Vesihuollon liittymätietojen tarkastaminen (Vehti) paikkatietojen avulla

Vesihuollon liittymätietojen tarkastaminen (Vehti) paikkatietojen avulla Vesihäme-hanke LOPPURAPORTTI 26.8.2009

Sisällys: 2 Alkusanat... 3 1 Tausta... 3 2 Tavoitteet... 4 3 Toteuttaminen... 5 3.1 Yleistä... 5 3.2 Menetelmän kehittäminen vuosina 2006-2007... 5 3.3 Ohjeistuksen testaaminen Hämeen ympäristökeskuksen alueella vuonna 2008... 6 3.3.1 Aineistojen hankinta ja käsittely... 6 3.3.2 Aineistojen yhdistäminen... 6 3.3.3 Aineistojen tarkastaminen... 7 3.3.4 Aineistojen hyödyntäminen ja korjaaminen... 7 3.4 Ohjeen laadinta... 7 4 Organisoituminen ja neuvottelut ministeriöiden sekä Kuntaliiton ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kanssa... 8 5 Rahoitus- ja kokonaiskustannukset... 8 6 Hankkeen haasteellisuus... 9 7 Tulokset... 10 8 Vaikuttavuus... 10 9 Ohjeen kehittämistarpeet ja hyödyntämismahdollisuudet... 11 10 Tiedottaminen ja yhteistyö ministeriöiden sekä Kuntaliiton ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kanssa... 12 11 Yhteenveto... 13

3 Alkusanat Asutusta palvelevan vesihuollon kehittäminen on saanut 2000-luvulla merkittävästi uutta säädöspohjaa ympäristönsuojelulain, vesihuoltolain sekä haja-asutusalueilla vaikuttavan talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen myötä. Muutosten ja kehityksen seuraaminen ja ennakointi sekä muihin haasteisiin vastaaminen edellyttävät myös uusia välineitä, jollaisia ovat esimerkiksi paikkatieto- ja rekisteriaineistot. Valtakunnallisesti ja alueellisesti on ollut saatavissa monenlaisia rekisteritietoja, joita ei ole toistaiseksi pystytty täysipainoisesti hyödyntämään rekisterien yhteensopimattomuuden takia. Keskenään yhteensopimattomia ovat olleen muun muassa rakennuskantaa, asukkaita ja vesihuoltolaitoksen liittyjiä koskevat tiedot. Vuonna 2006 käynnistettiin Suomen ympäristökeskuksen johdolla Hämeessä kolmevuotinen aiheitta käsittelevä pilottihanke nimeltään Vesihäme-hanke. Hankkeelle asetettiin tavoitteeksi kehittää ja laatia ohjeistus, jonka avulla voidaan selvittää luotettavat vesihuollon liittymätiedot asukasmäärineen paikkatietojen avulla. Hankkeeseen osallistui joukko eri alojen asiantuntijoita ja 27 pilottikuntaa Hämeen ympäristökeskuksen alueelta. Hanketta koordinoitiin Hämeen ympäristökeskuksesta. Hankkeen rahoittajien puolesta sen valvojina toimivat Jorma Kaloinen ympäristöministeriöstä ja Minna Hanski maa- ja metsätalousministeriöstä. Hankkeen ohjauksesta vastasi ohjausryhmä, jossa olivat mukana Toivo Lapinlampi (Suomen ympäristökeskus), Paavo Päätalo, Heikki Kankaanpää (Hämeen ympäristökeskus), Timo Heinonen (Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy), Mika Rontu (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys), Rolf Ahlfors, Kristiina Mellais (Väestörekisterikeskus), Paavo Taipale, Matti Holopainen (Kuntaliitto), Teppo Ahonen (Hämeen maanmittaustoimisto), Aki Järvinen, Timo Lehtinen (Hämeenlinnan kaupunki), Kalevi Väinölä (Rengon kunta), Reijo Hemilä (Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi), Soile Kunnas (Lammi-Tuulos kuntayhtymä), Heikki Pusa (Hämeen liitto), Erkki Rope (Päijät-Hämeen liitto), Rauno Partanen (Hämeenlinnan maistraatti) ja Maija Parikka (Lahden maistraatti). Hankkeen etenemisestä ja ohjeistuksen laadinnasta vastasi projektiryhmä, jossa olivat mukana Toivo Lapinlampi, Kaisu Harju (Suomen ympäristökeskus), Paavo Päätalo, Jussi Leino (Hämeen ympäristökeskus), Seppo Isosalo, Jarno Laine (Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy), Mika Rontu (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys), Rolf Ahlfors, Kristiina Mellais (Väestörekisterikeskus), Paavo Taipale, Matti Holopainen (Kuntaliitto), Teppo Ahonen (Hämeen maanmittaustoimisto), Kari Jokela, Timo Lehtinen (Hämeenlinnan kaupunki), Kalevi Väinölä (Rengon kunta), Heikki Pusa (Hämeen liitto), Erkki Rope (Päijät-Hämeen liitto), Jyrki Lammila, Annukka Koivukari, Tuuli Paakkanen (Lounais-Suomen ympäristökeskus), Kaija Joensuu, Tellervo Kiviniemi (Pirkanmaan ympäristökeskus) Ilkka Juva ja Riitta Tornivaara-Ruikka (Uudenmaan ympäristökeskus). Ohjaus- ja projektiryhmän jäsenet on lueteltu vuoden 2008 kuntajaon mukaan. 1 Tausta Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa alueellisia ympäristökeskuksia ja Suomen ympäristökeskusta vesivarojen käytön ja hoidon tehtävissä. Yleishallinnollisesti nämä yksiköt ovat ympäristöministeriön alaisia. Ympäristöministeriö ohjaa niitä vesiensuojelun tehtävissä se-

