Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20 000 450 Scenario 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Vesivoima (2,0%) Muut uusiutuvat (7,7%) Ydinenergia (1,9%) Biomassa (1,6%) Kaasu (1,6%) Hiili (0,8%) Öljy (0,5%) (Polttoaineen jälkeen suluissa vuotuinen keskimääräinen kasvuprosentti) 0 1990 2010 2015 2020 2030 2035 * New Policies Scenario on IEA:n World Energy Outlook 2012:n pääskenaario, jonka mukainen kehitys johtaisi pitkällä aikavälillä 3,6 asteen globaaliin lämpötilannousuun. Lähde: IEA WEO 2012
Hiilen kulutuksen kehittyminen alueittain, IEA New Policies Scenario Mtoe Current policies scenario 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 450 Scenario Kiina Intia USA ASEAN EU Venäjä Japani muut 0 1990 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Lähde: IEA WEO 2012
USA ja liuskekaasun nousu USA:n maakaasun tuotanto, 1000 miljardia kuutiojalkaa Historia Projektiot Liuskekaasu Tiukka kaasu
USD/Mbtu Maakaasun reaalihinnan kehitys 16 14 12 Japani 10 8 Eurooppa 6 4 USA 2 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Maailmanpankki
Maailman konventionaaliset ja epäkonventionaaliset kaasuvarannot Vaalea ympyrä kuvaa alueen hyödynnettäviä maakaasuvarantoja yhteensä (tuhatta miljardia kuutiometriä) Tumma ympyrä kuvaa epäkonventionaalisten kaasuvarojen osuutta varannoista
Raakaöljyn hinnan ja kulutuksen kehitys Öljyn kulutus (vasen pystyakseli): Öljyn hinta (oikea pystyakseli): Lähde: IEA WEO 2012
Maailman öljyntuotanto öljytyypeittäin Miljoonaa barrelia päivässä Jalostamojen prosessiparannukset Liuskeöljy Muut epäkonventionaaliset Nestekaasut (NGL) Raakaöljy: Löytämättömät lähteet Löydetyt mutta vielä hyödyntämättömät Jo käytössä olevat Lähde: IEA WEO 2012, New Policies Scenario
Kumulatiiviset investoinnit uusiutuvaan sähköntuotantoon 2012-2035 ei-oecd OECD Tuotantomuodon suhteellisen osuuden muutos 2010-2035 (oikea pystyakseli) Tuuli Vesi Aurinko (PV) Aurinko (keskittävä) Biomassa Geoterminen Aalto ja vuorovesi Uusiutuvien osuus kaikista voimalaitosinvestoinneista arvioidaan olevan 62% välillä 2012-2035 ja 70% vuonna 2035 Lähde: IEA WEO 2012, New Policies Scenario
Rakenteilla 63 uutta ydinreaktoria Vuoden 2012 alussa maailmassa oli 435 ydinreaktoria, joiden sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli noin 370 000 MW. Lähde: UNEP Year Book 2012 / IAEA (2012)
Energiaomavaraisuuden kehitys Lähde: IEA WEO 2012, New Policies Scenario
Riippuvuus kaasun ja öljyn nettotuonnista Kaasu Öljy Lähde: IEA WEO 2012, New Policies Scenario
USA 2006-2011 USA:n maakaasuntuotanto kasvoi 25 %. Myös liuskeöljyn tuotanto kasvaa nopeasti. Kaasun hinta pudonnut voimakkaasti Eurooppaan nähden Kaasulla korvattu erityisesti kivihiiltä Omavaraisuus Hintakilpailukyky (erityisesti kemianteollisuus) Laskevat päästöt USA pystyy samanaikaisesti nostamaan kilpailukykyään ja vähentämään päästöjään. Hiilen markkinahinnan lasku on lisännyt sen käyttöä Euroopassa
Kiina Osuus 25 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, 47 % maailman hiilenkulutuksesta ja 50 % vuotuisesta päästöjen kasvusta. Kiinalla on suuret liuskekaasuvarat, ja maa edistää maakaasun kulutuksen lisäämistä. Tavoitteena päästöintensiteetin lasku 40-45 %:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. Uusiutuvan energian tuotanto kasvaa voimakkaasti. Käynnistämässä 7 päästökauppapilottia, ja tavoitteena käynnistää maan laajuinen päästökauppa 2016-2020 välillä. Päästökauppa ei automaattisesti käännä siihen kuuluvia päästöjä heti laskuun, sillä päästökatto voidaan asettaa halutun talouskasvun sallivalle tasolle. Lisäksi päästökattoa saatetaan myöhemmin korottaa.
Saksa Tuuli- ja aurinkovoima sekä biomassan käyttö kasvaneet voimakkaasti. Uusiutuvien osuus sähköntuotannosta 23 %. Alalla työskentelee 380 000 ihmistä.* Ydinvoimasta luovutaan vuoteen 2022 mennessä. Uusiutuvan energian tuen kustannukset kuluttajille kasvaneet nopeasti, vuonna 2013 yli 20 mrd. Energiaintensiivinen teollisuus vapautettu tukikustannuksista. Keskustelua tuen nousevista kustannuksista, niiden jakautumisen oikeudenmukaisuudesta ja koko energiamarkkinoiden rakenteesta. * Työpaikat uusiutuvan energian sektorilla Saksassa vuonna 2012 (Gross employment from renewable energy in Germany in 2012 a first estimate)
Eurooppalaisten energiamarkkinoiden yhdentyminen EU:n tavoitteena yhtenäiset sähkö- ja kaasumarkkinat vuoden 2014 loppuun mennessä (tavoitteesta myöhästyttäneen) Lisätään kilpailua ja talousalueen kilpailukykyä, pidetään energian hinta kohtuullisena ja parannetaan toimitusvarmuutta. Helpotetaan uusiutuvan energian tavoitteisiin pääsemistä. Valmistelussa käytetty esimerkkinä hyvin toimivaa pohjoismaista sähkömarkkinamallia, joka perustuu energian hintaan ( energy only ) eikä erilaisiin kapasiteettimaksuihin.
Sähkön kulutuksen arvioidaan nousevan myös EU:ssa EU:n matalahiilitiekartan 2050 skenaarioissa energian kokonaiskulutus on kääntymässä laskuun Kolme ylintä käyrää ovat ns. referenssiskenaarioita, joilla arvioidaan nykyisten politiikkatoimien vaikutusta vuoteen 2050 saakka Samoissa skenaarioissa sähkön kulutuksen arvioidaan kuitenkin nousevan (mm. sähköautojen ja lämpöpumppujen yleistyminen) Lähde: Komission etenemissuunnitelma siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050, vaikutusarviodokumentti
Kiitos!