Ericsson Oulussa täyteen vauhtiin kesään mennessä. Suomalaiselle kylmäosaamiselle valtavat mahdollisuudet Norjassa

Oulun Kauppakamarilehti 1/2012 Ericsson Oulussa täyteen vauhtiin kesään mennessä Suomalaiselle kylmäosaamiselle valtavat mahdollisuudet Norjassa Kemet ponnistaa vientiin osana maailmanlaajuista konsernia Kainuun kasvukäyrä korkealla

ROHKEASTI AITO :: oamk.fi 2 Oulun Kauppakamari

Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 1/2012 Julkaisija Oulun kauppakamari www.oulu.chamber.fi Päätoimittaja Jaakko Okkonen Vastaava toimittaja Armi Lahdenkauppi Toimitusneuvosto Kari Ahokas Sanna-Riikka Hakio Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Paavo Vasala Toimittajat Kari Arokylä Marko Jääskeläinen Osmo Knuutinen Armi Lahdenkauppi Hannele Lamusuo Osoitteenmuutokset Oulun kauppakamari/paula Männikkö paula.mannikko@chamber.fi Puh. 010 821 8802 Toimitus ja ilmoitukset Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, 90100 Oulu 0400 683 257 Fax (08) 3120 413 armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi Taitto Marja Sarkkinen Paino Joutsen Median Painotalo Jakelu Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Pääkirjoitus 5 Ericsson täyteen vauhtiin kesään mennessä 6 7 Suomalaiselle kylmäosaamiselle valtava potentiaali Norjassa 8 10 Miten mukaan Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen? 12 13 Paperinkeräys keskittyy entistä voimakkaammin yritysjätteisiin 14 15 Rakennustyömaiden harmaa talous kuriin veronumeron avulla 16 Oulun kaupungin keskusta-alue tarvitsee lisää vetovoimaa 18 19 Miilukangas vastaa kilpailukykyhaasteeseen nopeudella ja toimitusvarmuudella 22 23 Kemet ponnistaa vientiin osana maailmanlaajuista konsernia 24 25 Intia kutsuu 26 Kainuun kasvukäyrä korkealla 28 29 Yrittäjyys yhdeksi painopistealueeksi Oamk:ssa 30 31 Koillis-Suomessa tehdään töitä paremman tulevaisuuden puolesta 32 33 Lisää päätöksentekokykyä HR-mittariston avulla 36 37 Oulun kauppakamari kouluttaa 38 ISSN 1458-6002 Oulun Kauppakamari 3

Odotettavissa kasvua! BusinessOulu tarjoaa alueella toimiville yrityksille monipuolisia yrityspalveluita tavoitteenaan edistää yritysten kilpailukykyä ja menestymistä. Yritysten tukena sen elinkaaren eri vaiheissa on suuri joukko asiantuntijoita, kehitystyökaluja sekä laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot. BusinessOulun palvelut ovat yrityksille maksuttomia. Palvelumme on rakennettu tukemaan kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Tarjoamme avuksesi laajan joukon yrityskehityksen asiantuntijoita, joiden ammattitaito, verkostot ja työkalut ovat käytettävissäsi kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. kansainvälistymissuunnitelmat yritysten rahoitus- ja tukimahdollisuudet valmistautuminen rahoittajan kohtaamiseen kohdemarkkinoihin tutustuminen avustaminen käytännön vientitoimenpiteissä räätälöidyt koulutus- ja valmennusohjelmat www.businessoulu.com 4 Oulun Kauppakamari

Saavutettavuus kuntoon investointien edistämiseksi Kauppakamarilehden pääkirjoituksessa ei oikein voi uutisia välittää. Tässä käsitellyt asiat on uutisoitu jo moneen kertaan useassa tiedotusvälineessä tai ainakin sosiaalisessa mediassa. Siksi en uutisoi nytkään, vaan pyrin katsomaan alkuvuoden tilannetta yritysten ja alueen hyvinvoinnin kannalta. Syksyllä saimme Fennovoiman päätöksen ydinvoimalan sijoittamisesta Pyhäjoelle. Alkuvuoden aikana on investoinnin toteutuminen tarkentunut, ja alueen yritysten kiinnostus tätä jätti-investointia kohtaan on dramaattisesti kasvanut. Samoin yritysten valmistautumiseen tähtäävät toimenpiteet ovat käynnistyneet. Tätä kirjoittaessani Oulun kaupunginhallitus käsittelee jälleen kerran Oulun keskustan maanalaisen pysäköinnin investointia ja kaupungin osuutta sen rahoitusratkaisussa. Luulisi kaupungilta jo löytyvän asiantuntemusta, onhan tätä vatvottu jo yli kymmenen vuotta. Nyt tästä on kuitenkin tulossa hyviä uutisia sekä yrityksille, kaupalle, alueen vetovoimalle ja ennen kaikkea kaupunkilaisille. Hyvän ja huonon uutisen väliin sopii mainiosti alueen muuhun infraan tehdyt päätökset. Hyvän puolelle menee jotenkuten valtion lupaus, että Pohjanmaan rata on nykysuunnitelmien mukaisessa kunnossa vuonna 2017. Kiire alkaisi olla 4-tiellä, Oulun ja Kemin välisen tieosuuden korjauksella, perustienpidon rahoitustason kuntoon saamisella sekä kaivos- ja matkailuinvestointien edellyttämillä yhteyksien investoinneilla. Ja kiireen listalla on tietenkin ydinvoimalan työmaan edellyttämillä 8-tie- ja satamainvestoinneilla. Huonoa on se, että näitä investointeja pidetään kustannuksena. Infraan investoimisen loistoesimerkki löytyy Oulunsalosta ja sen lentokentästä. Totuus on, että lentoasemakin on yksin, jos sen saavutettavuus on heikkoa. Lentoasemalle johtava tie alkaa olla kapasiteettinsa ylärajalla. Viimeistään nyt on katsottava lentoasemalle johtavia teitä ja tehtävä parannuksia jopa kevytrautatietä käyttäen. Olisiko etelästä tulevalle liikenteelle oma reittinsä, idästä ja pohjoisesta puolestaan nykyistä tietä kehittämällä ja keskustasta raiteella? Yksi konkreettinen esimerkki kaupan ja liikenteen ristiriidasta on Kaakkurin kaupan ja palvelun keskus. Vaikka vanhan 4-tien, Pohjantien ja lentokenttätien risteyksiä on kohenneltu pala kerrallaan, silti koko alueen saaminen joustavaksi tuntuu mahdottomalta. Rahan puute selittää tätäkin. On erittäin vaikea nähdä infran investointiluonne. Vastaavia esimerkkejä voi löytää lähes jokaisessa kaupallisessa keskuksessa. Taitaa olla niin, että julkisen talouden ongelmat vievät kaiken huomion myös silloin, kun luodaan edellytyksiä investoinneille. Siksi yksityinen investointi on mitä tervetullein. Ydinvoima on tästä esimerkki. Vastaaviksi voidaan lukea kaivosinvestoinnit Talvivaarassa ja Raahessa sekä OP Palvelu Oy:n ja Ericssonin ilmoitukset kehitysyksiköiden perustamisesta Ouluun. Näihin ei ole tarvinnut kysellä valtion rahoitusta. Oulussa 13.2.2012 Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun Kauppakamari 5

