FITS-julkaisuja 22/2003. Joukkoliikenteen internet-reittineuvontapalvelun vaikutusten ja kannattavuuden arviointi

FITS-julkaisuja 22/2003 Joukkoliikenteen internet-reittineuvontapalvelun vaikutusten ja kannattavuuden arviointi

FITS-julkaisuja 22/2003 Joukkoliikenteen internet-reittineuvontapalvelun vaikutusten ja kannattavuuden arviointi

ISBN 951-723-883-5 FITS-julkaisuja Helsinki 2003

Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Tomi Laine, Hannu Pesonen, Paavo Moilanen; Strafica Oy Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö, YTV Liikenne Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Joukkoliikenteen internet-reittineuvontapalvelun vaikutusten ja kannattavuuden arviointi. Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) käynnisti marraskuussa 2001 joukkoliikenteen oveltaovelle reittineuvontapalvelun (Reittiopas), joka on käytettävissä ilmaiseksi internetissä sekä maksullisina matkapuhelinpalveluina. Hankkeen evaluointityö aloitettiin, kun palvelu oli ollut vuoden käytössä. Työn tarkoituksena oli selvittää palvelun käyttöä ja sen vaikutuksia joukkoliikennetiedon hankintaan ja joukkoliikenteen käyttöön sekä arvioida hankkeen vaikutuksia yhteiskuntatalouden sekä tietoyhteiskunnan kehittämistavoitteen näkökulmasta. Keskeinen osa työtä oli myös palvelun teknisen toteutuksen sekä markkinoinnin arviointi tulevaisuuden kehittämistoimien ohjaamiseksi. Palvelun käyttäjien mielipiteitä ja kokemuksia selvitettiin internet-kyselyn avulla. Tämän lisäksi järjestettiin puhelinhaastattelututkimus, joka suunnattiin satunnaisesti pääkaupunkiseudun asukkaille. Sen avulla selvitettiin palvelun tunnettuutta ja käytön yleisyyttä eri väestöryhmissä. Tulosten avulla oikaistiin internetkyselyn vinoutuneen otoksen aiheuttama potentiaalinen virhe. Näiden tutkimusten lisäksi analysoitiin Reittiopasta koskeva asiakaspalaute, järjestelmän lokitietoja sekä käyttötilastot, sekä arvioitiin teknistä toteutusta järjestelmän kehittäjän ja tilaajan haastattelujen pohjalta. Analyysin perusteella palvelun toteutus on onnistunut erinomaisesti. Palvelulla on yli 10 000 käyttäjää arkivuorokaudessa, ja vajaa kolmannes pääkaupunkiseudun asukkaista on käyttänyt palvelua. Palvelu helpottaa oleellisesti matkojen suunnittelua parantamalla joukkoliikennetiedon käytettävyyttä. Yli 20 % palvelua käyttäneistä on löytänyt sen avulla nopeampia reittejä. Palvelu on myös lisännyt joukkoliikennetiedon hankintaa, helpottanut vaihtamista ja pienentänyt käytettyjä aikataulumarginaaleja. Pieni osa käyttäjistä on lisännyt joukkoliikenteen käyttöä palvelun ansiosta. Käyttäjät arvostavat palvelua erittäin korkealle, ja sen laskennalliset hyödyt ovat varovaisenkin arvion mukaan yli kymmenkertaiset kustannuksiin verrattuna. Näiden vaikutusten lisäksi hanke on vähentänyt hieman YTV:n puhelinpalvelun sekä muiden perinteisten aikataululähteiden kysyntää, parantanut YTV:n ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän imagoa sekä mahdollistanut voimakkaan kehitystyön, joka on johtanut kansainvälisesti kilpailukykyisen tuotteen syntymiseen. Työn aikana on tullut esiin runsaasti kehittämisehdotuksia, joista osa toteutetaan vuoden 2003 aikana ja osa mahdollisesti myöhemmin. Keskeinen kehittämiskohde on palvelun markkinointi, sillä tutkimuksen mukaan 36 % joukkoliikenteen aktiivikäyttäjistä ei edelleenkään ole kuullut palvelusta. Avainsanat (asiasanat) Matkustajainformaatio, telematiikka, joukkoliikenne, vaikutusarviointi Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 22/2003 Kokonaissivumäärä 95 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN 951-723-883-5 Luottamuksellisuus julkinen

