KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2007

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2007 Jos haluat korkealle, aloita alhaalta. Jos haluat kauas, aloita läheltä. -Kiinalainen sananlasku- Marika Saarela 19.11.2004 Päivitetty 25.9.07 MS G:\STRATEGISET ASIAKIRJAT\Kestävä kehitys\kestävän kehityksen ohjelma.doc

SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 1.1 Kestävän kehityksen ohjelman laatimisprosessi... 3 2. Kestävän kehityksen edistäminen nykytilanne ja tavoitteet... 4 2.1 Ekologinen kestävyys... 4 2.2 Sosiaalinen kestävyys... 6 2.3 Kulttuurinen kestävyys... 7 2.4 Taloudellinen kestävyys... 8 2.5 Tavoitteet vuodelle 2007... 8 3. Arviointi ja seuranta... 9 Lisätietoja...10 Liitteet...10 2

1 Johdanto Kestävän kehityksen käsite määriteltiin ensi kerran vuonna 1987 Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportissa Yhteinen tulevaisuutemme. Tämän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992 mukana olleet valtiot (Suomi yksi 177:stä) päättivät edistää kestävää kehitystä laatimalla Agenda 21 -toimintaohjelman. Konferenssi suositteli myös kaikille kunnille paikallisen toimintaohjelman laadintaa. Taustalla oli huoli maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehitysongelmista sekä ihmisten osallistumisesta. Ympäristöongelmia olivat ja ovat edelleen ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden väheneminen sekä luonnonvarojen liikakäyttö ja luonnon kestokyvyn ylitys. Kestävän kehityksen tulkintaa on laajennettu YK:n huippukokouksissa ja konferensseissa siten, että se tänä päivänä käsittää ekologisen kestävyyden lisäksi myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Ympäristöongelmat ovat kytkeytyneet tiiviisti yhteen ihmiskunnan muiden ongelmien kanssa. Ongelmiin liittyvät syy- ja seuraussuhteet ovat monimutkaisia. Tämä vaatii kunnissa uutta ajattelua ja toimintatapojen muutosta. Kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden toteuttaminen ovat osa kunnan menestymisen strategiaa. Suurien suunnitelmien toteuttamiseen tarvitaan pieniä ja suuria käytännön toimia. Paikallisagendalla ja muilla paikallisilla kestävän kehityksen ohjelmilla pyritään korostamaan kunnan ja kuntalaisten päivittäisten toimien yhteyttä sekä paikallisiin että maailmanlaajuisiin ongelmiin. (Valkeakosken Paikallisagenda 21. 1999. Ympäristöpalvelut.) 1.1 Kestävän kehityksen ohjelman laatimisprosessi Kestävän kehityksen ohjelmien laadinta on Suomen valtion- ja kunnallishallinnon piirissä ollut vireillä koko 1990-luvun ajan. Vuonna 1990 antoi valtioneuvosto eduskunnalle selonteon kestävästä kehityksestä, vuonna 1995 valmistui Suomen kestävän kehityksen toimikunnan raportti ja toimenpideohjelma, ja kesäkuussa 1998 hyväksyttiin hallituksen kestävän kehityksen ohjelma (Valtioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyyden edistämisestä). Valkeakoskella Paikallisagenda 21, kestävän kehityksen toimintaohjelma ja pitkän tähtäimen strategia kunnan kestävän kehityksen toteuttamiseksi, käynnistyi syksyllä 1997. Kaupunginhallitus asetti agendan laatimiseksi tammikuussa 1998 yhdeksänjäsenisen työryhmän, joka käytti nimeä Agenda 21- työryhmä. Työryhmän raportti valmistui maaliskuussa 1999. Paikallisagendassa tärkeimmiksi osa-alueiksi koettiin ilmansuojelu, vesiensuojelu ja vesihuolto, liikenne ja jätehuolto. Paikallisagendatyöryhmä järjesti yleisötilaisuuksia ja neljä teematyöryhmää, joiden tekemät ehdotukset ja ideat ovat perustana työryhmän loppuraportissa esitetyille toimenpide-ehdotuksille ja vastuutahoille. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan palvelukeskukset esittävät vuosittain talousarvioehdotuksensa yhteydessä vähintään 1-2 toimenpidettä joiden toteutumista valvoo ympäristöjaosto. 3

Valkeakoski-opisto on ollut mukana kestävän kehityksen paikallisagendassa esim. 2003 ja 2004 toteutustoimenpiteinään asumiseen, entisöintiin, terveydenhoitoon ja ruokailuun liittyvät kurssit ja luennot, jotka tukevat kestävän kehityksen periaatteita. Koska kestävä kehitys on nostettu yhdeksi Valkeakoski-opiston johtamista ja toimintaa ohjaavaksi arvoksi haluamme kirjata opiston kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen toiminnan ja sen edelleen kehittämisen. Kestävän kehityksen ohjelma on myös yksi opistomme strateginen asiakirja ja ko. toimintamallin kuvaus on tavoitteena opiston v. 2005 käyttösuunnitelmassa. Tähän ohjelmaan on kirjattu opistomme periaatteet, käytännöt ja toimenpiteet ko. kestävän kehityksen periaatteiden mukaisessa toiminnassa. Käytännöistä, toimenpiteistä ja tavoitteista sovittiin ensimmäisen kerran päätoimisen henkilökunnan kehittämisseminaarissa 19.11.04 kestävän kehityksen työryhmän esityksen pohjalta. Työryhmään kuuluivat teknisen työn opettaja Jussi Inkinen, kotitalousopettaja Heli Koivulahti ja koulutussuunnittelija Marika Saarela. 2. Kestävän kehityksen edistäminen nykytilanne ja tavoitteet 2.1 Ekologinen kestävyys Hankinnat Kaikkien tuotteiden valmistus, kuljetus ja pakkaaminen kuluttavat luonnonvaroja ja energiaa. Kuljettamisesta syntyy päästöjä, jotka vaikuttavat ilman laatuun ja ilmastoon. Tuotteista ja pakkauksista syntyvä jäte kuormittaa ympäristöä. Keskeistä on kiinnittää huomio siihen, tarvitaanko tuotetta lainkaan. Kun hankimme uusia tuotteita, huomioimme onko tuotteelle myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki (Joutsenmerkki) onko tuote kestävä voiko tuotteen korjata ja huoltaa onko tuotteen kuljetusmatka pitkä vai lyhyt miten paljon laite kuluttaa energiaa onko laitteessa ominaisuuksia, joiden avulla voidaan säästää sähköä ja paperia jääkö tuote jätteeksi vai voidaanko se kierrättää tai käyttää/täyttää uudelleen paljonko tuotteesta tulee pakkausmateriaalia ja mitä sille tapahtuu ennen kuin hankimme tuotteen omaksi, selvitämme voiko tuotteen lainata, vuokrata, hankkia leasing-sopimuksella tai ostaa palveluna Energian ja veden käyttö Energian säästäminen vähentää paitsi luonnonvarojen käyttöä myös säästää selvää rahaa. Toimiston energiankulutusta voidaan tuntuvasti vähentää mm. pudottamalla huoneilman lämpötilaa 2-3 astetta. Suuri merkitys on sillä, miten valoja ja sähkölaitteita käytetään. Valot tulee sammuttaa, jos tilasta poistutaan yli 10 minuutiksi. Uusimpien tietojen mukaan valojen sammuttaminen ei kuluta loisteputkivalaisimia eikä lisää niiden sähkönkulutusta. Sähkölaitteet kuluttavat sähköä myös stand by tilassa. Akut kuluttavat sähköä aina, kun ne ovat pistokkeessa. 4