Ericsson kehittää Oulussa partnerimallia ja tukiasemaa Ericssonin Oulun-yksikön toimitilat Linnanmaalla alkavat olla valmiit. Monet työpöydät ja -tuolit odottavat vielä käyttäjäänsä, mutta siellä täällä on jo ihmisiä työn touhussa. Edellisenä päivänä pidettyjen avajaisjuhlien jäljiltä lattialla pyörii muutama ilmapallo. Yksikköä vetävä Johan Fagerström ja partneriverkoston kehittämisestä vastaava Kaisu Laurila-Seluska vakuuttavat, että pallot keikkuivat tiukasti katossa, kun avajaisia vietettiin. Samalla tavalla tunnelma Oulussa hipoi kattoa, kun matkapuhelinverkkoja valmistava Ericsson kertoi viime vuoden syyskuussa perustavansa kaupunkiin merkittävän tutkimus- ja tuotekehitysyksikön. Maailmanlaajuisesti toimivan jättiyrityksen ilmoitus oli enemmän kuin hyvä uutinen teknologia-alalla ikäviä takaiskuja kokeneelle seudulle. Johtaja Johan Fagerström korostaa, että Oulun-yksikössä harjoitettava toiminta radioverkkoteknologian ja -sovellusten tutkimus ja tuotekehitys kuuluu aivan Ericssonin kovimpaan ytimeen. 6 Oulun Kauppakamari

Täysi vauhti kesään mennessä Ericssonin työ Oulussa alkaa vähitellen päästä kunnolla vauhtiin. Aivan täyden höyryn pitäisi olla päällä viimeistään kesään mennessä. Tänne tulee laboratorio, mutta sen tekeminen on vielä kesken, Fagerström viittoilee. Paitsi laboratorion myös oikeanlaisen tutkimus- ja tuotekehitystiimin rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Henkilöstöä on toki jo rekrytoitu ja lisää tulee jatkuvasti. Tarkkaa tavoitetta Oulussa töihin otettavan henkilöstön määrälle ei Ericsson ole asettanut. Luultavasti se asettuu ainakin ensivaiheessa jonnekin 40 60 vaiheille. Palkattavien määrä riippuu siitäkin, millaista väkeä käy Ericssonin porttia kolkuttelemassa. Johtaja Fagerström muistuttaa myös, että tutkimus- ja tuotekehityskeskus työllistää paljon myös välillisesti. Kun välilliset vaikutukset yhteistyöyrityksissä huomioidaan, voidaan Ericssonin arvioida työllistävän Oulussa pian parisataa henkeä. Hakijoihin olemme kyllä erittäin tyytyväisiä. Oulussa on todella kovia ammattilaisia. Mutta korostaisin, että pelkkä osaaminen ei riitä. Täytyy olla myös sosiaalista kyvykkyyttä. Sitä vaatii sujuva yhteistyö sekä täällä Ericssonin sisällä että partneriverkostomme kanssa, hän huomauttaa. Juuri osaamisen perässä Ericsson Ouluun tulikin. Fagerström kehuu, että täällä on radioteknologian alalla ainutlaatuinen sekoitus akateemista tutkimusta sekä maailmanluokan yrityksiä ja asiantuntijoita. Hän vakuuttaa myös, että yhtiön on tarkoitus olla Oulussa pitkään. Tutkimus- ja tuotekehityskeskusten perustaminen ei ole mikään hetken huumassa tai lyhyellä tähtäimellä tehtävä päätös. Se on niin kallista puuhaa, korostaa Fagerström. Kaksi isoa projektia Työn alla Oulussa on Ericssonilla oikeastaan kaksi projektia. Ensimmäinen niistä on uusi tukiasemamalli niin sanottu multistandarditukiasema. Mallin kehitystä tehdään Oulussa tiiviissä yhteistyössä Tukholmassa sijaitsevan tutkimuskeskuksen kanssa. Eivätkä työt lopu kun tukiasema on saatu valmiiksi. Muitakin ajatuksia ja ideoita meillä on jo roppakaupalla, naurahtaa Fagerström. Toinen projekti liittyy paikallisen yhteistoimintamallin kehittämiseen. Ericsson on rakentamassa Ouluun poikkeuksellisen vahvaa ekosysteemiä, joka koostuu yhtiöstä itsestään ja sen partneriverkostosta. Koko ekosysteemi tekee töitä yhteisen päämäärän tässä tapauksessa uuden tukiaseman eteen. Ericssonille itselleenkin on suhteellisen uutta luovuttaa yhteistyökumppaneille niin suuri osuus tuotekehitystyöstä kuin Oulussa tapahtuu. Tavallista on käyttää yhteistyökumppaneita tukena tai lisäresurssina, mutta tässä tapauksessa niillä on aivan keskeinen osuus. Yhteistyö on myös poikkeuksellisen avointa. Tämä kaikki näkyy myös käytännön työtavoissa. Meillä on täällä tila, jota kutsumme nimellä common space yhteinen tila. Partneriyritysten työntekijät tulevat sinne työskentelemään meidän oman porukkamme kanssa. Tavoitteena on luoda kaikkien projektin osapuolten keskinäiseen luottamukseen ja avoimuuteen perustuva ketterä tiimi, jossa projekti etenee, mutta myös uudet ideat lentävät, kuvailee Kaisu Laurila-Seluska. Hyviä kumppaneita löytynyt Ericsson on jo varsin lyhyessä ajassa löytänyt Oulusta hyviä kumppaniyrityksiä. Tällä hetkellä niitä on muutamia, mutta lisääkin mahtuu. Fagerströmin mukaan he hakevat kumppaneikseen sellaisia yrityksiä, joilla on huippuluokan teknologista osaamista ja jotka uskovat Ericssonin partnerimalliin. Kumppanimalli tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet kasvuun niin meille kuin ekosysteemiin kuuluville partneriyrityksillekin. Haluamme aivan aidosti, että me kaikki menestymme yhdessä, korostaa Johan Fagerström. Oulun Kauppakamari 7

