Taidekoulu Tuulikello

Taidekoulu Tuulikello Steinerpedagoginen taideoppilaitos 2014 Musiikin-opetus Yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Tämän opetussuunnitelman on laatinut Taidekoulu Tuulikellon rehtori ja opettajakunta kannatusyhdistyksen hallituksen pyynnöstä. Kannatusyhdistyksen hallitus on hyväksynyt tämän opetussuunnitelman opettajakunnan esityksestä 12.12.2013 ja opetussuunnitelma astuu voimaan entisen tilalle 1.1.2014 Tampereen kaupunki hyväksyi 19.12.2013 tämän opetussuunnitelman käytettäväksi taiteenperusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa vuosina 2014, 2015 ja 2016, jolloin se tarkistetaan. Taidekoulu Tuulikellon kannatusyhdistys: Steinerpedagogisen taideoppilaitoksen kannatusyhdistys ry Kotipaikka Tampere Osoite c/o Eija Paavonperä Katajikonkatu 1 E 15 33820 Tampere Rekisterinumero 168.744 Merkitty rekisteriin 22.01.1997

Sisälläsluettelo Yleinen osa Toiminta-ajatus Yleiset tavoitteet Arvot opetuksen taustalla Oppimiskäsitys ja pedagogiset lähtökohdat Opiskeluympäristö ja oppimisvälineet Kasvatus sosiaalisuuteen Oppilaaksi ottaminen Arviointi Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Todistukset Yksilöllistäminen Yhteistyö Musiikin-opetus Opintojen rakenne ja laajuus Valinnat ja opetuksen kesto Lukukausien alkamis- ja päättymisajat Opintokokonaisuudet Aikuisten opetus Varhaisikäisten opetus Soitinopetuksen kurssisisällöt ja niiden kestot Muut opintokokonaisuudet, kurssien kesto

Toiminta-ajatus Taidekoulu Tuulikello on steinerpedagoginen taideoppilaitos, joka antaa steinerpedagogiseen ihmis-, oppimis- ja kehityskäsitykseen perustuvaa ja steinerpedagogiikan mukaisin metodein tapahtuvaa taiteellista opetusta ja kasvatusta. Tämä opetus ja kasvatus täyttää taiteen perusopetuksesta annetun lain 633/1998 ja asetusten 813/1998 sekä niihin liittyvän opetussuunnitelman perusteiden edellyttämät vaatimukset musiikin opetuksen yleiselle oppimäärälle. Taidekoulu Tuulikellon opetus on yksilöllistä ja yksilön kehityksen mukaista tavoitteellista ja vuosittain etenevää eri taiteenalojen opetusta, jota järjestetään ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Opetus tapahtuu yksin, pienryhmissä ja tarpeen mukaan suuremmissa ryhmissä, kuten orkesterisoitossa. Taidekoulu Tuulikello toimii tiiviissä yhteistyössä Tampereen Steinerkoulun kanssa, joka tarjoaa tilat opetustyölle ja jonka kanssa taidekoulu harjoittaa yhteistoimintaa pedagogisella ja käytännöllisellä alueella. Lisäksi Taidekoulu Tuulikello järjestää taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittua aikuiskoulutusta. Yleiset tavoitteet Opetuksen tarkoitus on edistää opetettavan taiteenalan tietoja ja taitoja monipuolisesti, tukea yksilöiden valmiuksia ilmaista itseään luovasti taiteen keinoin ja tukea kaikin keinoin oppilaiden persoonallista kehitystä. Opetus on tavoitteellista monella tasolla. Elävän taiteenharrastuksen erityisenä tehtävänä nähdään sielunolemuksen eli tunteen, tahdon ja ajattelun elävöittyminen ja tasapainottuminen sekä koko ruumiillisen terveyden vaaliminen ja edistäminen. Taiteen on tarkoitus koskettaa ihmisen sielua ja saada aikaan liikettä ja toimintaa, mikä luo yksilöä ja maailmaa eteenpäin. Lisäksi tavoitteena on kasvatus sosiaalisuuteen, kansainvälisyyteen ja valmiuksien antaminen jatkoopintoihin. Opetustaidon ja ammatillisen pätevyyden ja kehityksen varmistamiseksi Tuulikellon opettajat osallistuvat jatkuvaan pedagogiseen koulutukseen. Arvot opetuksen taustalla Päämääränä on innostaa jokaista oppilasta oppimaan uutta, kehittymään taidoissa ja tiedoissa ja iloitsemaan taiteen tuomasta virkistävästä ja sosiaalisesti parantavasta voimasta. Kunnioitamme jokaisen yksilön erilaisuutta oppimisessa pidättymällä kaikesta sellaisesta arvostelusta ja arvioimisesta, mikä loukkaisi tai vahingoittaisi oppilaan omanarvontunnetta ja mahdollisuutta kehittyä ihmisenä ja taiteilijana. Inhimillisen ja sosiaalisen kasvatuksen edistämiseksi Taidekoulu Tuulikello on sitoutunut tuomaan käytäntöön inhimillisen ja läsnäolevan kohtaamisen opetustilanteissa. Näemme erityisenä arvona aikuisen ja lapsen, oppilaan ja opettajan, keskinäisen vuorovaikutuksen laadun kehittämisen sille