pidän valoja vain, kun se on välttämätöntä ja silloinkin käytän vain tarpeellisia valoja sammutan tietokoneeni, kun lähden työpäivän aikana pidemmäksi aikaa pois irrotan akkulaturin seinästä lopetettuani latauksen tuuletan avaamalla ikkunan työhuoneessani ainoastaan lämmityskauden ulkopuolisena aikana nopeaa ristivetotuuletusta lukuun ottamatta kopiokoneissamme ja atk laitteissamme on energiaa säästävät toiminnot (esim. ajastin) ja niitä käytetään kylmälaitteemme huolletaan säännöllisesti ja niiden puhtaudesta ja siisteydestä huolehditaan käytössämme on astianpesukone, jolla pesemme ainoastaan täysiä koneellisia pestessäni astiat tiskialtaassa en juoksuta vettä turhaan Paperin käyttö (kopiointi ja tulostus) Toimistojätteistä noin 80-90% on paperia. Sen määrää voidaan vähentää, kun jokainen kiinnittää huomiota paperin kulutukseensa. Ympäristön kuormitusta voidaan vähentää myös käyttämällä uusiopaperia tai valkaisemattomia ja Joutsenmerkin saaneita papereita. tulostan vain välttämättömät asiakirjat ja sähköpostiviestit vältän turhia kopioita/tulosteita, otan kaksipuolisia kopioita/tulosteita ja pienennän kopioitavat/tulostettavat asiakirjat käytän ylimääräiset yksipuoleiset kopiot ja tulostukset uudelleen kirjeposti on korvattu sähköpostilla siltä osin, kuin se on mahdollista kehitämme opistossa sähköistä hallintoa ja arkistointia Liikenne ja kuljetukset Liikenne vaikuttaa merkittävästi ympäristöön. Joukkoliikennettä tulisikin aina käyttää, kun se on mahdollista. Kävely, pyöräily, kimppakyydit ja yhteiskuljetukset vähentävät myös ympäristön kuormitusta. Tapaamisia ja niihin liittyviä matkoja voidaan korvata netti-, puhelin-, tai sähköpostipalaverilla. Henkilöautoa ajettaessa voi noudattaa taloudellista ajotapaa. kiinnitän huomiota työmatkoihini ja muihin työhöni kuuluviin matkoihin; voinko käyttää julkista liikennettä, kimppakyytiä, pyöräillä tai kävellä? opistossa on suihkutilat opistossa on säilytystilat pyörille kannustamme työntekijöitä tulemaan töihin julkisilla kulkuneuvoilla on joukkoliikenteen liput työajalla tehtävien matkojen suorittamiseen on vähennetty liikennettä korvaamalla tapaamisia puhelimitse tai sähköpostitse/internetissä käytävillä neuvotteluilla Jätehuolto Kestävän kehityksen kannalta tärkeintä on, että jätettä tuotetaan mahdollisimman vähän; ei hankita turhia tavaroita, suositaan kevyitä pakkauksia ja vähennetään kertakäyttötuotteita. Jätteiden vaikutusta ympäristöön voi vähentää jätteiden lajittelulla. Ongelmajätteet laitetaan niille tarkoitettuihin keräyksiin. Kierrätykseen sopivat tavarat ja materiaali kierrätetään: täytetään uudelleen tai käytetään uudelleen raaka-aineena tai energian lähteenä. 5

Tällainen jäte erotetaan kaatopaikalle menevästä jätteestä. Myös biojäte on erotettava kaatopaikalle menevästä jätteestä, koska kaatopaikalla siitä syntyy ilmastoon vaikuttavaa metaania. Määräykset biojätteen lajittelulle ovat kuntakohtaiset. lajittelen työssäni keräyspaperin jokaisessa luokassa ja työpisteessä oleviin keräyslaatikoihin. Vahtimestari tyhjentää keräyspaperilaatikot kerran viikossa. lajittelen työssäni biojätteen, metallin, lasin, muovin (kalvot, pakkauskelmut) ja kartongin lajittelen työssäni ongelmajätteen (patterit, akut, liuottimet, tietokoneiden näytöt ja keskusyksiköt