Maidontuotantotoimintaa koskeva ympäristölupa, Veteli.

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 94/2011/1 Dnro LSSAVI/99/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 26.8.2011 ASIA HAKIJA Maidontuotantotoimintaa koskeva ympäristölupa, Veteli. Tiia ja Arto Tunkkari Tunkkarintie 6 69730 Tunkkari ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 20 lypsylehmää, 8 hiehoa ja 3 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta, johon tulee tilat 72 lypsylehmälle, 10 hieholle ja 25 vasikalle (alle 6 kk). Nykyinen navettarakennus poistuu käytöstä, kun uusi pihattonavetta otetaan käyttöön. Uusi pihattonavetta rakennetaan Vetelin kunnan Vetelin kylään tilalle Jukkala RN:o 47:4 noin 800 metrin etäisyydelle lounaaseen nykyisestä navettarakennuksesta. Nykyinen navettarakennus sijaitsee myös Vetelin kunnan Vetelin kylässä tilalla Jukkala RN:o 47:4. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 25.5.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee Vetelin keskusalueen osayleiskaava-alueella. Osayleiskaavassa rakennettavan pihattonavetan ja lietesäiliön sijaintipaikan alue on merkitty MY-1 merkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Uusi pihattonavetta sijaitsee Vetelin kunnan Vetelin kylässä noin 3,5 km:n etäisyydellä Vetelin keskustasta luoteeseen. Eläinsuojan lähiympäristö on pelto- ja metsäaluetta. Lähimmät kaksi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 250 metrin (naapurilla lypsykarjatila) ja noin 280 metrin etäisyydellä pihattonavetasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 300 metrin etäisyydellä pihattonavetasta. Pihattonavetan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Tunkkarin ja Hakaperän pohjavesialueet, sijaitsevat noin 600 metrin ja noin kilometrin etäisyydellä pihattonavetan sijaintipaikasta. Lähin vesistö on Perhonjoki, joka sijaitsee noin 590 metrin etäisyydellä. Lähimmät luonnonsuojelualueet (Kasakkakankaan ja Hautakedon) sijaitsevat noin 500 metrin ja noin 680 metrin etäisyydellä pihattonavetan sijaintipaikalta. Käyttövesi pihattonavetan toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 20 lypsylehmää, 8 hiehoa ja 3 vasikkaa (alle 6 kk) nykyisessä navettarakennuksessa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta, johon tulee tilat 72 lypsylehmälle, 10 hieholle ja 25 vasikalle (alle 6 kk). Nykyinen navettarakennus poistuu käytöstä, kun uusi pihattonavetta otetaan käyttöön. Lannan ja jätevesien varastointi Uuden pihattonavetan lannankäsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Kuivikepohjalla ovat 25 vasikkaa (alle 6 kk) ja poikimakarsina. Poikimakarsinassa poikii arviolta kaksi eläintä/viikko. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Kuivikepohjat tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa.

3 Uuden pihattonavetan yhteyteen rakennetaan noin 2 500 m 3 :n lietesäiliö, joka täytetään alakautta. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (420 m 3 ) kanssa noin 2 920 m 3. Nykyisen navetan yhteydessä on noin 80 m 2 :n (noin 240 m 3 ) ja noin 130 m 2 :n (noin 300 m 3 ) katetut kuivalantalat sekä noin 130 m 3 :n virtsasäiliö, joka on katettu betonikannella. Virtsasäiliöön johdetaan noin 130 m 2 :n kuivalantalaan kertyvä virtsa. Kuivalantaloiden ulkopuolella on betoniset kuormauslaatat. Kuivalantalat ja virtsasäiliö jäävät käyttöön. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 200 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 85,93 ha, josta omaa peltoa noin 31,8 ha, vuokrapeltoa noin 26,63 ha ja sopimuspeltoa noin 27,5 ha. Hakemuksen mukaan pohjavesialueella sijaitsee lannanlevityspeltoa noin 5,45 ha. Lannanlevitys tapahtuu viikkojen 17-40 aikana. Laidunnus ja säilörehun varastointi Jätteet Varastot Tilalla laidunnetaan ummessa olevia lehmiä ja hiehoja kesäisin 5 kk:n ajan. Laidunalueet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten juottaminen on järjestetty vesialtailla. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 600 tonnia/vuosi pyöröpaaleihin. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 0,6 tonnia/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt (150 l/vuosi), metalliromu (100 kg/vuosi), muovijäte (3 t/vuosi), akut ja loisteputket toimitetaan höytykäyttöasemalle. Tilalla on noin 6 300 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu ylitäytönestimellä. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 200 litraa autotallissa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä. Lietelannan ajo tapahtuu urakoitsijan toimesta 2-3 kertaa vuodes-

