Maailma muuttuu maahanmuuton uudet haasteet Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku isoder@utu.fi 050-511 3586 Alipi-hankkeen päätösseminaari Muutosta elämään Sibeliustalo, Lahti 4.12.2013 Siirtolaisuusinstituutti
Sisällöstä Pari sanaa instituutista ja sen tekemisistä Päijät-Hämeen väestötilanne Siirtolaisuuden megatrendit Väestöennuste Närpiö kotouttajana Etnobarometrin kertomaa Miten vaikuttaa asenteisiin Yhteenveto
1. Mikä on Siirtolaisuusinstituutti? http://www.migrationinstitute.fi/index.php
Vaasa vai Seinäjoki maakunnan kärkeen? Vai molemmat?
Maahanmuuttajat keskittyvät, vähän paluuhalukkuutta
Maan rajat aukeavat, ay-liike
Asukkaat pitävät lähiötään parempana kuin ulkopuoliset ja tietävät samalla, että heidän lähiötään ei arvosteta Varissuo
Varissuon väestö iän ja äidinkielen maaliskuun lopussa 2011 >100 95-100 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Suomi tai ruotsi Muu 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Alle 55-vuotiaiden enemmistö on muunkielisiä. Muunkielisten osuus koko väestöstä 37,1 % 3.12.2013 Lähde: Tilastokeskus 11
Miten vähemmistöt toimivat Suomessa miten kantaväestö reagoi?
Etnobarometri 2013 Erittäin positiivisia 30 % Erittäin kielteisiä 12 %
3. Muuttoliikkeen megatrendit katoamassa -Perinteiset siirtolaisuuspolut maailmassa ovat hävinneet -Pysyvät lähtö- ja tuloalueet ovat menettäneet merkitystään -Muuton kohdealueet ovat moninaistuneet -Tulo- ja lähtömuuton motiivit vaihtelevat (vrt. Thaimaa Florida) -Pääasiallinen huomio kohtaamiseen, jolloin korostuvat asenteisiin liittyvät kysymykset ja kotoutumisen haasteet http:migrationsmap.net/
Painoa muuttovirtojen sijasta kotoutumiseen Kotoutumisen kiintopisteet : Kieli (lingua franca, vrt. myöhemmin Närpiö-malli) Työllisyys/työttömyys (vrt. Närpiö-malli) Riippumattomuus sosiaaliturvasta tuoko muuttaja lisäarvoa (somalit Ruotsissa vs. USA:ssa) Maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot muihin etnisiin ryhmiin ja kantaväestöön
300 000 The foreign population in Finland 1980 2011 Persons 250 000 200 000 Foreign born Foreign citizens Foreign language speakers 266,000 245,000 150 000 183,000 100 000 50 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Source: Statistics Finland/Vital Statistics. Figure: Jouni Korkiasaari, Institute of Migration 2012.
Ulkomaan kansalaisia 195 000 henkeä (kasvu vuodessa + 6.6 %) Ulkomailla syntyneitä 285 000 henkeä (kasvu vuodessa + 7.5 %, 10 % suomalaistaustaisia Ei suomea/ruotsia puhuvia 267 000 henkeä (kasvu vuodessa + 9.4 %) Koska siirtolaisuus on yksilötasolla ohi?
4. Väestöennuste vuoteen 2050
Väestöennusteet vuodelle 2050 Nykyisin hedelmällisyys n. 1.8 ja muuttovoitto 17 000 henkeä/vuodessa Muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun huomattavasti voimakkaampi kuin hedelmällisyyden Vaihtoehto A, Tilastokeskuksen varovainen perusmalli Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina 2012 2050, ja muuttoliikkeen kasvu 17 000 henkeä/v., väkilukumme kasvu olisi 0.7 milj. henkeä Vaihtoehto B, realistinen vaihtoehto Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina 2012 2050, ja muuttoliike 25 000/30 000 henkeä/v, kasvaisi väestömme nykyisestä 1.3 milj. hengellä Vaihtoehto C: Jos muuttoliike olisi 2012 2050 koko ajan 17 000 henkeä, mutta hedelmällisyys olisikin koko ajan 1.9, niin väestömme kasvaisi 0.8 milj. hengellä Vaihtoehto D: Ruotsin malli Jos hedelmällisyys koko ajan 1.9 ja muuttoliike 25 000/30 000 henkeä, niin väestö kasvaisi nykyisestä noin 1. 4 milj. hengellä Laskelmat toteuttanut Tilastokeskus/Markus Rapo. Kiitos hyvästä yhteisyöstä.