yms.), tulostimien mustekasetit ja patruunat sekä kopiokoneen väriainejätteen työpaikallani kierrätämme vanhat ja käyttökelpoiset toimistokalusteet ja laitteet suosimme uudelleen täytettäviä pakkauksia toimitamme ne laitteet, joita ei enää voi käyttää, keräyspisteeseen, jossa hyötykäyttöön soveltuvat osat otetaan talteen Siivous ja puhtaanapito Valkeakoski-opiston siivouspalveluista vastaa kaupungin kiinteistökeskus. Siivouksessa käytettävät siivousaineet ovat mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia ja allergisoivia. Käsipyyhkeemme ja wc-paperimme ovat Joutsen-merkittyjä. Siivouspalvelujen laatua kehitetään vuosittaisella siivouspalvelujen asiakaskyselyllä. Tarjoilut Opisto vuokraa osana palveluitaan myös kotitalouden astioita ja välineitä. Vuokrausta hoitaa kotitalousopettaja. Opiston lounaskahvilasta ja koulutusten tarjoiluista vastaa pitopalvelu Tarja Nieminen. Pitopalvelu käyttää paikallisia tavarantoimittajia ja valmistaa ruuat itse kotimaisista, lähellä tuotetuista ja tuoreista raaka-aineista. Tarjoiluissa käytetään kestoastioita aina kun se on mahdollista. Pitopalvelu tarkkailee ruuan hävikkiä ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan myös ylimääräisen ruuan. 2.2 Sosiaalinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys korostaa ihmisen hyvinvointia luonnon hyvinvoinnin rinnalla. Yhteiskunnallisella tasolla suurimpia sosiaalisen kestävyyden haasteita ovat työttömyys, terveys- ja sosiaalipalvelujen oikeudenmukaisuus, tasa-arvokysymykset sekä tasapainoisen alueellisen kehittämisen turvaaminen. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluvat myös yleinen tyytyväisyys/tyytymättömyys ja paikallinen identiteetti. Organisaation toiminnan sosiaalisen kestävyyden arviointiin sisällytetään yleensä myös sen, miten organisaatio toteuttaa sosiaalisen kestävyyden kriteereitä alihankinnoissaan, ostotoiminnassaan ja yhteistyösuhteissaan. Opistossa toimimme sosiaalisen kestävyyden periaatteiden mukaisesti: tarjoamme koulutusmahdollisuuksia ja opintoetuuksia työttömille, maahanmuuttajille sekä muille syrjäytymisvaarassa oleville ja vähemmistöryhmien edustajille 6

edistämme paikkakunnan elinkelpoisuutta esim. yrityksille ja kunnille tarjottavan ammatillinen lisäkoulutus tarjoamme kursseja, ohjelmia ja opintomahdollisuuksia, jotka antavat osallistujille valmiuksia toimia aktiivisina, yhteisöllisinä kansalaisina ja jotka kasvattavat kansalaisia kestävän kehityksen arvot ja tavoitteet huomioon ottaviksi kuluttajiksi työpaikan olosuhteita koskeva palaute ja vuosittainen työilmapiiritutkimus johtavat tarvittaviin, yhdessä sovittaviin toimenpiteisiin meillä on käytössä joustavat työaikajärjestelyt, joissa otetaan huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet ja jotka tarjoavat mahdollisuuksia etätyöhön, yksilölliseen työaikaan sekä työajan jaksotukseen tai liukumiin. työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tuetaan opistossamme toimii tyhy-ryhmä, joka suunnittelee henkilöstölle tyhy-palveluja esimiehen ja alaisen välillä käydään vuosittain dokumentoidut kehityskeskustelut työntekijöille tarjotaan mahdollisuus kouluttautua ja heitä kannustetaan opiskeluun tuemme opiston henkilökunnan toimintaa oman ammattialan kehittämisessä