Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997
Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen kielikunta 11 1.2. Idän ja lännen väliset historialliset asetelmat Euroopassa 12 1.3. "Suurten"ja"pienten"traditioidenkilpailuPohjolanäärillä 15 1.4. Kulttuurin kehitys ja etniset vähemmistöt 18 1.5. Suomen uskonnollinen kartta 20 2. Eräitä kulttuurimoniarvoisuudenteorianjasoveltamisen ongelmia: etnisen identiteetin kompleksisuus 27 Karmela Liebkind 2.1. Vähemmistöpolitiikankompleksisuus 27 2.2. Kulttuurin ja etnisen alkuperän käsitteet 30 2.3. Etnisen alkuperän vaikeasti määriteltävä luonne ja pohja 33 2.4. Sosiaalisen tietoisuuden tasot 34 2.5. Vertikaaliset ja horisontaaliset intressit: vastakkaisia vai toisiaan täydentäviä 36 2.6. Kulttuurivaihtoja/vaiassimilaatio 39 2.7. Varmat ja epävarmat etniset/kansalliset ryhmät 42 3. Suomen ruotsinkielinen vähemmistö 48 Karmela Liebkind, Roger Broo ja Fjalar Finnäs 3.1. Elinvoimaisen kulttuurivähemmistön rakenteelliset edellytykset 48 3.2. Ruotsin kelen prestiisiarvo Suomessa 50 3.3. Kielilainsäädäntöjä ruotsinkielisten määritelmä 52 3.4. Vähemmistön tukeminen ja instituutiorakenteen täydellisyys 58 3.5. Ruotsinkielisen väestön demografiset ominaispiirteet 62 3.6. Kieliryhmien keskinäisten suhteiden historiallinen tausta 68 3.7. Vähemmistön objektiivinen sosioekonominen asema 69 3.8. Vähemmistönheterogeenisyysjayhteiskunnallinentietoisuus 72 3.9. Subjektiivisten lojaalisuusristiriitojen objektiiviset seuraukset 75 3.10. Kielellisen moniarvoisuuden politiikka: vähemmistostrategiat 77 4. Karjalaiset Suomessa 83 Katja Hyry 4.1. Karjala 83 4.1.1. Karjalan alueesta 83 4.1.2. Karjalan kielestä 84
4.2. Karjalaiset 85 4.2.1. Suomen karjalaiset 85 4.2.1.1. Karjalan pakolaiset (1920-luku) 86 4.3. Uskonto muutosten keskellä 89 4.3.1. Piirteitä Karjalan uskonnollisesta kartasta 90 - - 4.3.1.1. Vanhauskoisuus Karjalassa 91 4.3.1.2. Ortodoksinen kirkko Suomessa 92 4.4. Karjalan ja Suomen välinen raja tänään 94 5. Suomen saamelaiset 99 Irja Seurujärvi-Kari, Matti Morottaja,, Vuokko Hirvonen ja Ulla Aikio-Puoskari 5.1. Asuinalue ja väestö 99 5.1.1 Vähemmistötvähemmistössä 102 5.2. Saamelaisten alueja historia Suomessa 107 5.2.1. Elinympäristöjayhteiskuntarakenne 107 5.2.2. Verotus ja uudisasukkaat 108 5.2.3. Saamelaisalue 1700-ja 1800-luvuilla 110 5.3. Saamelaisten henkinen kulttuuri 112 5.4. Saamelainen kansanrunous, kirjallisuus ja taide 120 5.4.1. Joiku-jakertomusperinne-kirjallisuudenkivijalka 120 5.4.2. Suullisesta perinteestä kirjallisuuteen 122 5.4.3. Duodji-saamelaistaneen sydän 127 5.5. Saamen kieli ja koulutus 129 5.6. Saamelaisinstituutiotja saamelaisten oikeudellinen asema 133 5.7. Saamelaisten kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö 137 5.7.1. Tilanne Suomessa 137 5.7.2. Pohjoismainen yhteistyö 138 5.7.3. Arktisten kansojen yhteistyö 139 5.7.4. Muu kansainvälinen yhteistyö 139 6. Suomen romaniväestö: unohdettu kulttuuriryhmä 149 Martti Grönfors, Kari Virolainen^Tuula Äkerlundja Paavo Lounela 6.1. Historiaa 149 6.2. Kieli 151 6.3. Romaniväestön yhteiskunnallinen ja sosiaalinen asema 152 6.4. Romaniensosiaalinenorganisaatiojaammattirakenne 155 6.5. Romanikulttuuri 157 6.6. Tulevaisuus 160 6.7. Suomen romanipolitiikka ja romaniväestön asema fennomanien ajalta 2000-luvulle 161 6.7.1 Johdanto 161 6.7.2. Kansallisvaltioideologian nousuja romaniväestö 162 6.7.3. Mustalankomitea 163 6.7.4. Romanipolitiikka 1960-luvun protestisyklissä 165