4 sa. Rehua ajetaan noin neljä kertaa vuodessa ja pyöröpaalit varastoidaan lähelle pihattonavettaa. Kuivalantaa ajetaan kerran kahdessa kuukaudessa pihattonavetalta kuivalantaloihin. Kuivalanta ajetaan kuivalantaloihin reittiä Tunkkarintie-Siltalantie-13 tie pitkin. Omaa liikennettä ja tavaraliikennettä pyritään rajoittamaan mahdollisuuksien mukaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Rakennettava lietesäiliö täytetään alakautta. Pihattonavetan poistoilma tullaan johtamaan ulos ns. avoharjan kautta. Asianmukaiset palo- ja pelastussuunnitelmat laaditaan uuden pihattonavetan tarpeita vastaaviksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 16.8.2011 ja 17.8.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Vetelin kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 8.6.-8.7.2011 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Vetelin kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Vetelin kunnanhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaavoitusviranomaiselta sekä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan mm, että hakemuksen mukaan pohjavesialueella on lannan levityspeltoa 5,45 ha. Tilan peltolohkoja sijaitsee pohjavesialueella ja myös osittain pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Näille peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä.

5 Peltolohkokohtaisten maaperäselvitysten perusteella on kuitenkin mahdollisuus tarkentaa yksittäisten peltolohkojen lannoitustapoja. Se edellyttää esimerkiksi lietelannan ja virtsan levityksen suhteen tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä yli kolmen metrin paksuisena kerroksena sekä riittävää etäisyyttä vedenottamoon tai kaivoon. Tällainen maakerros täytyy määrittää kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä peltoohkokartta, josta ilmenee koekuoppien/kairausten sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Kaivojen ympärille on aina jätettävä vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Torjunta-ainetta käytettäessä on varmistettava pakkauksesta voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. Muilta osin hakemuksen johdosta ei ole huomautettavaa. Vetelin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että ympäristölautakunta ei näe estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuojan suojaetäisyydet lähimpiin naapureihin ovat riittävät. Lannan varastointiin on riittävästi varastointitilavuutta ja levitykseen peltoaluetta. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on toiminnassa tarpeen ottaa huomioon seuraavaa: - eläinsuojan, lantakuilujen ja -varastojen, lannansiirtolaitteiden sekä säilörehuvarastojen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja siten rakennettuja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse valumaan ympäristöön - lannan kuljetukset kauempana oleville peltoalueille on järjestettävä siten, että lannan leviäminen tilan ulkopuolella oleville tiealueille ja muille vastaaville alueille estyy. Tarvittaessa kuljetuskalusto on puhdistettava lannasta - eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannanvarastointi, - kuljetus ja -käsittely tulee järjestää siten, että hajuhaitat voidaan estää mahdollisimman hyvin - lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (931/2000) Mikäli edellä olevat näkökohdat huomioidaan riittävästi, ei ympäristölautakunnalla ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta. AA:t toteavat muistutuksessaan mm, että alue, jolle luvanhakijat hakevat ympäristölupaa, on tarkoitettu yleiskaavassa kulttuurimaisema-alueen ydinalueeksi, jolla on kulttuurimaisemaan liittyviä erityisarvoja. Alueen