Tällä hetkellä Suomessa on noin 245 000 vieraskielistä. Jos Suomessa on vuonna 2050 noin 1 miljoona maahanmuuttajataustaista henkeä, olisi eri kieliä puhuvia seuraavasti (jakosuhde sama kuin 2012): SUOMESSA PUHUTTAVAT KIELET 2050 (?) venäjä 237 000 viro 135 000 somali 57 000 englanti 56 000 arabia 45 000 kurdi 37 000 kiina 37 000 muut 400 000 Yhteensä 1 milj. maahanmuuttajaa
Suomen maahanmuuttajien uskonnot vuonna 2011 ja ennuste 2050 Uskonto Määrä 2011 Oletus 2050 (jos maahanmuuttajia 1 milj.) Kristityt 143 000 544 000 Muslimit 55 000 208 000 Uskonnottomat 36 000 136 000 Buddhalaiset 12 000 46 000 Kansanuskoa harj. 7 000 26 000 Uskonto tuntem. 5 000 20 000 Hindit 4 000 17 000 Muut 1 000 3 000 Yhteensä 263 000 1 000 000 Lähde: Vuoden 2011 laskelma saatu dosentti Tuomas Martikaiselta. Siitä hänelle kiitos. Vuoden 2050 jakauma perustuu siis vuoden 2011 tietoon.
5. Närpiö kotouttajana esimerkki onnistuneesta toiminnasta
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/sipa_5_yhteenveto.pdf
Miksi juuri Närpiö? Noin 10 %:lla närpiöläisistä on maahanmuuttajatausta Närpiö on tullut malliksi onnistuneesta kotoutumisesta Närpiö on tehnyt jotain oikein mutta mitä?
Tutkimuksen tavoitteet Miten ja miksi Närpiö on saanut maahanmuuttajatyövoimaa ulkomailta? Miten rekrytointi on tapahtunut? Miksi työvoima ulkomailta ei Suomesta? Mikä merkitys prosessissa on ollut maahanmuuttajien verkostoilla? Närpiö on ruotsinkielinen mikä merkitys sillä on tulijoille? Mitä muutto on vaatinut kunnalta, asukkailta, järjestöiltä, yrittäjiltä ja itse tulijoilta? Onko olemassa Närpiö-malli, jota voidaan soveltaa muihinkin kuntiin?
Närpiö ja maahanmuutto Pakolaisten vastaanotto alkoi 1988 ensimmäinen kunta suurkaupunkien ulkopuolella Ei kiintiöpakolaisia vuoden 2001 jälkeen Ulkomaisen työvoiman maahanmuutto alkoi vuonna 2004 Tänään noin 10 %:lla Närpiön asukkaista on maahanmuuttajatausta.
