Sivu 14 Tukes kasvamassa tuotevalvonnan keskittymäksi Sivu 5 Eurooppalaisten turvallisuuskäytäntöjen erot selville Sivu 10 Testatuista tuotteista 15 prosenttia vakavasti puutteellisia Tukeskatsaus Turvatekniikan keskuksen ajankohtaislehti 1 2009 Tukesin EuP-vastaava, ylitarkastaja Teemu Hartikainen: Ekosuunnittelu haastaa yritykset
Tukes-katsaus Turvatekniikan keskuksen ajankohtaislehti 1 2009 Kuva Aila Välikoski 16 Varmasti vaikka fuusioreaktorin ytimeen Turvallisuustekniikka ja riskienhallinta ovat tuttuja tutkimusaiheita Tampereen teknillisen yliopiston professorille Jouni Kivistö- Rahnastolle (oik.) ja VTT:n tutkimusprofessorille Veikko Rouhiaiselle. Turvallisuus on avainsana myös Tampereelle rakennetussa testilaitteistossa, jonka avulla suunnitellaan ja testataan maailman ensimmäisen fuusioreaktorin ITERin huoltojärjestelmä. 18 Tukeslainen esittelyssä Turvallisuusinsinööri Tuuli Tulonen vastaa Tukesin vaurioja onnettomuusrekisterin eli VARO-rekisterin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. 8 Kuva Riikka Tietäväinen-Arola Kuva Tommi Rasila Kuva Tukes 6 EuP-direktiivillä ohjataan energiaa käyttävien tuotteiden ekologiseen suunnitteluun lamppujen jälkeen ovat vuorossa jääkaapit, pakastimet, televisiot 13 Turvallinen Suomi -palstalla: Tekesin Turvallisuus-ohjelman päällikkö Suvi Sundquist. 5 Turvallisuutta seoskaasusukellukseen Mitkä ovat sukeltajien kaasupullojen ja niiden täyttöpaikan vaatimukset? Se selviää Tukesin ja Sukeltajaliiton laatimista ohjeista. 12 Nestekaasu on kätevä mutta taiten käytettävä Nestekaasu on kätevä ja usein ainoa mahdollinen energianlähde kesämökeillä, matkailuvaunuissa ja veneissä, mutta sen käytössä on oltava tarkkana. Kaasulaitteet kannattaa tarkastaa ja huoltaa vuosittain. Turvatekniikan keskuksen ajankohtaislehti Tukes-katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Julkaisija Turvatekniikan keskus Tukes Päätoimittaja viestintäpäällikkö Johanna Salomaa-Valkamo Toimitus ja ulkoasu Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Kannen kuva Ari Ijäs Paino Esa Print Oy, toukokuu 2009. ISSN 1455 5638. Tukes toimii teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana, kehittäjänä ja asiantuntijana. Sen toimialoja ovat kemikaali- ja prosessiturvallisuus, sähkö- ja painelaiteturvallisuus, pelastustoimen laitteet, jalometallituotteet, CE-merkityt rakennustuotteet ja mittaaminen. Turvatekniikan keskus Tukes, PL 123, 00181 Helsinki www.tukes.fi 2 Tukes-katsaus 1 2009
Pääkirjoitus Muutokset vaativat energiaa Isojen muutoshankkeiden onnistuminen kuten menestyksekäs toiminta yleisemminkin riippuu pelkistettynä kolmesta tekijästä: oikeasta asenteesta, osaamisesta sekä taloudellis-tuotannollisista toimintaresursseista. Toiminnan tulos on tässä kvasi-taloustieteellisessä jaottelussa em. kolmen tekijän tulo. Tästä puolestaan seuraa, että jos jokin tekijöistä lähenee nollaa, niin myös tulo tai tulos lähenee nollaa. Ilman voitontahtoa ei siis voiteta yhtäkään ottelua, ilman osaamista kalleinkin instrumentti soi nuotin vierestä ja hienoinkin kulkuneuvo pysähtyy, jos ei ole rahaa polttoaineeseen. Mainitun alkeisaritmetiikan lainalaisuudet ovat tulleet vastaan useastikin julkishallinnossa ja sen osina turvallisuushallinnossa ja Tukesissa. Yleinen taloudellinen tilanne on tuonut oman lisänsä tuohon yhtälöön. Tukesin tulokset viime vuodelta ovat varsin hyviä, kun otetaan huomioon iso toiminnallinen muutostilanne alueellistamisineen ja tuottavuusleikkauksineen. Turvallisuusindikaattoreiden valossa tekninen turvallisuus ja luotettavuus ovat menossa oikeaan suuntaan, mutta myönteisen kehityksen jatkuminen ei ole itsestäänselvyys. Muutosten yhteydessä meiltä on poistunut osaamista ja osaajia, mutta toisaalta olemme onnistuneet saamaan uutta ja korkeatasoista osaamista ennakoitua paremmin, kiitos Tampereen tutkimus- ja koulutusinfran. Lähiajan suurin riskitekijä niin palvelukyvyn ja muutosprosessin onnistumisen kannalta onkin henkilö- ja määräraharesurssien riittävyys. Tämän riskin eliminoimisen tulee olla tärkeällä sijalla Tukesin johdon sekä vastuuministeriöiden agendoilla. Polttoainetta on oltava sekä vakio- että lisäkuormallekin. Viime vuonna esille nousseet Tukesin tehtäväkentän laajentamissuunnitelmat ovat edenneet vakaasti. Näistä suurin eli kansallisen kemikaaliviraston kokoaminen Tukesiin on edennyt toimeenpanohankkeeksi. Tavoitteena on toteuttaa organisatoriset muutokset TEMin johdolla vuoden 2011 alkuun mennessä. Tukes on strategiansa mukaisesti valmis kyseisiin muutoksiin. Asenteet ja osaaminen ovat niin ikään kunnossa. Isoimpana haasteena on taloudellisten ja henkilöresurssien riittävyys. Uskon, että tilanne on samankaltainen myös Valvirassa, SYKEssä ja Evirassa. Virastojen välisen avoimen yhteistyön merkitystä kemikaaliviraston rakentamisessa ei voi liiaksi korostaa. Kemikaalivalvonnan kokoamisella on mahdollisuus saada kustannustehokkuushyötyjä viranomaistoiminnassa ja entistä parempaa asiakaspalvelua niin kansalaisille kuin yrityksillekin. Uusi EU:n kemikaalilainsäädäntö aiheuttaa kuitenkin lähivuosina paljon lisätehtäviä viranomaisille. On tärkeää, että nämä resurssitarpeet otetaan asianmukaisesti huomioon, kun uuden kansallisen kemikaaliyksikön budjettikehyksiä valmistellaan. Kuva Aila Välikoski Seppo Ahvenainen ylijohtaja Tukes Polttoainetta on oltava sekä vakio- että lisäkuormalle. 1 2009 Tukes-katsaus 3
Kuva Annikaisa Knuutila Tekemällä asumiseen liittyvän perushuollon säännöllisesti parannat asumisen mukavuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Toukotalkoot tuvassakin! Kevät on piha- ja taloyhtiötalkoiden aikaa, mutta hyvä on huoltaa myös turva- ja sähkölaitteet, vesija viemäröintilaitteet sekä ilmanvaihto asunnon sisällä. Kodin tekniikan kunto vaikuttaa suoraan asumisen viihtyisyyteen, terveellisyyteen, turvallisuuteen ja kustannuksiin. Toukotalkoot-viestintäkampanjalla muistutetaan, että kodin talotekniikka kaipaa huoltoa, jotta se toimisi halutulla tavalla. Kampanjan aikana jaetaan tietoa siitä, miten kodin talotekniikan kunnon voi varmistaa ja mitä nimenomaan asukkaan itsensä tekemää perushuoltoa talotekniikka kaipaa. Tietoa jaetaan muun muassa medioissa sekä asukkaille ja taloyhtiöille tarkoitetuilla ns. checklistoilla ja www.toukotalkoot.info-verkkosivuilla. Toukotalkoiden takana ovat Asunto-, toimitilaja rakennuttajaliitto RAKLI, Suomen Isännöintiliitto, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Vuokranantajat, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, Talotekniikkaliitto, Tukes ja Vuokralaisten Keskusliitto. www.toukotalkoot.info Ulkoistamisen riskit ja hyödyt esiin Tukes selvittää laajassa tutkimushankkeessa, miten ulkoistaminen vaikuttaa kemikaaliturvallisuuteen ja terveyden- ja ympäristönsuojeluun kemianlaitoksissa. Toimintojen ulkoistaminen kemian- ja prosessiteollisuudessa on lisääntynyt viime vuosina, esimerkiksi kunnossapito- ja kulunvalvontatehtävät ostetaan yleisesti ulkopuolelta. Töiden ketjuuntumisen ja verkottuneen toiminnan vaikutukset vastuisiin ja riskien hallintaan on siksi tarpeen selvittää, ja sitä suositellaan myös kansallisessa vaarallisia kemikaaleja koskevassa ohjelmassa, ylitarkastaja Leena Ahonen Tukesista sanoo. Ahonen toteaa, että ulkoistamisen aiheuttamia turvallisuusongelmia on teollisuudessa jo tunnistettu. Esimerkiksi ongelmat alihankkijoiden riittävässä perehdyttämisessä ja tiedonkulussa voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Ulkoistamisen vaikutuksia kemikaaliturvallisuuteen ei kuitenkaan ole erityisesti tutkittu. Turvallisuuteen liittyvät velvollisuudet ja vastuut eivät välttämättä kohtaa verkottuneessa toiminnassa. Toisaalta tässä projektissa on tarkoitus myös selvittää, mitä turvallisuushyötyjä ulkois tamisella voidaan saavuttaa. Tavoite on