006 Peruste #1 2 2015 väki ja valta DEMOKRATIASTA david van reybrouck käännös: matias kauppi Alkuperäinen teksti On Democracy on julkaistu Re-Bel Iniativen e-kirjassa The Malaise of Electoral Democracy and What to Do About It (2014), joka on luettavissa osoitteessa http://www.rethinkingbelgium.eu/rebel-initiative-files/ ebooks/ebook-14/re-bel-e-book-14.pdf. Käännös on julkaistu Re-Bel Iniativen ja kirjoittajan luvalla.
Demokratiasta 007 1Demokratian tarkoitus ei ole tehdä ihmisistä onnellisia, vaan opettaa heille kuinka olla onneton. Demokratian ei kuulu olla jännittävää, vaan tylsää. 2 3Demokratian tarkoitus ei ole ristiriitojen ratkaiseminen, vaan niiden kanssa elämään oppiminen (Luc Huyse). 4Maailma, jossa ristiriidat jatkuvasti minimoidaan, ei ole demokratia, se on utopia. 5Maailma, jossa ristiriidat jatkuvasti maksimoidaan, ei ole demokratia, se on hysteria. 6Maailma, jossa ristiriitoja pidetään toistemme ymmärtämisen pohjana, ruokkii demokratian kulttuuria. 7Kaikista poliittisista järjestelmistä demokratia on lähimpänä ristiriitaa. 8Demokratiassa ei ole kyse yhteisymmärryksestä, vaan ristiriidasta. 9Maailma, jossa ristiriidat käsitellään ennen kuin ne muuttuvat väkivallaksi kasvattaa demokratian kulttuuria. Maailma, jossa ristiriitoja ei haudata tai tukahduteta on tulossa 10 demokraattisemmaksi. Demokratia on varhainen sato siitä, mikä olisi myöhemmin kasva- 11 nut sodaksi. Jotta voisimme pysyä demokraattisina, onnellisuuden tavoittelun tu- 12 lee kulkea käsi kädessä onnettomuuden hyväksymisen kanssa. Onnellinen se yhteiskunta, jonka 13 jäsenet ovat hieman onnettomia, koska tämä voi viedä demokratiaa syvemmälle. Demokratia on onnettomuuden tasa-arvoista jakoa. Tämä on utoop- 14 pinen ideaali. Koska sen täysi toteutuminen ei ole mahdollista, se opettaa ihmisiä olemaan kohtuullisen onnellisia kohtuullisen onnettomuutensa kanssa. Demokratia on kansalaisten hallitus (rasti ruutuun) kansalaisille 15 (rasti ruutuun) ja kansalaiset johtavat sitä (kysymysmerkki). Yleinen äänioikeus ei oikeuta puhumaan kansan 16 hallituksesta. Vaikka äänioikeus kuului ennen 17 vain aristokratialle, yleinen äänioikeus on vain määrällistä demokratisointia, ei laadullista demokratisointia (Bernard Manin). Ihmisillä on oikeus äänestää, muttei puhua. 18 Ihminen, joka antaa äänensä, antaa sen pois. Tätä kutsutaan delegoinnin periaatteeksi. Ainoa tapa saada tuo ääni takaisin on rangaista ehdokkaita seuraavissa vaaleissa.
008 Peruste #1 2 2015 Vasemmalla: Susanna Salama Magritte s Rose fell out of the window. Öljy puulle, 2011. 84x57cm. Oikealla: Susanna Salama Random Buddha. Öljy kankaalle, 2014. 60x45 cm
Demokratiasta 009
010 Peruste #1 2 2015 Nykyään ihmiset halveksuvat 19 edustajia, mutta palvovat vaaleja. Tämä on virheellistä. Sen sijaan, että olisimme tuohtuneita poliitikoista, meidän pitäisi olla tuohtuneita vaalijärjestelmästä. Ensimmäistä kertaa edustuksellisten hallitusten historiassa tu- 20 levien vaalien paino on tärkeämpi kuin menneiden vaalien paino. Rangaistuksen pelko on kasvanut suuremmaksi kuin delegaation voima. Vaalidemokratian teoria: antaa 21menneisyyden viedä eteenpäin nykyisyyttä (delegaatio). Vaalidemokratian käytäntö: tulevaisuus pidättelee nykyisyyttä (rangaistus). Tämä estää toimimasta. Meitä hallitaan hämärästä tyhjiöstä. Tämä tyhjiö ei ole tulevaisuus, vaan sen pelko. Vaalit eivät ole vain vanhentunut 22demokratian väline, niitä ei koskaan ollut tarkoitettukaan demokraattisiksi. Vaalit keksittiin, jotta demokratian vaarasta päästäisiin. Tämä ei ole rienausta, vaan historiaa. Kolmetuhatta vuotta demokraattisia kokeiluja, ja vain kaksisataa 23 vuotta vaaleilla kikkailua. Ja silti me uskomme, että vaalit ovat pyhät. Vaaleissa ei ole mitään pyhää. 