Närpiön väestönkehitys 1980-2011
Vieraskielisten osuus eri alueilla
Pakolaisten vastaanotto harjaannutti ja totutti Pakolaisten kanssa aikaisemmin tehty kotoutustyö antoi arvokasta kokemusta Kaikki närpiöläiset osapuolet pelaavat hyvin yhteen Alusta alkaen tiedottamisen kohteena ovat olleet myös maahanmuuttajat ja kantaväestö Alusta lähtien kyse perhemuutosta Kotimainen rekrytointi tuloksetonta
NÄRPIÖN MALLI Työnantajien välittäminen työvoimastaan -Osallistuminen kotouttamiseen: kielikoulutus, sosiaalinen apu, asuntojen hankinta, puolisolle työtä Avoimuus ja tasa-arvoisuus tulijoita kohtaan -Oma siirtolaisuushistoria auttaa ymmärtämään -Jaettu työn ja yrittämisen eetos, tasaveroisuus Tulijoiden oma aktiivisuus -Näkyy mm. yritystoimintana, aktiivisena työllistymisenä, politiikkaan osallistumisena jne. Kyse koko perheen muutosta (vrt. kiinalaiset kivenhakk.) Ongelmiin esimerkiksi rasismiin puututaan heti Eri toimijoiden saumaton yhteistyö Kunnan tahtotila: asiat voidaan järjestää
Mitä opiksi muille kunnille? Ennakkoluulottomuus ja kunnan oma halu kehittyä Kotouttamisen perusinfrastruktuuri kuntoon jo ennakolta Asuntoja valmiiksi - lasten koulut ja päiväkodit valmiiksi Organisaatioiden ja toimijoiden yhteistyö Valmius ohjata yrittäjyyteen Tehostettu kielenopetus vaikka työajalla Aktiivinen, monipuolinen ja ammattitaitoinen tiedotus Tulijoille mentorit ketään ei saa jättää yksin Kolmas sektori on tärkeä äitiryhmistä jalkapalloon
Närpiön pullonkauloja Ruotsin kielellä vähän käyttöä kunnan ulkopuolella tai yleensäkin muualla Suomessa Korkeasti koulutetuilla vaikea saada oman ammattinsa ja koulutuksensa mukaista työtä Rajoitetut koulutus- ja ammattivaihtoehdot Byrokraattisten pullonkaulojen tiedostaminen ja niihin puuttuminen työlupakäytäntö toimeentuloraja
Ennen
nyt
Työttömyys
6. Etnobarometrin kertomaa
Miksi opiskelijat tutkimuksen kohteena? -He ovat tulevaisuuden päättäjiä -Helposti tavoitettavia sähköisellä kyselyllä (tutkimusjoukon rajaaminen helppo) -Sähköpostiosoitteet saatavissa 37
Attitudes towards immigration, 2002-2010 European Social Survey 2002 2004 2006 2008 2010 38
Maahanmuuttoasenteiden kehitys Suomessa 1987-2007 Suhtautuminen ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen Suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen 1987-2007 100 % 100 % 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % 50 % 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 1987 1993 1998 2003 2007 0 % 1987 1993 1998 2003 2007 Enemmän Nykyinen määrä Vähemmän Enemmän Nykyinen määrä Vähemmän (LÄHDE: Jaakkola 2009) 39
Keskeisiä tuloksia -Työntekijät toivotumpia kuin pakolaiset -Mieluisimpia olisivat länsimaalaiset muuttajat. Tutkituista ryhmistä venäläisten status parantunut somalien ja romanialaisten alhaisin -Vanhemmat vastaajat nuorempia myönteisempiä -Naiset myönteisempiä kuin miehet -Suomalaiset humanitaariselle muutolle myönteisempiä kuin ulkomaalaiset opiskelijat -Yliopistolaiset myönteisempiä kuin ammattikorkeakoululaiset -Yhteiskuntatieteilijät myönteisimpiä tekniikan opiskelijat kielteisimpiä -Ruotsinkieliset suomenkielisiä positiivisempia maahanmuutolle, erityisesti pakolaisten vastaanotolle 40
Keskeisiä tuloksia, jatkuu -Ulkomailla asuminen ja henkilökohtaiset kontaktit maahanmuuttajiin yhteydessä myönteiseen asenteeseen -Vihreitä ja vasemmistoliittoa äänestäneet myönteisimpiä, perussuomalaiset kielteisimpiä -Muuton vaikutuksina nähtiin: kulttuuri- ja taide-elämä sekä yrittäjyys vahvistuvat, turvallisuus heikkenee -Ulkomaiset opiskelijat kokevat suomalaisia selkeämmin maahanmuutolla olevan taloudellista hyötyä -Suomen kielen ja kulttuurin tuntemusta painotetaan kotouttamisen lääkkeinä -Eniten halutaan tukea yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kotouttamista 41