Tulevaisuus on pohjoisessa Tuulivoimalat ovat myös energia-alan tulevaisuutta. Etenkin Pohjois-Norjassa mahdollisuudet ovat isot. Arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen ei ole käytännössä vielä edes kunnolla alkanut, vaikka kaivostoiminta on pohjoisessa vilkastunut. Kaasu- ja öljyvarojen talteenottoa tapahtuu, mutta monilta osin niiden hyödyntäminen on vasta suunnitteluasteella ja tarjoaa valtavat mahdollisuudet yrityksille. Suomessa on kyllä puhuttu hartaasti vähintään parikymmentä vuotta arktisen alueen potentiaalista, mutta silti yrityksien tai tutkimusmaailmankaan kiinnostus ei ole ollut riittävää, Thule-instituutin johtaja, professori Kari Laine harmittelee. Norjassa on Laineen mukaan jo yli 15 vuoden ajan panostettu vahvasti arktiseen tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön ja samalla huomioitu yritystoiminnan tarpeet. Vuonovaltio on tehostanut yhteistyötä Venäjän kanssa ja värvää kylmäosaamisen asiantuntemusta vankasti. Olemmekohan me suomalaiset vähän liian mukavuudenhaluisia, kun emme ole kylmäosaamisen asiantuntemustamme osoittamassa. Sille olisi kysyntää Norjassa, Venäjästä nyt puhumattakaan. Kiina, Japani, Saksa, ja Ranska näyttävät ymmärtäneen pohjoisen potentiaalia meitä paremmin, Laine kritisoi. Hän uskoo vahvasti, että tulevaisuus on pohjoisessa. Mukaanpääsy tulevaisuuden bisneskentälle vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Muut ovat jo hoksanneet Thule-instituutti on Oulun yliopiston ympäristö-, luonnonvara- ja pohjoisuusaloilla toimiva monitieteellinen tutkimuskeskus. Se osallistuu tutkimustyön ohella kansalliseen ja kansainväliseen strategiatyöhön muun muassa arktisen alueen kysymyksissä. Matkasaarnaajaksi itseään kutsuva Laine toteaa, ettei hän löydä kansainvälisistä seminaareista kovinkaan paljon suomalaisia. Kiina ja Japani ovat mahdollisuutensa jo tajunneet, mutta Suomessa maassa, joka mielletään pohjoisten asioiden osaajaksi kiinnostus hyödyntää kylmäosaamisen tuntemustaan Norjassa ja laajemmin koko Barentsin alueella on vähäistä. Moni yrittäjä on varmasti pettynyt siihen, että kehitys Barentsissa on ollut hidasta. Norjan Snøhvit -kaasukentälle pääsi mukaan vain harva suomalaisyritys, mutta se ei tarkoita, etteikö pitkäjänteinen työ kannattaisi. Yhteenkään isoon, kansainvälisen yhtiön toimintaan ei mennä mukaan tuosta vaan. Ei vain kylmän tekniikkaa Mahdollisuudet, joita Norjan ja Venäjän kaasu- ja öljyvarannot toisivat myös pohjoisen elinkeinoelämälle, ovat valtaisat. Kysymys ei ole vain kylmän ääriolosuhteisiin kehitetystä tekniikasta, rakentamisesta tai ympäristöteknologiasta. Heijastusvaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle. Suurin kysyntä Norjassa on nyt tekniikan ja luonnontieteiden osaamisesta. Työ on varsinaiseen luonnonvarojen hyödyntämiseen valmistautumista, Laine selventää. Kylmä, ääriolot ja pitkät etäisyydet on 8 Oulun Kauppakamari

Barentsin alueen öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntämisessä on valtavat mahdollisuudet liiketoiminnan kasvattamiseen ja työnsaantiin. Kylmärakentamisen osaamiselle on kysyntää Norjassa. otettava huomioon valmistautumisessa. Lumi- ja jäärakentamisen, mittaus- ja informaatiotekniikan lisäksi rakentamisen, yhdyskuntatekniikan, infran ja kuljetusten sekä energiaosaamisen lisäksi tarvitaan muun muassa hyvinvointialojen asiantuntemusta. Työsuojelukysymykset arktisissa oloissa, työviihtyvyys, jaksaminen eristäytyneessä työympäristössä ja turvallisuus on otettava huomioon. Norjassa tehdään suunnitelmia kaikkiin elinkaarikysymyksiin, luonnonvarojen etsimisestä aina niiden hyödyntämisen jälkihoitoon asti. Tilaa on siis sosiaalisillekin innovaatioille. Luonnollisesti myös ympäristökysymykset ja niiden ratkaisut ovat omana isona kokonaisuutenaan mukana norjalaisten suunnitelmissa. Voimat yhdistettävä Kari Laine kehottaa yrityksiä, Oulun kaupunkia ja korkeakouluja yhdistämään voimavaransa niin, että jossain vaiheessa pienet ja isot yritykset, kuten myös vahva tutkimus- ja koulutustaitomme voisivat hyötyä Barentsin tulevaisuudesta. Oulun seutu tarvitsisi oman strategiansa ja sitä pohtimaan pitäisi koota niin elinkeinoelämä kuin tutkimus- ja koulutusmaailmakin. Voimat olisi yhdistettävä ja mahdollisuuksista tiedottamista pitäisi lisätä. Yrityksille pitäisi kertoa yhä enemmän viestiä pohjoisen potentiaalista, Laine haastaa. Pohjoisen hyvät arktisen osaamisen voimavarat pitäisi yhdistää, jotta asiantuntemuksen lippua voitaisiin heiluttaa Norjan suuntaan yhdessä ja isommalla voimalla. On myös muistettava, että Barentsin alueen takanakin on suuret mahdollisuudet. Kansainvälisissä arktisissa kokouksissa suomalaisia on läsnä varsin vähän. Niihinkin pitäisi osallistua, sillä näkyvyyden kautta osoitamme aktiivisuutemme ja meistä kiinnostutaan. Tässä asiassa muun muassa Aasian maat ovat meitä pidemmällä. Arktisilla alueilla kohdataan ympäristökysymysten lisäksi myös isoja kulttuurisia ja eettisiä kysymyksiä. Tämän vuoksi Laine pitää myös tärkeänä, että Oulussa osallistuttaisiin aktiivisemmin myös opiskelija- ja harjoitteluvaihtoon. Pitkällä tähtäimellä harjoitteluvaihto tai vaikkapa ympäristötekniikan ja yleensäkin opinnäytetöiden tukeminen syventäisivät kulttuurista yhteistyötä. Se loisi pohjaa myös elinkeinoelämän pyrkimyksille. 3000 öljyinsinöörin mentävä aukko Barentsinmeren öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntäminen on kaivosteollisuuden lisäksi Norjan seuraava suuri teollinen kehitysprojekti. Snøhvit -kaasukentän ja rakenteilla olevan Goliat-öljykentän lisäksi Barentsinmerellä on tehty lupaavia uusia löytöjä. Toteutuessaan näiden löytöjen rakennusprojektit ovat niin mittavia, ettei norjalainen teollisuus yksin pysty täyttämään tarpeita. Insinööriosaamisesta yleisesti on Norjassa huutava pula. Energia-alan koulutusta tarjoavat korkeakoulut eivät pysty vastaamaan koulutusmäärillään tämänhetkiseen kysyntään. Lisäksi vilkas etsintätoiminta on Oulun Kauppakamari 9

Arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisessä on nähty vasta alkusysäys. selle osaamiselle clean techin alalla esimerkiksi orastavalla norjalaisella kaivostoiminnan alalla voisi löytyä Norjasta markkinoita. Suomen erityisosaaminen arktisessa teknologiassa, esimerkiksi jäänmurtajien osalta on yksi luonnollinen vientivalttimme, Fredrikson muistuttaa. Finpro avaa Oslossa Öljyalalla toiminen Norjassa edellyttää yritysten ennakkosertifiointia, joten bisnekseen alalla tähtäävien pk-yritysten on varattava aikaa ennakkosertifioinnin hankkimiseen. Verkostoituminen jo Norjassa toimivien yritysten ja norjalaistoimijoiden kanssa on tärkeää. Tätä tarkoitusta palvelee syksylle suunniteltu vienninedistämismatka, joka toteutuessaan mahdollisesti suuntautuu myös pohjoiseen. Norjan markkinoille haluaville on apua luvassa keväästä alkaen. Vienninedistämiskeskus Finpro avaa reilun viiden vuoden poissaolon jälkeen toimipisteensä uudestaan Norjaan. Tämäkin on osoitus Norjan markkinoiden huomattavasta potentiaalista. Yhteydenotto kevään aikana avautuvaan Finpron Oslon toimipisteeseen voisi olla luonnoljohtanut siihen, että Norjassa käydään kamppailua geologeista, kertoo tutkija Anu Fredrikson, Suomen suurlähetystöstä Oslosta. Viime vuonna ja tämän vuoden alussa tehdyt uudet löydöt Skrugard ja Havis sekä etsintöjen aloittaminen aiemmin kiistellyllä jakolinja-alueella Barentsinmerellä antavat aihetta optimismiin. Viime vuonna öljyalan investoinnit Norjan mannerjalustalla olivat noin 19 miljardia euroa. Investointien odotetaan kasvavan 15 prosentin verran myös kuluvana vuonna ja pysyvän vakaina vuoteen 2016 saakka. Tammikuussa ilmestyneen arvion mukaan Norja tarvitsee 3000 ulkomaista insinööriä vuosittain öljyalan tarpeiden tyydyttämiseen. Fredrikson kertoo esimerkkinä, että norjalainen Aker rekrytoi pelkästään uuteen Tromssan-toimipisteeseensä 300 insinööriä seuraavan kolmen-viiden vuoden aikana. Öljy- ja kaasualan lisäksi uusiutuvan energian rakentaminen on kasvussa Norjan ja Ruotsin välillä voimaan astuneen vihreiden sertifikaattien -järjestelmän ansiosta. Tämä lisää reippaasti pääosin vesi- ja tuulivoimarakentamista vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoiman osalta erityisesti Pohjois- Norjan potentiaali on merkittävä. Suomalai- linen ensimmäinen askel matkalla kohti norjalaisia markkinoita. Fredrikson kehottaa hankkimaan tietoa myös lähestymällä paikallisia toimijoita esimerkiksi Invest in Norwayta tai Nortradea ja luonnollisesti myös pohjoisen kauppakamareita ja kauppayhdistyksiä. Pohjoinen on painopisteenä Pohjoiset alueet ovat olleet Norjan nykyisen puna-vihreän hallituksen tärkeimpänä ulkopoliittisena panostusalueena sen astuttua virkaansa vuonna 2005. Systemaattista alueellista yhteistyötä pohjoisessa on Barents-yhteistyön ja Arktisen neuvoston puitteissa harjoitettu 1990- luvulta alkaen. Neuvottelut Barentsinmeren jakolinja-alueesta Venäjän kanssa olivat käynnissä 40 vuoden ajan, joten katseiden kääntäminen pohjoiseen ei ole uusi ilmiö. Pohjoisen saamaa kasvavaa huomiota voi pitää luonnollisena erityisesti sen rikkaiden luonnonvarojen takia. Huomio ei selity kuitenkaan pelkästään luonnonvaroilla, vaan poliittisella tasolla on ollut selkeä kehitys, jossa alue herättää yhä kasvavaa kiinnostusta kansainvälisellä tasolla, Anu Fredrikson toteaa. 10 Oulun Kauppakamari

MEILTÄ SAAT MYÖS KATTAVAT KONSULTOINTI- PALVELUT! Tavallista fiksumpaa talouden hallintaa pk-yrityksille: talenom.fi/tilitoimistopalvelut Tilitoimistopalvelut Konsultointipalvelut Talousosastopalvelut Oulun Kauppakamari 11

Kilpailukyky suurhankevalmiuteen Kotimaisuus, asiakaslähtöisyys ja paikallisuus ovat isoja etuja, kun Pyhäjoen ydinvoimalarakentamisen urakoita ja lähipalvelujen tuottajia suurhankkeen ympärille kootaan. Jotta nämä edut saadaan käännettyä bisnekseksi, yritysten on vahvistettava kansainvälisen kaupan valmiuksiaan ja ennen kaikkea kansainvälistä kilpailukykyään. Jos Fennovoima toteuttaa aikeensa, että se aikoo toimia rakennuttajana ja hallinnoida Pyhäjoen hankettaan, paikallisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet päästä mukaan työhön, toimialajohtaja Arto Tenhovuori WSP Finland Ltd:stä uskoo. Fennovoima harkitsee rakennuttavansa itse tuhannen työntekijän asuntokylän sekä voimalan esittely- ja hallintokeskuksen. Voimalan rakennustyömaalla työtä on tarjolla yksittäisestä raudoittajasta, traktorikuskiin tai työntekijöiden työterveyshoitajaan. Tuhansia työpaikkoja Ydinvoimalatyömaa työllistää 3000 4000 henkilöä. Saman verran uusia työpaikkoja syntyy palveluihin, kauppaan ja muille toimialoille. WSP Finland on mukana paitsi Olkiluodossa myös Euroopan ja Etelä-Amerikan ydinvoimahankkeissa. Aiempien kokemusten pohjalta Tenhovuori uskoo, että paikalliset toimijat ovat vahvoilla. Jos Fennovoima toimii rakennuttajana ja etenkin vastaa voimalaitossuunnit- MEILLÄ SE SUJUU Tarvitsetpa sitten huonetilaa pienelle ryhmälle tai hyvin varusteltua kokoustilaa 160 hengelle, Oulussa se onnistuu. Kokous Scandicissa on helppoa: kokouspaketilla saat avaimet ja kynät käteen kaikkiin kokouksiin! Ota yhteyttä ja kysy tarjous. Saaristonkatu 4 puh. 08-543 1000 oulu@scandichotels.com scandichotels.fi Saat -10% kokouspaketin hinnasta, kun teet varauksen ennen 16.3.2012. 12 Oulun Kauppakamari

telun yhteensovittamisesta, alkavat toimet suunnittelijoiden valinnoilla. Suunnittelun mahdolliset suomalaisvalinnat vievät projektia lähemmäs suomalaista hankintakulttuuria. Tämä lisää vuorostaan paikallisten toimittajien mahdollisuuksia etenkin, jos Fennovoima vastaa itse hankinnastakin, Tenhovuori sanoo. Toivoa alueellisten yritysten mahdollisuuksiin antaa jo se, että laitostoimittajat ranskalainen Areva ja japanilainen Toshiba ovat jo olleet tarjouksia valmistellessaan yhteyksissä puoleen kymmeneen pohjoispohjalaiseen yritykseen. Olkiluoto 3:ssä mukana ovat jo ainakin WSP, Mitta Oy, Ukiarkkitehdit ja OMP. Parhaillaan Fennovoima tutustuu laitostoimittajien tarjouksiin reaktori- ja turbiinilaitosten rakentamisesta. Päätöksenteko kestää puolitoista vuotta ja varsinaiseen rakentamiseen päästään kolmen vuoden kuluttua. Yrityksillä on nyt aikaa pohtia omaa 15 miljardin bisnes jaossa Oulun kauppakamarin tavoitteena on paikallisten ja suomalaisten yritysten verkottumisen kautta luoda valmiuksia siihen, että Pyhäjoen voimalahankkeen kotimaisuusaste on ainakin yhtä hyvä kuin Olkiluodossa. Tämä tarkoittaa siis vähintään 25 prosentin kotimaisuusastetta. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on alkamassa vuosien 2012 2020 aikana noin 15 miljardin euron investoinnit. Näistä investoinneista Pyhäjoen voimalarakentaminen on suurin yksittäinen, sen osuus on noin viisi miljardia euroa. Valiokunnan tehtävänä on luoda suurhankkeiden yhteyteen sekä palvelu- että teollisuusaloille uusia ja yrityslähtöisiä verkostoja, joissa on mukana erikokoisia ja eri toimialojen yrityksiä. Yritysverkkoja yhdistää tavoite menestyä kansainvälisessä kilpailussa, Raimo Seikkala kertoo. Valiokunta pyrkii parantamaan teollisuuden ja palvelualan yritysten kilpailukykyä hyödyntämällä paikallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä kehittämällä olemassa olevaa yritystoimintaa ja yhteistyötä. Valiokuntaan on koottu laajaa asiantuntemusta eri toimialoilta ja siihen on kytketty mukaan koko Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Näin voimme välittää tietoa suurhankkeiden mahdollisuuksista laajalti, Seikkala korostaa. Valiokunnassa seurataan myös korkeakoulujen ja oppilaitosten koulutustarjonnan kehittymistä jättiprojekteja silmällä pitäen. Seikkala muistuttaa, että Oulun yliopistossa alkaa keväällä haku ydinvoimatekniikan ja rakentamisen koulutusohjelmaan. Ammattikorkeakoulut ja Fennovoima ovat jo keskustelleet koulutustarpeista ja alueellisissa ammattiopistoissa valmistellaan parhaillaan uusia strategioita suurhankkeita silmälläpitäen. strategiaansa ja suunnata kansainvälistymiseen sekä kehittää osaamistaan ja kilpailukykyään voidakseen hankkia liiketoimintaa jättihankkeesta, sanoo Oulun kauppakamarin ydinvoimalavaliokunnan puheenjohtaja, Rescomin toimitusjohtaja Raimo Seikkala. Aloita näin! 1) Kaiva tietoon oman pääryhmäsi projektipäällikkö (-iköt) ja pääryhmän hankinnoista vastaavat ostajat sekä 2) Lähesty heitä aktiivisesti päästäksesi kyselylistoille 3) Varmista, että yrityksesi esittelymateriaali referensseineen on kunnossa Lähde: Arto Tenhovuori, WSP FInland Asiantuntija lähelläsi Toimimme 26 henkilön voimin Oulussa, Raahessa ja Rovaniemellä. Ota yhteyttä! PwC tarjoaa sinulle liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja 158 maassa. Apunasi on maailmanlaajuisesti 169 000 ja Suomessa yli 700 alansa vankkaa ammattilaista Oulun Kauppakamari 13