The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Tomi Laine, Hannu Pesonen, Paavo Moilanen; Strafica Ltd Type of publication Research Report Assigned by Ministry of Transport and Communications, Helsinki Metropolitan Area Council (YTV) Date when body appointed Name of the publication An assessment of the effects and cost-effectiveness of a public transport journey planner Abstract The Helsinki Metropolitan Area Council (YTV) launched a door-to-door internet journey planner service in November 2001. The service is also available as chargeable mobile phone service. The project evaluation started after one year of usage. The aim of this work was to study the use of the service and its effects on the acquisition of public transport information and on public transport usage. The effects were assessed from the viewpoints of socio-economical benefits and the development of information society. An important part of the work was to evaluate the technical implementation and the marketing efforts in order to guide future development. The opinions and experiences of the users were studied with an internet-survey. In addition a phone interview was directed randomly to metropolitan area citizens. It was used to evaluate the conspicuousness and usage of the service within different groups. The results were also used to correct the potentially biased sample of the internet survey. Also the collected user feedback, log files and statistics were analyzed and key personnel of the developer and YTV were interviewed. According to the analysis the service has been planned and implemented very successfully. The service has over 10 000 daily users and almost one third of the area s citizens have used it. The service makes it easier to plan trips by enhancing the usability of public transport information. Over 20 % of the users have found faster routes with the help of the service. It has also increased the acquisition of public transport information, made transfers easier and shortened the time margins used by the travelers. Some users have reported that they are using public transport more often because of the service. The users value the service very high and its calculatory benefits are, even with a cautious estimates, more than ten times larger than the cost of the development and upkeep of the service. In addition to these quantified benefits the service has reduced the use of YTV s call center service and other traditional timetable sources, enhanced the public image of YTV s organization and area s public transport and enabled a remarkable development work after which an internationally competitive software product has been brought to the market. During the evaluation work several development proposals have been brought up, some of which will be implemented during 2003 and some possibly in the longer run. One future focus for development is the marketing of the product, since according to the study 36 % of the active users of public transport have not yet heard about the service. Keywords Passenger information, telematics, public transport, impact assessment Miscellaneous Serial name and number FITS publications 22/2003 Pages, total 95 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN 951-723-883-5 Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

ESIPUHE Reittiopas-internetpalvelun käyttöönotto oli YTV:ltä merkittävä panostus matkustajille tarjottavan joukkoliikennetiedon kehittämiseen. Suomen ensimmäinen ovelta ovelle reitittävä palvelu on saanut runsaasti palautetta ja herättänyt huomiota. Reittiopastuksen jatkokehittämistä ja laajentamista sekä erityisesti valtakunnallisen palvelun toteutusratkaisuja varten pilottihanketta haluttiin arvioida perusteellisesti ja monipuolisesti. Informaation saatavuutta ja käytettävyyttä parantavan palvelun vaikutusten tutkimiseen tarvittiin uusia, telematiikkahankkeiden arviointiohjetta täydentäviä lähestymistapoja. Tutkimuksessa selvitettiin sekä pääkaupunkiseudulle toteutetun palvelun vaikutuksia ja valittujen ratkaisujen toimivuutta että Novo Meridianin m-travel ohjelmiston käyttökelpoisuutta. Vaikka hankkeen laskennallinen kannattavuus osoittautui poikkeuksellisen hyväksi, palveluntarjoajan näkökulmasta arvokkaimpia ovat selvityksessä tunnistetut laadulliset hyödyt. Arviointi nosti myös esille runsaasti palvelun kehitysmahdollisuuksia, joista osa on jo ehditty toteuttaakin. Raportti antaa toivottavasti reittineuvontapalvelujen toteutusta suunnitteleville tahoille hyvät edellytykset arvioida omalta kohdaltaan reittiopastuksen toteutusedellytyksiä, palvelulla saavutettavia hyötyjä ja ohjelmistotuotteen valintaa. Selvitystyötä ohjasi projektiryhmä, johon kuuluivat Kimmo Sinisalo, Petteri Sipilä, Irene Muotka sekä Seppo Hanste YTV:stä, Mika Vuorio Novo Meridianista sekä Pekka Saarinen HKL:stä. Strafica Oy:ssä työstä vastasivat Tomi Laine, Hannu Pesonen sekä Paavo Moilanen. Puhelinhaastattelun toteutti Suomen Gallup Oy. Raportin laadunvarmistajina FITS 2 -hankeryhmän puolesta toimivat Katariina Myllärniemi Liikenne- ja viestintäministeriöstä ja Anna Schirokoff VTT Yhdyskuntatekniikasta. Projektiryhmä kiittää heitä ja Osmo Moisiota liikenne- ja viestintäministeriöstä hyödyllisistä kommenteista. Helsingissä 24. huhtikuuta 2003 Kimmo Sinisalo, YTV Liikenne

SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 1 JOHDANTO... 9 2 PALVELUN KUVAUS... 10 2.1 Käyttöliittymä... 10 2.2 Järjestelmän tekniikka... 15 2.3 Käyttötilastot... 17 3 KÄYTTÄJÄTUTKIMUKSET... 24 3.1 Puhelinhaastattelut... 24 3.1.1 Tutkimuksen toteutus... 24 3.1.2 Tulokset... 24 3.2 Internet-kysely... 27 3.2.1 Kyselyn toteutus... 27 3.2.2 Otoksen vertailu puhelinhaastatteluun... 27 3.2.3 Internet-kyselyn tulokset... 30 3.3 Käyttäjäpalautteen analysointi... 42 4 TEKNISEN TOTEUTUKSEN ARVIOINTI... 46 4.1 YTV:lle aiheutuneet kustannukset... 46 4.2 Palvelussa tarvittavat lähtötiedot... 46 4.3 Käytetyn tekniikan kustannusten arviointi... 47 4.4 Käytettävyys joukkoliikennematkustajan näkökulmasta... 48 4.5 Palvelu ylläpitäjän näkökulmasta... 50 4.6 Vertailu kilpaileviin järjestelmiin... 50 5 ALGORITMIN ARVIOINTI... 53 5.1 Joukkoliikenteen palvelutasotekijät... 53 5.2 Liikennemalleissa käytetyt sijoitteluparametrit... 53 5.3 Reittioppaan algoritmin ja YTV-alueella käytettyjen sijoitteluparametrien vertailua... 54 5.4 Päätelmät... 55 6 VAIKUTUKSET JA YHTEISKUNTATALOUDELLINEN TEHOKKUUS... 56 6.1 Vaikutusten arviointimenetelmä ja arvottaminen... 56 6.2 Määrälliset vaikutukset ja yhteiskuntataloudellinen tehokkuus... 57 6.2.1 Menetelmän kuvaus... 57 6.2.2 Arvio menetelmän luotettavuudesta... 61 7

6.2.3 Tulokset...62 6.3 Muut YTV:hen ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset...65 6.4 Yhteenveto...68 7 PALVELUN MARKKINOINNIN JA JULKISUUSKUVAN ARVIOINTI...69 7.1 Palvelun tunnettuus...69 7.2 Julkisuuskuvan arviointi...70 7.3 Markkinoinnin kehittämissuositukset...72 8 YHTEENVETO, PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET...74 8.1 Yhteenveto tuloksista...74 8.2 Suositukset ja pohdinta...76 LÄHDELUETTELO...79 LIITTEET Liite 1. Puhelinhaastattelun lomake...81 Liite 2. Internet-kyselyn lomake...85 Liite 3. Yhteiskuntataloudellisen laskelman tulosten erittely...91 Liite 4. Hankearvioinnin yhteenveto...93 8

1 JOHDANTO Internetin käytön yleistyessä on joukkoliikenteen aikataulu- ja reittitietoa tarjolla internetissä yhä kattavammin sekä kaupunki- että pitkämatkaisesta liikenteestä. Tämä on helpottanut joukkoliikennetiedon hankintaa oleellisesti. Kuitenkin vaihdollisilla matkoilla eri lähteistä kerättävän tiedon hankinta on hankalaa, ja erityisesti vieraassa ympäristössä parhaan reittivaihtoehdon löytäminen on haastava tehtävä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on viime vuosina kehitetty lähinnä internetissä käytettäviä automaattisia palveluita, jotka käyttäjien antamien tietojen perusteella etsivät käyttäjälle hänen tarpeisiinsa sopivimman reitin ja aikataulun. Palveluita on käytössä Euroopassa useissa kaupungeissa sekä pitkämatkaisessa liikenteessä. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) Reittiopas on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen ovelta ovelle -reittineuvontapalvelu, joka on käytettävissä ilmaiseksi internetissä sekä maksullisina matkapuhelinpalveluina. Sen tarkoituksena on auttaa matkustajaa löytämään matkalleen sopivin joukkoliikennelinja tai linjojen yhdistelmä käyttäjän määrittämänä ajankohtana. Palvelu avattiin marraskuussa 2001. Palvelun tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa helpottamalla matkojen suunnittelua ja siten lisätä joukkoliikenteen käyttöä pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on myös pitkällä aikavälillä korvata puhelinneuvontaan tarvittavia resursseja. Saman toimittajan palvelu on käytössä myös Tampereella ja Oulussa. Palvelun evaluointityö käynnistettiin, kun Reittiopas oli ollut vuoden ajan julkisessa käytössä. Työn tarkoituksena oli selvittää laajasti palvelun vaikutuksia sekä yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Evaluoinnin lähtötiedot hankittiin käyttäjille suunnatulla internet-kyselyllä, satunnaisesti suunnatulla puhelinhaastattelulla sekä Reittioppaan palautekanavilta. Tuloksia on käsitelty luvussa 3. Järjestelmän teknistä toteutusta ja palvelun käytettävyyttä on arvioitu luvussa 4 ja algoritmin toimintaa luvussa 5. Tekninen arviointi tehtiin teknisten dokumenttien sekä palvelun kehittäjän Novo Meridianin että YTV:n edustajien haastattelujen perusteella. Lisäksi verrattiin YTV:n Reittioppaan ominaisuuksia muualla toteutettuihin kilpailevien toimittajien järjestelmiin. Yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia arvioitiin luvussa 6. Työssä kehitettiin menetelmä, jolla voidaan karkeasti arvioida määrällisten hyötyjen suuruusluokkaa ja siten palvelun kustannustehokkuutta. Tämän lisäksi arvioitiin laajemmin laadullisia vaikutuksia. Työssä käytettiin lähestymistapaa, jota testattiin aiemmin Etelä-Espoon joukkoliikenteen informaatiojärjestelmän (ELMI) evaluointityön yhteydessä. Lisäksi palvelun tunnettuutta ja imagovaikutuksia arvioitiin puhelinhaastattelun avulla sekä arvioimalla Reittioppaasta kirjoitettuja lehtiartikkeleita sekä kartoittamalla linkkilevinneisyyttä internetissä (luku 7). Yhteenveto ja kehittämisehdotukset on esitetty luvussa 8. 9