tasolle, jossa tapahtuu todellista elävää vuorovaikutusta. Tämän elävän vuorovaikutuksen katsomme olevan tärkeä edellytys sosiaaliseen ja yksilölliseen kehittymiseen. Tämän vuorovaikutuksen syntymisen taustalla on opettajan persoonan jatkuva kasvu. Sen toteutuminen edellyttää kasvattajan ymmärrystä yksilön käyttäytymisen taustalla vaikuttavista lainalaisuuksista ja yksilöllisistä eroista. Oppimiskäsitys ja pedagogiset lähtökohdat Stenerpedagoginen oppimiskäsityksen yksi avain on ikäkausiopetus. Tämä tarkoittaa oppilaan herkkyyskausien tiedostamista ja sen mukaisia opetusmenetelmiä. Tämän oppimiskäsityksen mukaan 5-9 -vuotiaana lapsi on erityisen otollinen oppimaan matkimalla ja tunnepohjaisia mielikuvia opetuksessa viljelemällä. Ennen yhdeksää ikävuotta opetus on parhaimmillaan leikinomaiseen eläytymiseen ja toistamiseen pohjautuvaa, turhaa älyllisyyttä välttävää. Leikinomaisuus näkyy lapsella luontaisena kykynä eläytyä taiteen maailmaan koko sielullaan, joka ilmenee valmiutena ja tarpeena improvisoida, eli luoda vapaasti eteenpäin annettuja teemoja tai aiheita. Tämä on erityisen otollista musiikin alueella, kun käytetään pentatonista sävelasteikkoa improvisaation ja soittamisen pohjana. Yhdeksän ikävuoden jälkeen lapsen kehityksessä tapahtuu muutos, joka mahdollistaa tietoisemman ja älyllisemmän oppimisen, jota kuvastaa mm. duuriasteikon käyttöönotto musiikissa. Opettajan tulee kaikin keinoin välttää opetuksen muuttumista liian kuivaksi tai teoreettiseksi, ja opetustilanteissa on säilytettävä luova ilmapiiri ja aina mahdollisuus improvisaatioon sekä jäljittelemällä oppimiseen. Oppimisen lähtökohta ei saa olla kilpailullinen, muihin vertaileva, vaan sen pitää perustua oppilaan henkilökohtaiseen kehittymiseen, omiin yksilöllisiin kykyihin ja erityisiin laatuihin, jotka opettajan on tunnistettava. Opiskeluympäristö ja välineet Opiskeluympäristössä oleellisinta on opettajan ja oppilaan kunnioittava ja luottamuksellinen suhde. Tätä ei korvaa mikään ulkoinen fyysinen rakennelma. Tavoitteena on huomioida kaikessa toiminassa aistimaailman ja oppimisvälineiden luonnonmukaisuus, laatu ja ympäristön harmonia ja kauneus. Kauneudentajun vaaliminen lähtee laadukkaista materiaaleista, joita käytetään aistit huomioonottaen. Vältämme räikeitä värejä, kovia metallisia ääniä ja melua, yksitoikkoisia muotoja ja kaikkia aisteja ärsyttäviä kokemuksia. Steinerpedagogista taidekoulua voidaan nimittää aistikouluksi, koska se pyrkii aina huomioonottamaan ihmisen aistien terveen kehityksen. Kasvatus sosiaalisuuteen Kaikella taidekasvatuksella pitäisi aina olla myös sosiaalista ihmistä kasvattava puoli. Taiteesta ei saisi tulla yksinomaan egoistista omien kykyjen kohottamista ja esilletuomista, vaan sen pitäisi herättää ihmisessä kyky tuntea ja kokea muut ihmiset ja toisten tarpeet. Myös luonto ja koko luomakunta halutaan huomioida kasvatuksessa erityisenä arvona. Sosiaalinen kasvatus rakentuu tekemisen ilolle, ei voittamiselle ja paremmuudelle, vaan halulle luoda maailmaan iloa, syviä kokemuksia, tunnelmia, erilaisten ihmisten kohtaamisia. Tämä toteutuu ertyisen hyvin yhteistoiminnassa kuten orkesterisoitossa, taidenäyttelyillä ja taiteellisilla yhteistapahtumilla.