6 käyttötarkoitusta ollaan nyt muuttamassa yleiskaavan vastaisesti. Kuulutuksessa ei ole myöskään esitetty esimerkiksi mistä ja millä tavalla kulku tullaan järjestämään uuteen pihattonavettaan eikä ole esitetty mitään selvitystä maidontuotantotoiminnan vaikutuksista alueen ympäristöön. Ennen ympäristölupapäätöstä alueesta on tehtävä ympäristöselvitys. Nykyisin kyseiselle tilalle ja alueelle on viljelys-/taloustie, joka kulkee Väinölän-tilan (RN:o 49:0) läpi. Nykyinen viljelys-/taloustie ei palvele kulkua uuteen pihattonavettaan, joka aiheuttaa erittäin paljon enemmän liikennettä kyseiselle alueelle kuin tällä hetkellä. Uuden tien rakentaminen, joka kantavuudeltaan on riittävä, aiheuttaa myös erittäin paljon muutoksia alueen ympäristöön. Nykyisen viljelys-/taloustien muuttaminen palvelemaan kulkua uuteen pihattonavettaan aiheuttaa erittäin paljon haitallisia vaikutuksia Väinöläntilalle ja alueen ympäristölle, koska alueelle joudutaan rakentamaan 8-10 metriä leveä täysin uusi tie perustuksia myöten nykyisen noin 3 metriä leveän hyvin kevytrakenteisen tien tilalle. Ympäristöä joudutaan myös muuttamaan merkittävästi maidontuotantotoiminnalle sopivaksi ja alueelle aiheutuu seuraavia haittoja: 1) Vetelin kunnanvaltuusto on hyväksynyt 7.5.2003 yleiskaavan (liite 2 ja 3), jossa pihattonavetan alue ja sinne nykyisin johtava tie sekä tien viereiset alueet on määritelty kaavassa kulttuurimaisema-alueen ydinalueeksi tai sitä tukevaksi maatalous- ja metsäalueeksi (liitteessä 2 alueet, jotka on merkitty MY-1), koska alueella on kulttuurimaisemaan liittyviä erityisarvoja. MRL 43.2 :n maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa tehdä ilman MRL 128 :ssä mainittua lupaa. Näissä toimenpiteissä tulee säilyttää maisematilan avoimuus ja maisemaa rajaavat reuna-alueet tulee säilyttää ehyinä. Kunnanvaltuuston hyväksymän yleiskaavan perusteella hakemuksen mukainen pihattonavetan uudisrakentaminen ja tiestön tekeminen navetan alueelle on mahdotonta muuttamatta alueen ympäristön avoimuutta ja eheyttä. Alueen maisema muuttuu merkittävästi sinne rakennettaessa eikä kaavassa ole esitetty maatalouden suuryksiköiden rakentamista alueelle, tarkemmin liitteessä 3. 2) Väinölän-tilalla sijaitsevat metsä-/kangasalueet (liite 2, MY-3) on mahdollista kaavoittaa ja myydä tonteiksi. Tämä on kuitenkin tulevaisuudessa täysin mahdotonta, jos alueiden läheisyyteen rakennetaan pihattonavetta sekä tie tonttien vierestä. Pihattonavetta ja kattamattomat lietesäiliöt aiheuttaisivat alueelle hajuhaittoja, liikenne pölyhaittoja ja maa-alueiden arvon laskemisen. Lisäksi pihattonavetta vie alueelta muun rakennusoikeuden ja näin estää rakentamisen Väinölän-tilan alueelle.