4 kä vastaa ympäristöhallinnon tietoteknisistä palveluista, järjestelmistä ja ympäristöhallinnon käytössä olevien aineistojen hankinnasta. Alueelliset ympäristökeskukset vastaavat vesihuollon valvonnasta, suunnittelun ohjauksesta ja rahoitustuen suuntaamisesta omilla alueillaan. Suomen ympäristökeskuksen tehtävänä on antaa asiantuntijapalveluja alueellisille ympäristökeskuksille ja ministeriöille. Väestörekisterikeskus vastaa yhdessä maistraattien kanssa väestötietojärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta. Maistraatti ylläpitää rakennus- ja väestötietoja Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä. Kunnat ohjaavat maankäytön suunnittelua, valvovat rakentamista, myöntävät suurimman osan ympäristöluvista ja valvovat niiden toteutumista. Vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Vesihuoltoa koskevat aineistot laaditaan nykyään pääasiassa digitaalisessa muodossa useilla erilaisilla ohjelmistoilla. Digitaaliset aineistot kasaantuvat kuntiin ja vesihuoltolaitoksiin, mutta niitä ei kyetä hyödyntämään eri organisaatioiden välillä, koska aineistot ja ohjelmat eivät ole keskenään yhteensopivia, eikä henkilöstöä ole riittävästi koulutettu käyttämään käytössä olevia ohjelmistoja ja aineistoja. Vesihuoltolaitoksilla on tiedot omista liittyjistään (asiakkaistaan), mutta ei välttämättä tietoa rakennusten vesihuollon liittymistä tai liittyneistä asukasmääristä. Kunnilla on tiedot rakennusten sijainnista, mutta ei luotettavaa tietoa siitä, mitkä rakennukset on liitetty vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vesihuoltolaitoksen liittyjien paikka- ja asukasmäärätiedot on mahdollista selvittää yhdistämällä kunnan rakennus- ja väestötiedot sekä vesihuoltolaitoksen asiakastiedot. Suomen ympäristökeskuksessa laadittiin 2000-luvun alussa aihetta käsittelevä opas nimeltään Paikkatiedot vesihuollossa (ympäristöopas nro: 112), jota päätettiin testata vuonna 2004 Hämeen ympäristökeskuksen alueella. Vesihuoltolaitoksista yhteistyökumppaniksi tarjoutui Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Kyseisiin valintoihin päädyttiin, koska alueella vesihuoltoa koskevaa tietoa oli tallennettu useaan eri paikkaan useilla erilaisilla ohjelmistoilla. Ohjelmistojen ja aineistojen yhteensovittaminen oli erityisen haasteellista juuri Hämeenlinnan seudulla. Oppaan hyödyntäminen ei ollut kuitenkaan mahdollista, koska siinä ei ollut riittävästi ohjeita aineistojen hankinnasta ja käsittelystä sekä tietojen yhdistämisestä. Oppaan tietoja päätettiin kuitenkin jalostaa ja laatia sen tekemisessä saatujen kokemusten perusteella tarkempi ja yksityiskohtaisempi ohje, jonka avulla kunnat ja vesihuoltolaitokset kykenisivät itsenäisesti hyödyntämään vesihuollon paikkatietoja. Kehittämishankeen käynnistämistä varten tarvittiin useita neuvotteluja vuosina 2004-2005. Resurssitarve selvitettiin ja hankkeelle haettiin rahoitusta vuonna 2005. Rahoituksen varmistuttua aloitettiin Hämeen ympäristökeskuksessa kolmivuotinen Vesihäme-hanke vuonna 2006, jonka koordinaattoriksi palkattiin ympäristöinsinööri Jussi Leino. 2 Tavoitteet Hämeen ympäristökeskuksen koordinoimassa Vesihäme-hankkeessa oli tavoitteena laatia ohje (Vesihuollon liittymätietojen tarkastaminen), jota hyödyntämällä kunnat ja vesihuoltolaitokset pystyvät itsenäisesti paikantamaan ja laskemaan vesihuoltolaitoksen liittyjämäärät asukasmääränä sekä vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden sisällä että niiden ulkopuolella. Tällöin saadaan selvitettyä myös vesihuoltolaitoksen palveluiden ulkopuolelle jäävät asukkaat suhteessa toiminta-alueisiin.

