KIMOLAN UITTOKANA SILLAT JA KONNIVEDEN JA PYHÄJÄRVEN VENEVÄYLÄT Konniveden väylä Kulkusyvyys 2,4 m Merenkulkuhallitus 1990 Sankaran yksityistien silta (Kanavantie) HW +77,50 m MW +77,27 m Alikulkukorkeus 2,9 m Kanava-alueen pituus 5,6 km Konniveden väylä Pyhäjärven väylä 8,4 km Kuntaraja IITTI KOUVOLA Kimolan (Eiraskan) silta Pt 14550 Kannen alapinta +69,10 m HW +65,79 m / alikulku 3,31 m MW +65,40 m / alikulku 3,70 m Kimolanlahden silta Mt 362 Kannen alapinta 69,80 m HW +65,79 m / alikulku 4,01 m MW +65,40 m / alikulku 4,40 m Pyhäjärven väylä kulkusyvyys 1,5 m Kouvola ja Iitti 2006-07
Kanavan ylläpito- ja hallinta Kanavan rakentaminen aloitettiin tie- ja vesirakennushallituksen toimesta 1962 ja se vihittiin käyttöön elokuussa 1966. Kaivuutyot 1,5 milj.m3. Kanava luovutettiin väliaikaisella käyttöoikeussopimuksella Uittoyhdistsykselle joulukuussa 1966. Sopimuksessa on takaisinluovutusvelvollisuus. Vastuu maanrakennustöistä siirtyi TVH:lta vesihallitukselle kun vesihallitus perustettiin vuonna 1970. Kunnossapitotöitä tehtiin valtion toimesta vuosittain 1989 saakka. Tukkinippukoon suurenemisen vuoksi kanavaa syvennettiin 1980 luvun lopulla mm. louhittiin kalliota tunnelin molemmin puolin. Ylläpitovelvoitteet siirtyivät vesihallitukselta metsähallitukselle vuonna 1989. Vastuu on sittemmin siirtynyt ympäristötoimialalle ja ELY-keskukselle Vesihallitus on Suomen valtion puolesta lunastanut kanava-alueen Vesioikeuden päätöksen 13.12.1974 ja KHO:n päätökseen 3.3.1977 perustuen. Lunastustoimitus on saanut lainvoiman ja rekisteröity 16.1.1985. Lainhuuto myönnetty uittoyhdistykselle Jaalan puoleiseen osaan 31.8.2004 Iitin puoleiseen osaan rekisterikorjauksena 2014. Vesilain 9:16 nojalla uittoa varten pakkolunastetun alueen luovutus edellyttää AVI:n hyväksyntää 21.01.2015 Hannu Koverola
Kimolan uittokanavasta vesiliikenneväylä Vesiliikenneväylä on osoitettu maakuntakaavassa ja kuntien yleiskaavoissa. Tekninen selvitys veneilykanavasta; Merenkulkulaitos 2006 Kouvolan, Heinolan ja Iitin päätökset osallistumisesta investoinnin rahoittamiseen ja suunnitteluun 05-06. 2012 n. 3 milj.. Kouvolan kaupungin ja uittoyhdistyksen sopimus suunnittelusta ja omistusoikeusjärjestelystä 10.10.2012. Suunnitelmat ja vesilaki - hakemus 2013 2014 n. 0,6 milj.. Osapuolten (Kouvola, Iitti, Heinola, Järvi-Suomen Uittoyhdistys) välisiin sopimuksiin perustuva Kouvolan kaupungin hakemus paikallisväylän perustamiseksi 18.08.2014: Uittosäännön lisäys koskien Kimolan kanavan nippunosturin korvaamista venesululla; Järvi-Suomen Uittoyhdistys 04.09.2014 Hakemuksen käsittely, kuuleminen ja lausuntomenettely vireillä ELY:n lausunto alueen negatiivisesta arvosta mahdollisessa omistusoikeuden siirrossa (Vesilaki 9:16 ) 19.12.2014 21.01.2015 Hannu Koverola
Sulun asemapiirustus Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer
Venesulun ja tunnelin rakennussuunitelmat 31.8.2015 Page 5
Hankkeen alustava kustannusarvio Sulun rakentaminen 4,3 M Odotuslaiturit 0,4 M Tunneli 1,0 M Kanavan ruoppaus ja rantojen louheverhoukset 1,6 M Kanavan rantojen kevennykset 0,5 M Silta- ja tiejärjestelyt 0,8 M Yleiskustannukset ja varaukset 10 % 0,9 M YHTEENSÄ 9,5 M 31.8.2015 Hannu Koverolaq