Oppilaaksi ottaminen Oppilaat otetaan kouluun ilmoittautumisjärjestyksessä eikä erityisiä sisäänpääsykokeita järjestetä. Arviointi Arviointi on jatkuvaa, luonteeltaan kannustavaa ja yksilön kehitystä tukevaa. Tällainen arviointi tapahtuu parhaiten opettajan ja oppilaan kesken yksityistuntien aikana. Opettajat paneutuvat oppilaiden yksilöllisiin kykyihin ja vahvuuksiin niin, että pystyvät kirjoittamaan opintovuoden lopussa jokaisesta oppilaasta kunnollisen kirjallisen arvioinnin. Tämän arvioinnin pitää sisältää: Tarkan kuvauksen oppilaan opintojen etenemisestä eri oppiaineissa Kuvauksen oppilaan taiteellisista vahvuuksista ja niihin liittyvistä haasteista Positiivisia ohjeita tulevalle kehitykselle Taidekoulu Tuulikellon opettajakunta ja kannatusyhdistys pyrkivät harjoittamaan säännöllistä oman toiminnan itsearviointia. Tämä tapahtuu kuukausittaisissa kokouksissa ja vuosittain erikseen järjestettävässä arviointiseminaarissa, jossa pyritään katsomaan menneeseen ja luomaan uusia tulevaisuudensuunnitelmia. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Oppilaitos voi hyväksyä muissa taiteen perusopintoja antavissa kouluissa suoritettuja opintoja hyväksi päättötodistusta annettaessa. Näistä opinnoista oppilaan on esitettävä kunnollinen todistus. Todistukset Oppilas saa taiteenperusopetuksen yleisen oppimäärän suoritettuaan päättötodistuksen, johon on kirjattuna kaikki suoritetut kurssit ja opintokokonaisuudet. Tämä vaatii kymmenen täyden opintokokonaisuuden suorittamista, jolloin yhteenlaskettu tuntimäärä on vähintään 500- tuntia. Yksi laskennallinen tunti on 45-minuutin mittainen opintokerta. Opintokokonaisuudet oppilas on voinut vapaasti valita yhdestä tai useammasta aihealueesta eli opintokokonaisuudesta. Päättötodistuksen sisällöt: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi opinnot, joista päättötodistus annetaan oppilaan nimi ja syntymäaika opiskeluaika vuosina oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja suoritettu tuntimäärä (45 min) rehtorin allekirjoitus ja koulun leima lainsäädäntö, johon koulutus perustuu koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä tai kunnan päätös maininta kymmenestä opintokokonaisuudesta maininta koulutuksen totuttamisesta yleisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti

Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen Taideoppilaitos voi laatia oppilaalle henkilökohtaisen opetussuunnitelman, mikäli oppilas sairauden, vammaisuuden tai näihin verrattavien esteiden vuoksi ei kykene opiskelemaan oppilaitoksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Yhteistyö Tiivis yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa edesauttaa luottamuksellisen opettaja-oppilas -suhteen kehittymistä. Myös vanhemmilla on aina mahdollisuus tulla oppitunneille seuraamaan opetusta, kunhan siitä opettajan kanssa etukäteen sovitaan. Tavoitteena on järjestää yhteistyötä muiden taideoppilaitosten kanssa. Tampereen Rudolf Steinerkoulun kanssa yhteistyö on tiivistä ja monimuotoista, koska taidekoulu toimii steinerkoulun tiloissa ja oppilaamme ovat pääsääntöisesti yhteisiä. Steinerkoulun opettajien kanssa on pyrkimys laadulliseen ja käytännölliseen yhteistyöhön järjestämällä yhteistä koulutusta opettajille, vaihtamalla pedagogisia kokemuksia arkitasolla sekä luomalla oppilaille mahdollisuuksia yhteissoittoon. Taidekoulun opettajat ja oppilaat osallistuvat myös steinerkoulun järjestämiin tilaisuuksiin ja juhliin tuoden niihin omaa musikaalista panostaan eri tavoin.