Ryhmittelyanalyysin tulokset (perustuu aineistosta tehtyihin artikkeleihin) Kaikkiaan 12 540 opiskelijaa oli vastannut kaikkiin 26 asennekysymykseen. Heidät voitiin ryhmitellä asenteiltaan 5 ryhmään. Huom.: Jokaiseen ryhmään kuuluu sekä myönteisesti että kielteisesti maahanmuuttoon suhtautuvia. Kaikista vastanneista työvoiman maahanmuuttoon suhtautui positiivisesti puolet vastanneista. Sen sijaan vain vajaa kolmannes haluaa Suomeen lisää pakolaisia. 42
Korkeakouluopiskelijoiden jakautuminen eri asenneryhmiin, % 1. Totaalipositiiviset 31 % 2. Valikoiden hyväksyvät 18 % ------------------------------------------ 3. Empaattiset kielteiset 22 % 4. Valikoiden kotouttavat 17 % 5. Totaalikielteiset 12 % Yhteensä 100 % Pakolaisten vastaanoton kohdalla totaalipositiiviset ja totaalikielteiset ovat selkeästi omina ääripäinään. Työvoimamaahanmuuttajien vastaanoton kohdalla totaalipositiiviset ja valikoiden hyväksyvät lähenevät toisiaan 43
Positiivisimmin maahanmuuttajiin suhtautuvia voidaan kutsua totaalipositiivisiksi. Totaalipositiiviset on suurin ryhmä, ja siihen kuuluu kolmannes vastanneista opiskelijoista. He olivat pääsääntöisesti naisia, keskimääräistä vanhempia, ja heillä on hyvät kansainväliset yhteydet. Vastaajien vanhempien koulutustausta, oma uskonnollisuus ja asuinympäristö eivät selkeästi poikenneet koko aineistosta. Toivon, että maahanmuuttajiin suhtauduttaisiin normaalimmin. Syyllistävät otsikot tyyliin "joka kolmas raiskaaja on maahanmuuttaja" ovat naurettavia, entäs ne kaksi kolmasosaa sitten? Toivoisin asuvani suvaitsevassa Suomessa ja kykeneväni myös itse suhtautumaan maahanmuuttajiin niin työssä kuin arjessa. (Yliop., nainen, nro 2230). 44
Totaalikielteiset olivat kielteisimmin maahanmuuttoon suhtautuvia. Heitä oli aineistosta noin 12 %. Ryhmään kuuluvat olivat pääasiassa miehiä ja ammattikorkeakoululaisia, samoin heidän vanhempiensa koulutustaso oli keskimääräistä alhaisempi. Ryhmään kuuluvien kansainväliset kontaktit olivat erittäin vähäiset. Puolet perussuomalaisten puoluetta äänestäneistä opiskelijoista kuului tähän ryhmään. Paljon maahanmuuttajia sivistyneistä maista kuten Euroopasta, Pohjois- Amerikasta, Kaukoidästä tai Etelä-Afrikasta. Ei lainkaan maahanmuuttajia Afrikasta, Lähi-Idästä tai muista epäsivistyneistä islamilaisista maista (Turkki on sivistynyt maa). (Yliop., mies, nro 735). Nykymallilla jatkaminen ei ole missään mielessä järkevä ratkaisu, ellemme halua kokea Ruotsin ja Norjan tavoin omia versioitamme asutuskeskuksiin iskevistä Breivikeistä ja jihadisti-itsemurhapommittajista. Olemme tähänkin asti tulleet kaikessa 10 v Ruotsia ja Norjaa jäljessä, ja niin tulemme tässäkin asiassa, jos mitään ei muuteta. (Yliop., mies, nro 8281). 45
Johtopäätökset asennetutkimuksesta -Eroja löytyy suhtautumisessa erityyppiseen maahanmuuttoon - samoin asennekirjavuutta -Maahanmuuttoon liittyy sekä pelkoja että tietämättömyyttä myös korkeakoulutasolla -Ulkomaisten opiskelijoiden asenneilmasto pakolaisuuteen kovahko -Ulkomaisilta opiskelijoilta hyviä vinkkejä kotouttamiseen (liittyen kielikoulutukseen, kansalaisuuteen, opiskeluun) -Kv-kontaktit lisäävät positiivista suhtautumista korkeakouluihin lisää kansainvälisyysopetusta ja kansainvälistä vaihtoa 46
Johtopäätökset jatkuu -Maahanmuuton nähtiin selkeästi lisäävän turvattomuutta. Uutisointi positiivisemmaksi ( rajoillamme tavoitettu kolme paperitonta maahanpyrkijää ) -Kieli ja työ edelleen kaiken onnistuneen kotoutumisen taustalla -Väkivaltaa maahanmuuttokysymyksissä ainakin pinnan alla tehostettua opetusta -Suosittelemme Närpiön mallia kotouttamisessa (yhteisöllisyyteen painottaminen) 47