2 PALVELUN KUVAUS 2.1 Käyttöliittymä Käyttökanavat voivat olla erilaisia riippuen siitä, missä palvelua käytetään. Yleisin käyttömuoto on www-selain (kuva 1). Tällöin palvelu on ilmainen käyttäjälle lukuun ottamatta yhteyden hintaa. Palvelu on käytettävissä internetissä osoitteessa http://pathfinder3.meridian.fi/ytv/fi/, jonka aliaksena toimii osoite www.ytv.fi/reittiopas. Sivulle on linkit YTV:n aikataulusivulta, YTV:n pääsivulta sekä HKL:n sivuilta. Kuva 1. Reittioppaan www-käyttöliittymän pääsivu. Matkustaessa www-palvelua voi käyttää käsitietureilla (eli PDA personal digital assistant), joita varten on internetissä oma pienelle näytölle sovitettu käyttöliittymänsä (kuva 2). Kuva 2. PDA-version yksinkertaistettu käyttöliittymä. Kolmas yleinen vaihtoehto on matkapuhelinpalvelu joko lyhytsanomaviestien (SMS) tai WAP-protokollan kautta. Tällöin käyttäjä maksaa teleoperaattorille palveluiden käy- 10

töstä, mutta ei itse reittioppaan tiedoista. Tällä hetkellä kaikki suurimmat operaattorit tarjoavat Reittiopas-matkapuhelinpalvelua. Tulevaisuuden mahdolliset käyttökanavat liittyvät esimerkiksi digitelevision käyttöön. Internet-käyttöliittymän pääsivulle käyttäjä syöttää haluamansa lähtö- ja määräpään tiedot osoitteena tai vaihtoehtoisesti kaupunginosan tai julkisen paikan nimenä. Paikan voi myös osoittaa kartalta. Lisäksi käyttäjä syöttää haluamansa päivämäärän sekä vaihtoehtoisesti lähtö- tai perilläoloajan. Näiden tietojen perusteella palvelu laskee kolme vaihtoehtoista reittiä ja esittää niistä keskeisimmät tiedot (kuva 3). Käyttäjä voi halutessaan tallettaa usein käyttämiään paikkoja ja reittejä selaimeen evästeenä eli cookiena. Tällöin niitä ei tarvitse syöttää aina uudelleen. Kuva 3. Reittioppaan tulostama reittiehdotus. Halutessaan käyttäjä voi hakea haluamistaan reittiehdotuksista lisätiedot, joissa esitetään jokaiselle osamatkalle ajankohdat, pituudet sekä ilmansuunta (kuva 4). Osamatkojen päätepisteistä on linkki niiden pysäkkikohtaisiin aikatauluihin VR:n ja YTV:n sivuille. Niistä käyttäjä voi halutessaan tarkistaa esimerkiksi vaihtoehtoisen yhteyden, mikäli jostain syystä myöhästyisi vaihdosta. Busseilla suoritettavista osamatkoista on lisäksi linkki kyseisen linjan aikatauluun. 11

Kuva 4. Reittioppaan esittämät lisätiedot valitusta reitistä. Näiden tietojen lisäksi käyttäjä voi halutessaan katsoa reittiä karttapohjalta tai tarkistaa reitin pysäkkilistauksesta. Karttaliittymä esittää ensin koko reitin yleispiirteisenä karttana (kuva 5), josta käyttäjä voi tarkentaa haluamiinsa pisteisiin reitin varrella (kuva 6). Kuva 5. Reittioppaan ehdottama reitti yleispiirteisellä kartalla. 12

