alle 6 kk:n ikäisen vasikan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla.

4 Uudessa pihattonavetassa on 6 vasikoiden yksittäiskarsinaa kuivikelannalla. Kahdessa juomalaitteen lähellä olevassa ryhmäkarsinassa (yht. 20 vasikkaa) on makuuosassa (yht. 30 m 2 ) kestokuivikepohja ja karsinan etuosassa lietekuilun ritilät. Myös poikimakarsinassa (105 m 2 ) on kestokuivikepohja. Vasikka- ja poikimakarsinoiden noin 50 cm korkuinen kuivikepohja (olkea ja turvetta) vaihdetaan kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Uuden pihattonavetan koillispuolelle, noin 45 m etäisyydelle navetasta, rakennetaan betonista 2 826 m 3 :n kattamaton lietesäiliö, joka täytetään alakautta (pumppu- tai pudotuskaivo). Lisäksi rakennetaan betonista kattamaton etälietesäiliö (1 543 m 3 ) noin 3 km etäisyydelle uudesta pihatosta itään päin (924-407-10-74). Tilalla on nykyisen navetan yhteydessä 763 m 3 betonikannella katettu lietesäiliö, jota käytetään lietelannan varastointiin tarvittaessa (täyttö alakautta). Tilalla on laajennuksen jälkeen yhteensä 5 932 m 3 lietelannan varastointitilavuutta (sis. uuden navetan lietekuilut 800 m 3 ). Vasikkakarsinoista ja poikimakarsinasta tuleva kuivikelanta varastoidaan lantalassa, joka rakennetaan lähelle uutta pihattonavettaa ja uutta lietesäiliötä. Lantalan varastointitilavuus on 200 m 3 (100 m 2, 3 kpl 1 m korkuista seinää). Lantalassa on ajoluiska (piirustuksissa 40 cm korkea) ja edessä tiivispohjainen kuormauslaatta. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet (yhteensä 250 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön. Rakennettavan pihattonavetan WC-vedet johdetaan umpisäilöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivikelanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 97,9 ha, josta omaa on 72,4 ha, vuokrapeltoa 5,4 ha ja sopimuspeltoa 20,1 ha. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat pääosin uuden pihattonavetan ympärillä noin kilometrin säteellä. Kauimmaiset pellot sijaitsevat etälietesäiliön yhteydessä noin kolmen kilometrin etäisyydellä tulevasta pihattonavetasta. Mitkään lannanlevitykseen käytettävistä pelloista eivät sijaitse pohjavesialueella. Osa lannanlevityspelloista rajoittuu Perhonjokeen. Lanta levitetään keväällä viikoilla 18-22 (30%), viikoilla 26-28 (50%) ja syksyllä viikoilla 38-41 (20 %). Lietelanta sijoitetaan peltoon pintalevityksenä tai kiekkomultaimella. Säilörehun varastointi Esikuivattu säilörehu (2 500 t) varastoidaan aluksi pyöröpaaleihin, jotka avataan tiiviin alustan päällä pihaton rehustamotilassa. Myöhemmin uuden pihattonavetan lähelle aiotaan rakentaa kaksi laakasiiloa (a 10 m x 65 m, seinäkorkeus 2,7 m). Siilojen edessä on kuormauslaatta (5 m* 20 m). Puristenesteet kerätään laakasiiloista umpisäiliöön (53 m 3 ). Puristeneste viedään umpisäiliöstä kasvukaudella suoraan pellolle tai tarvittaessa lietevaunuilla lietesäiliöön.

