JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan kokonaisuus Suomessa Video: Esteittä elämyksiin 1
Liikunnan erityisryhmien väestöosuudet Eläkeläiset: 1 milj. eli 20% suomalaisista Vanhuuseläke 800 000 ihmistä Työkyvyttömyyseläke 300 000 ihmistä Vammaiset: ½ milj. eli 10% suomalaisista Liikuntavammaiset Aistivammaiset Kehitysvammaiset Pitkäaikaissairaat: 1 milj. eli 20% suomalaisista yleisimpinä astma, reuma, sydänsairaudet, diabetes, mielenterveysongelmat 2
Liikunnan merkitys iäkkäille ylläpitää toimintakykyisyyttä (itsenäisyys) antaa iloa ja virkistystä pitää aivotoimintoja vireämpinä lisää sosiaalisia kontakteja 3
Liikunnan merkitys vammaisille ylläpitää toimintakykyisyyttä ja kompensoi vamman aiheuttamia haittoja antaa iloa ja virkistystä edistää liikkumis- ja kommunikointivalmiuksia (aistivammaiset) lisää sosiaalisia kontakteja 4
5
Liikunnan merkitys pitkäaikaissairaille ylläpitää toimintakykyisyyttä vähentää sairauden oireita ja usein myös lääkityksen tarvetta antaa iloa ja virkistystä lisää sosiaalisia kontakteja erilaisia erityismerkityksiä sairaudesta riippuen 6
Erityisliikunnan tärkeimmät toimintamuodot Huippuurheilu Kilpa- ja tulosurheilu Kunto- ja virkistysliikunta Vammaisurheilujärjestöt Paralympiakomitea Vammaisurheilujärjestöt (urheiluseurat) Kunnan liikuntatoimi ja seurat + omaehtoisuus Soveltava liikuntakasvatus Koulutoimi Kuntoutus / kuntouttava liikunta Terveydenhuolto 7
Liikunta sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa Noin 50 000 henkilöä (1%) laitoksissa Noin 100 liikunnanohjaajaa töissä Laitostyypit: vanhainkodit 30 000 asiakasta psykiatriset sairaalat 7 000 kehitysvammalaitokset 3 500 alkoholistihuoltolat 3 000 kuntoutuslaitokset ei pysyviä asiakkaita vammaisten palvelutalot 3 000 lasten- ja nuortenkodit 2 000 Lisäksi runsaasti liikuntaa avokuntoutuksessa! 8
Kuntoutusalan erityisliikunnan haasteet Henkilökunnan koulutus ja työajan resurssointi myös liikunnan ohjaamiseen Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden peruskoulutuksen liikunta Vanhojen laitosten liikuntatilojen saneeraus/tilojen rakentaminen Kuljetukset liikuntapalveluihin 9
Soveltava liikuntakasvatus kouluissa Koulutuksen piirissä on n. 180 000 erityisen tuen tarpeessa olevaa lasta ja nuorta Vapauttaminen, eriyttäminen vai inkluusio? Uudet opetussuunnitelman perusteet 2004 opetushallitukselta perusopetukseen ja lukioihin (ks. www.oph.fi) 10
Soveltavan liikuntakasvatuksen haasteet koululiikunnassa Opettajien perus- ja täydennyskoulutus Koulunkäyntiavustajien koulutus ja saatavuus Ryhmäkoko Yksilöllisen opetussuunnitelman laatiminen (Perusopetuslaki 1998) Erityisliikunnanopettajat ja muut tukipalvelut 11
WHEELCHAIRBOARDING VIDEO 12
Kunto- ja virkistysliikunta Liikuntalaki, 1.1.1999 Vammaispalvelulaki, 3.4.1987 Kuntien liikuntatoimi pääasiallinen palvelujen järjestäjä yli 10 000 as. kunnissa erityisliikunnanohjaaja (noin 85 kpl + noin 400 tuntiohjaajaa) valtiolta tukea erit.liik.ohjaajan palkkaan >3000 viikoittaista ryhmää noin 70 000 osallistujaa 13
Kunto- ja virkistysliikunnan haasteita Ohjaajapula Moniongelmaiset asiakkaat Integraatio / inkluusio terveet vanhukset pienten paikkakuntien yksittäiset asiakkaat lähiliikuntapaikkojen kehittäminen kaikille sopiviksi Miten erityisryhmiin kuuluvat henkilöt saataisiin yleisten liikuntapalveluiden piiriin? 14
Kilpa-, tulos- ja huippu-urheilu Pääasiassa urheilusta vastaavat vammaisurheilujärjestöt, joista 3 suurinta: SIU = Suomen Invalidien Urheiluliitto (44 000) SKLU = Suomen Kehitysvammaisten liikunta- ja urheilu (10 000) NKL = Näkövammaisten Keskusliitto (9 300) Valtionapukelpoisia järjestöjä 15 kpl Huippu-urheilusta vastaa Suomen Paralympiakomitea Erityisliikuntajärjestöjen yhteistyöelin SOVELI ry 15
Huippu-urheilua Paralympiakisat Ateenassa 2004 Vammaisten yleisurheilun EM-kisat Espoossa 2005 Paralympiakisat Torinossa 2006 http://www.cbc.ca/paralympics/ Beijing 2008 Paralympic Games 6-17 September 2008 16
EM ESPOO 2005 17
PARALYMPICS TORINO 2006 18
Erityisliikunnan kehityshaasteita Mielenterveysalan liikunnan lisääminen Kuntien erityisliikuntatoiminnan resurssointi Koulujen soveltavan liikunnanopetuksen kehittäminen Ikääntyneiden liikunnan monipuolistaminen Erityisliikunnan rahoitus- ja resurssitarpeiden täyttäminen Esteettömien liikuntatilojen ja ympäristöjen aikaansaaminen Kaikille avoimeen liikuntaan satsaaminen 19