esim. tutkimustoiminta, alan työntekijöiden täydennyskoulutus, yleisten kielitutkintojen arvostelu, kehittämisprojektit, oppimateriaalien valmistaminen jne. suhtaudumme myönteisesti henkilökunnan kirjalliseen toimintaan (esim. lehtiartikkelit, julkaisut) ja yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja muuhun julkiseen toimintaan esim. ammattiyhdistystoiminta, kunnallishallinto, järjestötoiminta, esiintymiset erilaisissa tilaisuuksissa ja joukkoviestimissä jne. henkilökunnan osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan ja oman ammattialan kehittämiseen kirjataan opiston toimintakertomukseen. 2.3 Kulttuurinen kestävyys Kulttuuri on monimuotoinen ja useisiin alakulttuureihin jakautuva kokonaisuus. Kulttuuriin kuuluvat muun muassa arvot, kansalliset toimintamallit, kansainvälinen vuorovaikutus, erilaiset ympäristöt ja jokapäiväisen elämän käytännöt. Kestävän kehityksen edistämiseksi tehtävien ratkaisujen tulee ottaa huomioon kulttuurisen toimintaympäristön antamat mahdollisuudet ja myös sen asettamat rajoitukset. Kulttuuriseen kestävyyteen vaikutetaan myös vaalimalla suomalaisen taiteen eri lajien elinvoimaisuutta sekä kulttuurin alueellisia ominaispiirteitä, kuten kansanperinnettä, maisemaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja asuinympäristöjä. Valkeakoski-opisto ja sen henkilökunta hoitavat kulttuurisen kestävyyden ja yhteiskunnallista vastuutaan seuraavilla tavoilla: Opistomme toteuttaa vuosittain vähintään yhden kulttuurihankkeen yhteistyössä vähemmistökulttuurien kanssa Opisto toimii kulttuurilaitoksena esim. näyttelyt, esitykset, tapahtumat, taidematkat jne. vaalimme koulutuksissamme kulttuuriperinnettä esim. kädentaidot, kansantanssi, kansanmusiikki jne. edistämme paikkakunnan kansainvälistymistä ja monikulttuurisuuden lisääntymistä esim. kieli- ja kulttuurikoulutus, kansainvälinen yhteistyö jne. tarjoaa opiskelumahdollisuuksia erilaisiin ryhmiin kuuluville ihmisille riippumatta maantieteellisistä, fyysisistä, taloudellisista tms. seikoista henkilöstökoulutus pitää sisällään moniarvoisuus- ja kulttuurisuuskysymyksiä? 7

2.4 Taloudellinen kestävyys Taloudellisella kestävyydellä tarkoitetaan yleensä tasapainoista taloudellista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen ja jossa ei hävitetä varantoja. Olemassa olevia resursseja käytetään säästeliäästi ja tehokkaasti. Tavarat ja palvelut tuotetaan ja tarjotaan asiakkaille siten, että ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän. Myös asiakkaita kannustetaan toimimaan ympäristön huomioon ottavalla tavalla (esim. alennus isoista kertatilauksista, mahdollisuus hoitaa asioita sähköisesti, ajan tasalla oleva osoitteisto, suuret postitukset) Vakaassa taloudessa ennakoidaan myös tulevaa: esim. ikääntymisestä aiheutuvia kustannuksia pyritään vähentämään kiinnittämällä huomio ihmisten hyvinvointiin ja järjestämällä ikääntyville mielekästä tekemistä. Palkinnoissa ja tunnustuksissa suositaan ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia vaihtoehtoja. Painotuotteita tilataan tarpeen mukaan ja suositaan menetelmiä, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Inhimilliseen pääomaan investoidaan. Palveluille ja tavaroille hankitaan lisäarvoa osoittamalla, että