laatia yrityksille konkreettisia ehdotuksia ja työkaluja, joiden avulla ne voivat toteuttaa ulkoistamisen turvallisuutta edistävällä tavalla. Tukesin vetämään projektiin osallistuvat myös työ- ja elin keinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, Kemianteollisuus ry, Suomen ympäristökeskus sekä Työterveyslaitos. Tutkimus valmistuu vuonna 2010. Opas kemikaalilaitosten onnettomuusvaarojen arviointiin Kemikaalilaitosten turvallisuusvaatimuksia koskeva asetus uudistaa kriteerit, joilla onnettomuusvaaroja on tarkasteltava tuotantolaitoksen sijoittumista suunniteltaessa. Tukes laatii alan yrityksille opasta, joka auttaa tulkitsemaan lainsäädännön vaatimuksia. Yrityksillä on velvoite osoittaa, että niiden kemikaaleja käsittelevän tai varastoivan laitoksen sijoituspaikka on asianmukainen, mutta tähän asti suojaetäisyyksiä on laskettu hyvin vaihtelevilla tavoilla. Nyt näiden riskiarviointien pohjaksi laaditaan yhtenevät käytännöt, ylitarkastaja Leena Ahonen Tukesista sanoo. Opas neuvoo, mitkä onnettomuustilanteet on otettava huomioon tuotantolaitoksen sijoittumista mietittäessä ja miten onnettomuuksien vaikutukset arvioidaan. Oppaassa annetaan esimerkiksi konkreettisia tietoja riittävien turvaetäisyyksien laskemista varten. Ohjeista on hyötyä myös teollisuustontteja kaavoittaville kunnille. Kemikaaliturvallisuuslakiin liittyvä asetus tullee voimaan alkuvuodesta 2010, jolloin myös Tukesin ohjeet valmistuvat. Kuva Annikaisa Knuutila 4 Tukes-katsaus 1 2009
Eurooppalaisten turvallisuuskäytäntöjen erot selville Suuronnettomuusvaarallisten kemikaalilaitosten turvallisuus on tilastojen mukaan Suomessa hyvä, mutta ei yllä eurooppalaiselle huipputasolle. Tukes selvittää kansainvälisessä vertailututkimuksessa, mistä erot johtuvat. Lisäksi tavoite on tehdä havaintoja sekä yritysten itsensä että viranomaisten hyvistä toimintatavoista, joista Suomessa voisi ottaa oppia. Euroopassa Seveso-direktiivi yhdenmukaistaa turvallisuutta koskevia määräyksiä, mutta eroja on siinä, miten asiat on otettu mukaan kunkin maan lainsäädäntöön ja miten viranomaisvalvonta on toteutettu. Turvallisuuteen liittyviin toimintatapoihin voivat vaikuttaa myös yritysten omat johtamis- ja laatujärjestelmät ja esimerkiksi työkulttuuri. Vertailutietoa ei asiasta kuitenkaan ole, tutkimuksesta vastaava turvallisuusinsinööri Kaisa Kotisalo Tukesista sanoo. Suomessa kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia valvoo Tukes. Se myöntää tuotantolaitoksen toiminnalle luvat ja tekee määräaikaistarkastuksen laitoksen koosta riippuen 1 5 vuoden välein. Kotisalo kertoo, että monissa Euroopan maissa valvontavastuu on hajautettu usealle viranomaiselle. Tutkimus toteutetaan tänä ja ensi vuonna yhteistyössä kolmen kansainvälisen yrityksen kanssa. Tutkijat tutustuvat turvallisuuskäytäntöihin ja turvallisuuden tasoon yrityksen yhdessä Suomen laitoksessa ja kahdessa muualla Euroopassa sijaitsevassa laitoksessa. Ensimmäisenä vuorossa ovat Kemira Oyj:n tuotantolaitokset Oulussa, Hollannissa ja Saksassa. Syksyllä vastaavat tehdasvierailut tehdään Oy Aga Ab:n tuotantolaitoksille Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tutkimuksen tuloksia esitellään ensimmäisen kerran turvallisuusalan kansainvälisessä kongressissa Belgiassa kesällä 2010. Teksti Martti Tammisto Kuva Jouni Piispanen Yhteisillä ohjeilla turvallisuutta seoskaasusukellukseen Pidentääkseen turvallista sukellusaikaa tai voidakseen sukeltaa normaalia syvemmälle sukeltajat voivat käyttää tavanomaisen paineilman sijasta hengityskaasuina erilaisia seoskaasuja. Niissä voi olla normaalia hengitysilmaa enemmän happea tai hapen ja typen lisäksi esimerkiksi heliumia. Kaasut tunnetaan muun muassa nimillä Nitroksi, Trimix ja Heliox. Seoskaasujen käyttö asettaa niin kaasupulloille kuin niiden täyttölaitteille erityisvaatimuksia. Varmistaakseen sekä sukeltajien että pullojen täyttäjien turvallisuuden ovat Tukes ja Sukeltajaliitto tuottaneet ohjeen Seoskaasusukellus pullojen ja täyttöpaikan vaatimukset. Seoskaasujen kanssa on sukellettu pitkään, mutta yhtenäistä ohjetta ei Suomessa ole tähän mennessä niiden käytöstä ollut. Sukeltajat ovat soveltaneet kansainvälisiä, toisistaan jonkin verran poikkeavia ohjeita. Parasta uudessa ohjeessa on, että se on nyt olemassa, Sukeltajaliiton koulutuspäällikkö Mika Rautiainen arvioi. Tähänkin asti ovat käytännöt kentällä olleet suhteellisen yhtenäiset, uusi ohje edustaa parasta hyvää käytäntöä. Ohje syntyi Mika Rautiaisen mukaan Tukesin ja Sukeltajaliiton välisen rakentavan ja hyvän yhteistyön tuloksena. Siinä määritellään muun muassa, miten seoskaasupullot pitää merkitä ja huoltaa sekä annetaan suositukset pullojen väreistä. Missä, millä ja kuka Ulkomailla sukeltaessaan harrastajat tavallisesti ostavat seoskaasut valmiina, mutta Suomessa ne yleensä tehdään ja pullotetaan itse esimerkiksi sukellusseurojen laitteistoilla. Uudessa ohjeessa määritellään tarkasti täyttöpaikalle ja kompressorilaitteistolle asetetut vaatimukset sekä täyttäjän pätevyysvaatimukset. Näiden määrittelyjen tavoitteena on happipalojen ja räjähdysten estäminen sekä hengityskaasun puhtauden varmistaminen. Kun kaasun happipitoisuus kasvaa normaalin hengitysilman 21 prosentista, happipalon vaaraa nostavat merkittävästi esimerkiksi väärästä ma teriaalista valmistetut tiivisteet, rasva ja muut epäpuhtaudet pulloissa, tiivisteissä tai täyttölaitteissa, yliinsinööri Markus Kauppinen Tukesista kertoo. Uusi ohje löytyy sekä Tukesin että Sukeltajaliiton verkkosivuilta. Eri kaasuseoksia tarvitaan, kun halutaan sukeltaa normaalia syvemmälle. 1 2009 Tukes-katsaus 5
TEEMANA EuP EuP Energy-using Products energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavat vaatimukset puitedirektiivi, jonka nojalla EU-parlamentti määrittää tuotteiden ekologisen suunnittelun vaatimukset ja antaa niitä koskevat toimeenpanomääräykset asetukset tulevat voimaan suoraan EU:sta ja sitovat kaikkia jäsenmaita koskee energiaa käyttäviä laitteita ja tuotteita riippumatta energian laadusta ja energian tuottamiseen, siirtämiseen ja mittaamiseen käytettäviä tuotteita (ei koske liikennevälineitä) tuotteiden myyntimäärä EU-alueella on oltava yli 200 000 kpl ja tuotteilla on oltava huomattavat ympäristövaikutukset, joita voidaan vähentää merkittävästi kohtuullisin kustannuksin. Hyvästi hehkulamppu EuP-direktiivi määrittää energiaa käyttäville tuotteille uudet energiatehokkuudet 6 Tukes-katsaus 1 2009 EU:ssa on toukokuuhun 2009 mennessä tullut voimaan viisi EuP-direktiiviin liittyvää komission asetusta. Kuluttajille ne konkretisoituvat ensimmäisen kerran ensi syyskuussa, sillä sen jälkeen EUmarkkinoille ei enää saa saattaa himmeäkupuisia eikä yli 100 watin tehoisia hehkulamppuja. Asetukset rajoittavat myös lepovirrankulutusta perusdigisovittimissa ja isossa joukossa muita kotitalous- ja toimistolaitteita sekä ulkoisissa virtalähteissä, esimerkiksi kännykkä- ja tietokonelatureissa. Uudet asetukset on annettu EuPdirektiivin eli niin sanotun ekodesigndirektiivin perusteella. Se määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden ekologisen suunnittelun ja tuotekehityksen vaatimukset. Tavoite on yhdistää ympäristönäkökohdat ja elinkaariajattelu jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa ja näin parantaa energiatehokkuutta. On arvioitu, että jopa 80 prosenttia tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutuksista linjataan tuotesuunnitteluvaiheessa, esimerkiksi materiaaliratkaisuilla. Digiboksien virrankulutusarviot havainnollistavat EuP-direktiivillä tavoiteltavia hyötyjä. Vuonna 2008 EU:ssa oli perusdigibokseja noin 28 miljoonaa. Vuoteen 2014 määrän on arvioitu kasvavan 56 miljoonaan. Jos mitään ei tehdä, digiboksien vuotuinen sähkönkulutus kasvaa kuudesta terawattitunnista 14 terawattituntiin.