Paperinkeräys keskittyy entistä voimakkaammin yritysjätteisiin Olemme uudistaneet strategiaamme ja Työmme on hyvin vaativaa, sillä jokai- keskitymme nyt entistä vahvemmin vaati- nen jätejae on käsiteltävä sitä koskevien viin yritysjätteisiin. Asiakkainamme on mer- säädösten mukaan. kittävä joukko valmistavaa teollisuutta, kauppaa ja logistiikkaa sekä toimistokiin- Tiedätkö, mihin arkaluontoiset teistöjä. Paperinkeräys nähdäänkin usein asiakirjasi päätyvät? metsä-, elintarvike-, paino- ja muun valmis- Asiakkuuksista vastaavan Niemisen mukaan tavan teollisuuden sekä vähittäiskauppa- Paperinkeräys tunnetaan myös arkistojen ja ketjujen alueilla, joissa keräämme ja kierrä- asiakirjojen aukottomasta ja dokumentoi- tämme hyvin monipuolisesti yritysasiakkai- dusta tuhoamisesta. den materiaalia, luonnehtii asiakkuuksista Tietoturvapalvelumme on alansa edel- vastaava johtaja Karel Nieminen Paperin- läkävijä: vanhentuneiden, arkistoitujen do- keräyksen täsmennettyä toimintatapaa. kumenttien tuhoamisen lisäksi vastaamme Kierrätys- ja ympäristönhuoltopalve- esimerkiksi CD-ROMmeista ja kiintolevyistä: Yritysesittely luja valtakunnallisesti tarjoava Paperinkeräys toimittaa kaiken mahdollisen keruukelpoisen materiaalin uusioraaka-aineeksi tai energiana hyödynnettäväksi. nämä joko ylikirjoitetaan, magnetoidaan tai murskataan mekaanisesti. Karel Nieminen korostaa, että jokaisen yrityksen ja organisaation tulisi luoda selvä Paperinkeräyksen asiakkuuksista vastaava johtaja Karel Nieminen näkee, että toukokuun alussa voimaantuleva uusi jätelaki avaa alan toimijoille uusia mahdollisuuksia. 14 Oulun Kauppakamari

yhteinen toimintatapa, miten ja mihin arkaluontoinen aineisto toimistokiinteistöissä viedään. Parhaassa tapauksessa työntekijöiden käytössä on lukollinen keräysväline tai -astia, jonka tyhjentämisestä saa vastata vain sovittu yhteistyökumppani. Tällaisen lukitun keräyssäiliön materiaali kuljetetaan tuhoamisyksikköön, jossa siitä tehdään silppua ja sen jälkeen raaka-ainetta tai energiaa teollisuuden käyttöön. Toimintatapa on siis myös ekologinen ja edistää kestävää liiketoimintaa. Vahvasti mukana yhteiskuntavastuussa Paperinkeräys tunnetaan laajalti yhteiskuntavastuullisesta työstään. Se on aina perustamisvuodestaan 1943 lähtien opettanut tulevia sukupolvia kierrättämään. Toimintamme koskettaa tavalla tai toisella kaikkia suomalaisia kuluttajia sekä yrityksiä ja yhteisöjä. Keräämme paperia ja muita uusioraaka-aineeksi kelpaavia materiaaleja. Tämän ohella myymme käytettyjä tuotteita uudelleen käytettäväksi. Työmme hidastaa ilmastonmuutosta ja ympäristön kuormittumista. Paperinkeräys jatkaa myös kotikeräyspaperin ja keräyskartongin keräämistä asuinkiinteistöiltä. Se on keräyspaperin tuottajayhteisö, joka on järjestänyt paino- ja kirjoituspapereiden maksuttoman talteenoton koko Suomessa. Toukokuun 1. päivänä voimaantuleva uusi jätelaki avaa alan toimijoille uusia mahdollisuuksia. Myös Paperinkeräys on valmistautunut käsillä olevaan muutokseen huolella. Uudistetun jätelain tavoitteena on ajanmukaistaa alan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia. Jätelaki tarjoaa meille myönteisen näytönpaikan, kun pääsemme hyödyntämään kestävän kehityksen materiaalinkäsittelyn ratkaisuja. Olemme työskennelleet jo pitkään kuntien kanssa ja rakentaneet kestävän kumppanuuden. Ymmärrämme lain tuomat vaateet ja toisaalta sen kokoavan yhteisen päämäärän: sitoutumisen yhteisen ympäristömme vastuulliseen hoitamiseen, Karel Nieminen painottaa. Lisätietoja: palvelupäällikkö myyntipäällikkö Jaakko Jäntti Sami Takalokastari (Tuottajayhteisöt) (Encore Tietoturvapalvelu) puh. (08) 563 3821 puh. (08) 2370 5311 NAAPURUUS VOI OLLA KUMPPANUUTTA Naapurusten erilaisuuden voi kääntää vahvuudeksi. EU:n Kolarctic ENPI CBC-ohjelma tarjoaa rahoitusta hankkeille, joissa sinun organisaatiosi yhdessä venäläisen, ja ehkä myös ruotsalaisen ja norjalaisen, yhteistyökumppanin kanssa saa aikaan jotakin uutta - yhdistämällä voimavaransa ja vahvuutensa. Kolarctic ENPI CBC:n rahoitusta voivat hakea kaikenlaiset yksityiset ja julkiset organisaatiot. Hankkeissa voidaan edistää sosiaalista ja taloudellista kehitystä, vastata alueiden yhteisiin haasteisiin ja tehdä yhteistyötä kansalaisten kesken. Ohjelma-alueeseen kuuluu laajoja alueita Pohjoiskalotilta ja Luoteis-Venäjältä. Ohjelman kolmas hakuaika on avattu 16. tammikuuta ja se päättyy 16. huhtikuuta 2012. Hakuaikaan liittyen järjestetään tiedotustilaisuuksia. Lisätietoa tilaisuuksista, ohjelma-alueesta ja rahoituksen edellytyksistä löytyy englanniksi sivuilta www.kolarcticenpi.info Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Lapin liitto, p. 040 359 1000. sekä www.paperinkerays.fi Euroopan unioni Oulun Kauppakamari 15