24Vaalit ovat vain menetelmä, aristokraattinen menetelmä, jota on yritetty tehdä viimeisten kahdensadan vuoden ajan demokraattisemmaksi, melko hyvällä menestyksellä. Periaatteessa yksi mies, yksi 25 ääni ei ole mitään pyhää. Se on vain satunnaisesti valikoitunut vastaus merkittävään demokraattiseen kysymykseen siihen, miten poliittiset mahdollisuudet jaetaan tasaisesti. Jos demokratia on hallintaa kes- kautta, vaalidemokratia 26kustelun on melkein mykkä: kansalaiset odottavat, kansalaiset kuuntelevat, kansalaiset äänestävät, kansalaiset odottavat uudestaan. Vaalit ovat vanhentunut jäännös 27 eriarvoisista ajoista maailmassa, joka muuttuu koko ajan yhtenäisemmäksi. Vaalit kerran neljässä vuodessa 28 eivät enää riitä maailmassa, jossa informaatio kulkee nopeasti. Maailmassa, jossa teknologia tuo 29 ihmisille valtaa, kansalaiset eivät halua vain äänestää, vaan myös sanoa mielipiteensä. Kausittaiseen delegaatioon ja 30 rankaisemiseen perustuva demokratia on kovaa vauhtia menettämässä oikeutustaan. Elämme kommunikaatioyhteis- jossa on normaalia, että 31kunnassa, ihmiset haluavat osallistua julkiseen keskusteluun yhteiskunnan tulevaisuudesta. On positiivista, että he haluavat ottaa osaa yhteisiin asioihin ja auttaa kehittämään yhteisöjensä tulevaisuutta. Ihmisillä on oikeus äänestää, nyt he 32 vaativat oikeutta tulla kuulluiksi.
Demokratiasta 011 Miten oikeus tulla kuulluksi tulisi järjestää? Meidän täytyy vält- 33 tää sitä, että vain ihmiset, joilla on rahaa, tutkintoja tai kontakteja tulevat kuulluiksi. Menneisyyden virheitä ei pidä toistaa. Uudesta demokratiasta ei missään tapauksessa pitäisi tulla elitististä demokratiaa. Ihmisillä tulisi olla tasa-arvoinen oikeus tulla kuulluiksi. Paras 34 keino tähän on arvonta, eli satunnainen otanta. Arvonta on menetelmä, jonka 35 avulla saadaan edustava satunnaisotos yhteiskunnasta. Siinä missä vaaleista seuraa 36 edustus ominaisuuksien perusteella, arvonta perustuu yhtäläisyyteen. Molemmilla on puolensa: vaalit 37 voivat taata pätevyyden, arvonta takaa enemmän vapautta. Valitut vaihtuvat jonkin ajan kuluttua, eivätkä heidän päätöksensä vaikuta uudelleenvalintaan. Vaalien kaksi avainsanaa: delegaatio ja rangaistus. Arvon- 38 nan kaksi avainsanaa: tasa-arvoisuus ja vaihtuvuus. Jos demokratiassa on kyse poliittisten mahdollisuuksien tasa-ar- 39 voisesta jakamisesta, arvonta takaa sen, että jokaisella on sama mahdollisuus tulla valituksi. Yksi mies, yksi ääni muuttuu 40 nyt muotoon yksi henkilö, yksi mahdollisuus. Arvontaa käytetään yleisesti ny- koko gallupte- 41kydemokratioissa: ollisuus perustuu siihen. Mielipidekyselyt mittaavat sitä, 42 mitä ihmiset ajattelevat kun he eivät ajattele. Olisi paljon mielenkiintoisempaa tietää, mitä he ajattelevat kun heille annetaan mahdollisuus ajatella (James Fishkin). Sattumanvaraiselle ihmisryhmälle annetaan mahdollisuus 43 ajatella, kun he voivat keskustella keskenään sekä asiantuntijoiden kanssa. Ajan kuluttua he päätyvät omiin johtopäätöksiinsä. Tämä on osallistuvan deliberatiivisen demokratian ydin. Osallistuvassa deliberatiivisessa demokratiassa ei ole kyse ää- 44 nestämisestä, vaan keskustelusta. Siinä ei vältellä ristiriitoja, vaan ollaan tekemisissä niiden kanssa. Siinä ei ole kyse samaa mieltä olemisesta vaan erilaisista mielipiteistä. Koska osallistuvassa deliberatiivisessa demokratiassa on kyse 45 sekä onnellisuuden tavoittelusta että onnettomuuden hyväksymisestä, se on kauan kaivattu lisä perinteiseen vaalidemokratiaan. Kirjoittaja on kulttuurihistorioitsija, arkeologi, kirjailija ja G1000-liikkeen perustaja. Hän on kirjoittanut muun muassa teokset Against Elections sekä Kongo ( julkaistu suomeksi, Siltala). Van Reybrouck hoiti Cleveringa-professuuria Leidenin yliopistossa Hollannissa vuosina 2011-2012.