Kaupunginmuseon johtokunta Esityslista 2/2015, MJ, liite HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Toimintakertomus 2014 Kaupunginmuseon johtokunta 24.2.2015
SISÄLTÖ 1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO... 4 1.1 Toiminta-ajatus, visio ja arvot... 4 1.2 Museon organisaatio... 5 1.3 Helsingin kaupunginmuseon toimipisteet, johtajat, johtokunnan puheenjohtajat. 6 2 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 2014... 7 2.1 Museonjohtajan vuosikatsaus... 7 2.2 Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus... 8 2.3 Näyttelykävijät ja muut asiakkaat... 9 2.4 Viestintä ja markkinointi... 10 2.5 Asiakastyytyväisyys... 11 3 KOKOELMAT... 11 3.1 Yksityisiä lahjoituksia ja ostoja... 15 3.2 Virastojen ja yhdistysten lahjoituksia... 15 3.3 Tallennustyönjako... 16 3.4 Kokoelmien hoito ja konservointi... 17 3.5 Kuvalaitos ja digitointi... 18 3.6 Kirjasto... 19 4 NÄYTTELYTOIMINTA... 19 4.1 Museot ja näyttelyt... 19 4.2 Näyttelyt muualla... 20 4.3 Näyttelykävijät... 20 5 YLEISÖPALVELUT... 21 5.1 Museoiden aukioloajat... 21 5.2 Museo oppimisympäristönä... 21 5.3.Toimintaa museon seinien ulkopuolella... 23 5.4 Elokuvat... 24 5.5 Museokauppa ja tilavuokraus... 24 5.6 Kuvapalvelut... 25 6 JULKAISUTOIMINTA... 25 7 KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN JA RAKENNUSSUOJELU... 26 7.1 Kulttuuriympäristön vaaliminen ja rakennussuojelu... 26 7.2 Helsinki: Maankäytön suunnittelu... 27 7.3 Helsinki: Korjausrakentaminen ja kunnostus... 28 7.4 Maakunta... 29 7.5 Työryhmät ja yhteistyö... 30 7.6 Vapaaehtoistyö kulttuuriympäristön hoidossa... 30 7.7 Arkeologia... 30 7.8 Rakennuskulttuurin tutkimus... 31 2
8 ALUEELLINEN MUSEOTYÖ... 31 9 TUTKIMUS, INVENTOINNIT JA SELVITYKSET SEKÄ NYKYDOKUMENTOINTI... 32 9.1 Nykydokumentointi... 32 10 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ... 33 11 HENKILÖSTÖ... 33 11.1 Vakinaisen henkilöstön määrä yksiköittäin ja nimikkeittäin... 33 11.2 Työhyvinvointi... 35 11.2 Osaamisen kehittäminen... 36 12 KEHITTÄMINEN... 37 13 YMPÄRISTÖTAVOITTEET... 38 14 TOIMITILAT... 39 15 MÄÄRÄ- JA TALOUSTAVOITTEET... 40 16 KAUPUNGINMUSEON JOHTOKUNTA 2014... 41 17 LAHJOITTAJAT 2014... 42 3
1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO 1.1 Toiminta-ajatus, visio ja arvot Toiminta-ajatus Helsingin kaupunginmuseo tallentaa ja vaalii Helsingin kaupungin alueen henkistä ja aineellista perintöä sekä kulttuuriympäristöä. Kaupunginmuseossa kävijä kohtaa kaupungin historian valot ja varjot ja voi ammentaa juuriinsa sekä kulttuuritaustaansa liittyvää tietoa ja elämyksiä hyvinvointinsa lisäämiseksi. Keski-Uudenmaan maakuntamuseona Helsingin kaupunginmuseo tukee paikallismuseoiden työtä ja toimii kulttuuriympäristön asiantuntijana alueellaan. Visio 2018 ja strategiset painopisteet Museon visio 2018, strategiset painopisteet ja tavoitteet uudistettiin toimintavuoden aikana: Museo vaikuttaa ja on laajasti läsnä seiniensä ulkopuolella Kaupunginmuseon visio 2018, painopisteet ja tavoitteet Nopeammin reagoiva museo Valmius tasavertaisiin ja merkityksellisiin kohtaamisiin ihmisten kanssa Aineistot avoimiksi Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Talouden vahvistaminen Palveluosaamisen ja -ajattelun vahvistaminen Palvelukokonaisuuden kirkastaminen - Uusi kaupunginmuseo lippulaivana Palvelujen tuottaminen yhdessä strategisten kumppanien kanssa 20 4
Kaupunginmuseon arvot merkitsevät, että kaupunginmuseo vaalii kulttuuriperintöä on Helsingin historian tietopankki on asiakaslähtöinen tekee asiakkailleen Helsingin historiaa tunnetuksi ottaen huomioon asiakkaiden tarpeet ja toiveet on oikeudenmukainen kohtelee asiakkaitaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, arvostaa heitä ja on yhteistyökykyinen on taloudellinen käyttää museon aineellisia ja henkisiä resursseja järkevästi ja suunnitelmallisesti parhaan tuloksen saavuttamiseksi on asiantuntija kouluttaa ja kehittää henkilöstöään monipuolisesti ja tasapuolisesti ja että kaupunginmuseon henkilöstö sitoutuu noudattamaan museoalan kansainvälisiä eettisiä sääntöjä sitoutuu ja motivoituu työhönsä on valmis uudistumaan ja uudistamaan toimii vastuuntuntoisesti arvostaa työtovereitaan ja omaa työpaikkaansa hyväksyy erilaisuuden henkilöstössä 1.2 Museon organisaatio HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO: TOIMINTAYKSIKÖT ESINEKOKOELMAT Tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss - tutkimus ja dokumentointi - esinekokoelmat - konservointi - kokoelmakeskukset KULTTUURIYMPÄRISTÖ HALLINTO Hallintopäällikkö Päivi Elonen JULKAISUT yksikön päällikkö Anne Mäkinen - tutkimus ja dokumentointi - arkeologia - rakennuskulttuurin/kulttuuriympäristön suojelu ja vaaliminen, viranomaistyö - rakennusosa- ja arkeologinen kokoelma ASIAKAS - talous - henkilöstö - yleishallinto - atk - kiinteistöt - turvallisuus TUTKIMUS- YM. PROJEKTIT NÄYTTELYT Museonjohtaja Tiina Merisalo Museoiden asiakaspalvelut KUVAKOKOELMAT yksikön päällikkö Riitta Pakarinen - tutkimus ja dokumentointi - kuvakokoelma - taidekokoelma - arkistokokoelma - kirjasto - konservointi - arkistopalvelut - kuvalaitos -verkkosivut ja digitaalinen media -maakuntamuseotyö YLEISÖPALVELUT yksikön päällikkö Jari Karhu Museopedagogia ja tapahtumatuotanto - tutkimus - tapahtuma- ja ohjelmatuotanto - opastukset - työpajat, kerhot ja kurssit - elokuvat Viestintä- ja markkinointi Museokauppa Näyttelymuseomestarit - museotekniikka - näyttelyrakentaminen - AV-tekniikka 24.2.2015 5