Valtionvallan kannanottoja Tekninen selvitys veneily kanavasta; Merenkulkulaitos 2006... Hallitusohjelma: sisävesiliikenteen kehittämisellä ja hoitamisella on pitkäjänteisiä tavoitteita, kuten matkailun edistäminen. Hallitusohjelmassa aloitevastuu kohdistettiin kunnille ja maakunnille. Edellytettiin selvitettävän sisävesiliikenteen kehittämismahdollisuudet. Lp selonteko 2012. Aloitevastuuta kohdistettiin kunnille ja maakunnille. Valtiovarainvaliokunta 12.2013. Kimolan kanavan kunnostamisella on arvioitu olevan merkittävää hyötyä Itä-Hämeen ja Kymenlaakson matkailulle ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle, ja kanavan kunnostaminen kasvattaisi merkittävästi Keski- ja Itä-Suomen vesiteiden verkostoa. Valtiovarainvaliokunta 12.2014 Valiokunta painottaa sisävesiväylien tehokkaampaa käyttöä. ------- Esim. Kimolan kanavan kunnostamisella on arvioitu olevan merkittävää hyötyä alueen matkailulle ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle. Valiokunta katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tulee yhdessä selvittää kanavanhankkeen kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet. 21.01.2015 Hannu Koverola
Kenen ympäristövastuu jos vesiliikennehanke ei toteudu Uiton aikana vuorokaudessa juoksutettu vesimäärä/vrk vastasi noin 5 sulutuksen määrää ja viimeisenä 5 vuotena noin 2-3 sulutusta/vrk. Kimolanlahti on uittoväylää luukuun ottamatta hyvin matalaa vesialuetta. Kanavan ja lahden lähialueilla on paljon peltoalueita. Pohjaeläimistön perusteella Kimolanlahden pohjan tila heikentyi oleellisesti vuosien 2002 ja 2004 välillä. Vuoden 2008 tulosten mukaan pohjan tila oli kehittynyt hieman parempaan suuntaan. Kuorijätettä on noin 18 ha alueella,. (vuoden 2007 kartoitus). Rehevöityminen ja umpeenkasvu vaarana. Lahti pysyy jotenkuten hengissä patojen vuotovesien ansiosta. Ojien suulle kertyy hienojakoista maata. Sulkukammion patorakenteiden ja turvarakenteiden kunto heikkenee. Kanavahankkeessa rakennettu Taipaleen yksityistien silta tulee kunnostaa tai uusia. Kanavan rantapuusto sortuu kanavaan, kanavan ja tunnelin tukirakenteiden sekä rantojen sortumista estävien ojien ja rumpujen kunto heikkenee. 31.8.2015 Hannu Koverola 8
RUMPUJA UUSITTAVA JA REUNAPENKEREIDEN OJASTO KORJATTAVA 31.8.2015
Päijänteen vesistöalueen matkailuperusta Suomen sisävesissä on 31 liikenneviraston ylläpitämää sulkukanavaa, joista useimmat palvelevat lähinnä matkailua. Päijänne -Keitele vesistössä on 8 sulkukanavaa. Vesistössä on vuosittain noin 60 000 matkustajaa. Vaikutusalueen kunnissa ml. Lahti, Asikkala ja Padasjoki on noin 7200 vesikulkuneuvoa ja Päijänteellä yhtensä yli 15 000. Sisävesien suluissa 7: sä yli 2000 sulutusta ja 16: sa alle 1000 sulutusta. Vääksyssä on vuosittain. 4 500 sulutusta ja Kalkkisten kanavassa noin 2 500 sulutusta Kimolassa tavoitteena n. 1000-1500 sulutusta ja noin 2500-3000 alusta.. Vesiliikenteen voidaan arvioida tuottavan n, 16 000 matkavuorokautta, mitä vastaava matkailutulo on noin 1,3 milj.. Päijänteen vesistöalueiden satamien kehitys on jatkunut vakaana. Heinolassa Lahdessa, Jyväskylässä ja myös pienemmillä paikkakunnilla kuten Iitin Vuolenkoskella (vuoden kylä). Vääksyssä, Padasjoella, Kuhmoisissa ja Korpilahdella on toteutettu jatkuvasti uusia satamatoimintojen laajennuksia ja matkailuinvestointeja. 21.01.2015 Hannu Koverola