5 Menetelmä perustuu paikkatietoaineistojen hyödyntämiseen vesihuoltolaitoksen liittyjien paikantamisessa sekä niiden laskemisessa asukasmääränä. Laskentamenetelmässä hyödynnetään aineistoja, jotka ovat saatavissa valtakunnallisesti. Hyödynnettäviä aineistoja ovat vesihuoltolaitosten liittyjä- ja toiminta-aluetiedot sekä kunnan rakennus-, kiinteistö- ja väestötiedot. Ohjeen avulla selvitettyjä ja korjattuja ajantasaisia tietoja voidaan jatkossa hyödyntää luotettavasti joko yhdistämällä tietoja muihin rekistereihin tai käyttämällä tietoja suoraan rekistereistä. Vuonna 2008 Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella toteutetuissa kuntahankkeissa selvitettiin kuntakohtaisesti luotettavat vesihuollon liittymätiedot asukasmäärineen laaditun ohjeistuksen avulla. Samalla ohjeen toimivuutta testattiin valtakunnallista käyttöönottoa varten. Kunnissa ja vesihuoltolaitoksissa parannettiin paikkatietojen hyödynnettävyyttä vesihuollon suunnittelussa ja sen toteutumisen seurannassa. Lisäksi kehitettiin yhteistyötä maankäytön, rakentamisen ja vesihuollon paikkatietoaineistojen käyttäjien välillä sekä edistettiin maankäytön ja vesihuollon yhteensovittamista. 3 Toteuttaminen 3.1 Yleistä Vesihäme-hanke toteutettiin pääosin vuosien 2006-2008 välisenä aikana. Hanke sai rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen vesihuoltolaitosten kehittämisrahastosta sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen kunnilta. Hankkeen hallinnointi hoidettiin Hämeen ympäristökeskuksesta. Hanketta ohjasi ja kehitti ohjaus- ja projektiryhmä sekä projektiryhmän lakkauttamisen jälkeen Vehti-ohjeen kommentointia varten perustettu ohjeen kommentointiryhmä. Vesihuollon paikkatietoaineistojen yhdistämismenetelmien kehittämisen päävastuu oli Suomen ympäristökeskuksella. Kehittämishankkeessa tarkasteltiin vesihuoltoon liittyvien digitaalisten aineistojen yhdistämismahdollisuuksia. Aineistokartoituksen jälkeen hankittiin yhdistämisessä tarvittavat aineistot, käsiteltiin ne ja yhdistettiin yhtenäiseksi paikkatietoaineistoksi. Paikkatiedon hyödyntämisestä kehitettiin menetelmä, jonka avulla luotettavat vesihuoltolaitoksen liittyjien paikka- ja asukasmäärätiedot voidaan selvittää kunta- tai vesihuoltolaitoskohtaisesti. Kehitetystä menetelmästä laadittiin Vesihuollon liittymätietojen tarkastamisohje (Vehtiohje), jota testattiin vaiheittain alkaen kahden kunnan tiedoista laajentaen loppuvaiheessa koko Hämeen ympäristökeskuksen alueeseen. 3.2 Menetelmän kehittäminen vuosina 2006-2007 Aineistojen yhteensovittamista ja luotettavien liittymätietojen selvitystyötä varten hankkeen käyttöön hankittiin vuosina 2006 ja 2007 alueella toimivan seudullisen vesihuoltoosakeyhtiö Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n asiakastiedot. Aineistojen yhteensovittamisja selvitystyössä hyödynnettiin myös ympäristöhallinnon käyttöön valtakunnallisesti hankittuja rakennus-, väestö- ja kiinteistötietoja. Digitaaliset toiminta-aluetiedot saatiin Hämeen ympäristökeskuksen alueelta erillisessä projektissa tehdyn digitointityön tuloksena. Vuonna 2006 käytiin neuvottelut eri organisaatioiden kanssa hankkeeseen osallistumisesta. Samalla sovittiin hankittavista ohjelmistoista, aineistoista sekä niiden käyttöoikeuksista.

6 Vuonna 2006 tietojen yhdistämismahdollisuuksien tutkiminen ja testaus aloitettiin kahdessa kunnassa (Hämeenlinna, Renko), joissa osa Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n toiminta-alueesta sijaitsee. Vuonna 2007 menetelmän testausta laajennettiin kaikkiin Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n palveluja käyttäviin kuntiin (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos). Vuosina 2006 ja 2007 hanke toteutettiin Hämeen ympäristökeskuksessa projektityönä. 3.3 Ohjeistuksen testaaminen Hämeen ympäristökeskuksen alueella vuonna 2008 Vuonna 2008 hankeen projekti-insinöörin palkkaus hoidettiin pääasiassa kuntarahoituksella. Vuoden alussa käytiin kuntien kanssa seutukuntakohtaisia neuvotteluja, joissa päästiin sopimukseen kuntien rahoitusosuuksista sekä hanketyöntekijöiden käytöstä. Tämän perusteella käynnistettiin Hämeen ympäristökeskuksen alueella (28 kuntaa, 44 vesihuoltolaitosta ja kaksi maakunnallista liittoa) kuntakohtaiset hankkeet, joita varten jokaisesta kunnasta valittiin yhdyshenkilö välittämään tietoa kunnan sisällä eri toimijoiden kesken. Hankkeeseen osallistui kaiken kaikkiaan 20 kuntaa, joiden yhdessä palkkaamat kaksi maakuntakohtaista hanketyöntekijää suorittivat aineistojen hankinnan ja käsittelyn sekä tietojen yhdistämisen kuntakohtaisesti. Selvitystyön yhteydessä hanketyöntekijät testasivat Vehti-ohjeen käytettävyyttä liittyjämäärien selvitys- ja paikannustyössä. Kuntahankkeet saatiin hanketyöntekijöiden osalta päätökseen vuoden 2008 loppuun mennessä, jonka jälkeen yhdistetyt aineistot toimitettiin kuntien tarkastettavaksi ja hyödynnettäviksi. Hämeen ympäristökeskus ja Suomen ympäristökeskus toimivat hanketyöntekijöiden sekä kuntien ja vesihuoltolaitosten asiantuntija-apuna kuntahankkeiden eri vaiheissa. Asiantuntijat valvoivat kuntahankkeiden etenemistä sovitun aikataulun pitämiseksi. Hämeen ympäristökeskus järjesti tietojen tarkastamista, hyödyntämistä ja korjaamista koskevia koulutustilaisuuksia alueensa kunnille ja vesihuoltolaitoksille. Myös hanketyöntekijöitä koulutettiin ohjeen käyttöön useissa koulutustilaisuuksissa kuntahankkeiden eri vaiheissa. 3.3.1 Aineistojen hankinta ja käsittely Tarvittavat aineistot hankittiin kunnista ja vesihuoltolaitoksista hanketyöntekijöiden tekemän aineisto- ja ohjelmistokartoituksen perusteella. Aineistot käsittivät vesihuoltolaitoksen asiakastiedot, toiminta-aluetiedot, kunnan rakennus- ja huoneistotiedot, väestötiedot ja kiinteistötiedot. Mahdollisuuksien mukaan hankittiin myös pohja- ja verkostokartat. Joidenkin kuntien osalta hankittiin ainoastaan vesihuoltolaitoksen asiakastiedot sekä kiinteistötiedot, koska Väestörekisterikeskuksen kanssa aiemmin käydyissä neuvotteluissa oli sovittu väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneisto- sekä väestötietojen maksuttomasta käytöstä kuntahankkeissa vuonna 2008. Tiedot saatiin hankkeen käyttöön ympäristöhallinnon Väestörekisterikeskukselta hankkimasta valtakunnallisesta aineistosta. Aineistojen hankinnan jälkeen hanketyöntekijät käsittelivät aineistot yhdistelyä varten Vehti-ohjeen mukaisesti. 3.3.2 Aineistojen yhdistäminen Aineistojen hankinnan ja käsittelyn jälkeen hanketyöntekijät yhdistivät aineistot kuntien kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Aineistot yhdistettiin paikkatietoohjelmassa, jonka perustella yhdistelystä saadut tiedot toimitettiin taulukoina ja karttoina kunnille tarkastettavaksi. Kuntien käytössä oli eri paikkatieto-ohjelma kuin hankkeessa oh-

7 jeistettu. Tarkastettavat tiedot koostuivat pääasiassa epäselvistä vesihuoltolaitosten asiakastiedoista sekä toiminta-alueilla sijaitsevista rakennustiedoista, jotka eivät olleet yhdistyneet vesihuoltolaitoksen asiakkaisiin. 3.3.3 Aineistojen tarkastaminen Hanketyöntekijät toimittivat tarkastettavat tiedot kuntien yhteyshenkilöille, jotka välittivät tiedot eteenpäin niistä vastaaville tahoille kunnissa ja vesihuoltolaitoksissa. Hämeen ympäristökeskus järjesti alueen kunnille ja vesihuoltolaitoksille seutukuntakohtaiset koulutustilaisuudet koskien tietojen tarkastamista ja hyödyntämistä. Myös hanketyöntekijät kävivät opastamassa kuntia tietojen tarkastamistyön käynnistämisessä erillisen sopimuksen mukaisesti. Varsinaisessa tietojen tarkastamistyössä tarvittiin paikallistuntemuksen lisäksi kuntien ja vesihuoltolaitosten käytössä olevien erilaisten ohjelmistojen ja rekistereiden käyttömahdollisuuksia, joten tiedot tuli tarkastaa kunnassa ja vesihuoltolaitoksessa. Tietojen tarkastamisen jälkeen saatiin selvitettyä luotettavat vesihuollon liittymätiedot, joita koskevien karttojen ja tilastojen laadinnassa kunnilla ja vesihuoltolaitoksilla oli mahdollisuus käyttää apuna hanketyöntekijöiden paikkatieto-osaamista. Hanketyöntekijöille tuli kunnista useita yhteydenottoja, mikä osaltaan osoittaa olemassa olevan luotettavan liittymätiedon tietotarpeen sekä toisaalta myös kuntien henkilöstön koulutustarpeen paikkatietoasioissa. 3.3.4 Aineistojen hyödyntäminen ja korjaaminen Tietojen tarkastamistilannetta kyseltiin sähköpostilla kuntien yhteyshenkilöiltä noin kolme kuukautta tietojen toimittamisen jälkeen. Viestin liitteeksi lisättiin saatujen tulosten perusteella laadittu taulukko kuntakohtaisista vesihuollon liittyjistä asukasmäärinä suhteessa toiminta-alueisiin. Tietojen tarkastamistilanteen lisäksi kuntia pyydettiin arvioimaan yhteiseen vesihuoltoon liittyneiden ja liittymättömien asukasmäärätietojen todenmukaisuutta liittyjien asukasmäärätaulukon perusteella. Vastaukset kyselyyn saatiin noin puolelta alueen kunnista. Osassa kunnista tarkastamattomia tietoja oli hyödynnetty suoraan aineistojen yhdistelyn perusteella saaduista tuloksista (tiedoissa yleensä 2-8 % virhe) tai jätetty kokonaan hyödyntämättä. Osassa kunnista tarkastamistyö oli edelleen kesken ja vain muutamassa kunnassa tarkastustyö oli saatettu loppuun, mutta tietojen ylläpito ja jatkohyödyntäminen oli vielä avoinna. Taulukossa esitettyä vesihuollon liittyjien asukasmäärätietoa pidettiin yleisesti luotettavimpana olemassa olevana tietona. Aineistojen yhdistelyssä tarvittavia tietoja joudutaan usein tarkastamaan ja korjaamaan rekistereihin. Kunnan rakennus- ja huoneistorekisteriin voidaan joutua liittymätiedon lisäksi korjaamaan rakennustunnus, rakennuksen osoite ja rakennuksen keskipisteen koordinaattitieto. Vesihuoltolaitoksen asiakasrekisteriin voidaan joutua korjaamaan muun muassa liittyjän nimi, osoitetieto ja kiinteistötunnus. Tietojen tarkastamisen yhteydessä ilmenneet aineistovirheet korjataan niihin rekistereihin, joista tiedot ovat peräisin. Tämän jälkeen yhdistely tehdään uudelleen, jolloin tiedot yhdistyvät oikein myös korjattujen tietojen osalta. Tällöin ensimmäisessä yhdistelyssä yhdistymättä jääneet tai virheellisesti sijoittuneet liittymätiedot yhdistyvät ja sijoittuvat oikein kartalle. Liittymätietoja voidaan jatkossa hyödyntää suoraan myös rakennus- ja huoneistotiedoista, jos liittymätiedot on korjattu rekisteriin. 3.4 Ohjeen laadinta