1.3 Helsingin kaupunginmuseon toimipisteet, johtajat, johtokunnan puheenjohtajat Helsingin kaupunki perusti 1906 muinaismuistolautakunnan, jonka tehtävänä oli valokuvaamalla ja aitoja dokumentteja keräämällä tallettaa voimakkaan kasvun johdosta muuttuvaa ja lopullisesti katoavaa Helsinkiä. Helsingin kaupunginmuseo perustettiin 13.6.1911 jatkamaan kunnallisen muinaismuistolautakunnan tehtävää. Kaupunginmuseon kokoelmien perustaksi tulivat raatihuoneen kunnallishistorialliset esineet, kenraali Otto Furuhjelmin 1880-luvulla kaupungin "tulevalle museolle" testamenttaama taidekokoelma sekä muinaismuistolautakunnan runsaan tuhannen kuvan kokoelma. Helsingin kaupunginmuseo on toiminut Keski-Uudenmaan maakuntamuseona vuodesta 1981. Ensimmäinen näyttely avattiin 15.12.1912 Hakasalmen huvilassa. Tuomarinkylän museo avattiin 8.4.1962 Tuomarinkylän kartanon päärakennuksessa ja suljettiin 17.11.2013 osana tuottavuus- ja tilansäästöohjelmaa Kuva-arkisto siirtyi Hakasalmen huvilasta vuonna 1974 Fabianinkatu 9 11:een. Kaupunginmuseon hallinto, esineiden vastaanotto, konservointi ja tutkimus siirtyivät 1978 Dagmarinkatu 6:een. Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12:ssa avattiin 10.9.1980. Työväenasuntomuseo Kirstinkuja 4:ssä avattiin 12.6.1989. Kuva-arkisto siirtyi Fabianinkatu 9 11:stä Dagmarinkatu 6:een 1991. Lastenmuseo avattiin Tuomarinkylän kartanon sivurakennuksessa 7.11.1992 ja suljettiin 15.1.2011 osana kaupungin palveluverkkokarsintaa. Raitioliikennemuseo Töölönkatu 51 A:ssa avattiin 21.10.1993. Kaupunginmuseon hallinto, kuva-arkisto, esineiden vastaanotto, konservointi ja tutkimus siirtyivät 1994 Sofiankatu 4:ään. Sederholmin talo Aleksanterinkatu 16 18:ssa avattiin 23.5.1995. Aika-näyttely ja Museokauppa avattiin 13.3.1996 Sofiankatu 4:ssä. Katumuseo avattiin 18.12.1998 Sofiankadulla ja lopetettiin v. 2011 alussa. Koulumuseo avattiin 8.4.2000 Kalevankatu 39 43:ssa ja suljettiin 31.12.2010 osana kaupungin palveluverkkokarsintaa. Voimalamuseo avattiin 10.5.2000 Vanhassakaupungissa ja suljettiin 31.8.2010 osana kaupungin palveluverkkokarsintaa. Lasten kaupunki avattiin Sederholmin talossa 21.11.2012 Helsingin kaupunginmuseon johtajat muinaismuistolautakunnan sihteeri, tohtori / sekreteraren för fornminnesnämnden, doktor K. K. Meinander 1911 arkkitehti/arkitekt Nils Wasastjerna 1912 1919 arkkitehti/arkitekt A. W. Rancken 1920 1949 fil. maist./fil.mag. Helmi Helminen-Nordberg 1949 1971 fil. maist./fil.mag. Jarno Peltonen 1971 1979 fil. lis./fil.lic. Marja-Liisa Rönkkö (ent. Lampinen) 1979 1991 fil. maist./fil.mag. Leena Arkio-Laine 1991 2003 fil. maist./fil.mag. Tiina Merisalo 2003 6
Museolautakunnan ja kaupunginmuseon johtokunnan puheenjohtajat Valtionarkiston johtaja/direktör för Riksarkivet Reinhold Hausen 1906 1919 yliarkkitehti/överarkitekt Magnus Schjerfbeck 1920 1925 fil. tri/fil.dr Julius Ailio 1926 1929 fil. tri/fil.dr Albert Hämäläinen 1930 1949 professori/prof. Yrjö Nurmio 1950 1955 professori/prof. Eino E. Suolahti 1956 1968 fil. maist./fil.mag. Anni Voipio 1969 1976 hum. kand./kand.hum. Mats Kockberg 1977 1980 lehtori/lektor Laura Collan 1981 1988 ylitarkastaja/överinspektör Maunu Harmo 1989 1992 lehtori/lektor Laura Collan 1993 1996 erikoissuunnittelija/specialprojektör Tuula Kanerva 1997 2000 toimitusjohtaja/verkställande direktör Irina Krohn 2001 2008 fil.kand.,historian tutkija Simo Laaksovirta 2009-2012 fil.maist., pääsihteeri Ville Ylikahri 2013-2 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 2014 2.1 Museonjohtajan vuosikatsaus Kaupunginmuseon vuosi 2014 oli monella tapaa menestyksekäs ja tuloksellinen. Koko museon kävijämäärät olivat toista vuotta peräkkäin yli 202 000. Marraskuun lopussa päättynyt Rasvaletti-näyttely ylsi museon näyttelyennätykseen yli 100 000:lla vieraallaan. Näyttelysalit täyttyivät päivä päivän jälkeen hilpeästä puheensorinasta, muisteluksista ja naurusta, näyttely innosti kävijöitä jakamaan ajatuksiaan jopa ventovieraiden kanssa.. Tämä jaettu yhteisöllisyyden kokemus kantoi osaltaan kävijäennätykseen ja korkeaan asiakastyytyväisyyteen. Museo sai paljon julkisuutta, kun alkuvuodesta lanseerattiin näkyvästi vuonna 2016 avattava Uusi kaupunginmuseo. Mediassa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa näkyivat vahvasti myös avoimen datan periaatteilla Finna-hakupalvelussa avatut museon kokoelmien aineistot, mm. Signe Branderin valokuvat ja erilaisiin ajakohtaisiin aiheisiin liittyvät kuva- ja esinekokonaisuudet. Ensimmäiset ensimmäiset vapaaehtoisvoimin tehdyt sovelluksetkin syntyivät nopeasti avatun aineiston pohjalta. Valtakunnallisilla museopäivillä kaupunginmuseolle myönnettiin Vuoden museojulkaisu palkinto Rasvaletti-julkaisusta, jonka todettiin saavan lukijan nostalgiahuuman valtaan. Toiminnassa kannusti myös lokakuussa Historiska Föreningenin satavuotisjuhlassa saatu Gösta Mickwitz palkinto, jonka perusteluissa kiitettiin sitä, miten olemme onnistuneet viime vuosina jakamaan tietoa Helsingin historiasta monipuolisella ja kekseliäällä tavalla. Museon palvelut, näyttelyt ja kokoelmat koetaan olevan helposti tutkijoiden ja muiden historiasta kiinnostuneiden saatavilla. Kiitosta tuli myös kokoelmien näkyvyyden ja saavutettavuuden lisäämisestä sekä painetuin että sähköisin julkaisuin. Erityiskiitosta sai kaupunginmuseon panostus museopedagogiaan, jota palkintoraati piti Suomessa esikuvallisena. Innostavaa oli kuulla myös, että museosta ja sen henkilökunnasta välittyy kutsuva avoimuus niin kaupunkilaisia kuin kaupungissa vieraileviakin kohtaan. 7
Vuoden toiminnassa tärkeä tähtäin oli tulevissa uudistuksissa, Uudessa kaupunginmuseossa ja uuden suunnan keväällä ottaneessa kokoelmakeskushankkeessa. Uuden kaupunginmuseon kokonaiskonseptityössä keskityttiin asiakasymmärryksen parantamiseen moninaisten palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen keinoin, profiloitiin museon tähtiasiakkaita ja hahmotettiin palvelukokonaisuuksia samalla, kun suunniteltiin tulevia sisältöjä myös yhdessä tekemällä ja kokeilemalla. 2.2 Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus Kaupunginmuseon tulot vuonna 2014 toteutuivat huomattavasti suurempina kuin talousarviossa oli ennakoitu. Tuloraami ylittyi 133 203 euroa ollen 604 179 euroa. Ylitys selittyy lähinnä Presidentinlinnan kaivauksista edelleen saaduista tuloista sekä ennakoimattoman suurista avustuksista. 5 TA 2014 tulot, toteuma yht. 604 000 2014 159 000 (26,3 %) 98 000 (16,2 %) 328 000 ( 54,3 %) Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot 3 000 (0,5 %) 16 000 (2,6 %) 8.2.2015 Vuoden 2014 toteutuneet menot olivat 7 591 081 euroa. Menoraami ylittyi 8 081 eurolla. Museon ensimmäisenä vuonna nettobudjetoituna yksikkönä sitovana eränä oli -7 112 024 euron suuruinen toimintakate. Tilinpäätöksen mukainen toimintakate on -6 986 902 eli se oli 125 122 parempi kuin sitova taso. Irtaimen omaisuuden perushankintaan varatusta määrärahasta, 140 000 eurosta, käytettiin 51.520 euroa. Määrärahaan haettiin ja saatiin 90 000 euron ylitysoikeus myöhentyvien hankkeiden vuoksi käytettäväksi kokoelmakeskusmuuttoihin ja Uuden kaupunginmuseon hankin- 8