Teksti ja kuvat Aila Välikoski Ekosuunnittelu haastaa yritykset: vaikuta ja valmistaudu EuP-direktiivi edellyttää esimerkiksi digiboksien valmistajia panostamaan energiatehokkuuteen. Asetus rajoittaa digiboksien kuluttamaa sähkötehoa, ja helmikuusta 2010 alkaen markkinoille saa toimittaa perusdigibokseja, joiden valmiustilan tehonkulutus on yksi watti ja toiminnassa enintään viisi wattia. Stand-by-tilan tehoraja tiukkenee vuoden 2012 helmikuussa vielä 0,5 wattiin, kertoo Tukesin EuP-vastaava, ylitarkastaja Teemu Hartikainen. Tukes vastaa EuP-direktiivin markkinavalvonnasta ja tiedottamisesta esimerkiksi muille viranomaisille, tuotteiden valmistajille ja maahantuojille. Tukesin EuP-vastaava, ylitarkastaja Teemu Hartikainen toteaa, että kyseessä on mittava uusi tehtäväkenttä, jonka laajuus riippuu siitä, miten kattavasti direktiivi jatkossa määritellään koskemaan eri tuoteryhmiä. Vireillä on muutos esimerkiksi tiettyjen rakennustuotteiden mukaanottamisesta. Nehän eivät suoraan käytä energiaa, mutta vaikuttavat olennaisesti rakennusten energiatehokkuuteen. Tämäntyyppisillä laajennuksilla EuP-tehtävät kasvaisivat merkittävästi. Parhaillaan Tukes valmistelee EuP-asioista internetiin informaatiokokonaisuutta, josta yritykset ja muut tarvitsijat löytävät ekodesign-direktiiviä koskevat tiedot, aikataulut ja linkit tietokantoihin. Toimimme aktiivisesti yrityksiin päin. Ensi syksyn aikana selvitämme sidosryhmien kautta ne tahot, joita EuP Suomessa mahdollisesti koskee. Tavoitteena on varmistaa yritysten tiedonsaanti ja Direktiivin taustalla ovat ilmastonmuutosta hillitsevät ja ehkäisevät tavoitteet. Tuotteiden energiatehokkuuden parantamiseen kohdistuvat Euroopassa suuret odotukset. Yrityksille tämä tietää vaatimuksia kehittää tuotesuunnittelua, mutta tuo myös uusia bisnesmahdollisuuksia, toteaa ylitarkastaja Heli Vuori- Karvia työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hän toimii Suomen edustajana EU:n komission sääntelykomiteassa, joka linjaa EuP-asetusten sisällöt eli vaatimustasot ja toimeenpanon aikataulut, joilla tuotekohtaiset uudet määräykset tulevat voimaan koko EU:ssa. Hehkulampuissa edetään niin, että suomalaisten suosimia himmeitä hehkulamppuja ei saa tuoda markkinoille enää elokuun 2009 jälkeen, kirkaskupuisia 60-wattisia hehkulamppuja ei enää 1.9.2011 jälkeen eikä 40-wattisia 1.9.2012 jälkeen. Varastossa olevat erät saa myydä, joten lamppuja toki on kaupan vielä jonkin aikaa tämänkin jälkeen. EU:n komissiossa on valmistelussa iso joukko tuoteryhmiä, joita EuPdirektiivi jatkossa koskee. Päätettäväksi tulevat kuluvana vuonna muun muassa sähkömoottorien, jääkaappien ja pakastimien, televisioiden, kiertovesipumppujen ja pyykinpesukoneiden ekologisen suunnittelun vaatimukset. Käsittelyyn ovat tulossa myös astianpesukoneet, käyttövesivaraajat, lämmityskattilat, myymälöiden kylmälaitteet, tietokoneet, kuvantamislaitteet, ilmanvaihtotuulettimet ja huoneilmastointilaitteet. Taustaselvitykset ovat meneillään monitoimisista digibokseista, pyykinkuivauslaitteista, pölynimureista, kotitalouksien heijastinkupulampuista ja valaisimista sekä kiinteitä polttoaineita käyttävistä lämmityskattiloista. 1 2009 Tukes-katsaus 7
TEEMANA EuP Hehkulamppu on vasta jäävuoren huippu. EU:n komissiossa on valmistelussa iso joukko tuoteryhmiä, joita EuP-direktiivi jatkossa koskee. Parlamentin päätettäväksi tulevat kuluvana vuonna muun muassa sähkömoottorien, jääkaappien ja pakastimien, televisioiden ja pyykinpesukoneiden ekologisen suunnittelun vaatimukset. varhaiset vaikuttamismahdollisuudet EU:ssa käsittelyyn tuleviin EuP-tuoteryhmiin. Markkinavalvonta alkaa, kun direktiiviä koskevat asetukset astuvat voimaan. Sitä ennen on linjattava valvontakäytännöt. Teemu Hartikainen toteaa, että haasteita on varmasti siinä, miten EuP-direktiivin asetuksia käytännössä tulkitaan. Tällä hetkellä sähkötuotteista ei esimerkiksi käy ilmi, milloin ne on toimitettu liikkeisiin. Tämä tieto on olennainen EuPvalvonnassa, ja myös ostajat voisivat hyötyä siitä. On mietittävä, pitääkö tuotteilta jatkossa edellyttää toimituspäivämerkintä. Teemu Hartikaisen mielestä EuP:n markkinavalvonnassa kansallisten viranomaisten pitäisi pyrkiä nykyistä laajempaan yhteistyöhön. Tämä on myös EU:ssa 2010 voimaan tulevan uuden markkinavalvonta-asetuksen henki. Ei ole tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi testaamme samoja tuotteita eri EUmaissa rinnakkain. Jos töitä jaettaisiin, tuloksia voitaisiin hyödyntää yhteisestä EU-tason tietokannasta. Tarttisko tehdä jotakin? Yli-insinööri Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä toteaa, että yritysten ja niiden etujärjestöjen pitäisi kiireesti aktivoitua EuPdirektiivin toimeenpanosäädösten valmistelussa. Toistaiseksi on oltu melko passiivisia. Esimerkiksi lausuntopyyntöihimme on vastattu vähän. Toivomme enemmän perehtymistä asiaan ja kommentointia. Oikea aika vaikuttaa on heti, kun EU:n komissio palkkaa konsultit ja käynnistää tuoteryhmien taustaselvityshankkeet. Kaikki yritykset voivat osallistua ja kommentoida hankkeita joko suoraan tai etujärjestönsä kautta. Valmistelu on avointa ja tuoteryhmiä koskeva tieto on saatavissa internetissä, Kalliomäki sanoo. Hän muistuttaa, että EuP:n myötä muutoksia tulee varmasti, pelkkä vastakarvaaminen ei auta. Tuotteita on parannettava, ja se on direktiivin tarkoituskin. Tähän yritysten on alettava valmistautua. Olemalla ajoissa hereillä yritykset vaikuttavat myös siihen, että uudet säännökset ohjaavat tasapuoliseen kilpailuun ja niissä on otettu huomioon eri alueilla tarkoituksenmukaiset käytännöt. Teknologiateollisuus ry:n EuP-asioista vastaava asiantuntija Carina Wiik toteaa, että sen jäsenyritysten valmiudet reagoida EuP-asioihin vaihtelevat paljon. Osa on ollut mukana alusta asti aktiivisesti, mutta pk-sektorilla kenttä on hajanainen. Aktiivisuus on resurssikysymyskin. Mitä enemmän edetään bisnes to bisnes -tuotteisiin, sitä enemmän EuP koskee myös suomalaista valmistavaa teollisuutta. Se liittyy materiaali- ja komponenttivalmistukseen, ja tuotesuunnittelussa on otettava ajoissa kokonaisvaltaisesti huomioon eri EuP-tuoteryhmien epäsuoratkin vaikutukset. Energiatehokkuus ohjaa markkinoita Motiva Oy:n toimitusjohtaja Jouko Kinnunen sanoo, että EuP-direktiivin toimeenpanosta tulee iso koulutushaaste. Sen myötä keskeisen kodinelektroniikan energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat ja energiamerkinnät uudistuvat, ja muun muassa televisioille tulee energiamerkki. Niin kauppa kuin kuluttajatkin tarvitsevat tietoa uudistuksesta. Kinnunen toteaa, että uudistuvat energiamerkinnät ovat jatkossa merkittävä markkinaohjaaja. Ne suuntaavat julkisia ja yksityisiä hankintoja, ja linjaavat ostoja energiatehokkaimpiin tuotteisiin. Tehottomat poistuvat markkinoilta. Myyjien ja kauppiaiden on tunnettava uudet käytännöt, ja heidän on osattava kertoa ne asiakkaille ymmärrettävästi. Näin tietoa voidaan käyttää oikein myös markkinoinnissa. 8 Tukes 1 2009