Eri liikennemuodot on esitetty omilla väreillään. Tällä hetkellä käytössä oleva versio esittää reitit pysäkiltä pysäkille eikä piirrä niitä katuverkkoa pitkin. Tästä syystä esimerkiksi kävely-yhteydet näyttävät menevän kortteleiden läpi. Etäisyydet on kuitenkin laskettu todellista katuverkkoa pitkin. Kuva 6. Määränpäähän tarkennettu kartta. Oppaasta löytyy ruotsin- ja englanninkielinen versio sekä slangiversio. Slangiversiossa voi hakea reittiä esimerkiksi Bärtsin bibluun. Käyttäjä voi säätää osaa algoritmin käyttämistä parametreista vastaamaan paremmin omia preferenssejään. Säädöt saa käyttöönsä valitsemalla pääsivulta tarkennettu haku. Säädettäviä parametreja ovat: vaihtomarginaali (0 10 min) kävelynopeus (30, 70, 100 m/min) optimointikriteeri (oletus, nopein, vähiten vaihtoja, lyhin kävelymatka). Oletusvaihtoehdossa matkan ominaisuuksia on painotettu ihmisten keskimääräisten preferenssien mukaan. näytettävien ehdotusten lukumäärä Säädettyjä asetuksia ei toistaiseksi ole mahdollista tallentaa. 13

Pääsivun ylälaidassa voidaan tarvittaessa esittää tiedotteita poikkeustilanteista tai muutoksista palvelun toimintaan (kuva 7). Kuva 7. Tiedote käyttäjille. 14

2.2 Järjestelmän tekniikka Palvelun toiminnot koostuvat joukkoliikennetiedon analysoinnista ja sisällön muokkauksesta sekä jalostetun tiedon jakelemisesta käyttäjille. Palvelun tilaaja YTV toimittaa varsinaisen (raaka)tiedon joukkoliikenteen reiteistä, aikatauluista sekä pysäkeistä palvelun käyttöön. KÄYTTÄJÄT WWW Ylläpito Käyttöliittymän määrittelyt JL-Reittien syöttö Kävelylinkit Aikataulujen hallinta Osoitetietojen hallinta Merkittävien kohteiden syöttö Reitti- ja aikataulutietojen tarkistukset Hakualgoritmin parametrit Algoritmin testaus Epätavanomaiset aikataulut Vikatilanteiden hallinta Käyttöliittymä Hakukaavakkeet Lasketun reitin tulostus eri formaateissa: (HTML, XML, teksti) Reitinhakualgoritmi Tiedonhallinta Tietokanta (automaattinen) tiedon syöttö PDA SMS WAP Muut käyttökanavat Karttaliittymä Reitin näyttö kartalla Paikkojen haku Tietojärjestel mät Keskusyksiköt Käyttöjärjestelmä Internetyhteydet PALVELUN TILAAJA / JOUKKOLIIKENTEEN TUOTTAJA Aikataulut Verkot Kuva 8. Järjestelmän arkkitehtuuri. Palvelun tuottaman järjestelmän osat voidaan ryhmitellä seuraavasti (kuva 8): Käyttöliittymä 15