7 3) Tien rakentaminen nykyisen viljelys-/taloustien tilalle jakaa Väinöläntilan pellot pienemmiksi omiksi alueiksi ja näin huonontaa alueiden viljelyskäyttöä ja laskee merkittävästi niiden arvoa (liite 1, nro 2). 4) Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat vain noin 250 metrin etäisyydellä luvan kohteena olevasta pihattonavetasta. 5) Nykyinen viljelys-/taloustie kulkee Väinölän-tilalla sijaitsevan asuinrakennuksen piha-alueen läpi. Tien muuttaminen vaatii täysin uuden tien (8-10 metriä leveä) rakentamisen perustuksia myöten ja on täysin mahdotonta leventää nykyistä tietä (noin 3 metriä leveä), että se palvelisi liikkumista pihattonavetalle. Uuden tien rakentaminen tarkoittaisi rakennusten purkamista/siirtämistä Väinölän-tilalla sekä piha-alueen jäämistä tien alle ja lisäksi tie menisi osittain myös rajanaapurin puolelle. Lupahakemuksessa mainitaan, että nykyisen navetan yhteydessä oleva kuivalantala ja virtsasäiliö jäävät käyttöön, joka tarkoittaa muun kulkemisen lisäksi liikennettä nykyisen navetan ja uuden pihattonavetan välillä juuri tällä kyseisellä tiellä. Tämä liikenne aiheuttaa sekä pöly- että hajuhaittoja. Tällainen yksityisen henkilön harjoittama elinkeinotoiminta ei saa häiritä muiden elinkeinotoimintaan kuulumattomien yksityishenkilöiden asumisen edellytyksiä, jota tapahtuu tässä tapauksessa (liitteessä 1 tie ja asuinrakennus). Liikenne haittaa myös muita alueen asukkaita, joiden asuinrakennukset sijaitsevat joko tien tai pihattonavetan läheisyydessä. Lisäksi onko tarkoituksenmukaista ympäristön kannalta rakentaa hakemuksessa esitettyyn paikkaan uusi pihattonavetta, joka on erittäin lähellä viemäriojaa, jonka vedet laskevat Vetelin läpi kulkevaan Perhonjokeen. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella muistuttajat eivät hyväksy pihattonavetan rakentamista kyseiselle alueelle ja he esittävät, että ennen ympäristölupapäätöstä alueelle tehdään selvitys pihattonavetan vaikutuksesta alueen ympäristöön. BB toteaa muistutuksessaan vastustavansa navettarakennuksen rakentamislupaa ja maataloustoimintaa kyseessä olevalla paikalla. Pihattonavetan rakentamispaikka on edelleen erittäin epäedullinen AA:n perikunnalle. Luvanhakijat omistavat vain yhden ha:n palstan AA:n perikunnan maiden välissä ja joka katkaisee AA:n koko palstan. Metsäsaarakkeet (2 kpl), jotka ovat AA:n perikunnan omistuksessa, ovat laadultaan korkeatasoisia omakotitalon rakennustontteja ja suunnitellulla navetan rakennuspaikalla ne käytännössä tulevat arvottomiksi, eivätkä sovellu enää asuinpaikaksi. Nykyisen lupakäytännön mukaan ei saa rakentaa 200 metrin säteelle navetasta. Nykyisellä maatalouskalustolla navetan maataloustoiminta häiritsee ympäristöä. Samoin navetan sijainti ja siitä tulevat päästöt ja hajut ovat haitallisia. Miksi navettarakennus täytyisi rakentaa vain hehtaarin tontille, joka on erillään hakijoitten omasta päätilasta. Miksei navettaa rakenneta luvanhakijoiden omistamien maiden ja päätilan viereen ja