Musiikin-opetus Musiikin-opetuksen perusta on yksilöllinen harjaantuminen soittimen eli instrumentin hallitsemiseen. Oman soittimen hallitseminen on pitkä prosessi, joka edellyttää pitkäjänteistä työtä ja luottamuksellista suhdetta opettajan ja oppilaan välille. Yhtä tärkeää kuin oman instrumentin hallitseminen on soittaminen yhdessä toisten kanssa eli yhteismusisointi. Orkestereja ja yhteissoittoa pyritään järjestämään oppilaan kehitystaso huomioonottaen. Kaikenlaiset projektit ja esiintymiset ovat erinomaisia yhteissoittoon kannustavia tapahtumia. Musiikin opiskelu vaatii myös musiikin teorian tuntemusta. Musiikin teorian alkeita tulee harjoitella soittotunneilla, kotona ja erityisillä musiikin teorian tunneilla. Musiikin historian tuntemus taas avaa ovia ja tietoisuutta musiikkiin laajemmin. Oma instrumentti voi olla soitin tai oma lauluääni. Laulaminen nähdään Taidekoulu Tuulikellossa tärkeänä, ja siksi kaikkia oppilaita innostetaan laulamaan soittamisen ohella. Musiikin kuuntelukasvatus on myös tärkeä osa taiteen opetusta. Opettajan tehtävä on innostaa oppilaita tutustumaan kaikenlaiseen musiikkiin, kuuntelemaan toisten soittoa levyiltä ja konserteista. Opintojen rakenne ja laajuus Opintojen rakenne ja laajuus pohjautuu taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja seuraa sitä. Opinnot rakentuvat opintokokonaisuuksista ja niitä voi yhdistellä haluamallaan tavalla. Opinnot voivat koostua yhdestä kokonaisuudesta tai useamman kokonaisuuden eri alueiden yhdistämisestä. Opintokokonaisuudet soitinopetus yhteismusisointi musiikin teoria ja säveltapailu vapaasäestys ja improvisointi yksinlaulu kuorolaulu maailmanmusiikki

Valinnat ja opetuksen kesto Opiskelijalla on mahdollisuus koota eri opintokokonaisuuksista oma opinto-ohjelmansa. Yleisen oppimäärän opintojen laajuus on 500- tuntia. Sen suoritettuaan opiskelija saa päättötodistuksen. Laskennallisena perustana käytetään 45- minuutin pituista oppituntia. Koulutuksen järjestäjänä turvaamme oppilaalle mahdollisuuden koko yleisen oppimäärän suorittamiseen. Yksilölliset oppitunnit voivat käytännössä olla 30-, 45- tai 60-minuuttisia. Ryhmätunnit ovat yleensä 45-minuuttisia. Lukukausien alkamis- ja päättymisajat Syyslukukausi alkaa syyskuun alussa ja kevätlukukausi loppuu toukokuun viimeisenä päivänä. Kesäkursseja järjestetään kuitenkin säännöllisesti. Opettajat ottavat vanhoihin oppilaisiin ajoissa yhteyttä ennen syyslukukauden alkua. Oppilailla tai huoltajilla on velvollisuus ilmoittaa koulun kansliaan, millaiset opintokokonaisuudet he kullekin vuodelle valitsevat. Opettajat laativat sitten lukujärjestykset kullekin oppilaalle erikseen. Opintokokonaisuuksien keskeiset sisällöt 1. Soitinopetus Opetuksen tavoitteena on oppia hallitsemaan omaa instrumenttiaan monipuolisesti ja luovasti. oman instrumentin tuntemus ja soittimen hoitaminen soittotekniikassa kehittyminen oman soittimen soinnin hiominen ja laadun parantaminen laaja-alaiseen soitto-ohjelmistoon tutustuminen ja ohjelmiston hallitseminen musiikin teorian tuntemus, säveltapailu improvisointi ja yhteissoitto esiintymiset ja solistiset valmiudet 2. Yhteismusisointi Yhdessä soittaminen ja laulaminen ohjaa oppilasta sosiaalisuuteen, toisten kuunteluun ja toisilta oppimiseen. sävelharmonian tuntemus rytmisen tajun tarkentuminen oman- ja muiden soiton yhtäaikainen kuunteleminen esiintymiskokemuksen hankkiminen yhdessä muiden kanssa oman soiton vapautuminen ja taitojen vahvistuminen sosiaalisten taitojen oppiminen harjoitusten yhteydessä