Karttaliittymä Reitinhakuohjelma Tiedonhallintayksikkö Tietojärjestelmät Ylläpito käsittää järjestelmän eri osien toimivuuden varmistamisen ja ominaisuuksien kehittämisen. Jotta palvelu voi tuottaa oikeaa tietoa käyttäjille, joukkoliikennetietojen tulee olla jatkuvasti ajan tasalla ja niiden tulee vastata käytössä olevia joukkoliikennepalveluita. YTV tuottaa joukkoliikenteen ominaisuustiedot pääasiassa JORE-tietokannasta (Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerekisteri), jota täydennetään usein esimerkiksi pyhäpäivien poikkeuksilla ja muuttuneilla palveluilla. Tiestö- ja karttatiedot YTV hankkii Genimap Oy:ltä ja osoitetiedot kunnilta. Käyttöliittymäosa tuottaa palvelun kyselykaavakkeet, joilla käyttäjien pyynnöt otetaan vastaan, käynnistää analyysin reittialgoritmilla ja muokkaa tulosten ulkoasun oikean käyttökanavan muotoon. Käyttöliittymä perustuu (html-) kaavakkeen käyttöön ja on tyypillinen automatisoitu www-sovellus. Karttaliittymä piirtää reitin opaskartalle. Kartan avulla voi myös hakea reitin lähtö- tai määränpään sijainnin, mikäli osoite ei ole tiedossa. Karttaliittymä on teknisesti oma sovelluksensa, joka toimii eri koneessa kuin itse käyttöliittymä. Järjestelmän ytimessä on kehittäjän itsenä suunnittelema ja ohjelmoima reitinhakuohjelma, joka hakee reiteistä ja niiden aikatauluista matkan, joka toteuttaa lähimmän lähtö- tai saapumisajan lyhintä reittiä käyttäen. Algoritmin käyttämien parametrien arvoja on mahdollista säädellä ylläpitäjän toimesta. Reitinhakuohjelma ja kaikki sen vaatimat tiedot ovat jatkuvasti tietokoneen muistissa, jotta vasteajat olisivat pieniä. Yksittäisen reitin haku YTV:n aineistosta kestää Meridianin mukaan noin 0,1 sekuntia. Tiedonhallinta kokoaa reitin haussa tarvittavat tiedot ja tuottaa reitinhakuohjelman tarvitseman aineiston. YTV toimittaa kaikki aineistot ftp-käytävää pitkin palvelun tarjoajalle. Tietojärjestelmät ovat palvelun fyysinen infrastruktuuri. Järjestelmä koostuu tällä hetkellä normaaleista PC-tietokoneista, jotka ovat kytkettyinä internetiin, ja Linuxkäyttöjärjestelmästä sekä avoimeen lähdekoodiin perustuvista palvelin- ja tietokantaohjelmistoista. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot tarkoittavat sitä, että ohjelmistot ovat vapaasti kopioitavissa internetistä ja muunneltavissa käyttäjän tarpeiden mukaan. Mahdollinen tukipalvelu tulee hankkia erikseen esimerkiksi konsultointina. Ylläpito käsittää järjestelmän eri osien toimivuuden varmistamisen ja ominaisuuksien kehittämisen. 16

Ylläpito käsittää esimerkiksi seuraavat toiminnot: käyttöliittymän määrittelyt joukkoliikennereittien syöttö kävelyreittien ylläpito aikataulujen hallinta osoitetietojen hallinta merkittävien kohteiden syöttö reitti- ja aikataulutietojen tarkistukset hakualgoritmin parametrien säätö algoritmin testaus epätavanomaisten aikataulujen hallinta vikatilanteiden hallinta. Reittialgoritmin ja muiden järjestelmän osien käyttöön YTV:llä on viiden vuoden sopimus, joka voidaan haluttaessa uudistaa. Suurimmat palvelun ylläpidon kilpailuttamista estävät seikat ovat kehitystyön aiheuttama järjestelmän osien tuotteistamisen puute ja osittain puutteellinen dokumentointi. Siksi on epävarmaa esimerkiksi ilman lisätestausta, onko järjestelmän ylläpidon siirto kolmannelle osapuolelle mahdollista käytännössä. Ylläpidon kilpailuttamista harkitaan vuonna 2003, kun ylläpidon automaatiotasoa on saatu nostettua. 2.3 Käyttötilastot Reittiopas laatii tilastot www-käyttöliittymän eri sivujen latauskertojen määristä, yhteyden ottaneista koneista sekä niiden kotimaasta. Tilastointiin liittyneiden ongelmien vuoksi koko vuodelta ei ole kattavia tilastoja käyttökerroista. Täysin luotettavaa tietoa palvelun käyttäjämäärästä ei siis ollut saatavilla. Koska järjestelmä on haluttu pitää kevyenä, ei siihen ole rakennettu yksittäisten istuntojen seurantaa. Järjestelmään jää jälki vain yhteyden ottaneen koneen IP-osoitteesta, ja yhdellä koneella voi olla useita käyttäjiä, kuten on esimerkiksi kirjastoissa. Parhaimman kuvan käyttökertojen määrästä saa tarkastelemalla Reittioppaan etusivun latauskertojen määrää. Matkapuhelinpalvelujen käyttäjämääristä ei tässä työssä ollut tilastoja käytettävissä. Kuvassa 9 on esitetty Reittioppaan etusivun latauskertojen määrät vuorokaudessa niiltä kuukausilta, jolloin tietoa oli kerätty. 17