Syttyi, sammuu, syttyy Saavatko suprajohteet viimein vauhtia? Suprajohteet ovat koko historiansa olleet tulevaisuuden tekniikkaa ja ovat sitä edelleen. Sähkövirta kulkee niissä lämpöhäviöittä, mutta suprajohtimien saaminen kilpailukykyiseksi kuparijohtimien kanssa on vähintäänkin haastavaa. Vauhdittaako EuP-direktiivi suprajohteiden tuloa? Saavatko ne tuotteiden koko elinkaaren ympäristövaikutuksista uuden puolestapuhujan? Ehkäpä. Tukesin EuP-asioista vastaava ylitarkastaja Teemu Hartikainen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan suprajohtimien elinkaarivaikutuksia. Tulos oli mielenkiintoinen. Suprajohdemateriaalit ovat perinteistä kuparia monimutkaisempia ja niiden kaivaminen on energiaintensiivisempää synnyttäen enemmän päästöjä. Myös jalostaminen on monivaiheisempaa. Äkkiä näyttäisi, että elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa materiaali on selvästi kuparia kehnompaa. Vaaka kuitenkin kääntyy, kun päästään suprajohtavuutta hyödyntävien laitteiden valmistukseen. Suprajohdetta tarvitaan merkittävästi kuparia vähemmän. Koko elinkaaren vertailussa suprajohde on ympäristön kannalta edullisempi niin päästöjen, käytettyjen raaka-aineiden kuin energiankulutuksenkin kannalta. Tällaisten kokonaisnäkemysten huomioonottaminen jo tuotteiden suunnittelussa on EuP-direktiivin perimmäinen tavoite, Teemu Hartikainen toteaa. Esimerkiksi sähkömoottorien ja suurjännitemuuntajien tiukentuvat hyötysuhdevaatimukset voivat tulevaisuudessa johtaa siihen, että niiden valmistaminen häviöttömästä suprajohteesta olisikin kannattavaa. Nuori insinööri Carl von Nottbeck, Finlaysonin puuvillatehtaan johtajan poika Tampereelta näkee New Yorkissa Thomas Alva Edisonin tehtaassa vuonna 1881, miten hehkulampun keksijä suunnittelee maailman ensimmäistä sähkölaitosta. Nottbeck palaa kotiin ja ilmoittaa isälleen, että puuvillatehtaan valaistukseen on löytynyt mullistava ratkaisu, joka on halvempi, tehokkaampi ja turvallisempi kuin öljy tai kaasu: sähkövalo. Niinpä pimeänä talvi-iltana 15. maaliskuuta 1882 Edisonin dynamo alkaa toimia ja Finlaysonin kutomosalia valaisee 150 sähkölamppua, joista jokainen vastaa kahdeksaa kynttilää. Pohjoisen Euroopan ensimmäinen sähkövalo on syttynyt. Siihen mennessä hehkulamppujen loisteesta nautittiin Euroopassa vasta Lontoossa, Pariisissa, Milanossa ja Strassburgissa. EuP-direktiivi sammuttaa hehkulamput, mutta Tampereella on syttynyt jo uusi valo: huippuluokan lasertutkimus ja optoelektroniikka avaavat valon salaisuuksia ja mahdollisuuksia ennennäkemättömällä tavalla mahdollisesti myös uusien turvatekniikoiden kehityksessä. Pohjoisen Euroopan ensimmäinen sähkövalo syttyi Tampereelle vuonna 1882. Tiesitkö muuten että Suomen kieleen sähköä koskeva sanasto tuli 1800-luvulla. Vuonna 1837 Elias Lönnrot esitti vierasperäisen sanan elektriciteetti tilalle suomenkielistä sanaa lieke. Vuonna 1845 piirilääkäri Samuel Roos kuitenkin keksi sähkösanan elektrisiteetin tilalle. Sen alkumerkityksenä oli sähähtämällä säkenöiminen. Näin ilmenevän voiman Roos nimesi sähkövoimaksi. Lähde: www.tukes.fi/sähkoturvallisuus100 1 2009 Tukes 9 Kuva Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto
Kodin elektroniikka sähkösyöppö Kotitalouksien sähkönkulutuksen kolme suurinta laiteryhmää ovat nyt valaistus 22 %, kylmälaitteet 13 % ja kodin elektroniikka 12 %, kertoo viime vuoden lopussa julkaistu Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 -tutkimus. Edellisen kerran asiaa tutkittiin vuonna 1993, ja silloin vastaavat kulutusosuudet olivat 21, 30 ja 7%. Tutkimuksessa arvioitiin myös laiteryhmien säästöpotentiaaleja vuoteen 2015 ja 2020. Kylmälaitteiden kokonaiskulutus on laskenut kolmessatoista vuodessa 2,2 terawattitunnista alle 1,5 terawattituntiin. Sähkönkulutuksen lasku on laitteille ennakoidun tehostumispotentiaalin mukainen. Kotien valaistusta sen sijaan ei ole pystytty tehostamaan. Valaistuksen kulutusosuus on pysynyt ennallaan, mutta sähkönkulutus on kasvanut runsaasta 1,5 terawattitunnista yli 2,4 terawattituntiin, koska valaistustaso on parantunut ja lamppujen määrä kotitaloutta kohti on kasvanut. Kodin elektroniikan, kuten televisioiden ja tietokoneiden, sähkönkulutus on kasvanut vertailujaksona reilusti 0,5 terawattitunnista yli 1,2 terawattituntiin. Elektroniikan sähkönkulutus on tasoltaan jo samaa luokkaa kylmälaitteiden kanssa. Keskeinen tekijä kulutuksessa on valmiustilan virrankäyttö. Siirtyminen pöytätietokoneista kannettaviin tietokoneisiin ja televisioon integroituihin digisovittimiin pienentää virrankulutusta. Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 -tutkimuksen tulokset perustuvat yli 3000 talouden aineistoon, joka on painotettu vastaamaan suomalaisia kotitalouksia. Tutkimuksen päärahoittaja on työ- ja elinkeinoministeriö ja sen toteutti Energiateollisuus ry:n omistama energiayritysten palveluyhtiö Adato Energia Oy yhteistyössä sähköyhtiöiden ja Työtehoseuran kanssa. kysymyksiä VASTAUKSIA Ilmalämpöpumpun Vuodesta 1993 vuoteen 2006 asuntokuntien lukumäärä on kasvanut 16 prosenttia ja kotitaloussähkön kulutus on kasvanut 45 prosenttia. 10 Tukes-katsaus 1 2009 Kuva Annikaisa Knuutila Testatuista tuotteista 15 prosenttia vakavasti puutteellisia Tukesin sähkötuotteiden markkinavalvonnassa löytyi viime vuonna vakavasti puutteellisia tuotteita jälleen edellisvuosia enemmän. Turvallisuudeltaan puutteellisia sähkötuotteita oli noin 300, ja niistä 94 oli vakavasti puutteellisia, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja 15 prosenttia kaikista testatuista tuotteista. Sähkötuotteiden turvallisuustaso on Suomessa edelleen kuitenkin hyvä. Vaikka vakavasti puutteellisiksi todettujen tuotteiden kasvuprosentti on iso, määrät ovat pieniä, muistuttaa turvallisuusinsinööri Olli Tiainen Tukesista. Viallisten tuotteiden määrää kasvatti viime vuonna ennen muuta se, että ilmitulleiden vikojen vuoksi tutkittiin poikkeuksellisen paljon kumikaapeleita ja jatkojohtoja. Vakavia puutteita oli eniten kumikaapeleissa, joita on muun muassa auton sisätilan lämmittimissä, ulkokäyttöön tarkoitetuissa jatkojohdoissa ja johtokeloissa. Kumikaapeleiden ongelma oli huono pakkasenkestävyys, mikä tuli esiin erityisesti auton sisätilan lämmittimissä. Huonoimmat johdot murtuivat pakkastesteissä niin, että paljaat
saa asentaa vain pätevä kylmälaiteliike Teksti ja kuva Martti Tammisto Pätevissä käsissä. MJ-Tekniikan Mikko Jokinen asentamassa ilmalämpöpumppua omakotitaloon Pirkkalassa. Ilmalämpöpumppu lämmittää talvella, jäähdyttää kesällä ja kaupan päälle puhdistaa huoneilmaa pölystä ja pienhiukkasista. Parhaimmillaan se säästää lämmityskuluissa hintansa kahdessa, kolmessa vuodessa. Ei siis ihme, että pumppukauppa käy kuumana. Valitettavasti kaikilla myyjillä ja asentajilla ei kuitenkaan ole puhtaat jauhot pussissa: asennustöitä tehdään ilman vaadittavaa pätevyyttä. Tekninen asiantuntija Merja Rajamäki Tukesista, kuka saa asentaa lämpöpumpun? Lämpöpumpun saa asentaa vain siihen oikeutettu pätevä kylmäasennusliike. Tee-se-itse asennukset eivät siis tule kysymykseen? Eivät lainkaan. On vastuutonta mainostaa ja myydä laitteita itseasennettavina. Miten ostaja voi varmistua kylmälaiteliikkeen pätevyydestä? Yrityksien pätevyydet voi tarkistaa Tukesin pitämästä kylmälaiteliikerekisteristä. Tukesin verkkosivuilla olevasta luettelosta löytyvät asennuksiin oikeutetut liikkeet yhteystietoineen ja vastuuhenkilöineen. Pitää myös muistaa, ettei kylmäasennusliikkeillä välttämättä ole sähköurakointioikeuksia, jolloin tarvittavat sähkötyöt on teetettävä pätevällä sähköurakoitsijalla. Kuka on vastuussa asennusten turvallisuudesta? Avainasemassa on asennusliikkeen nimetty vastuuhenkilö, hän vastaa myös asentajien pätevyydestä ja työn laadusta. Valvonta kuuluu ympäristöministeriölle ja alueellisille ympäristökeskuksille. Kylmälaiteliikkeen pitää antaa vastuuhenkilön allekirjoittama todistus ilmalämpöpumpun asennuksesta. Todistuksesta on käytävä ilmi, mitä asennus koskee ja että asennus on tehty määräysten ja asennusohjeiden mukaisesti. Mukana on toimitettava myös suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet, joissa kerrotaan, mitä laitteen käyttöönottoon, käyttöön ja huoltoon liittyvää käyttäjä saa tehdä itse. Kylmälaiteliikerekisteri: www.tukes.fi/tiedostot/kylmalaiteliikkeet/toiminnanharjoittajat.xls Sähköurakoitsijarekisteri: rekisterit/tukes.fi/fi/sahkourakoitsijat johtimet jäivät näkyviin. Jos kaapeli on kytketty sähköverkkoon, paljaita johtimia koskettava henkilö on hengenvaarassa. Laitteen turvallisuusmerkinnät olivat kyllä asianmukaiset, Tiainen sanoo. Markkinavalvonnassa paljastui myös suuri joukko ilmastointilaitteita, kuten ilmalämpöpumppuja ja huoneilman viilennyslaitteita, joiden energiamerkinnät olivat puutteelliset tai niitä ei ollut lainkaan. Tukes osallistuu aktiivisesti markkinavalvonnan ja turvallisuussäädöstön kehittämiseen sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Se on myös mukana EU-maiden viranomaisyhteistyössä kehittämässä yhteisiä pelisääntöjä ja valvontaprojekteja. Kuva Tukes Sähkötuotteesta on löydyttävä CE-merkki, tiedot valmistajasta tai vastuullisesta myyjästä, jännite, virta ja teho sekä mahdolliset varoitukset. CE-merkki riittää markkinoille pääsyyn, ja valmistaja itse vakuuttaa laitteen olevan standardien mukainen. Vuonna 2008 Tukes teki lähes 2 800 valvontakäyntiä myymälöihin sekä valmistajien ja maahantuojien luokse noin 700 vaatimusten vastaisiksi epäiltyä sähkötuotetta testautettiin vakavasti puutteellisia tuotteita löytyi 94 myyntikieltoja annettiin 150 tuotteelle maahantuoja velvoitettiin keräämään myydyt tuotteet takaisin kuluttajilta 21 tapauksessa. 1 2009 Tukes-katsaus 11
Teksti Martti Tammisto Vanhat nestekaasulaitteet ovat turvallisuusriski Nestekaasu on kätevä ja usein ainoa mahdollinen jääkaappien, hellojen ja lämmittimien energianlähde kesämökeillä, matkailuvaunuissa ja veneissä. Nestekaasun käyttöön liittyy kuitenkin aina myös vaaran mahdollisuus. Kaasulaitteiden käytössä merkittävin riski on kaasuvuotojen aiheuttama palo- ja räjähdysvaara. Vuosittain sattuu 5 10 nestekaasulaitteiden aiheuttamaa tu li paloa. Lisäksi keskimäärin joka toinen vuosi tapahtuu nestekaasun aiheuttama häkäonnettomuus. Turvallisuusinsinööri Seppo Huttunen Tukesista ar vioi, että tilanne on heikoin kesämökeillä. Asuntovaunujen ja veneiden omistajat saavat ohjeita nestekaasulaitteiden oikeasta käytöstä hyvin jäsenjärjestöjensä välityksellä. Kesämökeillä kaasulaitteita käytetään usein vain lomaaikoina ja kun laitteet voivat olla hyvinkin vanhoja, on niiden toimintakunnon varmistaminen ja huolto erityisen tärkeää. Tukes on jo muutamana kesänä osallistunut vapaa-ajan asunnoille tehtäviin palotarkastuksiin. Kun pelastuslaitoksen edustaja on tarkastanut loma-asunnon paloturvallisuutta laajemmin, on Tukesin edustaja keskittynyt kesämökin kaasulaitteisiin ja niiden asennuksiin. Seppo Huttusen mukaan paikan päällä nähdään konkreettisesti, minkälaisia laitteita on käytössä, kuullaan ihmisiltä käyttökokemuksista ja voidaan neuvoa käyttäjiä. Vaikka myynnissä olevat kaa su laitteet on tarkastettu etu käteen, mitataan laitteiden käyttö turvallisuus käytössä Ta pahtuneet onnettomuudet ja laitteiden käyttökokemukset antavat osviittaa siitä, liittyykö laitteiden käyttöön jotain sellaista, mitä valmistajan ja maahantuojan pitäisi ottaa huo mioon esimerkiksi käyttöohjeissa ja laitteen ohje- ja varoitusmerkinnöissä. 12 Tukes-katsaus 1 2009
Suvi Sundquist Tekesin Turvallisuus-ohjelman päällikkö Valmistaja ja myyjä vastaavat omalta osaltaan, että myytävät laitteet täyttävät vaatimukset, mutta vastuu siitä, että laitetta käytetään ja hoidetaan oikein, jää käyttäjälle, painottaa Seppo Huttunen. Nykyaikaisissa nestekaasulaitteissa on liekinvarmistimet, jotka katkaisevat kaasun virtauksen, jos poltin sammuu. Asuintiloihin tarkoitetuissa siir rettävissä kaasulämmittimissä on C0 2 -varmistin, joka es tää lämmittimen toiminnan, jos poltin ei saa tarpeeksi palamisilmaa. Nestekaasun käytön vaarallisuutta lisäävät vanhat, satunnaisesti käytettävät kaasulaitteet, joiden toimintakuntoa ei ole säännöllisesti tarkastettu. Kesämökeillä on vielä vanhoja, jopa 60-luvulta peräisin olevia kaasuliesiä, joista liekinvarmistin puuttuu. Tukes suosittelee vanhojen kaasulaitteiden poistamista käytöstä. Tukes on laatinut kuluttajaoppaan nestekaasun käytöstä kotitaloudessa. Oppaan tarkoituksena on nestekaasun turvallisen käytön edistäminen. Oppaassa on tietoa kaasu laitteiden hankinnasta, huollosta ja asennuksista. Opas on saatavana myös ruotsiksi (Använd flytgas rätt). Kuva Tekes Turvallinen Suomi Turvallisuusala muuttuu koko ajan Turvallisuus on hyvin hoidettu, kun sitä ei tule edes ajatelleeksi omassa arjessa. Alan ammattilaiset kuitenkin tietävät, että vaikka onnettomuuksia ei ole tapahtunut, se ei tarkoita, että kaikki olisi hyvin. Viranomaiset huolehtivat monien riskien ennakoinnista meidän kansalaisten puolesta. Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat toiminnassaan ottamaan huomioon globaaleja riskejä, kuten esimerkiksi terroristi-iskujen ja pandemian mahdollisuuksia. Ne ovat kaikki asioita, jotka onneksi täällä Suomessa tuntuvat varsin kaukaisilta. Kotona taas jokainen meistä haluaa suojata läheisiään ja omaisuuttaan. Turvallisuusratkaisuihin johtavat osaamispolut ovat häkellyttäviä ja fantastisia. Turvallisuus on vahvasti soveltava ala, kompleksinen rakenteeltaan ja vaikuttimiltaan. Se myös muuttuu koko ajan. Turvallisuusalan ratkaisuja sovelletaan maalla, merellä ja avaruudessa sekä tietoverkoissa. Se hyödyntää muun muassa materiaaliteknologiaa, nanoteknologiaa, ICT:tä, sulautettua älyä, systeemitiedettä, liiketaloustieteitä, käyttäytymistieteitä, oikeustieteitä, jopa tähtitiedettä! Turvallisuusalalla on käyttöä monelle suomalaiselle huippuosaamiselle. Turvallisuuden, myös sen liiketoiminnan, tekevät ennen kaikkea ihmiset. Tiedon ja kokemusten jakaminen, vastuu, luottamus, luotettavuus ja luottamuksellisuus ovat keskeisiä elementtejä turvallisuuden parantamisessa. Tekesin Turvallisuus-ohjelmassa (2007 2013) kehitetään kaupallisia turvallisuusratkaisuja erilaisiin tarpeisiin niin kuluttajille, yrityksille kuin viranomaisillekin. Ohjelman ensisijaisina toimijoina ovat turvallisuusalan yritykset, joilla on halu ja kyky lähteä kansainvälisille markkinoille. Turvallisuus kehittyy kuitenkin parhaiten yhteistyössä, joten asiakkailla, viranomaisilla ja tutkijoilla on yhtälailla tärkeä rooli alan kehitystyössä. Turvallisuus-ohjelma kulkee rinnan EU:n seitsemännen puiteohjelman kanssa. Olemme nähneet loistavia suorituksia suomalaisten hyödyntäessä EU:n tutkimus- ja kehitysverkostoja myös turvallisuusalalla. Yritykset ovat lähestyneet Tekesiä hyvillä hankeideoilla, valmiina panostamaan alan kehitykseen. Tervetuloa mukaan! Turvallisuusratkaisuihin johtavat osaamispolut ovat häkellyttäviä ja fantastisia. Lisätietoja Turvallisuus-ohjelmasta: www.tekes.fi/turva. 1 2009 Tukes-katsaus 13
Teksti Aila Välikoski Työ ja elinkeinoministeriön TEM 2010 -kehittämissuunnitelman mukaan Tukes on saamassa hoidettavakseen ison joukon uusia tuotevalvonnan tehtäviä. Parhaillaan virastossa on menossa myös muuttoprojekti Tampereelle, jonne noin puolet nyt pääkaupunkiseudulla toimivasta organisaatiosta siirtyy vuoden 2010 loppuun mennessä. Muutokset ovat isoja ja ajoittuvat päällekkäin. Niiden myötä Tukesin henkilöstömäärä voi jopa kaksinkertaistua, ja virastosta kasvaa tuotevalvontaan erikoistunut keskittymä. Tukes Tukes toimii useiden hallinnonalojen asiantuntija- ja valvontaviranomaisena. Suurin työkenttä on ollut työja elinkeinoministeriön toimialalla, mutta jatkossa toiminta laajentuu lisää esimerkiksi sisäasiainministeriön, ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön alueille. Uusista tehtävistä isoin kokonaisuus liittyy kemikaalituotteiden valvonnan keskittämiseen. Tukesiin ollaan hallituksen päätösten mukaisesti muodostamassa noin 70 henkilön kemikaalituotevalvonnan yksikköä. Se hoitaa keskitetysti kaikki kemikaaleihin liittyvät tuotevalvontatehtävät Suomessa vuoden 2011 alusta. Nykyisin tehtävistä vastaavat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Uudella yksiköllä on läheinen yhteys Tukesin jo hoitamiin kemikaalien olosuhdevalvontatehtäviin. Kaivoslain uudistamisessa päävaihtoehtona on, että Tukes vastaa keskitetysti kaivostoiminnan lupa-, valvonta- ja muista viranomaistehtävistä. Lisää työtä tuovat myös esimerkiksi energiatehokkuuteen ja ympäris- Kaivoksen koko elinkaaren valvojaksi Kuva Lauri Mannermaa Kaivoslain uudistus etenee. Lakiehdotus on parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä muokattavana sidosryhmien lausuntojen perusteella ja tavoite on, että esitys uudeksi kaivoslaiksi tulisi eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2009 syksyllä. Kaivoslainsäädännön uudistamista selvittäneessä työryhmässä mukana ollut Tukesin yli-insinööri Anne-Mari Lähde sanoo, että yksi suurista 14 Tukes-katsaus 1 2009
tövalvontaan liittyvät tehtävät sekä mahdollisesti myös työnjaon tarkistukset Mittatekniikan keskuksen ja Kuluttajaviraston kanssa. Uudet tehtävät linkittyvät luontevasti Tukesin ydintoimintoihin. Haemme keskittämisetuja ja niillä entistä parempaa kustannustehokkuutta valtion palveluihin. Toinen tavoite on palvelujärjestelmän parantaminen, teollisuusneuvos Petri Lehto työ- ja elinkeinoministeriöstä perustelee. Tukes on kehittänyt systemaattisesti tuotevalvontaosaamistaan. Tähän rakentamamme prosessimallit soveltuvat nykyistä laajempaan käyttöön. Keskittämällä toimintoja olemme entistä palvelukykyisempi, ja jatkossa tätä tukee myös sähköisten palveluprosessien kehittäminen. Tavoite on, että yritykset ja kuluttajat saavat tuotevalvontaan liittyvät asiantuntijapalvelut yhdeltä luukulta mahdollisimman joustavasti, Tukesin ylijohtaja Seppo Ahvenainen toteaa. Petri Lehto sanoo, että Tukesista tulee uusien tehtävien kautta mielenkiintoinen moniohjattava edelläkävijä. Valtionhallinnon tulosohjausta on tähän asti yleensä hoidettu mallilla, jossa yksi ministeriö vastaa hallinnonalansa virastoista. Tukesin ohjaajina on monta ministeriötä. Käyttöön otetaan uudenlaisia toimintamalleja, ja yhteistyö madaltaa raja-aitoja. Siihen on hyvät edellytykset, sillä Tukesissa on uudistuksiin tarvittavaa myönteistä muutosvoimaa. Esimerkiksi meneillään olevassa alueellistamisprojektissa on edetty rakentavan tehokkaasti. Puolet palveluista siirtyy Tampereelle Tukesin osittainen muutto Tampereelle liittyy valtion alueellistamisoh jelmaan. Pirkan maalle siirtyvät sähkö tuote- ja sähkölaitteistovalvonta, laitosvalvonnasta proses s i turvallisuusvalvonta sekä noin kolmas osa johdosta, hallinnosta sekä tuki- ja kehi tystoiminnoista. Tällä hetkellä Tampereella työskentelee jo toistakymmentä tukeslaista, ja syksyllä 2010 heitä on noin 60. Keskeinen haaste muuttoprojektissa on osaamisen ja toimintakyvyn varmistaminen uudessa tilanteessa. Tähän Tukes on panostanut muun muassa luomalla henkilöstöjärjestelyihin ratkaisuja, jotka tukevat muuttohalukkuutta ja mahdollista työssäkäyntiä Helsingistä. Joustavaa liikkumista edistävät myös toimitilat. Helsingissä Tukes muuttaa Pasilaan. Tampereella uudet tilat valmistuvat kesällä 2010 kaupungin ydinkeskustaan Technopolis Oyj:n Yliopistonrinteen teknologiakeskukseen. Henkilöstöasiat ovat haastava kokonaisuus. Ne ovat sujuneet paremmin kuin ehkä vuosi sitten ennakoimme. Uhkakuva siitä, että menetämme osaajia emmekä saa uusia tilalle, ei näyttäisi toteutuvan. Tampereelta olemme löytäneet hyvin koulutettuja asiantuntijoita. Olemme rekrytoineet toistakymmentä henkilöä ja heidän mukanaan organisaation keskimääräinen koulutustaso on noussut viime vuoden aikana, Seppo Ahvenainen kertoo. Tukes haluaa myös hyödyntää Tampereen vahvaa turvallisuusklusteria aktivoimalla yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Omien tutkimuslinjaustemme mukaan pyrimme aloittamaan tutkimusyhteistyötä ja yhteisprojekteja esimerkiksi TTY:n, VTT:n ja Työterveyslaitoksen kanssa. tuotevalvonnan keskittymäksi Tähän asti Tukes on vastannut toimivien kaivosten turvallisuuden valvonnasta, kaivoslain uudistuksen jälkeen viranomaistehtävät koskisivat kaivosten toimintaa koko niiden elinkaaren ajan. muutoksista on aiempaa kokonaisvaltaisempi lupamenettely. Samalla kaikki kaivoslakiin perustuvat viranomaistehtävät keskitettäisiin Tukesille. Tähän astihan Tukes on vastannut toimivien kaivosten turvallisuuden valvonnasta. Nyt viranomaistehtävämme koskisivat kaivosten toimintaa koko niiden elinkaaren ajan lähtien malminetsinnästä. Kaivostoimintaa harjoittavien yhtiöiden kannalta prosessi on selkeämpi kuin aikaisemmin, ja toisaalta informaation vaihto ja osaamisen hyödyntäminen sujuvat entistä paremmin, jos sekä luvat että turvallisuuden valvonta ovat saman tahon hallinnassa. Ehdotus korvaa vanhentuneen, vuodelta 1965 olevan lainsäädännön ja ottaa huomioon entistä paremmin muun muassa ympäristönäkökulmat, maanomistajien oikeudet ja kuntien vaikuttamismahdollisuudet. Esimerkiksi valtausoikeus korvautuisi valtausluvalla ja valtaajan velvollisuuksista ja oikeuksista säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Esiintymän hyödyntämiseen ja kaivoksen perustamiseen tarvittaisiin kaivoslupa, jonka ratkaisisi valtioneuvosto silloin, jos kaivosyhtiö vaatisi käyttöoikeuden lunastusta kaivosalueeseen. Kaivosturvallisuus perustuisi jatkossa kaivosturvallisuuslupaan ja sen kaivoksen johtamisjärjestelmälle asettamiin vaatimuksiin. Uudistuneen kaivoslain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2011 alusta. 1 2009 Tukes-katsaus 15