3. Musiikin teoria ja säveltapailu Nuotinlukutaidon kehittyminen antaa mahdollisuuden hallita suuren määrän musiikkikappaleita ja edistää yhteissoiton helppoutta melodian liikkeiden ja temmon tuntemus erilaisten rytmien taitaminen intervallit, soinnut ja harmoniat erilaiset asteikot 4. Improvisointi Improvisaation kautta on mahdollisuus tutustua ja edetä musiikin tuntemuksessa ja tulkinnassa musikaalisuuden syvimmille vesille. Improvisaatioryhmät on tarkoitettu lähinnä aikuisille eikä se edellytä mitään ns soittotaitoa vaan sopii kaikille. Käytämme improvisaatiossa käsintaottuja metallisoittimia, erilaisia puita, rumpuja ja yksinkertaisia kielisoittimia. Valmistamme myös itse soittimia metallista ja puusta. kuuntelun syventäminen soinnin tutkiminen ja soittimesta vapauttaminen musiikin hengityksen etsiminen ja siihen liittyminen erilaisiin sointeihin ja soittimiin tutustuminen soittotaidossa kehittyminen esiintymiset ja yhteissoitot 5. Yksinlaulu Noudatamme pääsääntöisesti steinerpedagogisia Wärbeck-laulun metodeja. Laulaminen on ihmisen sielun syvimpien sointujen esiintuloa ja on pedagogisesti perusteltua, että se mahdollisuus on avoinna kaikille ihmisille niin nuorille kuin vanhoille. Yksinlaulu opetus tähtää hengityksen vapauttamiseen ja soinnin laadun kehittämiseen. hengitysharjoitukset vapauttamaan hengitystä soinnin laadun hiominen kotimaisen ja ulkomaisen yksinlauluohjelmiston helmiin tutustuminen esiintymiskoulutusta laulujen tulkinta 6. Kuorolaulu Kuorossa voi tuntea yhteisen soinnin ja musiikin hengityksen parantavan virtailun. Yhteislaulu tuo iloa ja herättää eloon sielun syviä tunteita. Noudatamme Wärbeck-laulun pedagogisia periaatteita myös kuorolaulussa. yhteissoinnin kehittäminen

hengitysharjoitukset sävel- ja rytmitajun kehittäminen oman äänen laadullinen kehittyminen kuoro-ohjelmistoon perehtyminen 7. Maailmanmusiikki Musiikki liittyy voimakkaasti erilaisten kulttuurien laatuihin. Näihin perehtymällä saamme syvän kuvan kulttuurien ominaispiirteistä. perehtyminen kansojen ja kulttuurien musiikkiin ja musiikin historiaan kuuntelemalla, soittamalla ja laulamalla maailmanmusiikin kirjallinen tutkiminen eri kulttuurien soittimien tuntemus esitelmien valmistaminen musiikkikulttuureista Aikuisten musiikin opetus Järjestämme myös aikuisväestölle samanlaisia opintokokonaisuuksia kuin lapsille ja nuorille, ilmenevän kiinnostuksen mukaan. Erityisen tärkeänä pidämme soitinopetuksen lisäksi tarjota kuorolaulua, musiikki-improvisaatiota, vapaata säestystä ja musiikin tuntemusta. Aikuisten opinnoissa korostuu oma vastuu ja yksilöllisyys. Varhaisiän musiikin opetus Oppilaitos järjestää musiikin opetusta myös alle kouluikäisille yhteistyössä steinerpäiväkotien kanssa. Tämä pohjustaa tulevaa musiikin opetusta antaen oppilaille hyvän musikaalisen pohjan. Lyyransoitto esiopetuksessa Lyyratunnit kuuluvat musiikin esiopetukseen yhteistyössä steinerpäiväkotien kanssa, mutta kiinnostuksen ilmetessä niitä voidaan järjestää myös 1.-2.luokkalaisille heidän ikäänsä vastaavalla tavalla. Päiväkodissa tunnit pidetään päiväkotipäivän aikana. Opetus tapahtuu satumuodossa leikkien ja laulaen, soittaen yksinkertaisia soittimia (pääasiallisesti lyyraa) ja käyttäen omaa kehoa soittimena. Yhdessä tehdään kuunteluleikkejä: kuulostellaan eri soittimien laadullisuuksia, opitaan, että musiikki alkaa hiljaisuudesta. Opitaan käsittelemään soitinta kunnioituksella ja pitämään siitä huolta. Opetellaan näppäilyä leikin ja mielikuvien avulla. Tehdään paljon sormileikkejä näppäilytaitojen kehittämiseksi. Opitaan tuntemaan syke, rytmi, nuottien kesto, sävelkorkeus sekä kappaleiden jaksotus erinäisten lorujen ja laululeikkien avulla.