toihin, jotka painottuvat vuoteen 2015. Siirtyvää määrärahaa jäi siis 88 480 euroa. Menot asukasta kohden laskivat edelleen edellisvuodesta ollen 12,21 (2013: 12,41). Tuottavuus (2011=100) oli 79, ja jäi kauas tavoitteesta (125), mutta nousi kuitenkin 4 % edellisvuodesta. Nousuun vaikuttivat muun muassa kasvanut asiakasmäärä ja tulojen kehittyminen ennakoitua huomattavasti suuremmiksi. TA 2014 menot, toteuma yht. 7 591 000 2014 4 345 000 (4,5 %) 2 187 000 (29 %) 939 000 (12,4%) 4 098 000 (54 %) Palkat ja muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Avustukset 5 000 (0,07%) Muut menot 17 000 (0,22 %) 8.2.2015 2.3 Näyttelykävijät ja muut asiakkaat Asiakkaita oli kuluneena toimikautena 467 107 (2013: 459 098). Näyttelykävijöitä oli 202 615 (2013: 202 027), museon asiantuntijapalvelua sai 28 742 (2013: 29 877) ulkopuolista asiakasta ja museon verkkosivuilla oli yli 235 750 käyntiä kun edellisenä vuonna käyntejä oli 191 000. Kasvua asiakasmäärässä oli 1%. Asiakkaista 53 818 (2013: 50 079) vieraili museokaupassa ja 4 956 (2013: 5 914) museon Kino Engelissä järjestämissä päivittäisissä elokuvaesityksissä. 9
139 012 171 351 1 Toiminnan laajuus: Asiakkaiden lukumäärä 2006-2013 * Näyttelypisteiden määrä väheni v. 2011 kymmenestä seitsemään **Verkkokävijät lasketaan virallisesti asiakaslukuun v. 2013 alkaen 4.2.2015 2.4 Viestintä ja markkinointi Kaupunginmuseon markkinoinnin ja viestinnän painopisteitä vuonna 2014 olivat Rasvalettinäyttelyyn liittyvä rummutus, museon sosiaalisen median toiminnan kehittäminen sekä Uuden kaupunginmuseon lanseeraus julkisuuteen. Rasvaletti-näyttely nousi erinomaisen sisältönsä ja onnistuneen markkinoinnin ja viestinnän ansioista yleisön suosikiksi ja keräsi museon kaikkien aikojen ennätyksen, 107 521 kävijää. Markkinoinnissa päätettiin panostaa vahvasti puskaradioon. Etenkin näyttelyn kampaamohuone, todellinen 50-luvun kokonaiselämys Brylcreemeineen ja nostalgisine aikakauslehtineen, sai asiakkaat jakamaan iloista sanomaa Rasvaletti-näyttelystä. Vettä lisättiin myllyyn palkkaamalla kampaamoon kampaajat huhti- ja syyskuuksi. Työpaikkailmoitus HS:ssä toimi yhtenä näyttelyn mainospaikkana. Myös onnistuneet tapahtumat hipoista ja muotitapahtumista slangiopastuksiin panivat sanan kiirimään. Kampaamosta innostuivat niin media, bloggaajat kuin tavalliset kaupunkilaisetkin. Myös Rasvaletti-näyttelyn oma Facebook-sivu osoittautui menestykseksi. Näyttelyn sulkeutuessa marraskuun lopussa sivusta oli tykännyt lähes 3700 ihmistä, ja yksittäisen päivityksen kattavuus oli parhaimmillaan yli 18 000. Vilkas kommentointi osoitti, että ihmiset arvostavat museon tarjoamaa nostalgista läsnäoloa omassa somearjessaan. Sosiaalisen median kontaktien määrää ja julkaisujen kattavuutta kasvatettiin museossa mää- 10
rätietoisesti. Kommentointiin, keskusteluun ja muistelemiseen rohkaistiin. Facebookissa museon pysyvän sivun tykkääjämäärä kasvoi vuoden aikana 30 % ja oli vuoden lopussa 4 632. Sivun kokonaiskattavuus oli 23 800 kuukaudessa. Museon Twitter-tilin seuraajamäärä kasvoi vuodessa lähes nollasta 1 243:een. Parhaimmat päivitykset saavuttivat yli 7 000 näyttökertaa. Syyskuussa perustettu Instagram-tili keräsi vuoden loppuun mennessä lähes 400 seuraajaa, ja esimerkiksi Rasvaletti-näyttelyn kampaamokävijät innostuivat jakamaan omia kampauskuviaan Instagramissa. Vuonna 2016 avattava Uusi kaupunginmuseo lanseerattiin näkyvästi helmikuussa, minkä seurauksena uudistuva museo sai paljon julkisuutta. Samalla julkistettiin projektille oma verkkosivusto www.uusikaupunginmuseo.fi, jonka blogissa museon tekijät kirjoittavat siitä, mitä suunnittelussa juuri nyt on meneillään. Uusi kaupunginmuseo näkyi myös omana Facebook-sivunaan. Twitteriin perustettiin syksyllä oma tili @museoraksalla seuraamaan korttelin remonttia paikan päältä. Kaupunginmuseo näkyi vuoden aikana hyvin julkisuudessa. Mediaosumia printtilehdissä, TV:ssä ja radiokanavilla oli noin 470 ja sähköisessä mediassa yli 400. Sosiaalisen median osumia kertyi vuoden aikana 2 353, yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen nähden. Kaupunginmuseon keskeisiä omia viestintäkanavia ovat kahdesti vuodessa ilmestyvä maksuton Sofia-lehti, museon verkkosivut ja sähköinen uutiskirje sekä sosiaalisen median kanavat. Vuoden 2014 lopussa Sofia-lehdellä oli 13 981 ja uutiskirjeellä 6 712 tilaajaa. Museon verkkosivuilla www.helsinginkaupunginmuseo.fi oli 156 504 ja www.uusikaupunginmuseo.fi - projektisivustolla 7491 käyntiä. Painettu kevään ja kesän vuosiohjelma ilmestyi tammikuussa ja syksyn ohjelma elokuussa. Päiväkodeille ja kouluille suunnattu vuoden 2014 opetusohjelma Huviksi ja hyödyksi ilmestyi ja jaettiin tammikuussa. 2.5 Asiakastyytyväisyys Kaupunginmuseo jatkoi asiakaspalautteen keräämistä kaikissa museon toimipisteissä. Palautetta kerättiin toiminnan kehittämiseksi sekä perinteisellä paperilomakkeella että museon verkkosivujen kautta. Lisäksi toimipisteistä raportoidaan saatu suullinen palaute ja vieraskirjoihin kertynyt palaute. Sähköisiä asiakaskyselyitä tehtiin Sofiankadun, Sederholmin talon ja Hakasalmen huvilan näyttelyissä sekä Työväenasuntomuseossa ja Ratikkamuseossa. Asiakastyytyväisyys oli kautta linjan erinomaisella tasolla. Näyttelyiden osalta parhaimmat tulokset saivat Hakasalmen huvilan Rasvaletti -näyttely, joka asteikolla 1 5 sai tuloksen 4,42 (n=1455) ja Sederholmin talon Lasten kaupunki, jonka tulos oli 4,32 (n=706). Museoista kävijöitä viehättivät eniten työväenasuntomuseo (4,45) ja Ratikkamuseo (4,36). Asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 4,4. 3 KOKOELMAT Kokoelmatyön kannalta merkittävin yksittäinen tapahtuma oli päätös kaupunginmuseon ja Helsingin taidemuseon yhteisestä kokoelmakeskuksesta, jonka vuokrasopimuksen Suomen 11
