Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden) kalalajien luontainen lisääntyminen = kestävä käyttö Halutaan saada enemmän saalista samasta lukumäärästä kaloja Halutaan saaliin tasapuolista jakoa
Miksi kalastuksen säätely on niin vaikeaa? Kalalajien välillä on valtavan suuret erot elinikäisessä lisääntymiskapasiteetissa Sukukypsyysikä? Montako kutukertaa elämän aikana? Fekunditeeetti? Poikaskuolevuus? Sekakalastus kohdistuu hyvin erilaisiin lajeihin: osa kestää rajatonta kalastusta, osa hyvin vähäistä kalastusta
Esimerkkilajit Inarilta Ominaisuus Muikku Siika Taimen Sukukypsyysikä 2+ 6+ 6+ Kutukertoja 5 3 1 Mätijyvien koko erittäin pieni pieni suuri Reviirin tarve ei ei kyllä Kutuvaellus ei ei/kyllä kyllä Kestää kalastusta rajaton runsas niukka
Mikä on sekakalastuksen ongelman ydin? Ongelma ei ole siinä, että samassa saaliissa on eri lajeja, jotka kestävät eri määrän kalastusta Ongelma syntyy silloin, jos saalis kuolee pyydykseen, jolloin ei voida valita otettavaa ja vapautettavaa saalista Ongelmana ovat siis pyydykset, ei kalastus
Hyvät ja huonot pyydykset Hyvässä pyydyksessä saalis on kokiessa elossa ja hyvässä kunnossa: rysä, katiska, nuotta, trooli (varauksin), väkäsetön koukku Huonossa pyydyksessä saalis on kokiessa kuollut tai niin huonossa kunnossa, että kuolee vapautuksen jälkeen: verkko, pitkäsiima, väkäsellinen koukku Kalastuksen säätelyä voidaan tehdä tehokkaasti käyttämällä hyviä pyydyksiä Miten huonojen pyydysten kalastusta säädellään???
Miten huonojen pyydysten kalastusta säädellään? Kohdistamalla kalastus ajallisesti ja paikallisesti tiettyyn lajiin Valitsemalla pyydyksen tappava osa niin, että saaliissa on vähintään kerran kuteneita yksilöitä Säätämällä kalastuksen kokonaisvolyymi niin, että myös vähäistä kalastusta kestävät lajit selviävät Helppoa?
Inarin taimenkantojen kalastuksen säätely Kalastavia ruokakuntia on vain n. 2000 kalastuksen kokonaisvolyymi huomattavasti pienempi kuin muualla Suomessa 75 mm pintaverkot Ajalliset ja alueelliset rauhoitukset sekä järvi- että jokialueilla Entäpä muualla?
Lake Area (km 2 ) Depth (max) Secchi (m) Tot-P Vänern 5650 106 4-6 6-8 Vättern 1940 128 ~10 4-6 Storsjön 464 74 ~10 4-7 Storvindeln 52 36 ~10 1-3 Päijänne 1080 95 Puulavesi 331 60 Keitele 494 66 Konnevesi 189 57 Saimaa 4380 84 Oulujärvi 887 Inari 1040 95 Pääjärvi 782
Net days Verkkokalastuksen määrä eräissä Suomen, Ruotsin ja Venäjän järvissä (Syrjänen et al. 2012) 16 12 Net days per lake hectare per year 8 4 0 No data Low Päijänne Keitele Konnevesi Puulavesi Saimaa Oulujärvi Inari Lakes Vänern Vättern Storsjö Storvindeln Pääjärvi
Proportion (%) Villien taimenten osuus eräissä Suomen, Ruotsin ja Venäjän järvissä (Syrjänen et al. 2012) Proportion of wild fish in lake catch 100 80 60 40 20 0 No data No data No data Päijänne tro Keitele tro Konnevesi tro Puulavesi tro Saimaa tro Oulujärvi tro Inari tro Vänern sal Vänern tro Fish stock Vättern tro Storsjö tro Storvindeln tro Pääjärvi tro
Number of fish Kudulle nousevien taimenten määrä eräissä Suomen, Ruotsin ja Venäjän järvissä (Syrjänen et al. 2012) 10 000 1 000 100 10 1 Päijänne w tro Keitele w tro Number of migratory spawners in streams per year per 1000 km 2 lake area Konnevesi w tro Puulavesi w tro Saimaa s sal Saimaa w tro Oulujärvi w tro Inari w+s tro Vänern w sal Vänern s sal Vänern w tro Vänern s tro Vättern w tro Storsjö w tro Storvindeln w tro Pääjärvi w tro Fish stock
Kalastuksen säätelyn haasteet sekakalastuksessa Sekakalastuksssa on lähes mahdotonta säädellä tappavilla pyydyksillä tapahtuvaa kalastusta niin, että kalastusta kestäviä lajeja kalastetaan tehokkaasti ja suojelua vaativia lajeja vähän Kalastuksen painopisteen siirtäminen elävänä pyytäviin pyydyksiin mahdollistaa tehokkaan kalastuksen ja suojelun yhdistämisen
Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä?