Elinkeinoelämän näkemyksiä luonnonvara-alan kehitykseen ja osaamistarpeisiin



Samankaltaiset tiedostot
Menestystä luonnonvaroista ja ympäristöliiketoiminnasta - Miten? Vaasan yliopisto ti

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Energia-alan murros ja osaamistarpeet

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

ClimBus Business Breakfast Oulu

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Suomesta cleantechin supervalta

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Talouskasvu ja ilmastonmuutos. Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Kestävän vihreän kasvun palvelut

OHITUSKAISTA. Rovaniemeltä MAAILMALLE Suvi Sundquist Senior Director, Business Finland OHJELMA

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Cleantech-osaaminen Suomen kansainvälisenä vahvuustekijänä Seniorikonsultti Ulla Lainio, Finpro,

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Kaikkien osaaminen käyttöön

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

Cleantech-strategia

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Rahoitusta cleantech- ja digiliiketoiminnan pilotteihin ja demoihin. Juha Suuronen, Tekes

Hyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Tavoitteena cleantechin liikevaihdon tuplaus millä keinoin? Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti

Tekes on innovaatiorahoittaja

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomesta Cleantechin edelläkävijä

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

Jyväskylästä OHITUSKAISTA MAAILMALLE Risto Huhta-Koivisto Senior Director, Business Finland OHJELMA

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma - Arviointimenetelmät ja keskeiset tulokset I Riina Känkänen, Ramboll VN TEAS 4.

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Transkriptio:

Elinkeinoelämän näkemyksiä luonnonvara-alan kehitykseen ja osaamistarpeisiin Asiantuntija Jouni Lind Ympäristöön vaikuttavia globaaleja megatrendejä Ilmastonmuutos Kaupungistuminen Raaka-aineiden niukkuus Ruokahuolto Vesipula Maankäyttö Energian tarve Ekosysteemit 1

Yritykset avainasemassa vihreän talouden toteuttajina 1) Ympäristöhaittojen minimointi yrityksen omassa toiminnassa (tehokkuuden parantaminen, päästöjen vähentäminen) 2) Ratkaisuja myös asiakkaiden ympäristöhaasteisiin (tuotteita, laitteita, palveluja tai toimintamalleja kuluttajille julkiselle sektorille ja toisille yrityksille) Mrd. euroa Globaalien markkinoiden kasvu ympäristöliiketoiminnan eri osa-alueilla 1 200 1 000 2020 (kasvu 2010-2020) 2010 (kasvu 2007-2010) 2007 800 600 400 200 0 Jätehuolto ja kierrätys Source: Roland Berger 2009 (Greentech 2.0) Vesihuolto Liikkuminen Materiaalitehokkuus Sähköntuotanto Energiatehokkuus 2

Mitä on cleantech? Tuotteita, palveluita, laitteita, prosesseja, toimintamalleja ja teknologioita, joilla voidaan vähentää jonkin toiminnan ympäristövaikutuksia. = yritysten kehittämiä käytännön ratkaisuja vihreän talouden haasteisiin Kasvua luonnonvaroista ja ympäristöosaamisesta Luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö Energia-, vesi-, ja materiaalitehokkuus Vähäpäästöinen tuotanto ja tuotteet Tuotteen koko elinkaari ja tuotantoverkostot Energia- ja ympäristöratkaisut Teknologia ja palvelut RESURSSITEHOKKUUS KESTÄVYYDESTÄ AJURI 3

Suomen cleantech-ala numeroin Suomen cleantech Tunnusluku Cleantech-yritysten liikevaihto 20 miljardia euroa (2011) Kasvu 10,6 % (2010 2011) 8,9 % (ennuste 2012) Yritysten lukumäärä Noin 2000 (100 suurinta = 95 % nettomyynnistä) Henkilöstömäärä 50 000 Suurin vientimarkkina Saksa; (Intia, Kiina ja Venäjä nousussa) Lähde: Cleantech Finland Cleantech kansallinen kärkihanke Cleantech-liiketoiminta on yksi Suomen elinkeinopolitiikan painopisteistä Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi cleantechin kärkimaaksi. Tämän saavuttamiseksi perustettu työ- ja elinkeinoministeriöön sijoittuva Cleantechin strateginen ohjelma Tavoitteet: Kaksinkertaistaa Suomen cleantech-alan liikevaihto 40 mrd euroa vuoteen 2018 Luoda 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 4

Cleantech-työkaluja Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi tiedonvälityksen ja verkottumisen alusta suomalaisille cleantech-yrityksille ja muille organisaatioille www.ymparistofoorumi.fi Cleantech Finland brändi suomalaisten cleantechyritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen väline www.cleantechfinland.fi LINJAUKSIA KOULUTUKSEEN - Ideoita Vaasan työpajasta 15.1.2013 5

Akateemista koulutusta kehitettävä! Yliopistojen uusi rahoitusjärjestelmä ja paine lyhentää työuria myös alkupäästä ei saa ohjata pelkästään putkija yksilösuorituksiin Kanssakäyminen työelämän kanssa on edelleen mahdollista ja sitä on lisättävä! Opiskeluun kytkettävä harjoittelua ja projektitöitä Uusien oppimisympäristöjen mahdollisuudet hyödynnettävä verkottumisessa yritysten ja muiden toimijoiden kanssa Suomessa koulutetaan korkeatasoisia yksilösuorittajia? Aasialaiset voittavat suomalaiset globaalissa kilpailussa yksilösuorituksissa> me pärjäämme yhdessä! Työelämässä jo olevilla on vahvoja verkostoja, jotka lisäävät alojen keskinäistä tuntemusta Kuinka kehittää yhteistä kieltä jo koulutuksessa? - Pitää harjoitella oman asiantuntemuksen viestimistä muille asiantuntijoille - Pitää luoda tilanteita, joissa eri alojen opiskelijat kohtaavat Ongelmalähtöinen pedagogiikka 6

Yrittäjyys mukaan opintoihin Tutkintoja on laaja-alaistettu, pitäisi ottaa jotakin myös pois... Pitäisi olla erilaisia variaatioita! Ei samaa mallia kaikille. Yrityksen perustamiskurssi kuitenkin yhteinen kaikille opiskelijoille fokuksessa vähintään sisäinen yrittäjyys Start-up camps, hautomot Tarvitaan koulutusohjelmia, jossa ideana on synnyttää uutta bisnestä, Vaasan yliopistossa sellainen on esim. Energy Business MBA Halu mennä läpi harmaan kiven miten sitä opetetaan vai voiko opettaa ollenkaan? Esimerkkien voima? Työpaikkoja ja kasvua yhteistyössä kehittyvien markkinoiden kanssa Maailman haasteita ei ole tiedostettu tarpeeksi hyvin meillä, koska meillä on tehokas ja hyvinvoiva yhteiskunta niche markkinoilla ja kehittyvien yhteiskuntien tarpeisiin ei osata toimia Vähintään kotikansainvälistymistä olisi vahvistettava, jotta opittaisiin ymmärtämään erilaisia tarpeita Koulutusvientiä kehitettävä Esimerkkien tarjoaminen opiskelijoille kansainvälistyneestä työstä alumnit apuun tässä 7

Verkosto-osaajalla on anturit ulkona? Tutkijat verkottuvat konferensseissa miten opetuskin voisi verkottua nykyistä paremmin? Nettiverkostot erilaisten harrastusten ja kiinnostusalueitten ympärillä voiko soveltaa yliopistoon? Pitää olla ongelma, johon ei löydä yksin ratkaisua Osaamistarpeet luonteva aihe verkostotyöskentelyyn EK voisi koordinoida ennakointivuoropuhelua megatrenditasolla Miten yliopistotutkimus voi auttaa aitojen kuluttajatarpeiden tunnistamisessa? Suomen vahvuus osaamisintensiivinen kysyntälähtöinen tuotanto, huomioitava kuitenkin erilaiset asiakassegmentit (hinta ratkaisee ostopäätökset osalla kuluttajista) Niukkenevat resurssit ja kasvava kulutus pakottavat innovoimaan? Onko pulaa innovaatioista vai pikemminkin innovaattoreista, jotka pystyvät yhdistämään osaamista ja olemassa olevia asioita uudenlaisella tavalla? Miksi spin offeja ei synny? Pitäisi olla kiehuntaa, joka niitä edistää. Puuttuu toimintarahat, koska toimitaan ulkopuolisella rahoituksella, jossa on edellytyksenä tiukka toimintasuunnitelma. Uuden luomiseksi pitää voida kokeilla ja erehtyä. Riskirahoituksen saaminen pitäisikö meillä olla biotalouden Piilaakso? Niitä ei voi synnyttää, niitä syntyy... 8

Niin moni hyvä keksintö ei saa rahoitusta, ja sitten parin vuoden päästä joku muu kehittää siitä liiketoimintaa Tutkimusprojekteihin mukaan kaupallistamis- ja markkinointiosaamista Yhteistyö Vaasan seudun keksijöiden kanssa, pohdittiin mitä arvoa keksinnöillä voisi olla Voiko kuitenkin arkipäiväistää sen, että mieli avautuu uudelle, kun on ongelma, joka pitää ratkaista; tällainen ratkaisukeskeinen ajattelu ja tekeminen pitäisi olla kaikilla heti opiskelujen alussa Toimenpide-ehdotuksia? Tarvitaan yliopiston kokonaisvaltainen idea/arvot: Vaasan yliopisto on liiketoimintaorientoitunut yliopisto Pedagogisen paradigman muuttaminen: siirrytään tieteenalaisesta oppimisesta yhdistelevään pedagogiikkaan, tuotetaan laaja-alaista osaamista teemakokonaisuuksittain Yliopisto voi erottautua näin myös kilpailussa opiskelijoista uudessa hakujärjestelmässä? Brändin rakentuminen sen varaan, että opiskelu nojautuu (MIT ja Harvard mallina) työpajatyöskentelyyn ja ratkaisukeskeisyyteen Valmistuminen ei saisi lykkääntyä opiskeluun liittyvän työnteon takia, pitäisi antaa opintopisteitä, kun oppimista on tapahtunut 9

Toimenpide-ehdotuksia? Yliopiston sisäinen organisaatio uusiksi, tiedekunnat haastetaan, turvataan syvällinen osaaminen silti... Kolmessa vuodessa puolet tiedosta vanhenee pitää kehittää kompetensseja tiedon rinnalla, työroolien vaatimukset eivät muutu niin nopeasti Yritykset voisivat sponsoroida opiskelijan (jos olisi lukukausimaksut) ja osallistua koulutuksen sisällön kehittämiseen Lukukausimaksut, koulutusvienti Opettajille velvollisuus näyttää osaaminen viiden vuoden välein opetus pysyy ajan tasalla, vrt. Lappeenrannan systeemi Innovaatioasiamies palvelut Yliopiston t&k-tulosten jatkokehitys ja kaupallistaminen 10