pankki ja Tilakeskus allekirjoittivat joulukuussa. Yhteinen, lähes 9 000 m2 käsittävä kokoelmakeskus tekee vihdoinkin mahdolliseksi keskittää kokoelmasäilytys, konservointi ja työtilat. Tarkoitukseen soveltuvaa tilaa on haettu Tilakeskuksen johdolla jo kymmenen vuotta. Honkanummen ja Malmin kokoelmakeskus, Sofiankadun konservointi ja sekä näyttelymuseomestareiden verstas muuttavat Suomen pankin omistamiin tiloihin Vantaan Turvalaaksossa vuosina 2015 2016. Kokoelmien saavutettavuuden ja näkyvyyden näkökulmasta vuonna 2013 avattu Finnahakupalvelu on osoittautunut erinomaiseksi työvälineeksi, ja sen kehittämistä on jatkettu aktiivisesti. Finnaa kehittävän Kansallisen digitaalisen kirjaston hankkeiden lisäksi osallistuttiin kokoelmien hallintaa ja luetteloinnin yhtenäistämistä kehittävään Museo 2015 -hankkeeseen. Museotyössä ajankohtaiseen keskusteluun kokoelmapoistoista kaupunginmuseolla oli mahdollisuus osallistua Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hankkeessa yhdessä Tampereen museoiden ja Tekniikan museon kanssa. Suomalaisten museoiden kartuntaa ja tallennustyötä ohjaavan TAKO-verkoston puitteissa osallistuttiin julkista elämää dokumentoivan 2. poolin toimintaan. Museon kokoelmahallintaa kehitettiin edelleen saattamalla loppuun edellisvuonna aloitettu kokoelmapolitiikan perusteellinen päivitys. Kokoelmapolitiikka 2014 2018/19 sisältää uusina kokonaisuuksina mm. museon kokoelmatehtävän kuvauksen sekä useita toimenpide-päätöksiä, joiden toteuttaminen on jo alkanut. Kokoelmakeskusten toimintaa leimasi varautuminen tuleviin muuttoihin. Silti kokoelmanhallintaa laajennettiin ja kokoelmalogistiikkaa kehitettiin. Kokoelmia inventoitiin ja niitä luetteloitiin systemaattisesti tietokantoihin. Myös ennaltaehkäisevän konservoinnin toimenpiteet, kuntokartoitukset sekä tarvittaessa konservointi olivat tärkeä osa kokoelmienhallinnan tason nostamista. Kokoelmatyön ja kokoelmien kehittämisen ohella kokoelmayksiköt osallistuivat valokuvanäyttely Menneen talven lumia-, Musiikkia! näyttelyn ja Uuden kaupunginmuseon näyttelyhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä Rasvaletti-näyttelyn purkamiseen. Monipuolinen perustyö yhdistettynä vilkkaaseen näyttelytoimintaan sekä kasvavaan ohjelmatuotantoon edellyttävät jatkuvasti sekä määräaikaisen työvoiman palkkaamista että ostopalveluiden käyttöä. 3.1 Kokoelmien kartuttaminen ja poistot Esinekokoelmat karttuivat kertomusvuonna 11 hankintaerällä, joissa esineitä on yhteensä 25. Kokoelmasiirtoina kirjattiin yhdeksän hankintaerää. Hankintaerien yhteismäärä, taide ja arkisto mukaan lukien, oli 39. Ostoja esinekokoelmiin tehtiin yksi. Esinekokoelman diaarista tehtiin 226 poistoa. Arkistokokoelma karttui 12 hankintaerällä. Yksittäisiksi objekteiksi luokiteltavia niistä oli 240. Diaarista poistettiin yhteensä 57 arkistokokoelman objektia. Valokuvakokoelmiin liitettiin 30 hankintaerää, jotka muodostuivat 6 503 erityyppisestä kuvasta. Kuvaterät saatiin kokoelmiin lahjoituksina, digitaalisian jäljennöskuvauksia, ostoina ja omien valokuvaajien kuvaustuotannosta. Taidekokoelma karttui kuudella hankintaerällä. 12
Taideteoksia liitettiin kokoelmiin ostojen ja lahjoitusten kautta yhteensä yhdeksän. Taidekokoelmasta poistettiin yksi teos. Kokoelmapoistot valmistelevat kokoelmamuuttoa, sillä uudessa kokoelmakeskuksessa tulee olemaan noin viidenneksen vähemmän säilytystilaa kuin nykyisissä kokoelmakeskuksissa. Asetettu sadan diaarioidun objektin poistotavoite kulttuurihistoriallisesta kokoelmasta ylittyi liki kolminkertaisesti. 3.2 Kokoelmanhallintajärjestelmä, kokoelmien digitointi sekä open data Mediaksi-kokoelmanhallintajärjestelmän käyttöä ja kehitystä jatkettiin kertomusvuonna tilaamalla järjestelmätoimittajalta harkitusti muutostöitä. Painopisteinä kehitystöissä olivat digitaalisen kuvanhallinnan sujuvoittaminen, aineistojen avaaminen julkisessa tietoverkossa ja Museo 2015 -hankkeen tuottamien luettelointiohjeiden huomioiminen. Rajapinta Kansallisen digitaalinen kirjaston (KDK) Finna-hakupalveluun otettiin käyttöön 26.2.2014. Finnan kautta avattiin kuvia ja kuvailutietoja museon kokoelmista. Finnaan vietiin vuoden aikana 25 580 valokuvaa, 2902 esinettä, 1159 kulttuuriympäristökohdetta ja 125 taideteosta. Erityisen suosittuja Finnassa olivat muun muassa Signe Branderin valokuvat ja erilaiset ajankohtaisiin aiheisiin liittyvät kuva- ja esinekokonaisuudet. Museo avasi oman Finna-näkymän, jonka kautta niin toimitetut kokonaisuudet kuin kaikki muu museon julkaisema aineisto on tutustuttavissa, osoitteessa hkm.finna.fi. Kokoelmia avattiin open data -periaatteen mukaisesti FINNA-portaalin kautta eri tietokannoissa yhteensä 29 454 kpl: KAMU 1 654 FOTO 25 580 KAMA 1 159 TEOS 125 RAKU 1 159 Lisäksi Helsinki Region Infoshare -järjestelmän kautta avattiin 2 131 tietuetta. Finnassa tullaan julkaisemaan vaiheittain kaikki Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään luetteloitu ja kuvin varustettu kokoelma-aineisto, joka on lainsäädännön ja sopimusten puitteissa mahdollista julkaista avoimessa tietoverkossa. Tiedoista poistetaan tarvittaessa sellaiset, joiden julkaisuun ei ole lupaa. Kuvailutieto (metadata) tarjotaan Finnan kautta avoimena datana CC0-lisenssin mukaisesti. Kuvat puolestaan julkaistaan CC4.0-BY-ND-lisenssillä pieniresoluutioisina. Ne ovat siis vapaasti käytössä, mutta lähde ja tekijä on mainittava ja kuvien muunteluun on kysyttävä lupa. Selvitystyö vanhempien aineistojen vapaammasta lisensoinnista on aloitettu ja se tehdään yhdessä KDK:n kanssa. Museon edustaja osallistui KDK-asiakasliittymäkonsortion toimintaan yhdessä muiden museoalan edustajien kanssa. Konsortioryhmä on asiakasliittymäkonsortion jäsenten yhteistyöelin, joka linjaa Finna-palvelun kehittämistä sekä suunnittelee ja seuraa sen toimintaa. 13
Lisäksi kaupunginmuseolla oli edustaja Finnan käytettävyystyöryhmässä. Esinekokoelmista tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään vuoden aikana pääasiassa inventoituja, näyttelyihin tulevia sekä uutta kartuntaa olevia esineitä 2 245 tallennetta. Esinetietokannan tallenteiden yhteismäärä oli vuoden lopussa 65 863 tallennetta. Valokuvakokoelmista tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään yhteensä 3 501 valokuvaa tietoineen. (2013: 3 993). Vuoden päättyessä Valokuvat-tietokannassa oli yhteensä 61 394 (2013: 57 893) objektia. Arkisto-objekteja tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään yhteensä 1 401. Vuoden loppuun mennessä arkisto-tietokannassa oli aineistoa yhteensä 24 135 tietuetta. Taidekokoelman teoksia tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään yhteensä 16. Vuoden päättyessä taideteos-tietokannassa oli luetteloituna yhteensä 5 409 teosta. Nykydokumentointiprojektien yhteydessä syntyneitä tekstejä ja äänitteitä tallennettiin kertomusvuonna Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmän teksti-tietokantaan 55 tallennetta ja äänitietokantaan 60 tallennetta. Teksti-tietokannan tallenteiden kokonaismäärä oli vuoden lopussa 854 ja ääni-tietokannan vastaavasti 62. Kulttuuriympäristöyksikössä luetteloitiin kulttuuriperintöä digitaaliseen muotoon yhteensä 136 Puotila- ja City-inventoinnin kohdetta rakennuskulttuurin RAKU tietokantaan. Rakennuskulttuuriin liittyviä valokuvia luetteloitiin 251. Vuoden aikana siirrettiin yli tuhannen helsinkiläisen rakennuksen inventointitiedot kuvineen Finnaan kaikille avoimeen hakupalveluun. Museon netissä olevat kaupunginosainventoinnit ja porrashuoneinventoinnit siirrettiin Helsinki Region Info Share (HRI) avoin data -palveluun, josta tietoaineistot ovat vapaasti käytettävissä uusia sovelluksia varten. 2014 2013 2012 Kokoelmien laajuus (tallennemäärä) - kulttuurihistoriallinen kokoelma 454 088 454 098 453 818 (esineet ja arkis- to - valokuvat 962 723 943 383 938 818 - taide 6101 6 080 6 080 - arkeologiset kokoelmat 92 044 91 992 91 942 Sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään luetteloidut objektit - kulttuurihistoriallinen kokoelma 89 959 86 091 84 491 - valokuvat 61 514 61 678 54 585 - taide 5 409 5 835 5 378 - arkeologiset kokoelmat 9 502 8 152 8 102 14