Reittioppaan käyttökertojen määrän kehitys 14000 12000 11859 Etusivulatausta keskimäärin päivässä 10000 8000 6000 4000 2000 2474 2138 3372 3618 3024 4721 5973 6788 7293 5620 9729 9262 0 marras.01 joulu.01 tammi.02 helmi.02 maalis.02 huhti.02 touko.02 elo.02 syys.02 loka.02 marras.02 joulu.02 tammi.03 helmi.03 maalis.03 Kuva 9. Suomenkielisen etusivun latauskertojen määrät vuorokaudessa keskimäärin. Vuoden 2002 lopun huippukuukautena marraskuussa etusivun latauskertojen lukumäärä oli arkivuorokautena yli 8 000 latausta ja sunnuntaina yli 4 000 latausta. Kaikkien sivujen yhteenlaskettu latauskertojen lukumäärä oli tällöin arkivuorokausina noin 70 000 latausta ja sunnuntaina noin 40 000 latausta. Tietoja lauantaiden latauskerroista ei ole rekisteröity kevään 2002 jälkeen tilastojen laadintaan liittyvien järjestelyjen vuoksi, mutta kevään 2002 tietojen perusteella lauantain ja sunnuntain käyttäjämäärät ovat hyvin tarkasti samalla tasolla. Vuoden 2003 alussa YTV:n etusivulle laitettiin linkki Reittioppaaseen. Muutoksen jälkeen hakujen määrä kasvoi olennaisesti. Tammikuussa 2003 oli Reittioppaan etusivun latausten määrä arkisin 15 000 16 000 latausta ja sunnuntaisin yli 8 000 latausta. Helmi-maaliskuussa luvut ovat hieman laskeneet, arkisin latauksia on ollut 11 000 12 500 ja sunnuntaisin noin 6 000 latausta. Etusivun lataaminen tapahtuu istunnon alussa tai painamalla uusi haku-komentoa tai selaimen päivitystä. Käyttäjän hakukomennot tai tietojen syötöt eivät kirjaudu etusivun pyynnöiksi. Siten pääsääntöisesti yhtä käyttökertaa vastaa yksi etusivun pyyntö. Virhettä tähän arvioon aiheuttavat etusivun ohittavat bookmark -haut sekä käyttäjien tekemät virhehaut, jotka osittain kompensoivat toisiaan. Tilaston mukaan bookmark - hakuja tehdään noin 3 % etusivujen hakumäärästä. Hakualgoritmin ja karttapalvelimen hakuja tehdään moninkertainen määrä etusivun latauksiin verrattuna. Tilastoista laskettuna jokaista etusivun latausta kohden tehdään noin 1,5 karttahakua ja noin 8 hakua mihin tahansa tiedostoon. YTV:n Reittioppaalla on jonkin verran käyttäjiä myös naapurimaissa sekä satunnaista käyttöä muualla Euroopassa (taulukko 1). Tilastoissa on tosin mukana internetin nor- 18

maalia kohinaa, virusten ja hakukoneiden suorittamia hakuja. Hakurobottien eteneminen Reittioppaaseen on estetty robots.txt-tiedoston avulla. Hakurobottien tekemiä hakuja tulee noin 300 kappaletta kuukaudessa. Taulukossa on esitetty haettujen tiedostojen jakautuminen maittain (mukana vain yleisimmät). Taulukko 1. Haettujen tiedostojen lukumäärät maittain marraskuussa 2002. haettujen tiedostojen lukumäärä osuus siirretystä datasta koneen maatunnus haettujen tiedostojen lukumäärä osuus siirretystä datasta koneen maatunnus 5509064 71.18%.fi (Finland) 695 0.01%.ru (Russia) 1048108 13.48% [unresolved numerical add.] 678 0.01%.pl (Poland) 551355 13.13%.com (Commercial) 675 0.01%.de (Germany) 116760 1.54%.net (Network) 657 0.01%.cz (Czech Republic) 17225 0.26%.se (Sweden) 492 0.01%.dk (Denmark) 6251 0.10%.ee (Estonia) 354.fr (France) 3864 0.06%.org (Non-Profit Making Org. 324.to (Tonga) 2189 0.01%.int (International) 316 0.01%.it (Italy) 1523 0.02%.uk (United Kingdom) 296.no (Norway) 1276 0.02%.es (Spain) 285.at (Austria) 1225 0.04%.arpa (Old style Arpanet) 284.edu (USA Educational) 964 0.02%.be (Belgium) 248.ca (Canada) 864 [unknown domain] 175.lt (Lithuania) 803 0.01%.nl (Netherlands) 148 0.01%.ie (Ireland) 767 0.01%.bz (Belize) 114.il (Israel) 745 0.01%.ch (Switzerland) Marraskuun tilaston mukaan noin 0,1 % siirretyistä tiedostoista on Reittioppaan pda- eli kämmentietokoneille ja kommunikaattoreille tarkoitetun yksinkertaistetulle versiolle tarkoitettuja tiedostoja. Koska versio ei käytä karttaliittymää, on sivuhakujen määrä haettua reittiä kohden alhaisempi kuin normaaliversiossa. Siten pda-käyttäjien osuus on todellisuudessa korkeampi kuin siirrettyjen tiedostojen osuus. Haettujen pda-tiedostojen määrä oli marraskuussa 8200 hakua. Kuvassa 10 on esitetty sivujen latauskertojen määrän jakautuminen vuorokauden eri ajoille marraskuussa 2002. Vilkkain ajankohta oli kello 15 16 välillä. 19