Veronumero rakennustyömailla Rakennusalalla harmaata taloutta pyritään kitkemään kahdella tavalla: ottamalla käyttöön veronumero arviolta 1.9.2012 ja lisäämällä työmaan päätoteuttajan ja työn tilaajan ilmoittamisvelvollisuutta arviolta 1.3.2013. Rakennusalalla käytössä olevasta tunnistekortista tulee siitä jo olevien tietojen lisäksi näkyä jatkossa henkilön veronumero. Se lisätään kaikkien rakennusalalla työskentelevien, myös yrittäjien ja yhtiömiesten, tunnistekorttiin. Veronumero selviää verokortista. Ulkomaalaiset saavat veronumeron hakiessaan henkilökohtaisesti verotoimistolta tai yli vuodeksi Suomeen tulleet maistraatilta henkilötunnusta. Veronumeron saa henkilö, jolla on suomalainen henkilötunnus. Veronumero on pysyvä. Henkilön, jolta vaaditaan tunnistekortti, tehtävänä on toimittaa työnantajalle/ työn tilanneelle veronumero. Veronumerollisen tunnistekortin antaa työnantaja/ työn tilannut. Henkilön, jolta veronumerollinen kortti vaaditaan, ei pitäisi voida aloittaa työskentelyään rakennustyömaalla ennen veronumeron saamista ja ilmoittamista työnantajalle/työn tilaajalle. Tämä koskee rakennustyömaalla vain päivänkin työskentelevää ja myös rakennustyömaalla työskenteleviä toimistotyöntekijöitä. Tilapäisesti tavaraa työmaalle kuljettavilta tunnistekorttia ei vaadita. Rakentamisella tarkoitetaan talon rakentamista, purkamista ja erikoisurakointia kuten lvi- ja sähkötöitä sekä maa- ja vesirakentamista. Yhden työnantajan/urakoitsijan, jolla ei ole työmaalla aliurakoitsijoita sekä työmaita, joilla yksityinen henkilö rakennuttaa tai korjauttaa rakennusta yksityiskäyttöönsä, ei asia koske. Valvontavastuussa veronumeron käytöstä ovat rakennuttaja, pääurakoitsija tai muu päätoteuttaja kaikkien rakennustyömaalla työskentelevien osalta. Aliurakoitsijat ja muut työnantajat ovat vastuussa omien työntekijöidensä ja sopimuskumppaniensa osalta. Koska säännösten tarkoituksena on valvoa verojen maksamista (esim. ennakonpidätysten), voi laiminlyönnistä olla työturvallisuuslaissa säädetyn rangaistuksen lisäksi seurauksena myös verojen maksuunpanoja korotuksineen ja lisäyksineen. Veronumero on julkinen. Myöhemmin käyttöönotettavasta veronumerorekisteristä jokainen voi tarkistaa, onko työmaalla työskentelevä merkitty siihen. Tarkistamisella voidaan eliminoida esimerkiksi niitä tilanteita, että tunnistekortti olisi väärennetty. Rekisterissä olevan nimen tulee vastata veronumeron saaneen nimeä. Verohallinto voi omasta aloitteestaan tai pyynnöstä merkitä henkilön rekisteriin. Henkilö voidaan poistaa rekisteristä hänen omasta pyynnöstään hänen esitettyään selvityksen siitä, että hän ei toimi enää rakennusalalla. Veronumerorekisterin käyttötarkoitus on rakennusalalla toimivien henkilöiden henkilötunnisteen oikeellisuuden sekä työnantajan/urakoitsijan ja työntekijän/aliurakoitsijan verotukseen liittyvien velvollisuuksien valvonta. Nämä velvollisuudet ovat erilaisia riippuen esimerkiksi siitä, onko verovelvollinen Suomessa ns. yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen, mistä maasta Suomeen tullaan ja mitä asiasta on verosopimuksissa sovittu. Näitä ei käsitellä tässä artikkelissa, mutta tämäkin viidakko ulkomaisten työntekijöiden, yrittäjien ja yhtiöiden kanssa sopimuksia työn tekemisestä tekevien ja noudattavien on hallittava. Veronumeron esittäminen ei vapauta esimerkiksi lähdeveron tai työkorvauksesta tehtävän ennakonpidätyksen pidättämisestä ja maksamisesta, ellei urakoitsijalla ole 0-lähdeverokorttia tai urakoitsijaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Myöhemmin käyttöönotettavan ilmoitusmenettelyn tavoitteena on saada kuukausittain tiedot työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja alihankkijoista sekä heille maksetuista korvauksista. Hallituksen esitys saataneen asiasta kuluvan vuoden aikana. Todettakoon, että kun tunnistekortista ilmenee se, onko henkilö yrittäjä vai työntekijä, ja työnantajan nimi, kortista ilmenevä tieto yrittäjyydestä ei ratkaise sitä, onko yrittäjänä toimeksiannon vastaanottanut verotuksessa yrittäjä vai työntilaajan työntekijä. Tämän ratkaisevat kunkin toimeksiantosuhteen olosuhteet; onko yrittäjä tosiasiallisesti samassa asemassa kuin työntekijä. Näihin arviointeihin törmää käytännössä jatkuvasti. Pirjo Vaarala veroasiantuntija Ernst & Young 16 Oulun Kauppakamari