7. Miten vaikuttaa asenteisiin?
Kohderyhmä: Koululaiset tulevia päättäjiä ja kotouttajia
Perus- ja lukiokouluissa käytettävästä opetusmateriaalista on pula Siirtolaisuusinstituutti julkaisi opetusmateriaalin peruskouluille ja lukiolaisille huhtikuussa 2013. Jaettiin kaikille maamme kouluille. http://yle.fi/uutiset/maahanmuutto_tutuksi_lautapelin_kautta/6582352
Jatkoa opetusmateriaalin tuottamiselle: Alli Paasikiven Säätiö on myöntänyt rahoituksen varhaiskasvatukseen ja alakouluille soveltuvalle opetuspaketille. Paketti valmistuu syksyllä 2013. Paketissa on oma osio myös maahanmuuttajataustaisille lapsille
Näyte tulevasta materiaalista: http://www.migrationinstitute.fi/vex/kalle-vaari_muuttaa_amerikkaan.html
Etninen leimaaminen varsin yleistä tiedotusvälineissä ja viranomaistyössä
Esimerkki etnisestä leimaamisesta
Luettu: Yle Areena 6.1.2013 Esimerkki etnisestä leimaamisesta
HS 12.10.2013
Ylireagointia?
Varuillaan kannattaa olla!
30.11.2013 Turku, Uittamo
Dagens Nyheter 6.1.2013 Ruotsissa etninen leimaaminen on vähäistä. Vuoden alussa tapahtunut kultaliikkeen ryöstö uutisoitiin näkyvästi ilman etnistä leimaamista.
Haastavia tulijoita olemmeko valmiita?
?
Terveys ja kansallinen taso Infektiot siirtyvät kantajiensa mukana maasta toiseen. Infektiotautien seulonta tavoittaa Suomessa maahanmuuttajista n. 15 %. Tutkimuksen mukaan C- ja B-hepatiitin esiintyvyys Suomen maahan-muuttajissa niin korkea, että seulonta olisi kustannustehokasta -Ehkäisyn tuntemattomuus -Abortit ehkäisykeinona -Traumakokemukset -Sosiaalinen verkosto kantaväestöön vähäinen >> siitä huolimatta maahanmuuttajien elämänlaatu raportin mukaan on hyvä
Mediuutiset 11.1.2013 Myös maahanmuuttajat tarvitsevat terveyteen liittyvää neuvontaa.
Onnistunut kohtaaminen, akkulturaatio, ja kotoutuminen vähentävät kriisiytymisen mahdollisuutta Ruotsi: onko etnisyys tabu? Perinteisesti Ruotsissa ollut. Taustaa: Miksi somalien työttömyysaste alhainen Yhdysvalloissa, mutta korkea Ruotsissa? Miksi somalit menestyvät yrittäjinä USA:ssa? Yksi selitys: Maahantulo helppoa, mutta työmarkkinoille tulo Pohjoismaissa vaikeaa Entä Suomessa: Tilanne muistuttaa paljolti Ruotsia (vrt. Tiina Ristikarin väitöskirja)
8. Yhteenvetäen -Maakuntanne väestökysymys haastava maahanmuutto vaihtoehdoksi? -Muuton megatrendit liikkeessä maahanmuuttoa ennustaminen haasteellista >> Suomen väestökysymys siirtolaisuuden varassa -Närpiö käypä esimerkki kotouttamisen käytännöistä Suosittelen myös mentoreita -Asenneilmasto maassamme on hyvä, mutta hajontaa löytyy > koulutusmateriaalia kaikille tasoille tarvitaan
-Etninen leimaaminen pois myös viranomaistyöstä ja tiedotusvälineistä -Opetusmateriaalia lisää tarve suuri -Tutkimusteemoja: Tiedämmekö mitä somalit tai venäläiset meistä ajattelevat Kulttuuriset siirtymät: kuka saunoo, kuka sauvakävelee -Jokainen voimme olla esimerkkinä ole mentori, työllistäjä
Kiitos! Kosovon lahja Suomen pesäpalloilulle Kuva: Ismo Söderling, valmentaja
http://www.migrationinstitute.fi/vex/kalle-vaari_muuttaa_amerikkaan.html