3.1 Yksityisiä lahjoituksia ja ostoja Museon leikkikalukokoelmaa täydennettiin lahjoittajan joululahjaksi saamilla Molla-Maijalla ja nukella vaatteineen vuosilta 1936 ja 1937. Lisäksi saatiin saksalaisen Naetherin valmistamat nukenvaunut 1910 1920-luvulta. Kokoelmissa olevien helsinkiläisten 1900-luvun alun yritysten aineistoa täydennettiin pilsneripullolla (Sörnäs Aktiebryggeri 1864 1917), kahdella punssipullolla (Wickel, J. H., Ab. Punssitehdas 1897 1920), seinätelineellä K. RAUTASEN POLKUPYÖRÄTEHDAS JA URHEILUKAUPPA HELSINKI sekä W. Andsténin kaakelitehtaan kaakeliuunin pienoismallilla. Lahjoitukseen kuuluu myös paperipaino, jonka lasin alla olevassa valokuvassa näkyy Helsingin ensimmäinen sähköraitiovaunu Kummer Pohjoisesplanadilla. Samassa lahjoituksessa saatiin kokoelmiin myös runsaasti arkistoaineistoa. Lahjoitetut objektit ovat peräisin helsinkiläisen lehtori Kalevi Tuorilan (1923 2014) laajasta Helsinki-aiheisten valokuvien, taideteosten ja esineiden kokoelmasta. Kokoelmiin liitettiin ns. olympiaheteka, joka oli ostettu Rasvaletti -näyttelyä varten. Esine on hyväkuntoinen ja siinä on tieto sen käyttäjästä Olympialaisten aikana. Olympialaisten jälkeen heteka oli ollut myyjän perheen käytössä Helsingissä. Seppo Launiksen signeeraama alkuperäispiirros Töölön sokeritehtaan mainosjulisteeksi täydentää julistekokoelmaa helsinkiläisten yritysten ja niiden valmistamien tuotteiden osalta. Valokuvakokoelmiin ostettiin valokuvaaja Harri Aholan tuotantoa 1970 1980 -luvulta. Aholan kuvien keskiössä on kaupungin muuttuminen ja kaupunkilaisten elämä monista kuvakulmista. Ahola on tallentanut niin Itä-Pasilan rakentamista, erilaisia kaupunkitapahtumia, biljardisalin pelaajia kuin erotiikkaliikkeen interöörinkin. Taidekokoelmien yksityisiin lahjoituksiin lukeutuu kadonnutta Helsinkiä kuvaava akvarelli vuonna 1870 avatusta Alppila-ravintolasta. Alppila-ravintola eli Alphyddan paloi aikoinaan muutaman kerran, ja akvarelli ajoittuu sen varhaisimpaan vaiheeseen 1870 1880 -luvuilla. Helsingin toreista kertovat puolestaan kaksi hyvin erilaista teosta, jotka ostettiin kokoelmiin. Vuonna 1910 valmistunut Antti Favénin Kauppatoria esittävä lyijykynällä ja guassilla toteuttama teos tuo esiin torin vilkkaan toiminnan ja vuodelta 1972 oleva Lasse Marttisen Senaatintori-öljyvärimaalaus on taiteilijan näkemys Helsingin tärkeimmän maamerkistä, Tuomiokirkosta ja torista. 3.2 Virastojen ja yhdistysten lahjoituksia Kokoelmien kouluesineistöä täydennettiin uudemmalla kotimaisella oppimateriaalilla. Helsinkiläinen Koulun Erityispalvelu Oy lahjoitti valmistamansa, oppimateriaaleiksi tarkoitetut pelit, Lukipyörä -lautapelin sekä Vitsimemory 1 2 -pelikortit. Voimistelu- ja urheiluseura Helsingin Kotkat lahjoitti painikilpailujen mainoskilven 1950 1960- luvulta. Samassa yhteydessä seura järjesti ja luovutti arkistonsa Suomen Urheiluarkistoon. 15
Yli 70-vuotiaan työväen urheiluseuran lajeina ovat olleet muun muassa paini, nyrkkeily, pesäpallo ja yleisurheilu sekä nykyinen menestyslaji joukkuevoimistelu. Sosiaali- ja terveysvirasto/kallion perheneuvola lahjoitti museolle anatomisia Seri -nukkeja (nainen, mies, tyttö ja poika), jotka ovat olleet käytössä Kallion perheneuvolan insestitutkimuksissa 1980-luvulla. 3.3 Tallennustyönjako Kaupunginmuseolle valtakunnallisessa TAKO-tallennustyönjaossa määritellyt alueet ovat: Julkinen liikenne Kunta palveluntarjoajana Pääkaupunki elinympäristönä Pääkaupunki matkailukohteena Useat lahjoitukset ja hankinnat liittyivät näihin kokonaisuuksiin. Esinekokoelmaan liitettiin Kanneltalo -collegepaita, jota lahjoittaja oli käyttänyt lipunmyynnissä talon auetessa vuonna 1992. Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto lahjoitti puolestaan Helsinki Helpien työvaatteina käyttämät reisitaskuhousut, fleecetakin, T-paidan ja lippalakin 2010-luvulta. Helsingin markkinointi Oy lahjoitti museolle suunnittelemansa lippunauhan ja roll up -julisteen kantokasseineen. Esineet liittyvät kansainväliseen The Tall Ships Race -tapahtumaan, jota Helsinki isännöi Turun ja Kotkan kanssa vuonna 2013. Samaan lahjoitukseen lukeutuvat myös arkistokokoelmaan tapahtumaan liittyvä tapahtuman graafinen materiaali. Arkistokokoelma karttui TAKO tallennusvastuualueen Pääkaupunki elinympäristönä osalta muun muassa kaupunkikuvan muuttumisesta ja helsinkiläisten asumisesta kertovilla satavuotiaan töölöläistalon aineistolla, joka valottaa talon vaiheita tonttikaupasta talonkirjoihin. Kiinnostava lisä kokoelmaan on myös helsinkiläisen virkamieskodin irtaimistoluettelo vuodelta 1940. Henkilökortit, kulkuluvat ja kirjeet Helsingin satamassa 1930 1940-luvuilla työskennelleen satamakapteenin työuralta liittyvät puolestaan tallennusvastuualueeseen Kunta palvelun tarjoajana. Pääkaupunki elinympäristönä -vastuualueeseen kuuluvia valokuvia liitettiin kokoelmiin muun muassa valokuvaaja Juho Jernvallin tuotannosta. Jernvallin free lance -kuvaajana ottamat kuvat misseistä ja poliitikoista täydentyvät laajaksi ajankuvaksi kuvilla, joita hän otti perheestään ja ystävistään 1950 1960 luvuilla. Saman vastuualueen piiriin lukeutuvat valokuvaaja Constantin Grünbergin tuotannon kotikuvat, joissa valokuvaajan perhepiirin elämä Helsingissä ja lomapaikkakunnilla muualla Suomessa valottavat esimerkiksi vaatetuksen ja tapojen muuttumista 1950 1970-luvuilla. 1970 1980- luvun kuva-aineistoa koululaisten ja opiskelijoiden maailmasta saatiin kokoelmiin Lauri Pietariselta, jonka kuvia Töölön yhteiskoulusta liitettiin jäljennöskuvauksen kautta kokoelmiin. Kuvat kertovat koulutunneista, bänditoiminnasta ja penkkareista nuoren itseopiskelleen valokuvaajan otteella. Valokuvakokoelmien liikkuvan kuvan kokoelma laajeni kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintä-osaston lahjoituksella, joka koostui VHS- ja U-matic -nauhoista. Nauhat sisältävät Helsingin matkailumarkkinoinnissa käytettyä aineistoa sekä esimerkiksi videoita kaupungin henkilöstölleen tarjoamasta työkyvyn ylläpitoon liittyvistä tempauksista. Entinen työsuojelu 16