8 Ohjeen laatiminen toteutettiin vaiheittaan kolmen vuoden aikana. Vuonna 2006 tietojen yhdistämismahdollisuuksia tutkittiin ja testattiin kahden kunnan alueen tiedoilla useilla erilaisilla menetelmillä ja aineistoilla. Testauksen perusteella laadittiin ensimmäinen ohjeluonnos. Vuonna 2007 hanke laajennettiin kaikkiin seudullisen vesihuoltolaitoksen palveluja käyttäviin kuntiin. Tällöin valittiin edellisen vuoden testausten perusteella käyttökelpoisin menetelmä, josta laadittiin päivitetty ohjeluonnos. Vuonna 2008 ohjetta siirryttiin testaamaan koko Hämeen ympäristökeskuksen alueella ja tämän perusteella laadittiin lopullinen Vehti-ohje. Ohjeen laadinnassa huomioitiin muun muassa kuntien ja vesihuoltolaitosten tarve räätälöidä ohje käytössä olevia järjestelmiä ja ohjelmistoja vastaavaksi kokonaisuudeksi, sekä ohjeen hyödyntäminen erilaisilla ohjelmistokokoonpanoilla. 4 Organisoituminen ja neuvottelut ministeriöiden sekä Kuntaliiton ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kanssa Hankkeelle perustettiin vuonna 2006 ohjausryhmä, jonka tehtäviin kuului valvoa ja ohjata työn kulkua. Lisäksi ohjausryhmän tehtäviin kuului hyväksyä vuosittain laadittava tarkennettu hankesuunnitelma kustannusarvioineen sekä hyväksyä Vehti-ohje hankkeen päätyttyä. Hankkeen projektiryhmän tehtäviin kuului huolehtia hankkeen eteenpäinviennistä ja Vehti-ohjeen laadinnasta. Lisäksi projektiryhmän tehtävänä oli testata ohjetta erillisessä projektiryhmän kesken järjestettävässä ohjeen testaustilaisuudessa. Vuonna 2008 projektiryhmä lakkautettiin ja tilalle perustettiin ohjeen kommentointiryhmä, joka muodostui Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteyshenkilöistä sekä lakkautetun projektiryhmän edustajista. Kommentointiryhmän jäsenet valittiin halukkuuden perusteella. Kommentointiryhmän työskentelyyn osallistuivat myös kuntien palkkaamat hanketyöntekijät, jotka kommentoivat ohjetta kuntahankkeiden edetessä muun muassa ohjeessa esille tulleiden virheiden osalta. Hankeen sisällöstä, aikatauluista ja yhteistyötahoista käytiin useita neuvotteluja maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Hämeen ympäristökeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken. Lisäksi useita neuvotteluja on käyty ministeriöiden, Kuntaliiton, Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen ja Väestörekisterikeskuksen edustajien kanssa koskien Vehti-ohjeen valtakunnallista käyttöönottoa ja rakennus- ja huoneistotietojen vesihuollon liittymätietojen korjaamista. Eri sidosryhmien kanssa järjestettiin vuosina 2006-2009 yhteensä 76 tilaisuutta, joissa neuvoteltiin muun muassa kuntahankejärjestelyistä, ohjeen laatimisesta ja tietojen hyödyntämisestä. Neuvotteluihin sisältyi 12 ohjausryhmän, 9 projektiryhmän ja 5 ohjeen kommentointiryhmän kokousta. Jokaisesta neuvottelusta laadittiin pöytäkirja tai muistio. 5 Rahoitus- ja kokonaiskustannukset Hanke sai rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen vesihuoltolaitosten kehittämisrahastosta sekä Kanta- ja Päijät- Hämeen alueen kunnilta. Kustannukset koostuivat palkka-, matka- ja kokouskuluista, sekä jonkin verran materiaalihankinnoista. Muut yhteistyötahot osallistuivat hankkeeseen omalla työpanoksella, alihankintatöillä sekä materiaalien toimittamisilla. Hankkeen kokonaiskustannusarvio hankesuunnitelmassa oli yhteensä noin 150 000. Toteutuneet kustannukset olivat yhteensä 144 368, josta maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön osuus oli noin 60 %. Kuntien ja vesihuoltolaitosten sekä Vesi- ja

9 viemärilaitosyhdistyksen vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoitusosuus oli loput eli noin 40 %. Kustannukset jakaantuivat Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijapalveluiden osuuteen, joka oli noin 65 000 sekä hankkeelle palkatun projekti-insinöörin palkkaus- ja matkakustannuksiin sekä materiaalihankintoihin, jotka olivat yhteensä noin 80 000. Lisäksi kustannuksia aiheutui jonkin verran hanketyöntekijöiden matkakuluista. Kokonaiskustannusten jakautuminen vuosittain on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Vesihäme-hankkeen toteutuneet kustannukset ( ). Vuosi MMM YM VVY Kunnat Yhteensä 2006 35 000 10 000 - - 45 000 2007 30 000 10 000-15 040 55 040 2008 - - 10 000 34 328 44 328 Yhteensä 65 000 20 000 10 000 49 368 144 368 MMM = maa- ja metsätalousministeriö, YM = ympäristöministeriö, VVY = Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto 6 Hankkeen haasteellisuus Hanke toi mukanaan useita haasteita koskien ohjelmistojen yhteensovittamista, aineistojen käyttöoikeuksia ja aineistojen maksullisuutta sekä kuntien resursseja ja paikkatietoosaamista. Lisäksi kunnille ja hanketyöntekijöille järjestettyjen ohjeen koulutustilaisuuksien vuoksi projektiaikataulussa pysyminen osoittautui ajoittain haasteelliseksi. Koulutustarpeen ja -kustannusten vähentämiseksi tullaan jatkossa tarvitsemaan erillinen Vehti-ohjeen testaus- ja koulutusaineisto. Vuosina 2006 ja 2007 hanketta rahoitti pääasiassa valtio. Vuonna 2008 hankerahoitus koostui alueen kuntien ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen rahoituksesta, joten hankkeen käytössä olevia resursseja ohjattiin enemmän kuntien ja vesihuoltolaitosten ohjaus- ja neuvontatyöhön. Tämä viivästytti Vehti-ohjeen laadintaa ja hankeen päättyminen siirtyi vuodelle 2009. Toisaalta kuntien kanssa tehty tiivis yhteistyö mm. kuntahankkeissa ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseksi antoi kokemuksia huomattavasti laajemmalta alueelta. Saadut kokemukset paransivat Vehti-ohjeen tietosisällön laatua, joka osaltaan edistää myös Vehti-ohjeen valtakunnallista käyttöönottoa. Kunnat palkkasivat hanketyöntekijät käsittelemään aineistoja kuntien resurssien niukkuuden vuoksi. Tästä johtuen paikkatieto-osaamista ei saatu vietyä kuntiin tavoitteiden mukaisesti. Tietojen tarkastaminen vaati paljon työaikaa, joka oli välttämätön työvaihe luotettavien liittymätietojen selvittämiseksi. Hankkeen määräaikaisuuden vuoksi tietojen tarkastaminen on edelleen kesken useassa kunnassa. Usean kunnan osalta liittymätietojen tarkastamista hankaloitti rakennusten koordinaattitiedoissa olevat puutteet, jotka tulisi saattaa ajan tasalle ennen rakennus- ja huoneistotietojen perusteella tehtävää liittymätietojen tarkastamista. Puutteelliset koordinaattitiedot aiheuttavat rakennuksen virheellisen sijoittumisen, eivätkä virheet tule välttämättä esille, vaikka yhdistelyn perusteella saadut liittymätiedot tarkastetaan kunnassa ja vesihuoltolaitoksella.

10 Käytössä olevat ohjelmistot päivitettiin useita kertoja monta vuotta kestäneen hankkeen aikana. Tällöin ohjelmistoriippuvainen ohje jouduttiin testaamaan ja laatimaan uudelleen ohjelmistoja vastaavaksi kokonaisuudeksi. Toisaalta samalla hyötynä saavutettiin se, että ohjelmistoriippumattomasta ohjeesta saatiin luotettavampi. Hankkeessa käytetyt aineistot, aineistojen käyttöoikeudet, ohjelmistot ja niiden lisenssit ovat pääasiassa maksullisia. Hankinnat tehdään keskitetysti, koska yksittäisellä kunnalla ei välttämättä ole varaa maksaa ainoastaan kehittämistyötä koskevista aineistoista ja ohjelmistolisensseistä. Hankkeessa voitiin osittain hyödyntää ympäristöhallintoon hankittuja aineistoja, minkä ansiosta kunnat pystyivät hyödyntämään yhteisiä aineistoja ilman kustannuksia. Vesihuoltolaitosten toiminta-aluekarttoja ei yleensä ole saatavana digitaalisessa muodossa, joten hankkeessa toiminta-aluekartat digitoitiin erillisessä projektissa. Digitointiprojektista saadut toiminta-aluekartat eivät olleet kaikilta osin ajantasaisia, mikä vaikutti yhdistelystä saatujen aineistojen luotettavuuteen ja tarkastettavan tiedonmäärään. Vehti-ohjeen laadintaan ei voitu sisällyttää rakennus- ja huoneistotietojen vesihuollon liittymätiedon korjaamisohjetta, koska Väestörekisterikeskuksella ei ole valtakunnallista ohjetta liittymätiedon kirjaamistavasta. 7 Tulokset Hankkeen lopputuloksena valmistui Vehti-ohje (Vesihuollon liittymätietojen tarkastaminen), jonka avulla vesihuollon liittymätiedot voidaan selvittää yhdistämällä yleisesti käytössä olevia rekistereitä paikkatietojen avulla. Ohjeen avulla selvitettiin vesihuollon liittyjien paikka- ja asukasmäärätietoja Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella. Tällöin saatiin laadittua kuntakohtaiset vesihuollon liittymätiedot karttoina ja taulukoina. Liittymätiedot sisältävät asukasmäärät, rakennusten sijainnin sekä liittämättömät rakennukset suhteessa toiminta-alueisiin. Hanke edisti sekä kuntien sisäistä että kuntien välistä yhteistyötä, jota tarvittiin Vehti-ohjeen mukaisten aineistojen hankinnassa, käsittelyssä, yhdistelyssä ja tarkastamisessa. Lisäksi ohjeen käyttö edisti paikkatieto-osaamisen lisääntymistä kunnissa. Tietoja voitiin hyödyntää paikallisesti toiminta-aluerajausten tarkastamisessa ja liittymättömien kiinteistöjen paikantamisessa. Tietoja voidaan hyödyntää myös alueellisen vesihuollon suunnittelussa sekä kuntakohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien ajantasaistamisessa. Laskennan perusteella saatuja vesihuoltolaitoksen liittyjien asukasmäärätietoja hyödynnettiin tilastoinnissa ympäristöhallinnon ylläpitämässä Vesihuoltolaitostietojärjestelmässä (VEL- VET). Kuntahankkeiden perusteella Hämeen ympäristökeskuksen alueelta saadut vesihuoltolaitosten liittyjämäärätiedot asukkaina koottiin ja tallennettiin järjestelmään puutteellisesti tallennettujen tietojen osalta. 8 Vaikuttavuus Vehti-ohjeen mukaan yhdistettyjen ja kunnassa tarkastettujen aineistojen avulla edistetään vesihuollon seurantaa ja kehittämistä seuraavien asioiden osalta:

11 Kunnan rakennus- ja huoneistorekisterin ja väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen vesihuollon liittymätiedon täyttöohjeen laatiminen Kunnan rakennus- ja huoneistorekisterin ja väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen vesihuollon liittymätiedon tarkastaminen ja ajantasaistaminen Vesihuoltolain toteutumisen seuranta vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla Talousjätevesiasetuksen toteutumisen seuranta viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Liittyjämäärätietojen laskenta asukasmäärinä Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien ajan tasalla pitäminen Toiminta-aluerajausten ajantasaisuuden ja muutostarpeen tarkastelu Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden ulkopuolella asuvien suurehkojen liittymättömien asukastihentymien selvittäminen Vehti-ohjeen avulla terveys- ja ympäristötoimi saa tiedot toiminta-alueella vesijohtoon ja jätevesiviemäriin liittämättömistä kiinteistöistä. Vehti-ohjeen avulla lisätään aineistojen yhteiskäyttöä eri organisaatioiden välillä kunnissa ja vesihuoltolaitoksissa. Vehti-ohjeen avulla kehitetään maankäytön ja vesihuollon yhteensovittamista. Lisäksi ohjetta voidaan käyttää apuvälineenä kunnan vesihuollon suunnittelussa. Rakennus- ja huoneistotietojen avulla kunta voi seurata ja ennustaa vesihuollon tilaa pelkästään ajan tasalle saatettujen liittymätietojen avulla. Esimerkki Vehti-ohjeen hyödyntämisestä rakennus- ja huoneistotietojen vesihuollon liittymätiedon tarkistamisessa Kuva 1. Viemäriliittymät rakennus- ja huoneistotietojen (RHR) mukaan Kuva 2. Jätevesiliittymät Vehtiohjeistuksen perusteella 9 Ohjeen kehittämistarpeet ja hyödyntämismahdollisuudet

12 Kunnan rakennus- ja huoneistorekisterin sekä väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen vesihuollon liittymätiedon hyödyntäminen ja ajan tasalla pitäminen vaatii vesihuollon liittymätiedon täyttöohjetta, jonka perusteella liittymätieto kirjataan rekisteriin. Esitys ohjeistuksen sisällöstä on laadittu yhteistyössä vesihuollon asiantuntijoiden kesken ja se on toimitettu Vesihäme-hankkeessa käytyjen neuvottelujen perusteella Suomen ympäristökeskuksesta Väestörekisterikeskukselle rakennus- ja huoneistotietojen lomakkeisiin ja täyttöohjeisiin täydennettäväksi. Valmiin rakennuksen vesihuollon liittymätieto pystytään korjaamaan maistraateissa Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistotietoihin vain yksittäisinä toimenpiteinä. Suomen ympäristökeskus on keskustellut Väestörekisterikeskuksen kanssa eri massapäivitysmahdollisuuksista puutteellisten liittymätietojen korjaamiseksi Vehti-ohjeen mukaisesti. Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen vesihuollon liittymätiedon täyttö- ja korjausohje tulee olla valmis ennen väestötietojärjestelmään tehtäviä massapäivityksiä. Tällä hetkellä vesihuoltolaitoksen ei tarvitse ilmoittaa laitoksen liittyjistä rakennusvalvontaan eikä rakennusvalvonnan tarvitse ilmoittaa valmiin rakennuksen liittymätiedonmuutosta väestötietojärjestelmään. Suositeltavaa on, että vesihuoltolaitokset toimittavat valmiin rakennuksen liittymätiedon muutokset rakennusvalvontaan väestötietojärjestelmään kirjaamista varten. Liittymätiedon välittäminen vesihuoltolaitoksen ja rakennusvalvonnan välillä tulee ottaa huomioon säädösten valmisteluissa. Vehti-ohjeen avulla selvitettyjen liittymätietojen perusteella on mahdollista tehdä erilaisia jatkotarkasteluanalyysejä. Tietoja voidaan käyttää muun muassa vesihuoltolaitosten välisessä vertailussa (benchmarking), vedenkäyttöön liittyvissä tutkimuksissa, vuotovesitutkimuksissa, saneeraustarvetutkimuksissa sekä veden käyttäjien ikä- ja sukupuolijakauman laskemiseen liittyvissä analyyseissä. Aluerajauksien avulla tehtävien poimintojen perusteella saadaan laskettua muun muassa vedenkäyttö alueittain ja selvitettyä osoitelistat vedenjakelun katkaisemisen yhteydessä. Luotettavien liittymätietojen perusteella vesi- ja viemäriverkostoja on mahdollista suunnitella entistä tarkemmin alueittain, koska rakennusten asukasmäärät vaikuttavat muun muassa veden viipymään verkostossa, pumppaamoiden mitoitukseen sekä muihin vesihuollon rakenteisiin. Toiminta-aluerajaukset tulisi ylläpitää kaikissa vesihuoltolaitoksissa digitaalisesti ajan tasalla. Lisäksi digitaaliset toiminta-aluerajaukset tulisi olla saatavana maksutta tietoja ylläpitävältä taholta. Liittymätietojen tarkastamista tulee helpottamaan kiinteä rakennustunnus, joka auttaa tietosisällön korjaamista ajan tasalle valmiiden rakennusten vesihuollon liittymätietojen osalta. Kiinteä rakennustunnus on huomioitu optiona myös Vehti-ohjeessa, mutta sen hyödyntämisestä ei ole esimerkkejä eikä sitä ole käytetty kehitetyssä menetelmässä. 10 Tiedottaminen ja yhteistyö ministeriöiden sekä Kuntaliiton ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kanssa Hankkeen edetessä eri organisaatiot saivat tietoa Vesihäme-hankkeen etenemisestä ja Vehti-ohjeen laadinnasta kokouspöytäkirjojen avulla. Kokousten yhteydessä neuvoteltiin eri organisaatioiden kesken Vehtin valtakunnallisesta käyttöönotosta ja siihen liittyvästä tiedottamisesta hankkeen päätyttyä. Vehti-ohjeesta tiedotettiin hankkeen edetessä useilla neuvottelu- ja koulutuspäivillä muun muassa ympäristöhallinnon koulutustilaisuuksissa sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen valtakunnallisilla vesihuoltopäivillä Kuopiossa vuonna 2008.

13 Maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa on sovittu, että Vehti-ohjeesta voidaan myös jatkossa tiedottaa heidän järjestämillään neuvottelu- ja koulutuspäivillä. Suomen ympäristökeskus vastaa Vehti-ohjeen valtakunnallisen käyttöönoton valmisteluun liittyvistä asioista ja valtakunnallisesta tiedottamisesta sekä tarvittavista yhteistyöjärjestelyistä muiden yhteistyötahojen kanssa. Vehti-ohjeen valtakunnallista käyttöönottoa varten ohjetta testataan Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ympäristökeskusten alueilla yhteistyöhaluisten kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa vuosien 2009 ja 2010 aikana. Suomen ympäristökeskus valmistelee kuntahankkeiden käynnistämistä yhteistyössä aluekeskusten kanssa. Tietoa Vehti-ohjeesta pyritään jakamaan myös eri ammattilehtien artikkeleissa. Kuva 3. Vehti-ohjekaavio Vehti-ohjeen voi hankkia maksutta käyttöönsä Internetistä osoitteesta www.ymparisto.fi Vesivarojen käyttö Vesihuolto Vesihuollon paikkatiedot Vehti-ohje. Ohjeen ylläpidosta ja päivitystarpeesta päätetään jatkossa erikseen. 11 Yhteenveto Vesihäme-hanke oli laaja yhteistyöhanke, joka kesti noin kolme vuotta. Hankkeen eteneminen perustui joustavaan hankesuunnitelmaan ja sen toteuttamiseen. Kunnissa ilmenneiden resurssien niukkuuden vuoksi kuntahankkeiden eteenpäinvienti perustui pitkälti hanketyöntekijöiden hyödyntämismahdollisuuteen. Kriittisin vaihe kuntahankkeissa oli tietojen tarkastamisvaihe, jota helpotti osittain kuntien ja vesihuoltolaitosten käytössä olevat karttapalvelut ja niiden käyttö- ja hyödyntämismahdollisuudet. Karttapalvelujen avulla liittymätiedot saatiin siirrettyä kartalle, mikä auttoi tietojen tarkastamista. Osittain näihin ohjelmiin perustuu myös hankkeessa kehitetty Vehti-ohje. Yhdistetyt liittymätiedot tarkastetaan aluksi kartalta ja taulukoista, jonka jälkeen havaitut virheet korjataan aineistojen tietosisältöihin ja rekistereihin. Lopputuloksena parantuu sekä vesihuoltolaitoksen asiakasrekisterin että kunnan rakennus- ja huoneistorekisterin tietosisällön laatu. Hankkeen lopputuloksena saatu Vehti Vesihuollon liittymätietojen tarkastaminen -ohje auttaa kuntia ja vesihuoltolaitoksia saattamaan rakennus- ja huoneistotietojen vesihuollon liittymätiedon ajan tasalle sekä jatkossa ylläpitämään tiedon ajantasaisena. Liittymätietojen

ajan tasalla pitäminen vaatii vesihuoltolaitoksen ja rakennusvalvonnan välistä tiivistä yhteistyötä. 14 Mahdollisessa jatkohankkeessa ajan tasalle saatetut vesihuollon liittymätiedot mahdollistavat vesihuollon liittymätietoon perustuvan asukasmäärätarkastelun millä tahansa alueella paikkatietoihin perustuen. Ajan tasalle saatettu rakennus- ja huoneistotietojen vesihuollon liittymätieto on jatkossa helppo ylläpitää ajan tasalla, koska nykyiset virheet liittymätiedoissa koskevat pääasiassa valmiiden rakennusten vesihuollon liittymätietoja ja niiden muutoksia. Vehti-ohjetta voidaan jatkossa soveltaa myös muihin vesihuollon paikkatietojen tarkasteluun. Vehti-ohjetta voidaan hyödyntää kunnittain, seudullisesti sekä valtakunnallisesti ja siitä hyötyvät erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat sekä vesihuoltolaitokset. Hämeenlinnassa 26.8.2009 Suunnitteluinsinööri Toivo Lapinlampi Ympäristöinsinööri Jussi Leino Jakelu Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö Kuntaliitto Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Väestörekisterikeskus Suomen ympäristökeskus Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Maanmittauslaitos Hämeen maanmittaustoimisto Hämeenlinnan maistraatti Lahden maistraatti Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto Hämeen ympäristökeskuksen alueen kunnat ja merkittävät vesihuoltolaitokset Hämeen ympäristökeskus