Yrittäjä ota askel eteenpäin! Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edellyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päivittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voi kantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamalla heitä kouluttautumaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yritysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutukset järjestetään työnantajan ja ELY-keskuksen yhdessä suunnittelemana, hankkimana ja rahoittamana. ELY-keskus kilpailuttaa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnantaja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuuteen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko. TäsmäKoulutus uutta osaamista henkilöstölle! TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. tähtää ammattitaidon kehittämiseen työnantajan maksuosuus 20 75 prosenttia voidaan toteuttaa myös lomautusaikana MuutosKoulutus lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä! MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan: tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen työnantajan maksuosuus 20 prosenttia Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös julkisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Lisätietoa antaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, mari.tuomikoski@ely-keskus.fi, puh. 044 436 8211 ja koulutuspäällikkö Jouko Sarkkinen, jouko.sarkkinen@ely-keskus.fi, puh. 044 436 8026 Lisätietoa internetissä osoitteissa www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa ja www.mol.fi. Oulun Kauppakamari 17

Asemakaavapäällikkö Matti Karhula: Oulun keskusta-alue tärkein kehittämisen kohde Kaupungin keskustan elinvoiman ja vetovoiman tärkeyttä painotti kerta toisensa jälkeen Oulun asemakaavapäällikkö Matti Karhula Oulun kauppakamarin järjestämässä Kauppa ja palvelut muutoksessa -seminaarissa. Hän korosti, että Oulun keskustaa on kehitettävä monipuolisesti niin että se tarjoaa kokonaisvaltaisen elämyksen. Karhula kuljetti esityksessään kuulijansa kauppakierroksella, jonka aikana käytiin ydinkeskustassa, Raksilassa, Sisustajantorilla ja Limingantullissa. Näiden neljän alueen kehittämisestä riippuu Oulun keskustan tulevaisuus. Alueet voitaisiin profiloida selkeästi erilaisiksi niin, että jokainen niistä erikoistuu omanlaistensa kaupallisten palvelujen tarjoamiseen. Asiointi ei myöskään vaatisi 18 Oulun Kauppakamari

välttämättä omaa autoa, sillä citybussi voisi kiertää alueiden väliä, hän huomautti. Selkeä työnjako Lähtökohta Karhulan mukaan on, että ydinkeskusta on erikoistavarakaupan, ravintoloiden ja muiden palvelujen sekä kulttuurin alue, Raksila vähittäiskaupan keskittymä, Limingantulli keskustaan kuulumattoman erikoistavarakaupan, päivittäistavarakaupan ja teknisen kaupan alue ja lopuksi Sisustajantori nimensä mukaisesti sisustamiseen ja kodin kunnostukseen liittyvän kaupan keskus. Jokaiselle neljälle alueelle on olemassa omia kehittämissuunnitelmiaan, jotka ovat hieman eri vaiheissa. Avoimia kysymyksiäkin on kaikkien kohdalla. Esimerkiksi ydinkeskustan osalta näitä ovat muun muassa se, kuinka Kivisydän pitkään puuhattu kallioparkki alkaa sykkiä, valitetaanko kaavaratkaisuista tai miten paljon yksityiseltä sektorilta löytyy investointihalukkuutta. Raksilasta taas on viime aikoina ollut esillä monenlaisia vaihtoehtoja. Luonnollisesti keskustan hankkeisiin vaikuttavat myös muun muassa Oulun alueen ostovoiman kehitys ja muut isot kaupalliset hankkeet. Näistä ehkä tärkein on Ritaporttiin sijoittuva kauppakeskus Aurora. Alkuperäinen Aurora-ehdotus ei kuitenkaan toteudu, vaan hankkeen suunnittelu jatkunee uudelta pohjalta, kertoi Karhula. Joukkoliikenne odottaa käyttäjiä Karhula yhdisti myös toisiinsa keskustan kehittämisen ja joukkoliikenteen tilanteen. Hän korosti, että parasta joukkoliikenteen tukemista on käyttää sitä. Joukkoliikenteen verkosto on Oulussa olemassa se vain odottaa käyttäjiä. Ja verkosto vie kaupungin keskustaan, sillä keskustassa ovat kaupat, ravintolat, kulttuuripalvelut ja monet muut. Käykää kaupassa keskustassa. Äänestäkää ostoskäyttäytymisellänne. Näin voi tukea joukkoliikennettä, asemakaavapäällikkö Matti Karhula kehotti. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarjoaa tuotteistettuja asiantuntijapalveluita, sekä järjestää liikkeenjohdon koulutusta vuonna 2012 alueen yrityksille. Uutena projektina alueella on aloitettu Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille. Liikkeenjohdon koulutukset keskittyvät yrityksen johtamiseen tuotantoon kasvuun kansainvälistymiseen taloushallintoon markkinointiin Erityisenä painopisteenä ovat lisäksi meriteollisuussidonnaiset yritykset sekä niistä koostuvat yritysryhmät. Lisätietoa Esa Räisänen Projektipäällikkö yritystoimintaan p. 050 390 2433 esa.raisanen@ely-keskus.fi Mikko Viitanen Protek-ESR-hankkeen projektipäällikkö p. 040 709 1094 mikko.viitanen@ely-keskus.fi Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus PL 86, Viestikatu 1 90101 Oulu p. vaihde 020 636 0020 gsm 050 390 2433 esa.raisanen@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Oulun Kauppakamari 19

Väriä maailmaan Lekatie 4 90150 Oulu (08) 5370 011 www.joutsenmedianpainotalo.fi 20 Oulun Kauppakamari