eli Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen työsuojelutiimi lahjoitti valokuvia ja diapostiiveja, jotka dokumentoivat opetusta ja toimintaa. Lisäksi kaupunginkanslian henkilöstöosasto luovutti kokoelmiin kuvia eri virastojen toiminnasta, esimerkiksi Helsingin kaupungin toimistokoulun oppilaista. 3.4 Kokoelmien hoito ja konservointi Edellisenä vuonna aloitettu suunnittelu Sofiankadun konservointitilojen muutosta Malmin kokoelmakeskukseen jatkui alkuvuonna. Kun suunnittelu ja neuvottelut Turvalaaksosta alkoivat, Malmin kokoelmakeskuksen muutostyöt keskeytettiin. Yllättävä ja nopea päätös kaupunginmuseon ja taidemuseon yhteisestä kokoelmakeskuksesta mietitytti konservaattoreita ja museomestareita sekä kokoelmatyön että oman arjen näkökulmasta. Tästä huolimatta nykyisissä kokoelmakeskuksissa käynnistyivät välittömästi muuttoa ennakoivat työt kuten huonekaluja valaisinkokoelmien inventoinnit. Kaakeliuunin inventointi ja kokoelmissa säilytettävien uunien uudelleenpakkaaminen oli vuoden mittavin inventointi. Työstä vastasi rakennuskonservaattori, joka palkattiin poistohankkeen rahoituksella. Huonekalu- ja valaisinkokoelman inventointeihin sisältyi myös molempiin kuntokartoitus ja säilytyspakkaus. Kokoelmamuseomestari suunnitteli kattovalaisimille ja tuoleille kuormalavat, jotka toimivat sekä muutossa että kokoelmasäilytyksessä. Huonekalu- ja kokoelmakeskuskonservaattorin pakkaamat muuttovalmiit lavat tulevat säästämään muutossa huomattavasti työtä. Arkistokokoelman siirtäminen Malmin kokoelmakeskukseen, muuttoa edistävä inventointityö ja siirrot kokoelmakeskuksen jatkuivat edellisen vuoden tavoin. Arkisto-osaston hyllyille Malmin kokoelmakeskuksessa sijoitettujen 1 893 säilytysyksikön inventointi valmistui. Julistekokoelma järjestettiin valtaosin ja sen inventointi ja luetteloinnin tarkistaminen ja täydentäminen pääsivät hyvään vauhtiin. Järjestämisen yhteydessä kokoelmasta tehtiin myös poistoja. Kokoelmakeskuksissa työskenteli vuoden aikana yhdeksän konservaattoria ja kaksi konservaattoriharjoittelijaa, seitsemän kokoelmamuseomestaria sekä museoavustaja. Tuomarinkylän suljetusta museosta kokoelmakeskukset saivat lisätyövoimaksi kaksi museoemäntää. Kulttuurihistoriallisesta kokoelmasta myönnettiin muille museoille 11 lainaa. Suuritöisin lainakonservointi oli Heinolan kaupunginmuseon Barokki Barock -näyttelyssä ollut jyhkeä barokkikaappi. Huonekalukonservaattori ja museomestari vastasivat työstä yhdessä. Taidekokoelmasta lainattiin muille museoille 14 lainaa. Näistä määrällisesti suurin laina, yhdeksän teosta ja valokuvaa annettiin Kansallisarkiston Suomi 100 -vuosijuhlahankkeeseen liittyvään Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Ranska ja Italia -näyttelyyn. Näyttelyssä ovat mukana taidekokoelmasta muun muassa kolme Leo Mechelinin Suomi 19:llä vuosisadalla -teoksen toimituskunnalta vuonna 1893 saaman juhla-adressin sivua. Näistä mainittakoon Akseli Gallen-Kallelan akvarelli, jonka aiheena on Sammon taonta. Presidentin kanslia käytti ylipormestarin virka-asuntoa väistötilana presidentinlinnan korjauksen aikana kertomuskaudella. Kaupunginmuseo valitsi yhdessä presidentin kanslian ja Kaupungin taidemuseon kanssa taideteokset tilaan. 17
Näyttelykonservointi keskittyi maaliskuussa 2015 avattavaan Musiikkia! -näyttelyyn. Yksi sekä näyttelyn että tekstiilikonservaattorin upeimmista ja vaativimmista töistä oli vuonna 1926 Pariisista ostettu vaaleanpunainen charlestonpuku, jonka osin tai kokonaan irronneet paljetit oli kiinnitettävä yksitellen. Lisäksi konservaattorit ja museomestarit vastasivat Sederholmin talon Lasten kaupungin sulkemisesta Uuden kaupunginmuseon työmaan ajaksi. Näyttelyihin liittyvät työt olivat paperikonservaattorinkin työvuoden keskiössä. Niin päättyneet Rasvaletti-näyttelyn purkaminen kuin uuden Musiikkia! -näyttelyn konservointityö työllistivät. Konservaattorin tehtäviin kuuluivat myös kokoelmaan liitettyjen uusien arkisto -ja taidekokoelmien tarkastukset ja konservoinnit samoin kuin Finna-palvelussa julkaistavien objektien huoltaminen ennen valokuvausta. Arkeologisia tallenteita huollettiin 252 kappaletta ja konservoitiin 68 kappaletta. 3.5 Kuvalaitos ja digitointi Kuvalaitos tuotti neljän kuvankäsittelijän ja kahden valokuvaajan voimin kertomusvuonna digitaaliset kuvatiedostot ja kuvatulosteet kokoelmatietokantoihin, arkistoihin, julkaisuihin, näyttelyihin, tiedotukseen, markkinointiin ja kuva-arkiston asiakkaille. Kuvalaitoksen keskeistä tehtäväkenttää ovat digitoinnin kehittäminen sekä digitointimenetelmien sekä kuvatulosteiden tekemisen hyvät käytännöt. Kuvalaitoksella myös parannetaan kokoelmien kuvatiedostojen tasoa tuottamalla ja vaihtamalla Mediaksikokoelmahallintajärjestelmässä olevien pieni resouluutioisten kuvien tilalle korkearesoluutiokuvia ja liittämällä niihin digitaalisia negatiiveja. Pitkäjänteinen työmenetelmien kehittäminen on tuonut kuvalaitokselle edellisten vuosien tapaan lukuisia museo-, arkisto, ja valokuvausalan ammattilaisia kuulemaan ja opiskelemaan digitointia. Kuvalaitoksella keskityttiin sekä kuvakokoelmiin uusina liitettyjen valokuvien ja arkistoaineistojen digitointiin että aiemmin liitettyjen kokonaisuuksien työstämiseen. Valokuvaajat kuvasivat esineitä, taideteoksia ja suurikokoisia valokuvia. Lisäksi museon valokuvaajat tekivät dokumentointikuvauksia sisältöyksiköiden laatiman kuvausohjelman mukaan eri puolilla kaupunkia. Kuvaukset liittyivät meneillään oleviin näyttelyja tutkimusprojekteihin sekä kulttuuriympäristön inventointeihin. Kuvaajat tallensivat myös ajankohtaisia kaupungin ilmiöitä ja dokumentoivat museon omaa toimintaa. Valokuvaajien ja kulttuuriympäristöyksikön yhteistyönä kuvattiin laaja Pääkaupungin liikekeskustan eli cityn inventointiin liittyvä kuva-aineisto. Myös 1950-luvulla valmistunut Lauttasaaren vesitorni tallentui kokoelmiin valokuvien muodossa. Omien kuvaajien dokumenttituotantoa liitettiin kokoelmiin noin 2 175 tallennetta. Kuvakokoelmien digitointityötä ohjaa vuosittain laadittu digitointiohjelma, jonka mukaisesti kuvalaitos digitoi kertomuskaudella arkistokokoelmaan kuuluvien Solistikonserttien ohjelmia 1800-luvun lopulta 1940-luvulle ja 1800-luvun puolivälin teatteriohjelmia. Edellä mainitun lisäksi suurimpiin digitointieriin kuuluivat lahjoittajilta digitaalista jäljennöskuvausta varten saadut kuvaerät. Näistä suurimpia olivat Lauri Pietarisen 1970 1980-luvulla koululaisena Töölön yhteiskoulussa kuvaamat mustavalkokinonegatiivit ja free lance -uutiskuvaaja Juha Jernvallin 18