niiden tuottamisessa on kuormitettu ympäristöä mahdollisimman vähän. opistossamme kerrotaan asiakkaille, että suosimme ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia materiaaleja ja toimintatapoja suunnitellaan talous ja toiminta pitkäjänteisesti ja tulevaa ennakoiden suositaan vakituisia työsuhteita investoidaan henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämiseen pitkällä tähtäimellä kehitetään toimintaa projekteilla ja yhteistyöhankkeita investoidaan sellaisiin tekniikoihin, jotka vähentävät ympäristön kuormitusta tehdään toimintakertomukset ja useimmat projektijulkaisut verkkoversioina pidetään osoitteisto ajan tasalla suunnitellaan julkaisujen painosmäärät tarpeen mukaan ja tarvittaessa otetaan uusi painos kiinnitetään huomiota siihen, miten hankittu tavara tai palvelu edistää kestävää kehitystä 2.5 Tavoitteet vuodelle 2007 Vuodelle 2007 Valkeakoski-opisto asettaa seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet: Ekologinen kestävyys Paperin käyttö Vähennämme kopiointia ja opettelemme käyttämään kopiokonetta tehokkaammin; ei hukkakopioita, käytämme 2-puoleisia kopioita jne. Lisäämme sähköistä tiedottamista (mm. kokoukset, tiedottaminen tuntiopettajille) Hyödynnämme hukkakopiot, esim. muistipaperina ja lappuina kertaalleen tulostettuja papereita Käytämme kirjekuoret uudelleen esim. sisäisessä postissa 8

Vähennämme kertakäyttöpyyhkeiden kulutusta Osa julkaisuistamme ovat verkkoversioita ja kiinnitämme huomiota painomäärään Selvitämme ainekohtaisten nettisivustojen käytön mahdollisuutta opetuksessa Sosiaalinen kestävyys Kurssitarjontamme sisältää joka vuosi myös kestävän kehityksen periaatteen mukaisia kursseja (esim. kotitalouden lähiruokaviikot lasten kursseilla) Myös sisäiset asiakkaamme ja yhteistyökumppanit nivotaan mukaan kestävän kehityksen mukaiseen yhteistyöhön, esim. pitopalvelu Tarja Nieminen; luomu- ja lähiruokateemoja, suositaan kestoastioita 3. Arviointi ja seuranta Kestävän kehityksen mukaista toimintaa parannetaan ja kehitetään joustavasti koko ajan osana omaa työtämme. Tässä kirjatun kestävän kehityksen ohjelman toteutumista seurataan vuosittain päätoimisen henkilökunnan syksyn kehittämisseminaarissa. Seminaarissa ohjelma käydään läpi, se päivitetään ja sovimme kehittämistoimenpiteistä sekä tavoitteista. 9

Lisätietoja http://www.edu.fi/teemat/keke/index2.html http://www.edu.fi/teemat/keke/omakoulu/lista.html Kestävän kehityksen ohjeita kuvataideopettajille http://www.edu.fi/teemat/keke/omakoulu/kuvisohje.html http://www.hymonet.com/ Hankinnoissa käytettävä työkalu kaikille julkishallinnon ja yksityissektorin organisaatioille. Mahdollisuus siirtyä ympäristöä säästäviin hankintoihin käytännönläheisen tietokannan avustuksella. http://www.vlk.fi/sosiaali/ymparisto/index.htm Valkeakosken kaupungin Ympäristöpalvelujen kotisivut. Järvenpään työväenopiston ympäristöperiaatteet. 2003. Kestävän kehityksen ohjelman laatiminen - nykytilanteen kartoittaminen ja tavoitteiden asettaminen. Kyselylomake. 2004. Sirkka-Liisa Peltonen (Visio), Virve Riikonen (OK), Tiina Gröhn ja Sari Kuvaja (Kirkkopalvelut) Liitteet Kestävää kehitystä kansalasiopistoissa 2004-2006, KTOL Valkeakosken kaupungin kierrätys- ja energiansäästöohjeita työntekijöille 10