% koko vuorokauden hauista 10 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 tunnin hakujen osuus Kuva 10. Ladatut sivut marraskuussa 2002 vuorokauden ajan mukaan. Taulukossa 2 on esitetty 20 yleisintä domainia, joista hakuja on suoritettu. Yleisimmät domainit ovat internet-yhteyksien tarjoajia, mutta yleisimpien joukkoon mahtuvat myös Teknillinen korkeakoulu (5,9 %) ja Helsingin yliopisto (3,8 %). Taulukko 2. Haettujen tiedostojen jakautuminen organisaatioittain marraskuussa 2002. haettujen tiedostojen lkm osuus siirretystä datasta organisaatio 1098501 12,1 % htv.fi 1048108 13,5 % [unresolved numerical addresses] 945437 12,0 % inet.fi 460523 5,9 % hut.fi 417392 5,1 % kolumbus.fi 392781 4,4 % omakaista.fi 241875 3,8 % helsinki.fi 182322 4,2 % yomi.com 108656 1,2 % saunalahti.fi 104767 1,3 % mtv3.fi 101614 4,4 % nokia.com 62759 0,7 % netsonic.fi 59200 0,6 % kotiportti.fi 58291 0,7 % sonera.fi 53501 0,6 % soneraliving.fi 45531 0,6 % kpnqwest.fi 43408 1,0 % soneralink.com 41611 0,5 % vtt.fi 34046 0,3 % finnair.fi 32826 1,1 % novogroup.com 1736254 26,0 % muut organisaatiot 1977 kpl Eri kieliversioiden osuudet käyttäjämääristä jakautuvat siten, että suomenkielisen osuus on noin 97 %, englanninkielisen 2 %, ruotsinkielisen 0,2 % ja slangiversion 0,5 %. 20

Reittioppaan lokijärjestelmä on rakennettu kevyeksi, jotta itse palvelun toiminta ei kärsisi kuormituksesta. Lokiin jää tiedot ainoastaan reittihaun alku- ja loppupisteiden koordinaateista, haun ajankohdasta sekä haussa käytettyjen parametrien asetuksista. Tästä syystä ei ole mahdollista analysoida automaattisesti käyttäjien istunnon kulkua ja hakujen rakennetta tarkemmin. Hakuja olisi mahdollista analysoida yksi kerrallaan otoksella. Sopivaksi otoskooksi arvioitiin vähintään 100 hakua. Analyysi vaatisi jonkin verran resursseja, eikä sitä katsottu tarpeelliseksi tämän työn tavoitteiden kannalta. Reittioppaan antamia reittiehdotuksia ei ole mahdollista analysoida lainkaan. Näin ollen ei ole mahdollista eksaktisti tutkia, käytetäänkö Reittiopasta enemmän vaihdollisten, hankalien matkojen suunnitteluun, vai onko sen tärkein funktio olemassa olevien aikataululähteiden korvaaminen. Jonkinlaisia viitteitä siitä, että Reittioppaan käyttö painottuu vaihdollisten matkojen suunnitteluun, saatiin internet-kyselyn tuloksista. Työssä analysoitiin tammikuun 19. ja helmikuun 20. 2003 välisenä aikana kertynyt loki edellä mainittujen tietojen osalta. Kuvassa 11 on esitetty alueelle sijoittuneiden Reittioppaan hakujen lähtöpaikkojen määrän suhde alueelta liikennemallilla generoituvien joukkoliikennematkojen määrään. Vastaava analyysi määräpaikkojen suhteen on esitetty kuvassa 12. Aluejakona käytettiin YTV:n 596-aluejakoa. Kuvissa erottuvat selvästi suositut talviurheilupaikat, kuten Nuuksio, Serena, Uutela, Hakunila, keskuspuisto sekä Petikko. Tätä selittää se, että ulkoilualueiden liikennetuotosta hyvien talvikelien aikana ei ole liikennemallilla arvioitu oikein. Lisäksi kuvissa erottuvat kauppakeskukset, kuten Iso Omena ja Jumbon lähialue. Asuin- ja työpaikkaalueista erottuvat Otaniemi, Leppävaara, Kauniainen, Pasila, Kehä I:n varsi Espoossa sekä pää- ja rantaradan varret. Selkeä ero Reittioppaan käytössä suhteessa joukkoliikenteen käyttöön on nähtävissä Espoon ja Itä-Helsingin välillä. Koko pääkaupunkiseudulla Reittioppaan käyttökertoja on alle 2 % joukkoliikennematkojen määrästä. 21