väridiapositiivikuvat. Näyttelyihin ja museon muuhun toimintaan liittyvien tulosteiden tuottaminen oli jälleen kuvalaitoksella vilkasta. Siellä tulostettiin muun muassa Menneen talven lumia -näyttelyn että Kanneltalon Hulluna Kannelmäkeen -näyttelyn tulosteet. Kuvankäsittelijät digitoivat vuoden mittaan 7 600 kuvaa (2013: 8 668). Valokuvaajat kuvasit tietokantoja varten digitaalisesti 831 arkisto-, valokuva-, taide- ja esinekokoelmaan kuuluvaa objektia. Kuva- ja tekstitulosteita tehtiin museon näyttelyihin ja markkinointiin sekä asiakkaille 425 kpl (2013: 1 107). Korkearesoluutiokuvia ja digitaalisia negatiiveja liitettiin uusina tai vaihdettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään 1 802 kpl. 3.6 Kirjasto Helsingin kaupunginmuseon kirjaston kokoelmat käsittävät lähinnä museoammatillista tutkimuskirjallisuutta sekä museoesineiksi luokiteltuja kirjoja. Kirjasto palvelee kirja- ja lehtikokoelmiensa sekä tietokantojensa avulla museon työntekijöitä. Museon ulkopuolelle aineistoa ei lainata, mutta kirjasto antaa kaupungin historiaa koskevaa tietopalvelua. 4 NÄYTTELYTOIMINTA 4.1 Museot ja näyttelyt Sofiankatu 4 Hulluna Helsinkiin 12.6.2013 Art Nouveaun luonto 5.10.2013 16.2.2014 Menneen talven lumia 1.4. 14.9.2014 Kuvapareja 5.10.2014 6.1.2015 Hakasalmen huvila Rasvaletti 15.11.2013 30.11.2014 Sederholmin talo Lasten kaupunki 21.11.2012- suljettiin 31.3.2014 Uuden kaupunginmuseon työmaan ajaksi Ruiskumestarin talo Pikkuporvariskoti 1860-luvun Helsingissä; suljettuna kosteusvaurioiden vuoksi keväästä 2013- Raitioliikennemuseo Vuosisadan ratikkamatka Työväenasuntomuseo Työläiskoteja 1910-luvulta 1980-luvulle Menneen talven lumia 1.4. 14.9.2014 Lyhtysalin kesänäyttelyssä tutustuttiin Helsingin talven iloihin ja haasteisiin. Museon kokoel- 19
mista kootussa valokuvanäyttelyssä saattoi myös valokuvata itsensä ja ystävänsä talvisessa Helsingissä sekä kokeilla pilkkimistä. Kuvapareja Amatörfotografklubben 125 v. 5.10.2014 6.1.2015 Pohjoismaiden vanhin toimiva valokuvauskerho, Amatörfotografklubben i Helsingfors rf, täytti toimintavuonna 125 vuotta. Kerhon juhlanäyttelyssä vanhat ja uudet valokuvat ja amatöörikuvaajien sukupolvet kohtasivat kiehtovasti Kuvapareja-näyttelyssä, joka esitteli kerhon kuvaustoimintaa 1890-luvulta nykyaikaan. Rasvaletti. Valokuvia 1950-luvun Helsingistä 13.11.2013 30.11.2014 Rasvaletti-näyttely Hakasalmen huvilassa ylsi Helsingin kaupunginmuseon kävijäennätykseen. Lopullinen kävijäluku oli 107 521. Näyttely vei 1950-luvun Helsinkiin, jossa sodan varjot väistyvät uuden ajan optimismin tieltä. Esillä olleiden noin 300 valokuvan joukossa oli ensi kertaa esillä museon kokoelmien 50-luvun värikuvia ja amatöörikaitafilmejä. Yksi näyttelyhuoneista omistettiin kaupunkilaisten omille kotialbumikuville. Kokonaisuus tarjosi kiehtovan yhdistelmän tuttua ja vierasta, mikä herätti yleisössä niin muistoja kuin kysymyksiäkin. Näyttelyn yhteydessä toiminut 50-luvun kampaamo houkutteli museoon kaikenikäisiä naisia ja myös lukuisia miehiä. Monipuolinen oheisohjelma koostui mm. 50-luvun hipoista, slangiopastuksista sekä design- ja muotitapahtumasta. 4.2 Näyttelyt muualla Hulluna Kannelmäkeen 27.8. 4.10. Helsingin kaupunginmuseo aloitti keväällä 2014 kaupunkilaisten tarinoiden keräämisen tulevaan Helsinki-näyttelyyn. Ensimmäisenä ääneen pääsivät kannelmäkeläiset, joilla oli mahdollisuus kertoa tarinansa videolle Juttujurtassa toukokuussa järjestetyn Lasten Unelma tapahtuman yhteydessä. Tapahtuman järjestäjän toimi Kannelmäki-liike ja museo toteutti Juttujurtan yhteistyössä Kanneltalon ja nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Kahdeksan videoitua tarinaa ja vanhoja valokuvia museon kokoelmista oli esillä Hulluna Kannelmäkeen näyttelyssä Kanneltalossa. Arooska 16.10.-13.11. Monikulttuurista toimintaa kokeiltiin yhteistyöhankkeessa, jossa Helinä Rautavaaran museo toi kulttuurikeskus STOA:aan Espoon somaliyhteisön kanssa tuotetun Arooska somalihäät -näyttelyn 15.10. 13.11.2014. Kaupunginmuseo osallistui näyttelyn implementointiin Itä- Helsingissä ja työpajaohjelmaan sekä järjesti kulttuurityön ammattilaisille suunnatun Kulttuurilla osallisuutta -työpajan. 4.3 Näyttelykävijät Helsingin kaupunginmuseossa kävi vuoden 2014 aikana 202 615 kävijää. Museoissa kävi vuoden 2014 aikana keskimäärin 24,66 kävijää/aukiolotunti (2013: 21,63). Eniten kävijöitä oli Hakasalmen huvilassa, jossa Rasvaletti -näyttely veti runsaasti väkeä viimeiseen näyttelypäi- 20
vään saakka. Kävijämäärät museoittain: 2010 2011 2012 2013 2014 Sofiankatu 4 43 967 37 222 47 810 44 088 55 108 Hakasalmen huvila 57 462 38 231 26 633 41 758 87 845 Sederholmin talo 34 413 33 753 35 462 70 589 23 960 Koulumuseo 4 528 Voimalamuseo 5 287 Työväenasuntomuseo 3 673 4 504 4 735 5 120 5 780 Ruiskumestarin talo 4 529 5 287 4 526 292 0 Tuomarinkylän museot 18 781 8 349 9 408 11 825 Ratikkamuseo 32 194 36 489 29 070 28 355 29 922 YHTEENSÄ 204 834 163 835 156 644 202 027 202 615 Museon verkkosivut - käyntejä 149 487 190 952 230 750 5 YLEISÖPALVELUT 5.1 Museoiden aukioloajat Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4, oli avoinna (2.1-31.12) arkisin ma pe klo 9 17, to klo 9 19 ja viikonloppuisin klo 11 17. Hakasalmen huvila oli 2.1. 30.11. avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11 17. Torstaisin museo oli avoinna klo 19 saakka. Sederholmin talo oli avoinna tiistaista perjantaihin klo 9 17 ja viikonloppuisin klo 11 17 huhtikuun loppuun saakka. Ryhmiä museo palveli poikkeusjärjestelyin toukokuun loppuun saakka. Ratikkamuseo oli avoinna maanantaista sunnuntaihin klo 11 17. Kausimuseoista Työväenasuntomuseo oli avoinna koko kesän (10.5 27.10.) keskiviikosta sunnuntaihin klo 11 17. Ruiskumestarin talo oli rakennuksissa ilmenneiden sisäilmaongelmien johdosta suljettuna koko vuoden. Museon sitova toiminnallinen tavoite oli 8 450 aukiolotuntia. Aukiolotunteja oli 8 216 eikä tavoitteeseen ei päästy kun Ruiskumestarin taloa ei toiveista huolimatta voitu avata yleisölle marras- ja joulukuuksi. Myös Ratikkamuseo oli aiempaa enemmän suljettuna Kulttuuritehdas Korjaamon yksityistilaisuuksien johdosta. 5.2 Museo oppimisympäristönä Helsingin kaupunginmuseon opetuspalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille kohderyhmille: päiväkodeille, kouluille ja muille oppilaitoksille, sekä erilaisille järjestöille ja yhdistyksille. Lisäksi museopedagogia tukee osaltaan Helsinkiin eri tahoilta muuttaneiden kotoutumista. Myös 21
ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen on kuulunut toimintaan. Kaupunginmuseon opetustiimi koostuu viidestä museolehtorista ja kahdesta työpajaohjaajasta. Opetuspalvelut koostuvat näyttelyopastuksista, luennoista, esitelmistä, tietopalveluista, kursseista, kerhoista, työpajoista sekä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjauksesta. Ammattitaitoa on täydennetty koulutustilaisuuksilla sekä opintomatkoilla. Museolehtorit ovat ottaneet osaa julkaisutoimintaan erilaisten artikkeleiden kirjoitus-, toimitus- ja käännöstöiden muodossa. Lisäksi opetustiimiä ovat työllistäneet Uuden Kaupunginmuseon sisältösuunnittelu ja eri näyttelyiden suunnittelu- ja oheisohjelmatyöryhmät sekä muut työryhmät. Kertomusvuonna opastettuja ryhmäkävijöitä oli 12 003 (2013: 13 861). Vähennystä edellisvuoteen oli Lasten kaupungin huhtikuussa tapahtuneen sulkeutumisen johdosta 13,5 %. Asiakastyytyväisyys opetuspalveluihin asteikolla 1 5 mitattuna oli erinomainen 4,73 (n=97) Teemaopastukset lapsille ja nuorille 2014 Lasten kaupungin opastukset Matka 1700-luvulle, Lapsuus Helsingissä ja Vanhan ajan oppitunnit jatkuivat toukokuun loppuun asti, jolloin museo suljettiin Elefantin korttelin remontin vuoksi. Muotoja luonnosta teemaopastus Art Nouveaun luonto näyttelyssä peruskoulun alaluokille tammihelmikuussa Menneisyyden jäljillä arkeologian työpajat peruskoulujen 4 6 luokille maaliskuussa Tukka tötteröllä selviydytkö 1950-luvusta? Peruskoulun yläluokkalaiset saivat Hakasalmen huvilan Rasvaletti-näyttelyssä kokeilla miten he selviytyisivät 1950-luvusta. Leikkimielisessä joukkuekisassa nuoret saivat osallistua Eläintarhan ajoihin, tutustuta aikakauden muotiin ja teknisiin uutuuksiin sekä kilpailla hulavanteen pyörittämisessä. Päiväkotilapset pääsivät puolestaan kokeilemaan 1950-luvun suosittuja tansseja ja pihaleikkejä. Vallan ytimessä kävelykierrokset Senaatintorin ympäristössä peruskoulun yläkuokille, lukioille ja toisen asteen oppilaitoksille touko- ja syyskuussa tutustuttivat alueen historiaan ja kulttuuriperintöön Joulu raiteilla tapahtuma Ratikkamuseossa 8. 12.12. päiväkoti- ja koululaisryhmille. Osallistuja pääsivät ajelemaan rahastajan kanssa vanhalla raitiovaunulla Ratikkamuseoon, jossa joulusta ahdistuva Aune ja joulua rakastava Hilma kertoivat jouluvalmisteluistaan. Kierroksen päätteeksi museon työpajassa askarreltiin joulukortit muistoksi vierailusta. Muuta ohjelmaa, teemaopastuksia ja työpajoja 2014 Kun isovanhemmat olivat pieniä teemaopastus Hakasalmessa Rasvaletti-näyttelyssä tammihelmikuussa Pitkänsillan takana, Työväenasuntomuseo Koti Kirstinkujalla, Työvöenasuntomuseo Pihojen lapset Hakasalmessa Hulluna Helsinkiin Sofiankatu Rasvaletti 1950-luvun valokuvia Hakasalmessa Yleisöopastukset eri näyttelyissä Kaupunginmuseon ruotsinkieliset teemaopastukset 2014 Arkeologiska verkstäder, Sederholmska huset Barnaliv i gamla Helsingfors, Sederholmska huset Brylcreem, Villa Hagasund Galen i Helsingfors, Helsingfors stadsmuseum 22
Gammaldags lektion, Sederholmska huset Guidad rundtur i stadskärnan Julen på räls, Spåramuseet Knuttar och spättor en lekfull orientering, Villa Hagasund Livet på Kristinegränden, Arbetarbostadsmuseet Norr om Långa bron, Arbetarbostadsmuseet Resa till 1700-talet, Sederholmska huset Våran gård, Villa Hagasund Ohjelmaa aikuisille ja koko perheelle 2014 Askarrellaan! Heijastimia, Lasten kaupunki 15.1. Tammen tarinoita miten maailma syntyi, nukketeatteri Sytkyt, Lasten kaupunki 19.1. Tipattoman tammikuun illanvietto, Sofiankatu 24.1. 1950-luvun muuttuva kaupunkimaisema opastus Rasvaletti-näyttelyssä 2.2. Askarellaan! Ystävänpäivän puu ja kortteja, Lasten kaupunki 12.2. Bingoilta 1970-luvun tyyliin, Sederholmin talo 14.2. Koululauluilta, Sederholmin talo 20.3. 1950-luvun arkea opastus Rasvaletti-näyttelyssä 16.2. Vauvateatteri, värejä, ääniä, nukketeatteri Sytkyt, Lasten kaupunki 2.3. Muotitapahtuma Hakasalmen huvilassa 6.3. Askarrellaan! Paperinukkeja, Lasten kaupunki 12.3. 1950-luvun muotikatsaus opastukset huhtikuussa ja syyskuussa 1950-luvun muotitapahtuma Rasvaletti-näyttelyssä 6.4. Hakasalmen huvilassa 50-luvun kampaamo palveli asiakkaita koko huhtikuun ja syyskuun. Puutarhajuhlat Työväenasuntomuseossa 6.6. Fiftaripiknik Hakasalmen huvilassa Helsinki-päivänä 12.6. Leikkimieliset pilkkikilpailut Sofiankadun Menneen talven lumia-näyttelyssä 12.6. Käsityökeskiviikko Työväenasuntomuseossa 20.8., 17.9. ja 15.10. Taiteiden yö 21.8. Hakasalmen huvilassa, Sofiankadulla ja Työväenasuntomuseossa 1950-luuvn design-tapahtuma Rasvaletti-näyttelyssä 13.9. Paperinukketyöpaja Rasvaletti-näyttelyssä 12.10. 1950-luvun hipat Rasvaletti-näyttelyssä 23.10. Albumit auki tapahtuma Rasvaletti-näyttelyssä 8.11. Lennokkityöpaja Rasvaletti-näyttelyssä 16.11. Adventin avaus Sofiankadulla 30.11. Muistojen paikat kuvamuistelut kuva-arkistossa keväällä ja syksyllä, aiheina yleiset saunat, Hakaniemi, Linnanmäki, snagarit ja Keskuspuisto Slangiopastukset Rasvaletti-näyttelyssä keväällä ja syksyllä 5.3.Toimintaa museon seinien ulkopuolella Muistojen matkalaukut (7 kpl) ovat kaupunginmuseon työpajaohjaajien kehittämiä työkaluja ikäihmisten viriketoimintaan. Laukusta neljä on ns. elämänkaarilaukkua ja kolme teemalaukkua. Laukut kiersivät vuoden aikana yhteensä noin 40 paikassa, etupäässä palvelutaloissa ja vanhustenkeskuksissa. Matkalaukut saivat uusia yleisöjä Arooska-projektin yhteyteen rakennetun, somalialaisista ja osittain suomalaisista esineistä koostuneen laukun myötä. Laukkuun tutustui eri-ikäisiä, eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä kulttuurikeskus STOAssa ja Tapulikaupungin kirjastossa. Matkalaukkujen lainaan kuului lainaajan niin halutessa työpajaohjaajan käynti laukun luona. Työpajaohjaajan vetämiä muistiaisia oli kuluneena vuonna 24. Osa laukuista oli myös sovel- 23