6.7.5. Romaniasiain neuvottelukunta ja romanipolitiikan myöhempi kehitys 168 6.8. Romanikulttuuri ja identiteetti 171 6.8.1. Romanikansanidentiteettitaistelu 171 6.8.2. Kulttuuriperinne elää 172-6.8.3. Romanikielen merkitys 174 6.9. Romanit Suomessa vuonna 1997 176 7. Uskonnollis-kulttuurisetvähemmistöt 185 7.1. Suomen juutalaiset 185 7.2. Suomen turkinsukuiset tataarit 188 8. Suomalainen maasta-ja maahanmuutto 195 Marja Pentikäinen,Frank Horn, Magdalena Jaakkola ja Laura Yli-Vakkuri 8.1. Suomalaissiirtolaisuudenpäätrendit 195 8.2. Inkeriläiset 198 8.2.1. Inkerin vaikea historia 198 8.2.2. Inkeriläisyys 199 8.2.3. Inkeriläisten paluumuuton seuraukset ja vaihtoehdot 200 8.3. Suomen venäläiset 202 8.3.1. Johdanto, 202 8.3.2. VanhanSuomenvenäläiset(1721/1734-1812) 203 8.3.3. Venäläisten maaahanmuutto autonomian aikana (1809-1917), 204 8.3.3.1. Suomen poliittinen ja hallinnollinen uudelleenjärjestely 204 8.3.3.2. Suomen suuriruhtinaskunnan vakituiset ja tilapäiset venäläisasukkaat 204 8.3.3.3. Venäläistämispolitiikan aika 1800-luvun lopulla 206 8.3.4. Itsenäisen Suomen venäläiset (1917-) 207 8.3.5. Suomen venäläisjärjestöt 210 8.3.6. Uskonnollisiin yhteisöihin kuuluminen 211 8.3.7. Venäläiset koulut 211 8.3.8. Venäläiset vähemmistönä Suomessa 212 8.3.9. Suomen venäläisten vähemmistöoikeudet 216 8.3.10. Loppuhuomautuksia 217 8.4. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat 218 8.4.1. Uudet kansainvaellukset 218 8.4.2. Pakolaisuus 220 8.4.3. Pakolaistilanteen kehittyminen Suomessa 221 8.4.4. Suomen pakolaispolitiikan lähtökohdat 222 8.4.5. Suomen pakolaiset 223 8.5. Siirtolaisväen etninen ja sosiaalinen rakenne 231 8.5.1. Etninen rakenne 231 8.5.2. Työnjako 233
8.5.3. Etninen hierarkia 233 8.5.4. Etninen hierarkia asumisessa 235 8.6. Alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja 236 8.6.1. Peruskirjan valmistelu ja ratifiointi Suomessa 236 --- 8.6.2. Suomen omaksumat velvoitteet 237 8.6.3. Peruskirjan voimaantulo 239 9. Suomi Euroopassa; kulttuurihistoriallinen näkökulma 243 9.1. Mikä on Eurooppa 243 9.1.1. Euroopan rajat 243 9.1.2. Euroopan monet kasvot 244 9.1.3. Eurooppalaistunut planeettamme 245 9.2. Eurooppalainen maailmankuva 246 9.2.1. Euroopan jako Länteen ja Itään 246 9.2.2. Euroopan uskontoalueet 247 9.2.3. Länsimaisen maailmankuvan murros: maallistuminen ja uususkonnot 249 9.2.4. Uskonnottäyttämässältä-Euroopanaatetyhjiötä 250 9.2.5. Islamin invaasio 251 9.3. Eurooppa kulttuurialueena ^ 252 9.3.1. Euroopan kielikartta 252 9.3.2. Euroopan jako kulttuurialueisiin 253 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja 256