Elinkeinopoliittiset perusteet Kaikki hankkeen kunnat ovat kokeneet teollisuuden rakennemuutoksen ja niissä tarvitaan uusia merkittäviä elinkeinopoliittisia avauksia. Voikkaa Heinola vesitieyhteyden toteutuminen olisi merkittävin matkailuinvestointeja tukeva edistysaskel vuosikymmeniin. Heinolaan toteutuu venetelakka. Vierumäen vapaa-ajankeskuksen vesistöyhteyttä vahvistetaan. Hanke luo edellytyksiä UPM Voikkaan tehtaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan tehdasympäristön uusiokäytölle. Kaakkois Suomessa voimakas investointiaalto kaupan ja matkailun palveluissauovat myönteisiä investointiodotuksia. Heinolassa, Kouvolassa ja Iitissä arvioidaan olevan noin 150 matkailualan työpaikkaa, joilla on selkeä yhteys vesistöihin ja vesiliikenteeseen. (Lahdessa noin 250 tp.) Paikallinen merkitys on niin selkeä, että kunnat ovat päättäneet tukea investointia noin kolmanneksen rahoitusosuudella. Hanke tukee siten vahvasti vaikutusalueen kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita ml. maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen. Osa rahoituksesta tulee saada rakennemuutos- ja aluekehitysrahoituksena. Valtion toivotaan osallistuvat hankkeen kustannuksiin 6 milj. osuudella, jolla katetaan yleisiä vesiväylätöitä, alueen tiejärjestelyjä ja ratkaistaan seisovan veden laadun ympäristöongelmat Kimolan kanavassa. 21.01.2015 Hannu Koverola
Suomen tärkeimmät vesitiet ja valtion sulkukanavat www. Liikennevirasto Sulkuja 31 + Saimaan kanavasa 8 7 sulussa yli 2000 sulutusta 16 sulkua alle 1000 sulutusta 31.8.2015
Lähialueen venekanta Vesikulkuneuvorekisteri 2013 Käyttökunnassa veneitä (kpl) Kunnan asukkaiden veneet kotikunnassa (kpl) Ulkopaikkakuntalaiset veneet (kpl) Asikkala 1502 430 1072 Heinola 915 545 370 Iitti 545 191 354 Kouvola 1819 1451 368 Lahti 2053 1371 682 Padasjoki 754 145 609 Yhteensä 7588 4133 3455 2500 2000 Käyttökunnassa veneitä (kpl) Ulkopaikkakuntalaiset veneet (kpl) 1500 1000 500 0 Asikkala Heinola Iitti Kouvola Lahti Padasjoki Rekisteri sisältää veneet, joiden pituus on vähintään 5,5m tai moottoriteho 20hv.
Kouvolan kaupunginhallitus 6.2.2012 52 Tukirahoituksen perusteet Hanke luo perusedellytyksiä matkailun ja vapaa-ajan liiketoimintojen ja työpaikkojen kasvulle sekä uusille investoinneille. Vesitieyhteys edistää alueen asukkaiden virkistyskäytön edellytyksiä ja sillä voidaan arvioida olevan monin tavoin myönteinen vaikutus koko vaikutusalueen vetovoimaisuuteen. Hanke tukee kaupungin elinkeinopoliittisia tavoitteita ja on tukikelpoinen. Aluetaloudellisia vaikutuksia kuvaavat mm. vaikutusalueella sijaitsevat työpaikat, lomarakennukset sekä matkailuun ja lomarakentamiseen varatut rakennuspaikat ja niiden todennäköinen arvonnousu. Myös hankkeeseen liittyvät investointiodotukset ja niiden kautta muodostuvat uudet työpaikat voivat vaikuttaa kustannusjakoon. Hankkeen sijaintikunnilla Kouvolalla ja Iitillä on myös perusvastuu.
Kymijoen vesistön veneilykäytön edistäminen Veneilyn edellytykset, motiivit, toimintamallit, rahankäyttö Matkailullisen merkitys Matkustaja-alukset Vuokraveneily Yöpymiset Työllisyysvaikutukset Luonnonvara Suomen matkailu- ja vapaaajantoimintojen kehittäminen. Palvelurakenteen vahvistaminen Veneilypalvelut Satamat vetovoimatekijöinä, uudet investoinnit 31.8.2015 15
Reitti- ja risteilyliikenne Lahti Heinola Mitä on! Heinolassa on toimiva satama Mitä tarvitaan! Vuolenkoski, välietappi - laituri Satama Voikkaalle Maakuljetukset Juna Monitoimisatama Bikerentals, car rentals, canoe rentals Risteilyalus. 100 paikkaa 31.8.2015 16