5 Pilaantunut rehu varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään lannoitteena pellolla. Polttoaineet ja kemikaalit Jätteet Nykyisessä tilakeskuksessa (Rantamäki 7:312) on yksivaippainen 2 100 litran polttoainesäiliö, joka on maapohjalla. Polttoainesäiliössä ei ole lukitusta, lapon estolaitetta eikä ylitäytönestintä. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 200 litraa tynnyreissä konesuojassa, jossa on betonilattia ja öljynerotuskaivo. Tilalle hankitaan keväällä kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita seuraavalla kasvukaudella tarvittava määrä. Nurmirehun ja rehuviljan säilöntäaineet (6 t/a) säilytetään nykyisen tilakeskuksen konesuojassa (lukittava). Eläinsuojatiloissa käytettäviä pesuaineita ja eläinten lääkkeitä säilytetään eläinsuojarakennuksessa. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n raatokeräilyyn. Vaaralliset jätteet (0,2 t/v), jäteöljy (0,4 t/v), muovijäte ja metallit viedään kunnan vastaanottopisteeseen. Jalostukseen kelpaamaton maito (1,5 t/v) johdetaan lietesäiliöön. Pilaantunut rehu (2 t/v) varastoidaan lantalassa ja levitetään pellolle lannoitteeksi. Yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla 4 kertaa viikossa. Teuraseläinkuljetuksia ja ostorehun kuljetuksia on noin kerran kuukaudessa. Välitysauto ja eläinlääkäri käyvät tilalla noin kaksi kertaa kuukaudessa. Seminologi käy noin kaksi kertaa viikossa. Tilalla tehdään rehua noin viikko/sato. Lantaa levitetään keväällä, kesällä ja syksyllä 2-3 vrk/levitysjakso. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Uuden karjasuojan rakentaminen ei lisää merkittävästi esimerkiksi ilmaan kohdistuvia vaikutuksia (hajut). Avonaisten lietesäiliöiden synnyttämä haju esiintyy pääsääntöisesti lyhytkestoisena vain sekoituksen loppuvaiheessa ja levityksen yhteydessä. Rehu varastoidaan esikuivattuna. Liete levitetään osittain kiekkomultaimella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tila toimii Pohjolan Maidon tuotantotiloilleen suunnitteleman laatukäsikirjan mukaisesti. Laatukäsikirja sisältää menettelytapaohjeet erilaisten poikkeustilanteiden kuten sähkökatkosten varalle. Uudelle pihattonavetalle laaditaan pelastussuunnitelma. Tilalla on jatkuvasti varastoituna kuiviketurvetta, jota voidaan käyttää imeytysaineena jos polttoainesäiliö tai lantasäiliö rikkoutuisi. Tilalla on alkusammuttimia tulipalojen varalle ja uusi tuotantorakennus varustetaan palohälytysjärjestelmällä. Tilalla on varavoimalaite sähkökatkojen varalle.

6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 20.7.2012 ja 22.8.2012 (Petri Pulkkisen ja Esko Pulkkisen hakemus). Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vetelin kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 30.8.2012-1.10.2012 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Vetelin kunnassa. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Perhonjokilaakso-lehdessä 6.9.2012. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Vetelin kunnanhallitukselta ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselta. Vetelin kunnanhallitus ei antanut lausuntoa hakemuksesta. Vetelin kunnan ympäristölautakunta,4.9.2012 Rakennus- ja ympäristöjohtajan esittelemässä ja ympäristölautakunnan hyväksymässä lausunnossa todetaan, että suojaetäisyydet lähimpiin naapureihin ovat riittävät. Myös lannan varastointitilavuutta ja levityspeltoja on riittävästi. Siten ympäristölautakunta ei näe estettä luvan myöntämiselle. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on kuitenkin tarpeen ottaa huomioon seuraavat seikat: eläinsuojan, lantakuilujen ja varastojen, lannansiirtolaitteiden sekä säilörehuvarastojen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja siten rakennettuja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse valumaan ympäristöön lannan kuljetukset kauempana oleville peltoalueille on järjestettävä siten, että lannan leviäminen tilan ulkopuolella oleville tiealueille ja muille vastaaville aluille estyy. Tarvittaessa kuljetuskalusto on puhdistettava lannasta. eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannanvarastointi, -kuljetus ja -käsittely tulee järjestää siten, että hajuhaitat voidaan estää mahdollisimman hyvin. lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (931/2000) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, 5.9.2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että sijoituspaikka täyttää yleiset ympäristönsuojelulain mukaiset sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset. Laajen-