Soitinopetuksen kurssisisällöt ja niiden kestot Kurssit tai opintojaksot kulkevat luontevasti joko yhden vuoden tai kahden vuoden jaksoissa soitinkohtaisesti. Oppilaan on helppo laskea niistä omat tuntinsa ja todistuksessa näkyy aina suoritettu tuntimäärä. Yhden vuoden jakso on 28 tuntia ja kahden vuoden jakso 56 tuntia, kun oppilas osallistuu kerran viikossa 45 minuutin tunnille. Saksofoni ja klarinetti Kaikissa opintojaksoissa soitetaan monipuolisesti musiikkia kaikista tyylilajeista oppilasta kiinnostavaa musiikkia painottaen. Myös erilaista improvisointia ja omia sävellyksiä tehdään varsinkin ensimmäisinä vuosina, mutta myös myöhemmin, jos oppilas on näistä innostunut ja kiinnostunut. Esiintymisiä ja yhteissoittoa harjoitellaan opintojen alusta asti. Saksofoni 1. opintojakso (1.vuosi 28 tuntia) saksofonin soittamisen perusteiden harjoittelu (äänenmuodotus: ansatsi, puhallus, hengitys sekä kielitys ja soittoasento) ääniala d 1 - c 3, kappaleet liikkuvat välillä d1- g2, isoja sävelten välisiä hyppyjä kuitenkin vältetään helppojen rytmien ja nuottien lukua (koko-, puoli-, neljäsosa- ja kahdeksasosanuotit ja vastaavat tauot) harjoitellaan soittamaan legatossa ja kielittämällä 2. opintojakso (2. vuosi 28h) staccaton harjoittelu kuudestoistaosanuotit asteikoihin ja kolmisointuihin tutustuminen (C, G, D, F-duurit, 1 oktaavi) kappaleiden lisäksi etydejä ääniala c1-d3 harjoitellaan äänenvoimakkuuden vaihtelua eli nyansseja p, mf, f 2. opintojakso (3.-4.vuosi 28 tuntia/vuosi) asteikkosoittoa koko äänialan laajuudelta opetellaan duurit C, G, D, F ja näiden rinnakkaiset harmoniset mollit ääniala koko rekisterin laajuinen b-fis3, joskin soitossa vielä vähän ääripäiden ääniä jazz-fraseeraukseen tutustuminen nyanssit enemmän käytössä harjoitellaan virittämään soitinta itse 6/8 tahtilaji

3.opintojakso (5.-6. vuosi 28h/) enemmän ilmaisua soittoon esim. tunnetilat ja äänenväri soundi näiden mukaan nyanssit koko ajan käytössä asteikot edellisissä opintojaksoissa mainittujen lisäksi A, E, B, Es ja As-duurit sekä näiden rinnakkaiset harmoniset mollit soitetaan koko äänialan b-fis3 laajuudelta, kappaleet liikkuvat laajalla alueella Klarinetti 1. opintojakso (1.vuosi) soittamisen perusteiden harjoittelua (äänenmuodostus: ansatsi, puhallus, hengitys sekä kielitys ja soittoasento) ääniala a-a1 helppojen rytmien ja nuottien lukua (koko-, puoli-, neljäsosa- ja kahdeksasosanuotit ja vastaavat tauot) harjoitellaan soittamaan legatossa ja kielittämällä 2. opintojakso (2.vuosi) rekisterinvaihdon opettelu sävellajeihin ja asteikoihin (C, G, F, B-duurit, 1 oktaavi) tutustuminen ääniala f-f2, kappaleet liikkuvat kuitenkin pääasiassa välillä f-a1 staccaton opettelu harjoitellaan äänenvoimakkuuden vaihtelua eli nyansseja p, mf, f kappaleiden lisäksi etydejä 3. opintojakso (3.-4.vuosi) rekisterinvaihto sujuvaksi ääniala e-c3, kappaleissa ei kuitenkaan vielä isoja hyppyjä esimerkiksi matalasta korkeaan nyansseja käytössä enemmän harjoitellaan virittämään soitinta itse 6/8 tahtilaji Opetellaan duurit C, G, F, B sekä näiden rinnakkaiset harmoniset mollit 4. opintojakso (5.-6. vuosi) enemmän ilmaisua soittoon esim. tunnetilat ja äänenväri soundi näiden mukaan nyanssit käytössä koko ajan kappaleet liikkuvat koko äänialan e-c3 laajuudella jo opeteltujen sävellajien ja asteikkojen lisäksi D, A, E, Es ja As-duurit ja näiden rinnakkaiset harmoniset mollit