8 se ei siten häiritse rajanaapureita. Tämä rakennustoiminta vaikuttaa olevan aluevaltausta naapureitten maiden etuosto-oikeuteen. Muistuttaja ehdottaa rakennuspaikaksi karttaliitteeseen punaisilla täplillä merkittyjä paikkoja, jonne menee vanha viljelystie. Muistuttaja pitää tärkeänä kysymyksenä rakentajien omaa päätilan lähiympäristöä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 8.8.2011 annettu mahdollisuus antaa vastine jätetyistä muistutuksista ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnosta. Hakijalle on kirjeellä 19.8.2011 annettu mahdollisuus antaa vastine Vetelin ympäristölautakunnan lausunnosta. Hakija toteaa vastineessaan 11.8.2011 seuraavaa: Muistutuksissa vedotaan useampaan kertaan kulttuurimaisemaan ja miten navetan rakentaminen tuo kohtuutonta haittaa kulttuurimaisemaan ja lähiympäristöön. Navettarakennus kuormittaa maisemaa huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi muistutuksen tehneen perikunnan suunnittelema metsänkaato ja uudelleenkaavoitus tonttimaaksi. Myös ko. hypoteettisille tonteille tulisi tehdä tie, joka olisi samaa luokkaa kuin nyt suunnitteilla oleva navettatie, jolle on saatu asianmukainen liittymälupa. Luvanhakijat ovat suusanallisesti jo sopineet, ja lopulliset kauppakirjat tehdään ennen vuoden loppua, toisesta puolesta ko. metsäaluetta, jolla myös ko. perikunnan suunnittelemat tonttimaat sijaitsevat ja luvanhakijoilla on tarkoitus vaalia metsän maisemallista arvoa eli tehdä alueella vain metsänhoidollisia toimenpiteitä, jotka tulevaisuudessa sisältyvät metsänhoitosuunnitelmaan. Navettarakennus on suunniteltu sillä tavalla, että rakennus jää suurimmaksi osaksi metsäalueen taakse, jolloin maisemallinen haitta on mahdollisimman pieni. Mitä tulee kulttuurimaiseman hoitoon ja arvostukseen, ohessa kuvat 1-6 perikunnan omasta kulttuurimaiseman hoidosta. Muistutuksissa todetaan myös, että luvanhakijat aikovat tehdä 8-10 metriä leveän tien sekä navetalle 13-tieltä ja Väinölän perikunnan tontilla sijaitsevan tien tilalle. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan olemassa olevaa tietä 13-tieltä navetalle levennetään vain välttämättömän verran (arviolta 1-1,5 m). Tien vieressä olevat pellot ovat tällä hetkellä luvanhakijoilla vuokralla ainakin vuoden 2012 loppuun. Perikunnan kiinteistön läpi menevää tietä ei ole aikomustakaan tai edes mahdollisuutta käyttää tien huonon kunnon ja kiinteistönomistajien tavaroiden, puukasojen ja maatalouskoneiden tukkiessa tien. Luvanhakijat ovat vuoden sisällä käyttäneet tietä (jonka käyttöoikeus heillä on) arviolta 4 kertaa, jolloin toimet ovat suoraan liittyneet tien varressa olevien peltojen hoitotoimiin. Tavaraa ei kuljeteta ko. tietä pitkin jo pelkästään tien ahtauden vuoksi, eikä kuljeteta jatkossakaan. Ns. vanhalta navetalta uudelle navetalle kuljetaan reittiä Tunkkarintie-Siltalantie-13-tie. Tulevan navetan tie tullaan vahvistamaan täysin jo olemassa olevaa tietä pitkin. Suunnitelmissa ei siis ole tien vetäminen minkään pellon läpi ja muutkin tietä varten tehtävät muutokset