7 nuksen jälkeen koko maatilan eläinyksikkömäärä (ympäristölupatarkoituksiin) on noin 690, jonka vähimmäisetäisyys suositus lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa noin 240 metriä ja normaaleissa olosuhteissa noin 260 metriä. Lähin asuintalo, jossa asutaan vakituisesti, sijaitsee Lahdentien länsipuolella noin 350 metrin päässä rakennettavasta tuotantorakennuksesta. Uuden navettarakennuksen valmistuttua vanhat tuotantorakennukset ja lantalat jäävät pois käytöstä. Uuden pihaton yhteyteen rakennetaan betoninen lietesäiliö. Lisäksi rakennetaan betoninen etäsäiliö noin kolme kilometriä uudesta pihatosta itään päin. Lietesäiliöiden tilavuudet vähennettynä 30 cm:n sadevesivaralla ovat yhteensä noin 4 000 m 3. Eläimistä muodostuu lantaa, maitohuoneen- ja eläintilojen pesuvedet huomioon otettuna noin 3300 m³. ELY - keskus katsoo, että nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuukauden varastointitarve täyttyy. Hakemuksen mukaan hakijalla on omaa peltoa 67 ha, vuokrapeltoja 5,38 ha ja levityssopimuksia 20,11 ha, joten lannan kokonaislevitysala on 92,49 ha. Ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 taulukon 5 mukaan hakijalla täytyisi olla käytettävissään lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään noin 85 ha. ELY keskus katsoo, että hakijalla on riittävästi lannan levityspinta-alaa. Kun tuotantorakennus, lantalat ja rehuvarastot tehdään hakemuksen mukaisesti, ei ELY-keskuksella ole erityistä huomautettavaa maidontuotannon laajennusta koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Hakijoille on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakijat ovat ilmoittaneet 11.10.2012, etteivät he jätä vastinetta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Petri ja Esko Pulkkiselle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle Vetelin kunnan Pulkkisen kylässä kiinteistöillä Finni (RN:o 7:362), lupahakemuksen ja päätökseen liitetyn asemapiirustuksen (30.4.2012) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 81 lypsylehmän, 61 hiehon ja 55 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle.

8 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesu- ja jätevedet, mahdollinen säilörehun puristeneste ja mahdolliset kuivalantalan suotovedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivikelanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, mahdolliset lietteen pumppu- tai pudotuskaivot, kuivalantala ja laakasiilot tulee rakentaa vesitiiviistä säänkestävästä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, jätemaidon sekä mahdollisen säilörehun puristenesteen ja kuivalantalan suotovesien varastointitilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 3 778 m 3 (sis. lietesäiliöiden sadevesiä 366 m 3 ). Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus (800 m 3 ). Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin 2 800 m 3 :n lietesäiliö, joka täytetään alakautta. Rakennettava lietesäiliö tulee rakentaa säänkestävästä ja vesitiiviistä betonista. Lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa betonista tai asfaltista. Edellä mainitut rakennevaatimukset (tiiveys ja lastausalue) koskevat myös olemassa olevaa lietesäiliötä. Jos rakennettavaa lietesäiliötä ei kateta kiinteällä katteella, lietesäiliö tulee ympäröidä aidalla, jonka korkeus on vähintään 1,5 m maanpinnasta. Kuivikelannan ja pilaantuneen rehun varastointitilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 121 m 3. Tilalle tulee rakentaa kuivikelantaa ja jäterehua varten suunnitelmien mukaisesti uusi kuivalantala (150-200 m 3 ). Avolantalassa tulee olla kolmella sivulla vähintään 0,5 m korkeat reunat, 0,5 m korkea ajoluiska ja edessä tiivispohjainen kuormauslaatta. Uuden lietesäiliön ja uuden kuivalantala tulee olla lastausalueineen käyttövalmiita ennen rakennettavan pihattonavetan käyttöönottoa. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Kaikki lannan säilytystilat tulee tyhjentää vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Eläinsuojien sosiaalitilojen käymäläjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet/lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä jätehuoltomääräysten mukaisesti.

2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely 9 Liete- ja kuivikelanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädösten vaatimukset täyttyvät. Lietteen ja kuivikelannan levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/2000, ns. nitraattiasetus) määräyksiä. Lannan levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen ja kuivikelannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 83 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon pohjavesialueiden, talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä tai jätevesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä, lanta mullataan välittömästi eikä kerralla käytettävä lantamäärä ylitä kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa lannanlevitysalaa. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä 30-100 m:n levyinen suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lannan pintalevitystä ei tule tehdä niillä Kortejokeen rajoittuvilla pelloilla, joissa on suuri tulvariski. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja

10 kesällä ja syyslevitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloilla. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Lietteen ja kuivikelannan kuormaus ja kuljetus sekä kaluston pesu tulee hoitaa siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Edellä lannan kuljetuksesta ja levityksestä annetut määräykset koskevat myös eläinsuojan pesuvesien ja puristenesteen kuljetusta ja levitystä. Toiminnanharjoittajan tulee varmistua, että myös lannan vastaanottajat ja mahdolliset lantaa levittävät urakoitsijat ovat tietoisia edellä nitraattiasetuksen nojalla (VNA 931/2000) annetuista lupamääräyksistä. 3. Hajuhaittojen vähentäminen 4. Säilörehu Rakennettava lietesäiliö (2 826 m 3 ) ja nykyisessä tilakeskuksessa olemassa oleva lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Mahdolliset lietteen pumppu- tai pudotuskaivot tulee kattaa kiinteällä betonikannella. Lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille. Levitys tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan sijoituslevityksenä. Mikäli liete- tai kuivikelantaa levitetään pellon pintaan, multaus tai pellon kyntö tulee tehdä mahdollisimman pian (viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä). Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla liete ja kuivikelanta tulee mullata neljän tunnin kuluessa levityksestä. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuunta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantalan, rehusiilojen sekä eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katoille sijoitettujen poistohormien kautta. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Rehua voidaan varastoida hakijan esityksen mukaisesti aluksi pyöröpaaleihin. Paalit tulee avata tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla.

5. Jätteet 11 Tilalla voidaan myöhemmin varastoida säilörehua hakemuksen mukaisesti kahdessa laakasiilossa, joista puristeneste johdetaan umpisäiliöön. Umpisäiliön tulee olla vesitiivis ja tiiviillä kannella varustettu. Umpisäiliöstä puristeneste tulee siirtää lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana suoraan peltoon. Rehu on varastoitava laakasiiloissa tiiviisti muovilla peitettynä. Pilaantunut säilörehu ja rehujätteet tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. 6. Eläinjätteet Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Vaaralliset jätteet (vanhan jätelain 1072/93 mukaan ongelmajätteet), kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa luvan omaavaan vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli ja muovi, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuollossa tulee noudattaa Vetelin kunnan jätehuoltomääräyksiä. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, ettei se aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjossa, ellei ruhojen varastointi tapahdu sisätiloissa. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsillä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja

12 pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Ulkona sijaitseva maanpäällinen yksivaippainen polttoainesäiliö tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Vaihtoehtoisesti nykyinen yksivaippainen säiliö tulee korvata kaksoisvaippasäiliöllä. Polttoainesäiliö tulee varustaa myös laponestolaitteella ja ylitäytön estävällä järjestelmällä. Toimenpiteet tulee olla tehtyinä 31.12.2013 mennessä. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivikelannan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen ja kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivikelannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset - tehdyt korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan).

13 RATKAISUN PERUSTELUT 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan, uusien lietesäiliöiden, uuden kuivalantalan ja uusien laakasiilojen käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennä-

14 köisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää maatalousyhtymä Petri ja Esko Pulkkiselle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle, koska hakemuksen mukainen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kun noudatetaan lupamääräyksiä ja muuten toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Rakennettavan pihattonavetan eläinyksikkömäärä on 689 eläinyksikköä. Uudelle 689 eläinyksikköä vastaavalle eläinsuojalle on vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta suotuisissa olosuhteissa 240 metriä, normaaleissa olosuhteissa 260 metriä ja vaativissa olosuhteissa 370 metriä (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010 liite 4). Lähimpään naapurin asuinrakennukseen on uudesta pihattonavetasta noin 350 m, joten suojaetäisyys on riittävä. Hajuhaittojen vähentämiseksi on lupapäätöksessä annettu määräykset mm. eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja pumppukaivojen täyttämisestä alakautta ja pumppukaivojen kattamisesta, lannan levittämisestä, poistoilmahormien sijoittamisesta katolle sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista.

15 Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM- RMO-C4) mukaan eläinsuojan pohjarakenteiden sekä lannan siirtämiseen ja varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Myös lietesäiliölle ja kuivalantalalle asetetut rakennevaatimukset perustuvat em. MMM ohjeeseen. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Tilalla vaadittava lietelannan varastointitilavuus on vähintään 3 778 m 3, johon on laskettu lietelantaa 3 015 m 3, maitohuoneen pesuvesiä ja muita eläinsuojan pesuvesiä yhteensä 250 m 3, mahdollista säilörehun puristenestettä 125 m 3 (kasvukaudella levitetään suoraan pellolle), mahdollisia kuivalantalan suotovesiä 20 m 3, jätemaitoa 1,5 m 3 ja kattamattoman lietesäiliön sadevesiä yht. 366 m 3. Laskelmat perustuvat ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Ellei lietesäiliötä kateta kiinteällä katteella, sen tilavuuteen on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille (MMM-RMO-C4). Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan lietelannan varastotilavuutta lietesäiliöissä ja uuden pihaton lietekuiluissa yhteensä 5 932 m 3, joten varastointitilavuutta on riittävästi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 m ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Puolet 20 vasikan ryhmäkarsinasta on ritiläpohjalla, joten ko. ryhmäkarsinasta on laskettu muodostuvan 10 vasikan lantaa vastaava määrä lietelantaa ja 10 vasikan lantaa vastaava määrä kuivikelantaa. Lisäksi kuivikelantaa muodostuu kuudesta vasikan yksittäiskarsinasta. Poikimakarsinan (105 m 2 ) kestokuivikepohjasta (paksuus 0,5 m) on laskettu yhtä tyhjennyskertaa vastaava tilavuus (53 m 3 ) vaadittavaan kuivikelannan varastointitilavuuteen. Lisäksi kuivalantaloissa varastoidaan pilaantunutta rehua, jota muodostuu hakemuksen mukaan noin 2 t/v (noin 4 m 3 /v). Tilalle rakennettavan kuivalantalan varastointitilavuus on 200 m 3, mikä riittää täyttämään vaadittavan varastointitilavuuden (vähintään 121 m 3 ). Sosiaalitilojen jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa ympäristönsuojelulain (27 ) ja valtioneuvoston asetuksen (209/2011 ns. haja-asutuksen jätevesiasetus) vaatimuksia. Käsittelemällä käymäläjätevedet asetuksen vaatimus-

16 ten mukaisesti vähennetään vesistön rehevöitymistä ja ulosteperäisten bakteerien leviämistä. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva lupamääräys 2 Tilalla tulee olla käytettävissä peltoa hakemuksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 83 ha. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (2010) mukaisesti. Peltopintaalatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa kohden, yksi hehtaari 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi hehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoalaa (97,9 ha) lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteessä 3 suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Talousveden ottopaikkojen ympärille jätettävän lannoittamattoman alueen suojavyöhykesuositus on 30-100 metriä. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä aiheutuu vesistöihin huomattavaa ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevitystä varsinkin vesistöjen varsille tulee välttää. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 3 Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä lietepinnan alapuolelta on annettu hajuja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Lietesäiliöiden täyttö lietepinnan alanpuolelta ei riko lannan pinnalle muodostuvaa luonnollista kuorettumaa. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja rehusiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla.

17 Säilörehua koskeva lupamääräys 4 Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Määräys laakasiilojen kattamisesta ja puristenesteiden johtamisesta umpisäiliöön on annettu pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Pilaantunutkin säilörehu on varastoitava asianmukaisesti, ettei siitä aiheudu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumista. Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 5 ja 6 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla vaaralliset jätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys 7 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskevat määräykset on annettu suojelemaan maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Suoja-allas estää mahdollisissa vuototapauksissa valumat ympäristöön ja katos estää sadevesien kertymisen suoja-altaaseen. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen syntymistä. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 8 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, ja rehusiilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa muun muassa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa ja peltoalaa ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 9

18 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Toiminnan muutoksia ja selvillä olo velvollisuutta koskeva lupamääräys 10 Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muutoksesta). Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 11 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1 ja 2 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksestä 1, 2 ja 3 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 28.2.2023 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölu-

19 paa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki, 4-8, 22, 27, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 58, 76, 81, 83 90, 96, 97, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus, 1, 5, 15-19, 21-23, 30 ja 37 :t Jätelaki (1070/1993), 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 :t Jätelaki (646/2011) 148 ja149 :t Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4 ja 7 :t Laki eräistä naapuruussuhteista, 3 ja 17 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNa 209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Tästä päätöksestä peritään maksua 1 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20 Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen uuden eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Vetelin kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla sekä Perhonjokilakso-lehdessä. JAKELU Päätös Tiedoksi hakijalle Vetelin kunnanhallitus Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.