Kitaran soiton vapaasäestys 1. jakso 56h 2. jakso 56h 3. jakso 56h - harjoittelemme kauniin äänen syntymistä ja tutustumme kitaraan soittimena - improvisoimme yksinkertaisin soinnuin ja sävelin - vasemman käden rytmiikan perustekijät ja näppäilyn opetteleminen - sointujen muodostaminen käytännössä, soolon ja komppaamisen salat auki ikäkauteen ja oppilaalle sopivin kappalein - vaseman käden rytmiset muunnokset säestyksessä - näppäilyn kehittäminen ja vaikeuttaminen - sointujen moninaisuuteen perehtyminen käytännön harjoiteilla - eri kansojen musiikkiin tutustuminen - kappaleiden esittäminen tutuille ja pienelle yleisölle - persoonallisen soitto-otteen vahvistaminen - antautuminen luovaan kommunikaatiooon yleisön kanssa - yhteissoitto orkesterin kanssa - taiteellisen elementin etsiminen soittoon, tulkinta ja kappaleen luonne Kitaran soiton klassispohjaiset kurssit: 1. jakso 56h 2. jakso 56h Tutustuminen soittimeen ja sen osien nimiin. Soittoergonomia, tabulatuureihin tutustuminen ja lukeminen. Oman harjoittelun määrittäminen. Vasemman käden sormien käyttö ja sormitus. Joitain vapaakielisiä sointuja. Nuotien luku tabulatuureja apuna käyttäen. Oikean käden käyttö ja sormitus. Kaikki vapaakieliset soinnut haltuun. Tutustuminen Barrê sointuihin. Perusasteikkoiden tekninen ja teoreettinen perehdyttäminen. Nuotinlukuteoriaa, mm. etumerkinnät ja G- ja F- avaimien käyttö, rytminuottien lukua.

3. jakso 56h Sujuva oikean ja vasemman käden sormitusten ymmärtäminen ja harjoittelu. Kaikki vapaakieliset soinnut ulkoa + mahdollisuuden mukaan joitain Barrê sointuja. Paino nuotin lukuun tabulatuurien sijaan. (tabulatuurit silti apuna tarvittaessa) Perusasteikot ulkoa + pienimuotoinen sävellysharjoittelu. Orkesterikappaleiden oma-aloitteinen työstäminen opettajan avustuksella. Esiintymisen tärkeys ja harjoittelu. Pianonsoitto 1. jakso 2-vuotta tutustuminen pianoon soittimena. harjoituksia oikealle ja vasemmalle kädelle. soittaminen ilman nuotteja, korvakuulolla. pieniä kappaleita oppilaan mieltymyksen mukaan. sävelasteikkoon ja kolmisointuihin tutustuminen,kädet erikseen. nuotinluku alkaa yksilöllisesti 2. jakso 2-vuotta vaativampia kappaleita taitotason mukaan. sävelasteikkoja molemmat kädet yhdessä sointuihin syventymistä etydejä ja pieniä polyfonisia kappaleita koulunkonserteissa pieniä esiintymisiä. 3. jakso 2-vuotta kromaattiset asteikot sormitekniikkaan syventymistä entisestään tutustuminen vaativampiin klassikoihin. kappaleiden dynamiikkaan keskittymistä. Huilunsoitto 1. vuosi huiluun puhaltaminen (aluksi suukappaleharjoitukset) soittoasento ja soittimen pitäminen kädessä ääniala e ykkönen- g kakkonen, tai tilanteen mukaan suppeampi äänen aloittaminen kielellä (tuu-tuu- tavut kielen liike), myös portatossa puhalluksen katkeamatta hengitystekniikan alkeet helpot rytmit ja tauot pieniä kappaleita omia sävellyksiä opituilla nuoteilla 2. vuosi

uudet sormitukset, ääniala d- kolmoseen legato ja lyhyet kaaritukset kielitys varmemmaksi nopeammat rytmit ja laajemmat intervallit kuunnellaan sävelpuhtautta ja haetaan hyvää soittoasentoa 3. vuosi uusina sävelinä e-3, es-3 ja f-3 sormitusten hallinnan vahvistaminen soitettavissa kappaleissa uusia asteikkoja kuten mollit melodisina, kolmisoinnut nopeat rytmit ja lyhyet sävelet musiikkia laajasti monissa tyylilajeissa fraaseeraus pidemmäksi ja vaihtelua artikulaatioon 4. vuosi yhteissoittoa ja duettoja oman melodian hahmottaminen osana moniäänistä soittoa laajemmat klassiset teokset, varsinkin barokkisonaatit asteikot 4b ja 4# ääniala c1-b3 palleastaccato, flatterzunge, legatohyppyjä, ääniharjoituksia 5. vuosi syvennetään kaikkea opittua tarkennetaan perusasioita mm niin, että avoläppäiseen huiluun siirtyminen onnistuu vibratoharjoituksia kokeillaan tuplakieltä koko sävelasteikko käyttöön ääniala c1-h3 hengittämisen vaikutus rytmeihin 6. vuosi tutustutaan nelisointuihin improvisoidaan sointupohjalta, avataan sointujen maailmaa soitetaan laajempia etydejä soitetaan prima vistaa, iloitaan siitä mitä osataan huilumusikin helmet ja eri genret Viulunsoitto Kaikissa opintojaksoissa soitetaan monipuolisesti musiikkia eri tyylilajeista huomioiden oppilaan ikä ja kiinnostus. Myös erilaista improvisointia ja omia sävellyksiä tehdään varsinkin ensimmäisinä vuosina, mutta myös myöhemmin, jos oppilas on näistä innostunut ja kiinnostunut. Esiintymisiä ja yhteissoittoa harjoitellaan opintojen alusta asti.