Äärimmäisten turvallisuusvaatimusten ja maailman ensimmäisen fuusioreaktorin ITERIN huoltojärjestelmän testilaitteiston äärellä VTT:n tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen (oik.) ja Tampereen teknillisen yliopiston professori Jouni Kivistö-Rahnasto. Turvallisuuden 16 Tukes-katsaus 1 2009
Teksti ja kuva Aila Välikoski Tampere on Suomen turvallisuustekniikan keskus, jossa toimivat alan tutkimuksen ja koulutuksen kärkiyksiköt sekä kansallisesti keskeiset turvallisuusalan organisaatiot ja yritykset. Tukesin tulo vahvistaa entisestään seudun monipuolista turvallisuusklusteria. Osaamiskeskittymässä toimivat myös VTT, Tampereen teknillinen yliopisto TTY, poliisihallinnon ylintä koulutusta antava Tampereen yliopiston johtamistieteen lai tos ja Poliisiammattikorkeakoulu. Muita toimijoita ovat muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto, Työterveyslaitos, Valviran kemikaaliosaston tuoterekisteriyksikkö ja Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos. TTY on Suomessa ainoa turvallisuustekniikkaa, turvallisuusjohtamista ja riskienhallintaa pääaineena opettava yliopisto. Turvallisuusnäkökulmat kuuluvat niin tuotantotalouden, konetekniikan kuin ympäristö- ja energiatekniikan asiantuntijoiden koulutusohjelmiin. Linjauksissa tulee esiin alan monitieteisyys. Haaste on ihmisen, organisaatioiden ja teknisten järjestelmien yhteensovittaminen niin, ettei vaaratilanteita ja vahinkoja syntyisi. Tätä ei ratkaista yksin tekniikalla tai ihmisten johtamisella, vaan tarvitaan laaja-alaista turvallisuusosaamista, ja sen perustaksi jokin vahva teknisen puolen substanssiosaaminen, perustelee professori Jouni Kivistö-Rahnasto TTY:n Teollisuustalouden laitoksen Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu -yksiköstä. Tukka kärysi, taju meni ja työt jatkuivat Sähköisku voi viedä tajun tai näkökyvyn, se voi kärventää tukkaa ja lennättää miehen lattialle. Sähköammattimies tätä vähän ihmettelee, kunnes tokenee ja jatkaa töitään. Tällaiset tapaukset eivät saa sähköammattilaisia edes lääkäriin. TTY:ssä tehdyn tutkimuksen mukaan osa sähköalan ammattilaisista ei koe sähkön läsnäoloa riskiksi eikä seurauksiltaan vähäistä sähköiskua vaaratilanteeksi. Sähkötöiden vaaratilanteita selvittäneen tutkimuksen TTY toteutti yhteistyössä Tukesin kanssa. Tulosten perusteella on menossa uusi hanke, jossa sähköalalla työskenteleville työstetään www-sivusto internetiin vaarallisten työskentelytapojen ennaltaehkäisemiseksi. Yhteistyöhanke on esimerkki TTY:n monipuolisesta turvallisuusalan tutkimustoiminnasta. Tällä saralla on meneillään myös ajankohtainen, verkottuneen liiketoiminnan turvallisuuden kehittämiseen tähtäävä projekti. Turvallisuutta on perinteisesti johdettu insinöörinäkökulmasta hakien tiukkaa kontrollia yksiköiden johtamiseen. Verkottuneessa palvelutuotannossa tämä teollinen näkökulma ei välttämättä ole paras malli. Kehitimme teollisuuden palvelutuottajien käyttöön toimintatavan, jolla ne voivat suunnitella palvelunsa turvallisiksi ja johtaa turvallisuutta käytännön töissä. Malli on laaja, ja nyt työstämme siitä tiiviin käytännön työkalun. Sen avulla erilaiset yritykset voivat ottaa menetelmän tehokkaasti käyttöön, Jouni Kivistö-Rahnasto kertoo. Varmasti vaikka fuusioreaktorin ytimeen Turvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyvässä tutkimuksessa ja palveluissa VTT:ssä työskentelee Tampereella noin 120 asiantuntijaa. VTT:n vahvaa tamperelaisosaamis ta ovat muun muassa teollisuuden ja tuo tantoverkostojen riskien hallinta, turvallisuusjohtaminen ja yritysturvallisuus, jossa yhä keskeisemmin nousevat esiin safety-painotusten rinnalla security-näkökulmat. VTT:llä on Tampereella Riskien hallinta ja käyttövarmuus -osaamiskeskus sekä monipuoliset kone- ja laiteturvallisuuden asiantuntijapalvelut. VTT:n turvallisuustutkimuksen koordinoinnista vastaava tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen toteaa, että yhteistyötä niin Turvallinen ratkaisu Tampere on Tukesille turvallinen ratkaisu, arvioi Tampereen kaupunkikehitysjohtaja Kari Kankaala, ja uskoo, että keskuksella on kaupungissa merkittävät kehittymismahdollisuudet. Tampereella on paljon alan tutkimusta ja yliopistotasoista koulutusta. Myös laaja teollisuus, jolla on jo ennestään luontevat yhteydet alueen tutkimuslaitoksiin, luo hyvät edellytykset Tukesin kasvulle kaupungissa. Tukesin siirtyminen Tampereelle on esimerkki siitä, että valtionhallinnon alueellistamisella on hyvät onnistumisen mahdollisuudet, jos otetaan huomioon siirrettävän yksikön menestymisen edellytykset eikä vain maantiede. Tukesin kuin muidenkin kumppaneiden kanssa on tehty ja tehdään laajalla rintamalla. Ajankohtainen esimerkki yhteistyökohteesta, jossa turvallisuus ja käyttövarmuus ovat avainsanoja, on Tampereelle rakennettu, maailman tähän asti vaativin koneenraken nuksen etäkäyttösovellus. VTT:n tutkimus hallissa toimii testilaitteisto, jonka avul la suunnitellaan ja testataan Ranskaan ra ken nettavan maailman ensimmäisen ITER-fuusioreaktorin huoltojärjestelmä. Työstä vastaavat VTT ja TTY, joka kehittää huollon ohjausohjelmistot. EU:n omistama ja VTT:n isännöimä ITERin etähuoltojärjestelmien tutkimusja kehitysympäristö on osa etäoperoinnin ja virtuaalitekniikoiden keskusta, ROViR ia. Sen kautta ITER-hankkeeseen liittyvän huippututkimuksen tulokset tuodaan nopeasti myös suomalaisten yritysten käyttöön. ITER-reaktorin huollossa etäoperoinnilla ja virtuaalitekniikoilla on keskeinen sija. Tutkimusympäristöä voidaan käyttää myös koneenrakennuksen ja voimaloiden suunnittelun ja huollon kehittämiseen. tutkimuskärki osaamiskeskittymässä Tampereella 1 2009 Tukes-katsaus 17
Esittelyssä tuuli tulonen Turvallisuusinsinööri Tuuli Tulonen haluaa kerätä ylläpitämäänsä vaurio- ja onnettomuusrekisteriin tiedot kaikista Tukesin toimialalla sattuneista onnettomuuksista. Toisaalta hänen työnsä vielä tärkeämpi tavoite on, että tapauksia ei edes sattuisi. Tieto Tukesin toimialalla sattuneesta onnettomuudesta voi löytyä VARO-rekisteriin myös päivälehdestä. Turvallisuusinsinööri Tuuli Tulonen toivoo, että kaikki vaaratilanteet tulisivat tietoon, sillä tietojen avulla voidaan estää vastaavia onnettomuuksia tapahtumasta. Teksti ja kuva Riikka Tietäväinen-Arola Tuuli Tulonen aloitti työt Tukesissa maaliskuussa 2009. Hän vastaa Tukesin vaurio- ja onnettomuusrekisterin eli VARO-rekisterin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Näin lehdessä vastustamattoman työpaikkailmoituksen. Olin diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen tutkinut Tampereen teknillisen yliopiston tutkijana kymmenisen vuotta työturvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyviä asioita, ja työ, joka tarjoaa mahdollisuuden turvallisuuden kehittämiseen, kiinnosti kovasti. Tukes ja VARO olivat Tuloselle myös entuudestaan tuttuja. Tampereen teknillisen yliopiston Turvallisuustekniikan laitos toteutti Tukesille vuosina 2003 2006 tutkimusprojektin, jossa selvitettiin sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmien syitä ja etsittiin keinoja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Tulonen oli tutkimushankkeen projektipäällikkö ja hyödynsi silloin tutkijana muun muassa VAROsta löytyviä tietoja sattuneista sähkötapaturmista. Palkitsevinta palautetta on ollut kuulla, että alan sidosryhmät pitävät tutkimuksesta tehtyä Tukes-julkaisua sellaisena julkaisuna, joka alalla toimivien kannattaa työturvallisuudesta lukea. Saan yhä aiheesta luennointipyyntöjä. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että sähköasentajat poikkeavat turvallisiksi tiedetyistä työtavoista ja esimerkiksi työskentele- VARO vaaraa Onnettomuusrekisterin ylläpitäjä haluaa ehkäistä onnettomuudet vät jännitteisissä kohteissa kiireen vuoksi tai koska asiakas vaatii häiriöttömyyttä. Inhimillisiin tekijöihin vaikuttaminen on työturvallisuuden kannalta aina ajankohtainen haaste. Läheltä piti -tilanteetkin tiedoksi Tuuli Tulonen kerää, tallentaa ja jalostaa VA- RO-rekisteriin tietoja Tukesin toimialoilla sattuneista onnettomuuksista. Muun muassa kemikaali-, painelaite-, räjähde-, kaivos- ja sähköturvallisuuslainsäädäntö velvoittaa alojen toimijat ilmoittamaan tapaturmista Tukesille. Lisäksi Tulonen seuraa median onnettomuusuutisia ja hyödyntää pelastuslaitoksen onnettomuustietojärjestelmää. Ongelma on, että etenkään vähemmän vakavista onnettomuuksista tai läheltä piti -tilanteista tieto ei tule meille asti aktiivisesta seurannasta huolimatta. Saatetaan ajatella, että kun kukaan ei nähnyt ja suurta vahinkoa ei tullut, niin pudistetaan vain pölyt pöksyistä ja ollaan hiljaa. Aliraportoinnista on haittaa, sillä seuraavalla kerralla vastaava onnettomuus voi olla kohtalokas. Tulonen pitää VAROn tärkeimpänä tehtävänä juuri onnettomuuksien ehkäisemistä. Hänen työtehtäviinsä kuuluu myös rekisterin tietojen kokoaminen vuosittaisiksi tilastoiksi. 18 Tukes-katsaus 1 2009
Aineistosta näkee, mihin suuntaan turvallisuus kehittyy. Se voi nostaa esille huolestuttavia trendejä ja paljastaa meille, missä on tarvetta tutkimukselle, tiedotukselle tai oppaille. VAROn tiedot tukevat myös Tukesin valvontatoimintaa ja tarkastuskäyntejä kertomalla, mitkä ovat olleet ongelma-alueita esimerkiksi prosessiteollisuuden laitoksissa. Yritykset voivat hyödyntää julkista VAROwebiä omassa ennakoivassa turvallisuustyössään tutkimalla toimialansa onnettomuustapauksia, Tulonen listaa. Hän haluaa, että jatkossa VAROa hyödynnetään entistä järjestelmällisemmin onnettomuuksien ennaltaehkäisemisessä. Vielä aika menee perehtymisessä uuteen työhön, mutta takaraivoon on jo noussut kehitysajatuksiakin. Osaksi asiantuntijoiden joukkoa Onnettomuustiedot ovat yksi Tukesin toiminnan vaikuttavuuden mittareista ja sen tarjoamien tietojen hyödyntäminen on koko talon asia, Tulonen sanoo. Uutena tukeslaisena hän on sukkuloinut kevään aikana ahkerasti Helsingin ja Tampereen toimipisteiden välillä tutustumassa Tukesin asiantuntijoihin ja heidän toimintaansa. Loksahdin heti osaksi joukkoa. On tärkeää, että vuorovaikutus toimii ja tunnen eri toimialojen parissa työskentelevät henkilöt, sillä tarvitsen erikoisasiantuntemusta onnettomuustietojen käsittelyssä. Toisaalta esimerkiksi prosessiturvallisuusryhmää kiinnostaa, mitä saan VAROsta selville vaikkapa viime vuoden kemikaalionnettomuuksista. Omaa asiantuntemustaan Tuuli Tulonen kehittää suorittamalla jatko-opintoja Tampereen teknillisellä yliopistolla. Myös yhteistyö talon ulkopuolisiin sidosryhmiin Suomessa ja maailmalla on tärkeää. Koska olen tehnyt pitkään tutkimusta alalla, monet tähän uuteenkin työhöni liittyvät toimijat, tutkimusorganisaatiot ja viranomaiset ovat minulle jo tuttuja. VAROa kehittäessäni tutustun vastaavaan onnettomuustutkintaan maailmalla. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri VARO Tukesin edeltäjä Teknillinen tarkastuskeskus kehitti rekisterin viranomaiskäyttöön. Rekisterissä on tällä hetkellä yli 5100 tapausta. Rekisteriin on tallennettu tietoja onnettomuuksien ja vaaratilanteiden kulusta, niihin vaikuttaneista tekijöistä ja niiden seurauksista. Rekisterin julkinen versio VAROweb löytyy Tukesin kotisivulta www.tukes.fi uusia tukeslaisia uusia julkaisuja YTL Johanna Salomaa-Valkamo on nimitetty viestintäpäälliköksi 15.12.2008 alkaen. DI Tuiri Kerttula on nimitetty tuote- ja laitteistovalvontayksikön (TL) johtajaksi 1.2.2009 alkaen. TkT Mikko Moisio on nimitetty yli-insinööriksi tuki- ja kehityspalvelut -yksikön (TK) tutkimus- ja kehitysryhmän päällikön tehtävään 15.2.2009 alkaen. TkT Mika Toivonen on nimitetty ylitarkastajaksi TL-yksikön sähkötuotteet -ryhmään 1.3.2009 alkaen. Merkonomi Marjo Pilve aloitti määräaikaisena toimistosihteerinä 9.3.2009. DI Tuuli Tulonen on nimitetty TK- yksikön t&k-ryhmään turvallisuusinsinöörin virkaan (VAROn ylläpito ja kehitys) 16.3.2009. FT Henna Ruuska on määräaikainen projektitutkija TK-yksikössä t&k-ryhmässä 23.3.2009 31.1.2010. FM Pirjo Säle on nimitetty 1.4. alkaen ylitarkastajan virkaan TLyksikön mittauslaitteet ja jalometallituotteet -ryhmään. KTM Irene Utti on TK-yksikössä määräaikainen toimistosihteeri 1.4. 31.12.2009. TkT Teemu Hartikainen on nimitetty 1.4. alkaen ylitarkastajan virkaan TL-yksikön sähkötuotteet -ryhmään (EuP-säädösten valvonta). Insinööri (AMK) Kari Siponen on nimitetty turvallisuusinsinööriksi TL-yksikköön pelastustoimen laitteet ja rakennustuotteet -ryhmään 7.4. alkaen. Merkonomi Sanna Liski on määräaikainen toimistotyöntekijä paineelliset järjestelmät -ryhmässä 6.4.2009 31.12.2009. DI Marika Keskinen on nimitetty turvallisuusinsinööriksi sähkötuotteet -ryhmään ajalle 1.6.2009 30.4.2010. DI Risto Joro on nimitetty yli-insinööriksi ja sähkötuotteet -ryhmän päälliköksi ajalle 1.6.2009 31.8.2011. OTK Kirsi Talonen on nimitetty ylitarkastajaksi t&k-ryhmään ajalle 1.6.2009 31.8.2010. Vaarallisten kemikaalien varastointi Palavien nesteiden säilytys myymälöissä (vain sähköinen versio) Käytä nestekaasua oikein, Använd flytgas rätt Sähkölaitteiden myynti ja maahantuonti Lakisääteisen metrologian käsikirja, Tukes-julkaisu 1/2009. Julkaisu löytyy osoitteesta: www.tukes.fi/fi/palvelut/ TUKES-julkaisut/ Oppaat löytyvät osoitteesta www.tukes.fi/fi/palvelut/esitteet-ja-oppaat/ Painettuja versioita voi tilata osoitteesta julkaisutilaukset@tukes.fi tai verkkolomakkeella www.tukes.fi/fi/palvelut/aineistotilaus/ 1 2009 Tukes-katsaus 19
129221 Mukana talkoissa Kevät on talkooaikaa toukotalkoot www.toukotalkoot.info Toteuta kotonasi talotekniikan toukotalkoot! Tärkein työkalu talkoissa on tarkistuslista, jonka avulla varmistat, että kotisi talotekniset laitteet ja järjestelmät toimivat turvallisesti ja energiatehokkaasti. Huollettu talotekniikka kuluttaa vähemmän ja säästää selvää rahaa! Tarkistuslistat ja lisätietoa toukotalkoista saat osoitteesta www.toukotalkoot.info