9 kohdistuvat vain kapeaan puualueeseen, jossa olevat puut ovat huonokuntoisia ja mm. useissa puissa on kasvanut vanhaa perikunnan peltojen rajoilla ollutta piikkilankaa puiden sisään. Ohessa kuvat 7-13 osoittaen puiden kunnon. Nykyiselläänkin puita tulisi kaataa ja kiviä raivata, koska peltotie on paikoin liian kapea mm. traktorin ja työkoneiden yhdistelmillä mentäessä, kuva 14. Mitä perikunnan tuleviin mahdollisiin tonttihankkeisiin tai taloudellisiin toiveisiin tulee, luvanhakijat eivät ota niihin kantaa, mutta saadun tiedon mukaan, ei uudelleenkaavoitusta ainakaan kovin kevein syin saa kulttuurimaisemallisen metsän kohdalle. Luvanhakijat korostavat edelleen, että rakennushanke ei kajoa metsäalueeseen laisinkaan. Rakentaminen ei myöskään jaa mitään peltoalueita tai kulje kenenkään asuinkiinteistön läpi. Ympäristövaikutuksista Pappilanojan osalta luvanhakijat toteavat, että navettarakennus ei tuota minkäänlaisia päästöjä lähiympäristöön. Ei navettarakennus tai mikään muukaan tuotantolaitos saa rasittaa ympäristöä ja myös luvanhakijat kunnioittavat ja arvostavat tätä tiukasti, koska asuvat itsekin Perhonjoen varrella ja ympäristö on yhtä pyhää heille kuin muillekin alueen asiakkaille. Mitä tulee muistutuksessa mainittuun häiriöön koko ympäristölle, luvanhakijat korostavat, ettei hanketta vastaan ole kohdistettu muita muistutuksia kuin ko. perikunnan jäsenten osalta. Toisessa muistutuksessa ehdotetut vaihtoehtoiset paikat ovat joko Kytömaa, jonne ensimmäinen valinta olisikin ollut rakentaa, mutta paikan maaperä ei ollut siihen mahdollinen ja toinen ehdotettu paikka ei ole luvanhakijoiden omistuksessa, joten luvanhakijat pitävät sitäkin paikkaa siltä osin epäsopivana. Myös muistutuksessa mainittuun rakentamiseen päätilan yhteyteen luvanhakijat voivat vastata vain, että kyllä he olisivat voineet rakentaa, mutta ympäristösäädösten vuoksi se ei ole mahdollista, koska naapurit ovat liian lähellä. Nyt valittu sijainti on ainoa mahdollinen ja myös ELY-keskuksen suosittelema paikka harjoittaa maataloutta. ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti lietelantaa ei levitetä pohjavesialueelle ja suojavyöhykkeitä noudatetaan. Tilalla on voimassaoleva sopimus lietteen levityksestä omien sallittujen lietteenlevityspeltojen lisäksi. Jatkossa luvanhakijat tulevat selvittämään lietelannan separoinnin mahdollisuutta siihen soveltuvalla laitteistolla, varsinkin jos tilalle tulee enemmän pohjavesialueella olevia peltoalueita. Hakija toteaa vastineessaan 19.8.2011 seuraavaa: - Eläinsuojat, lantakuilut- ja varastot, lannansiirtolaitteistot sekä rehuvarastot tullaan rakentamaaan noudattaen ympäristösäädöksiä ja rakennusvaatimuksia, jotta lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet eivät pääse valumaan ympäristöön

ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu 10 - Lannan kuljetuksessa noudatetaan mahdollisimman huolellista kuljetustapaa, jottei tiealueille tai muille vastaaville alueille tule hajuhaittoja tai muita lannasta johtuvia haittoja - Lannanlevityksessä tullaan noudattamaan kaikkia laadittuja säädöksiä ja asetuksia - Hakemuksen jättäneet yrittäjät ovat sitoutuneet pitämään yllä navetan lähiympäristön ja peltoalueiden siisteyttä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Tiia ja Arto Tunkkarille ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Vetelin kunnan Vetelin kylään tilalle Jukkala RN:o 47:4 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 8.5.2011) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että rakennettavassa pihattonavetassa voidaan pitää enintään 72 lypsylehmää, 10 hiehoa ja 25 vasikkaa (alle 6 kk). Lupamääräykset 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa kuivalantaloissa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 2 340 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (420 m 3 ) tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 150 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliö ja mahdollinen lietteen pudotus-/pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin 2 500 m 3 :n lietesäiliö. Rakennettavan lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen uuden pihattonavetan käyttöönottoa. Lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti.