1. jakso 2-vuotta soittimeen tutustuminen, soittoasento, jousiote. oppilaan ikäkausi huomioon ottaen harjoitellaan sävelkorkeuksien ja aika-arvojen havainnointia erilaisten leikkien ja laulujen kautta. kappaleita vapailla kielillä ( G, D, A, E) aluksi näppäillen ja kun jousiote on opittu myös jousella soittaen. kauniin äänen aikaansaaminen jousella. soitetaan korvakuulolta, yksilöllisesti iän mukaan nuotista ( 1. sormiryhmittely ja aika-arvot kokonuotista kuudestoistaosanuotteihin). vasemman käden soittoasennon ja sormilla painamisen opettelu, kappaleita ensimmäisessä sormiryhmittelyssä. Yhden oktaavin G-,D, A-duuriasteikot. sävelpuhtauden kuuntelemiseen harjaantuminen. 2. jakso 2-vuotta jousilajeja ( portato,legato, staccato) uusia sormiryhmittelyitä ja kahden oktaavin asteikkoja (duuri ja molli) kappaleita ja harjoituksia kahden oktaavin sisällä oppilaan taitojen mukaan huomioidaan erityisesti musiikin eläväksi tekemistä nyanssien ja erilaisten soittotapojen kautta 3. jakso 2- vuotta 3. asema jousen käytön monipuolistaminen, kaikki edelliset jousilajit käytössä soittimen virittämisen harjoittelu kaksoisäänet, akordit oppilaan ikäkausi huomioon ottaen kappaleiden tulkintaa syventäen Sellonsoitto Kaikissa opintojaksoissa soitetaan monipuolisesti musiikkia eri tyylilajeista huomioiden oppilaan ikä ja kiinnostus. Myös erilaista improvisointia ja omia sävellyksiä tehdään varsinkin ensimmäisinä vuosina, mutta myös myöhemmin, jos oppilas on näistä innostunut ja kiinnostunut. Esiintymisiä ja yhteissoittoa harjoitellaan opintojen alusta asti. 1. jakso 2-vuotta soittimeen tutustuminen, soittoasento, jousiote. oppilaan ikäkausi huomioon ottaen harjoitellaan sävelkorkeuksien ja aika-arvojen havainnointia erilaisten leikkien ja laulujen kautta. kappaleita vapailla kielillä ( C, G, D, A) aluksi näppäillen ja kun jousiote on opittu myös jousella soittaen. kauniin äänen aikaansaaminen jousella. soitetaan korvakuulolta. Yksilöllisesti iän mukaan nuotista ( 1. asema ja aika-arvot kokonuotista kuudestoistaosanuotteihin) soittamisen opettelua. vasemman käden soittoasennon ja sormilla painamisen opettelu, kappaleita ensimmäisessä asemassa kaikilla kielillä. Kahden oktaavin C-, G-,D-duuriasteikot.

sävelpuhtauden kuuntelemiseen harjaantuminen. 2. jakso 2-vuotta jousitekniikkaa: Jousilajeja ( portato,legato, staccato) ja äänenlaadun kehittäminen kappaleita, asteikkoja ja harjoituksia kahden oktaavin sisällä oppilaan taitojen mukaan huomioidaan erityisesti musiikin eläväksi tekemistä nyanssien ja erilaisten soittotapojen kautta 3. jakso 2-vuotta 4. asema jousenkäytön monipuolistaminen, kaikki edelliset jousilajit käytössä soittimen virittämisen harjoittelu kaksoisäänet, akordit oppilaan ikäkausi huomioon ottaen kappaleiden tulkintaa syventäen Muut opintokokonaisuudet Muiden opintokokonaisuuksien jaksojen kesto on yleensä yksi vuosi eli 28 tuntia. Yhteismusisointijaksot voivat olla eri mittaisia ja ne ilmoitetaan aina ennen kurssin alkua.