11 Katetut kuivalantalat tulee olla varustettu vähintään 0,2 metrin korkuisella ajoluiskalla ja kuivalantaloiden ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Rakennettavan pihattonavetan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä/lantaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 60,5 hehtaaria. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. -

12 15.4. välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Laidunnus Eläinsuojan ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 30-100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Rakennettava uusi noin 2 500 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Mahdollinen uusi lietteen pudotus-/pumppukaivo tulee kattaa betonikannella. Eläinsuojan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien tai eläinsuojan katolla sijaitsevan ns. avoharjan kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdolli-

13 simman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan, lietesäiliön ja kuivalantaloiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin.

14 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 30.9.2012. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliön ja kuivalantaloiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta/kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan).

15 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen

16 momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliön sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 72 lypsylehmän, 25 vasikan (alle 6 kk) ja 10 hiehon (524,6 ey) pihattonavetalta vähintään 200 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 270 metrin etäisyyttä. Aluehallintovirasto katsoo, että rakennettavan pihattonavetan ja lietesäiliön sijaintipaikalta suojaetäisyydet lähimpien kahden naapurin asuinrakennuksiin (noin 250 m ja noin 280 m) ja muistutuksen jättäneiden kiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen (noin 320 m) ovat riittävät. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella, mahdollisen uuden lietteen pudotus-/pumppukaivon kattamisesta betonikannella sekä lietteen/lannan multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta.

17 Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 1 878 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliön sadevesivara (noin 260 m 3 ) ja maitohuoneen pesuvedet (noin 200 m 3 ) on lietteen varastointitilavuustarve noin 2 340 m 3. Kuivalannan varastointitilavuustarve on noin 150 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan, kuivalannan ja pesuvesien varastointitilavuutta. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliön ja kuivalantaloiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan katetut kuivalantalat tulee olla varustettu vähintään 0,2 metrin korkuisella ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet/lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, vähintään yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi.

18 Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. (määräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (määräys 3) Määräys rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella sekä mahdollisen uuden lietteen pumppu- /pudotuskaivon kattamisesta betonikannella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla tai kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5)

19 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksestä 2 ilmenevällä tavalla ja Vetelin ympäristölautakunnan lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2 ja 4 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa AA:den ja BB:n muistutuksessa esille tuotuihin asioihin seuraavaa: Vetelin keskusalueen osayleiskaavassa pihattonavetan ja rakennettavan lietesäiliön sijaintipaikan alue on merkitty MY-1 merkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). Aluehallin-

20 tovirasto katsoo, että kyseinen kaavamerkintä ei estä ympäristöluvan myöntämistä lupahakemuksen mukaiselle toiminnalle. Tien käyttöoikeuteen, tien rakentamiseen ja kantavuuteen sekä maaalueiden arvon alenemiseen liittyvät asiat eivät kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin eivätkä aluehallintoviraston toimivaltaan. Aluehallintovirasto toteaa, että lupahakemuksessa on esitetty riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi. Lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ei ole ollut tarpeen pyytää lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta, kun otetaan huomioon hakemuksen mukaisen pihattonavetan eläinmäärä. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella, mahdollisen uuden lietteen pudotus-/pumppukaivon kattamisesta betonikannella sekä lietteen/lannan multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä noin 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Lisäksi on annettu määräys lietteen/lannan kuormauksesta ja kuljetuksesta tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa, kun otetaan huomioon riittävät suojaetäisyydet lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin ja muistutuksen jättäneiden kiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen sekä annetut lupamääräykset. Aluehallintovirasto toteaa lisäksi, että lupahakemuksen mukaan liikennöinti talouskeskuksesta rakennettavalle pihattonavetalle tapahtuu reittiä Tunkkarintie-Siltalantie-valtatie13- pihattonavetalle johtava tie. Valtatieltä 13 pihattonavetalle johtavan tien varrella ei sijaitse naapureiden asuinrakennuksia. Lisäksi lupapäätöksessä on annettu määräys, että lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Edellä mainitun ja päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen perusteella aluehallintovirasto katsoo, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta