15.12.2014 Monien merkittävien perusteiden johdosta katson, että RealPark on hyvä kehityshanke. Kari Neilimo.
TÄSSÄ NUMEROSSA 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 REALPARK 6 TALOUS NOUSUUN 8 HHT ON VALTAVIRTA 10 KOY REALMACHINERY 12 APONOXISTA FINLAND 13 YHTEISTYÖN SYNERGIAA 14 INFRAYRITTÄJÄN VERKOSTOITUMINEN 15 REALPARKINKATU 9:n TOIMIJAT RealPark-hanke sijoittuu Suomen logistiseen keskipisteeseen valta- ja rautateiden, lentokenttien ja satamien sopivaan läheisyyteen. Olemme Pirkanmaan sydämessä - siellä, missä ihmiset, tuotteet ja palvelut kohtaavat. Alkuperäiskuva: Paikkatietoikkuna.fi Muokkaus: Antti Korhonen
Arvoisa Lukija RealParkin rakentamisen ensimmäinen vaihe valmistuu 18.12.2014, jolloin Rakennusliike Koivukoski Oy luovuttaa KOY Realmachineryn kohteen rakennuttajalle. Rakennuksen käyttäjät, RealMachinery Oy, UM Yhtiöt Oy tytäryhtiöineen sekä Leica Geosystems Oy (Leica ja Scanlaser) ja Kinshofer Finland Oy (nykyisin Kinshofer Aponox Oy) pääsevät kalustamaan tilojaan em. luovutuksen jälkeen. Varsinainen toiminta rakennuksessa alkaa loppiaisen 2015 jälkeen. KOY Realmachineryn rakennuksen laajuus on 3.954 m2. Kiinteistön tontti on 2,2 ha. Rakennus tarjoaa tehokkaat ja toimivat tilat tuleville käyttäjille. Tilat mahdollistavat yritysten liiketoiminnan kasvun sataprosenttisesti! RealParkin perusargumentit sijainti, joustavuus, valmius ovat vahvasti tukeneet hankkeemme markkinointia. Tässä lehdessämme avaamme näitä argumentteja tunnustettujen asiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaniemme voimin. RealParkin alueesta RealMachineryn tontin lisäksi on esirakennettu 10 hehtaaria aluetta tänä vuonna ja alueen infra on myös valmiina 85-prosenttisesti. Tästä on hyvä jatkaa ensi vuonna. Neuvotteluja on käynnissä merkittävien toimijoiden kanssa yhteisistä hankkeista, jotka mahdollistaisivat jatkohankkeet. Viereselle tontille aloitetaan huhtikuussa tekemään 3.300 m2 hallia, johon päätoimijaksi tulee konemiehen verkkokauppa Maspart.com. Tilaan tulee myös muita toimijoita. Yleinen markkinatilanne on mahdollisesti kääntymässä positiivisemmaksi Pirkanmaalla. Yritysten aktiivisuus ja mielenkiinto on kasvaneet viime aikoina uusia toimitiloja kohtaan. Toivotaan, että tämä koskee koko Suomea ja, että pyörät lähtevät pyörimään kunnolla Suomen logistista keskipistettä RealParkia kohti. Kiitos kuluneesta vuodesta, hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Mikko REALPARK.FI on RealPark-yrityspuiston asiakaslehti. Julkaisijana on UM Yhtiöt Oy. Päätoimittajana markkinointipäällikkö Heska Korhonen. Lehden artikkelien sisältö edustaa kirjoittajien ja/tai haastateltujen mielipiteitä. Yhteys: Kuvat, tekstit: Taitto, layout Paino: Ilmakuvat: heska.korhonen@realpark.fi Heska Korhonen, ellei muuta mainita Heska Korhonen Toiprint Oy 12/2014 Ilmakuva Vallas RealParkin alueelle johtaa luonnollisesti RealParkinkatu. Viereinen kuva.
Marras- joulukuun 2014 vaihteessa lumesta ei ollut tietoakaan.
Yhdistämme hyvän logistiikan, synergiahyödyt ja modernit tilat RealPark-yrityspuisto on Suomessa ainutlaatuinen konsepti, joka mahdollistaa esimerkiksi verkkokaupan, logistiikan, varastoinnin ja perinteisten myymälöiden yhdistämisen Pirkanmaan vetovoimaisen yrityskeskittymän alueella. RealParkiin rakentuvat myös toimijoiden käyttöön tarkoitetut parkkialueet, ravintolat, huutokauppa-, logistiikka- ja tuotelanseeraustilat sekä tapahtuma-alue. Nämä vapauttavat yrittäjien omien toimitilojen käytön pelkästään ydinliiketoiminnalle. Kun yrityksesi kaipaa kunnon tiloja, joissa yhdistyvät hyvä logistiikka, synergiahyödyt sekä modernit tilat, RealPark tarjoaa ne Sinulle. Tule neuvottelemaan, sillä kun varaat tilan yrityksellesi nyt, se voidaan räätälöidä yritystoiminnallesi juuri sopivaksi. www.realpark.fi myynti@realpark.fi heska.korhonen@realpark.fi +358 400 322 790
Talou Professori, vuorineuvos, taloustieteen tohtori Kari Neilimon mieliaiheita on tutkia ja keskustella yritysten sijoittumisesta ja siihen liittyvästä alueiden ja toimintojen kehittämisestä. Akateemisella urallaan Neilimo on toiminut liiketalouden professorina Lapin korkeakoulussa, Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt myös muun muassa tutkijana ja lehtorina Vaasan kauppakorkeakoulussa sekä taloustieteen lehtorina ja laskentatoimen apulaisprofessorina Tampereen yliopistossa. Vuodesta 1991 Neilimo oli Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) hallintoneuvoston puheenjohtaja. Elokuussa 2002 hänestä tuli SOK:n pääjohtaja. Hän toimi tehtävässä heinäkuun loppuun 2007, jolloin siirtyi eläkkeelle. Neilimolle myönnettiin vuorineuvoksen arvonimi vuonna 2007. Neilimo toimii Tampere-Pirkkala lentokentän visiotyöryhmän eli AiRRportin puheenjohtajana. Kari Neilimo avaa yrityksille sijoittumisen tärkeitä näkökulmia. Hänestä on selvää, että yritykselle löytyy tontti joka kunnasta. Tässä kuitenkin on kuntien välillä huomattavia eroja. Yritysten ja kuntien välinen oikea kumppanuus ratkaisee tonttiakin enemmän, Neilimo toteaa. Osaava työvoima ratkaisee paljon. Ihmisiä tarvitaan sekä tuottavalle portaalle, asiantuntijatasolle sekä päällikkö- ja johtajaportaaseen. Tällaisen työvoimareservin olemassaolo sijoituspaikan läheisyydessä antaa merkittäviä onnistumisen mahdollisuuksia.
s nousuun RealPark täyttää Kari Neilimon mukaan hyvän sijoittumisen kriteerit. Lempäälän kunta on tunnettu erittäin yrittäjäystävällisenä kuntana, mikä edesauttaa todella merkittävästi yritysten nopeaa toiminnan aloittamista mm. RealParkissa. Monien merkittävien perusteiden johdosta katson, että RealPark on hyvä kehityshanke, Kari Neilimo toteaa. HHT:n alueella, jolla RealPark sijaitsee, syntyy peräti 40% Suomen BKT:sta. HHT tarkoittaa Suomen Kasvukäytävää, Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -talousvyöhykettä. Kirjoitus perustuu 20.11.2014 tehtyyn haastatteluun sekä Kari Neilimon antamiin vastauksiin. Tummennus toimituksen. K: Onko keskittyminen Suomen mahdollisuus? Onko se paha vai hyvä vai kumpaakin? V: Ihmisten, asumisen, yksityisen yritystoiminnan ja julkisen palvelutoiminnan, opetuksen ja kulttuurin sekä osaamisen keskittymisellä on etunsa ja haittansa. Uuden talouden maailmassa viime kädessä ihmisten osaaminen ratkaisee menestyksen. Osaamista on siellä, missä useita ihmisiä on yhdessä pohtimassa, suunnittelemassa ja toteuttamassa innovatiivisesti uusia asioita. Puhutaan kriittisestä osaamisjoukosta. Keskittyminen mahdollistaa kriittisen osaamisjoukon synnyttämisen. Tässä mielessä keskittyminen on hyvä asia. Tiedämme toisaalta, että keskittymisestä aiheutuu myös haittoja. Liikenneruuhkat kasvavat, asuminen kallistuu ja luonto voi hävitä tehokkaasti rakennettujen kaupunkien tieltä. Keskittymisellä on siten kaksi puolta kuten monilla muillakin asioilla. Meidän jokaisen on ratkaistava, kumpi painaa mielestämme enemmän - keskittymisen edut vai haitat. K: Mikä on Suomen Kasvukäytävän (HHT:n) kansallinen merkitys? V: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere - kasvukäytävä on modernin Suomen valtasuoni. Työvoimasta n. 40% työskentelee tällä alueella ja liki 50% maan bruttokansantuotteesta tuotetaan täällä. Tämän vuosituhannen Suomen sisäisestä muuttoliikkeestä 80-90 % on suuntautunut tälle alueelle. K: Miten yritykset ja hankkeet voivat vaikuttaa Suomen nousuun? V: Suomi kasvaa vain menestyvän ja kansainvälisillä markkinoilla menestyvän yritystoiminnan avulla. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Suomessa yritystoiminta voi rakentua vain osaamisen varaan. Meillä on korkea osaamisen taso ja sitä on hyödynnettävä yritystoiminnassa. Halpatuotannon maaksi emme voi pyrkiä. Tulevaisuudessa erityisesti osaamisintensiivisten palveluiden viennin on lisäännyttävä, jos aiomme menestyä. Digitaalisessa maailmassa teollisuus ja palvelut sulautuvat toisiinsa liiketoimintamalleissa. Tarvitsemme myös innovatiivisia hankkeita vauhdittamaan uuden talouden Suomen syntyä. HHT-kasvukäytävä ja AiRRport-hanke ovat Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla tällaisia koko Suomea koskevia strategisia hankkeita. Niitä hyvinvointi- Suomi ja elinkeinoelämä tarvitsevat. Tulevaisuutta luodaan näillä hankkeilla. K: Mikä on Airrportin merkitys Pirkanmaalle? V: AiRRport on innovatiivinen hanke, jossa digitaalisen maailman teknologioita yhdistetään fyysisen internetin kanssa - siis tietoteknologiaa ja innovaatioita lento-, rautatie- ja maantieliikenteen kanssa nopeasti, joustavasti ja yhdessä paikassa kuitenkin niin, että usealla paikkakunnalla Suomessa on tällä mallilla kansainvälisen lentokentän sisäänkirjautumispalvelu. AiRRport on hanke koko Suomen hyväksi - isänmaallinen kehityshanke siis. K: Mitä ohjeita antaisitte toimipaikkaa hakeville yrityksille miten sijoittuminen pitäisi ratkaista (kotimainen toiminta, vientitoiminta, tuontitoiminta)? V: Yritykset valitsevat sijaintipaikkansa useiden eri kriteerien avulla. Toiset hakeutuvat lähelle raaka-ainelähteitä, toiset taas asiakkaiden läheisyyteen. Monet yritykset hakeutuvat alueille, joissa on osaavaa työvoimaa ja hyvät liikenne- ja ICT-yhteydet. Uuden talouden maailmassa osaava työvoima ja hyvät logistiset sekä tietoliikenneyhteydet ovat avainasemassa yritysten toimipaikkavalinnoissa, jos yritys aikoo kasvaa ja kansainvälistyä. HHT on oiva sijaintipaikka yrityksille ja tulevaisuudessa yhä parempi AiRRportin toteutuessa.
HHT on valt Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävä, eli ns. HHT-kasvukäytävä on koko Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta maan tärkein alue: yhtenäinen työmarkkina-alue ja miljoonien ihmisten päivittäisen liikkumisen ja arjen asioinnin alusta. HHT:n virallinen nimi Suomen Kasvukäytävä. Tällä tiiviillä alueella asuu jo joka kolmas suomalainen ja täällä tehdään noin puolet maan yritysten liikevaihdosta. Viime vuosikymmenten aikana Tampereen ja Helsingin kasvukeskukset ovat kuroutuneet yhteen ja muodostaneet yhtenäisen, käytävämäisen kasvuvyöhykkeen, Suomen Kasvukäytävän (myös ns. HHT). Tälle varsin tiiviille alueelle on pakkautunut jo kolmasosa Suomen asukkaista, ja muuttoliike vahvistaa alueen asemaa edelleen. Kasvukäytävästä on kehittynyt asumisen ja työnteon ydinvyöhyke, arjen kuhinan näyttämö ja maamme kansallisen kasvun ja kilpailukyvyn kivijalka. Onhan nykyään ammatillinen osaaminen yhä erikoistuneempaa ja mm. sen vuoksi työmatkat pitenevät edelleen. Samaan aikaan asumiseen liittyvät arvostukset ovat muuttuneet. Monet Suomen suurimmistakaan keskuksista eivät enää pysty tarjoamaan työtä kahden koulutetun aikuisen ruokakunnassa näille molemmille. Maamme pienen väkiluvun vuoksi meillä vain ei tahdo olla osaamistalouden edellyttämää riittävää kriittistä massaa. Pääkaupunkiseutu toki pärjää, se on tässä mielessä alueena itsellinen ja omavarainen. Tampere ammentaa työvoimaa ja elinvoimaa tästä kasvukäytävästä ja pärjää myös. Tampereen asema maan kakkoskeskuksena vahvistuu edelleen. SUURIN YHTENÄINEN TYÖMARKKINA-ALUE Suomen Kasvukäytävä muodostaa Suomen suurimman yhtenäisen työmarkkina-alueen, mikä yritysten kannalta tarkoittaa yhtenäistä työvoimapoolia. Työmatkaliikenteen ohella myös muuta liikennettä on Kasvukäytävällä paljon. Henkilöliikenteen lisäksi kasvukäytävä ruokkii logistisesti lähes koko pohjoispuoleistaan Suomea. Yritysten sijoittumisen kannalta Kasvukäytävällä on muuta maata pienempi sijaintipaikkariski. Aluetaloustiede osoittaa, että kasvu generoi kasvua: yritysten ja asukkaiden kasautuminen tiiviisti kumuloi uutta kasvua todennäköisemmin kuin muunlaiset ympäristöt, kuten kaupunkitaloustieteen professori Heikki Loikkanen muistuttaa. Elinvoimaa syntyy siis varmimmin sinne missä on ihmisiäkin. Suomen Kasvukäytävällä on varau- duttava ottamaan vastaan merkittävää muuttovoittoa myös tulevaisuudessa. Kansallisessa mittakaavassa väestön keskittyminen vaikuttaa jatkuvan ja ehkä jopa kiihtyvän. Myös palveluelinkeinot vahvistuvat tämän kehityksen myötä koko kasvukäytävällä. ALUEEN ASUKKAAT OVAT VOIMAVARA Kasvukäytävä on monessa mielessä kuin suuri kaupunki sitä ei vain ole huomattu sellaiseksi alun perin suunnitella. Saavutettavuutta mitataan nykyään aikaetäisyytenä eikä kilometreinä, ja koko Kasvukäytävän alueella saavutettavuus on erinomaista luokkaa. Myös elinkeinojen monipuolisuus on tällaiselle nauhakaupunkimaiselle alueelle tyypillistä ja samalla ehdottomasti alueen merkittävä vahvuus. Kasvukäytävän alueen asukkaat ovat sen tärkein voimavara. Toimialojen joukosta nousee muutamia jotka erityisen selvästi hyötyvät sijainnista Kasvukäytävällä, kasvavista volyymeista ja verkostoitumismahdollisuuksista. Tällaisia aloja ovat esimerkik- REALPARK AMMENTAA HHT:N KASVUVOIMAA RealPark yrityspuisto on hyvä esimerkki hankkeesta, joka keskeisen sijaintinsa vuoksi ammentaa varmuudella kasvuvoimaa ympäröivästä kasvuvyöhykkeestä. RealPark voi myös edellä kuvatuilla tavoilla aktiivisesti itse osallistua kasvukäytävämekanismin vahvistamiseen ja samalla oman kasvunsa vauhdittamiseen, halutessaan olla jopa tekemässä Suomen uutta nousua, toteaa Anna-Mari Ahonen tässä artikkelissaan.
tavirta si logistiikka, kauppa, teollisuuden alihankinta ja jatkojalostus, kiinteistö- ja rakennusala kokonaisuudessaan, rahoitusala sekä matkailu. Projektijohtaja Ahonen on keskustellut kasvukäytäväilmiöstä, Suomen Kasvukäytävästä ja käytäväkehittämisestä laajan asiantuntijajoukon ja koko poliittista puoluekirjoa edustavien päättäjien joukon kanssa. Tulevalla hallituskaudella olisi välttämätöntä nousta yhdyskuntarakenteen tasolta aluerakenteen tasolle. Kiristyneessä talouden tilanteessa tuntuu vallitsevan laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että panokset on laitettava sinne missä on odotettavissa tehokkaimmin tuloksia. YRITYKSET HYÖTYVÄT SIJAINNISTAAN Kasvukäytävällä toimivat yritykset hyötyvät sijainnistaan. Yritykset voivat aktiivisesti verkostoitua Kasvukäytävän muiden toimijoiden kanssa, muodostaa tietoisia arvoketjuja, hyödyntää Kasvukäytävän vahvistuvaa brändiä omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan, ja osallistua kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin. Sijainti Kasvukäytävällä rohkaisee myös esimerkiksi täysin uudenlaisten logististen toimintamallien luomiseen ja digitalisaation mahdollistamaan asioi den uudelleen ajatteluun, älyliikenteen käyttöön. Verkostoitumisen kannalta kasvukäytäväyrityksen kannattaa asettaa useamman tasoisia tavoitteita. Käytävälle tarvitaan työvälineitä käytävän sisäisen verkostoitumisen edistämiseen, mutta samalla tulisi koota verkostoa, jonka avulla ponnistaa Kasvukäytävältä maailmalle. Artikkelin kirjoittaja on Suomen Kasvukäytävän (HHT) projektijohtaja Anna-Mari Ahonen. Kuva Seppo Haavisto
KOY REALMACHINERYN n. 4.000 m2 HALLI VALMISTUU JOULUKUUSSA 2014. 2 3 4 1 5
6 1. Työmaan valvoja Kari Harjula tarkastamassa rakennuksen tekniikkaa. 2. Projektipäällikö Sami Lahtinen huolehtii tilaajan edustajan tehtävien lisäksi Lännen Laaturakennuksen suorittamista infratöistä. 3. Tekninen koordinaattori Jorma Vuorinen sekä valvoja Kari Harjula varmistelevat yhdessä viime hetken laadullisia asioita. 4. Ala-aulan portaikon viimeistelyä 08.12.2014. 5. Jorma Vuorinen huolehtii teknisten säätöjen ja yleensäkin tekniikan toimimisen asioista. 6. Markkinointipäällikkö Heska Korhonen isossa neuvotteluhuoneessa 4.12.2014 aamulla. 1
Kinshofer Aponox Oy:stä Kinshofer Finland Oy Kinshofer Aponox Oy muuttaa nimensä Kinshofer Finland Oy:ksi. Toimitusohtaja Juha Strandberg kertoo yrityksen toimintojen sijoittumisesta RealParkiiin. Loppuasiakasnäkyvyys, vieressä oleva tekninen tuki, asennusten ja huoltojen yhteinen koordinointi RealMachineryn kanssa sekä yhteiset tuotanto- varustelu- ja varastotilat luovat todellista synergiaa välillemme. Muutolla samoihin tiloihin saamme yhteistyön seuraavalle tasolle. RealMachinery Oy:n toimitusjohtaja Mika Kähäri vahvistaa Strandbergin toteamuksen. Kinshoferin lisälaitteet ovat meillä todella tärkeässä roolissa. Markkinoiden mahdollisesti laajin valikoima täydentyy meillä muiden merkittävien lisälaiemerkkien myötä, Mika Kähäri toteaa. Juha Strandberg Leica, Scanlaser ja Kinshofer toimivat RealMachineryn tiloissa RealParkissa vuoden 2015 alusta alkaen. myynti@realpark.fi heska.korhonen@realpark.fi +350 400 322 790
Yhteistyön synergiaa Leican ja Scanlaserin tunnetut toiminnot ja tuotteet yhdistyvät. Konsernin sisällä Euroopassa vastaavat yhdistymiset ovat jo pääsääntöisesti tapahtuneet. Leican maanmittausalan tuotteet ja palvelut sopivat täysin yhteen Scanlaserin koneohjausjärjestelmien kanssa. Itseasiassa infrarakentamisen ja mm. kaivosrakentamisen koneohjausmallit ja 3D-mallinnus tulevat yhdessä kehittymään mm. nk. minikaivosmallin kautta. Tämä kyseinen malli tulee tuottamaan suurissa infrahankkeissa merkittävää tarkkuuden, tehostumisen ja luotettavuuden nousua, Leican maajohtaja Vesa-Matti Tanhuanpää toteaa. RealParkin koulutuskeskus ja koeajokenttä yhdistettynä RealMachineryn paikalla olevaan konekantaan antaa Leicalle mahdollisuuden esitellä tuotteitaan ja palveluitaan käytännössä. Leican myynti palvelee Real- Machineryn asiakkaita sekä myös suoraan omia asiakkaitaan. Tällaista yhdistettyä kokeilu- ja ostopaikkaa ei ole missään muualla Suomessa. Leicalle tulee myös pieni käsivarasto samoihin tiloihin. Tanhuanpää sanoo, että RealParkin sijainti on mitä parhain. Se sijaitsee logistiikan kannalta aivan keskeisellä paikalla. Kehä3:lta paikka on noin yhden tunnin ajomatkan päässä, VT3, VT9, VT11 ja VT12 sekä pääraide ovat aivan vieressä. Matka RealParkista esimerkiksi Pirkkalan ohikulkutien konekeskittymään kestää noin puoli tuntia. Toki asiakkaamme voi tehdä kauppansa RealMachineryn kanssa saman tien, mutta Pirkkalan tarjoama lisävalikoima on kaikkien etu, Tanhuanpää toteaa. Leica ja Scanlaser toimivat tällä hetkellä Espoossa ja Oulussa. Henkilökuntaa on yhteensä 29 henkeä, jotka tuottavat noin 9 M liikevaihdon. Jälleenmyyjiä on Suomessa noin 30 kappaletta. Tanhuanpää kertoo, että koneohjausjärjestelmät myydään suoraan loppukäyttäjille tai merkittävien konekauppiaiden kautta. RealMachinery Oy on erittäin merkittävä välikäsi Leican, Scanlaserin sekä asiakkaiden välillä. Yhtiöstä muuttaa Realmachineryn tiloihin muutama henkilö vuoden vaihteen jälkeen. Tämä elävöittää yhteistyötä entisestään, Leican ja RealMachineryn yhteistyö saa aivan uuden ulottuvuuden. Alusta alkaen, kun Mikko Uusi-Marttila otti RealParkiin tulomahdollisuuden esille, on ollut selvää, että haluamme olla täällä mukana RealMachineryn tiloissa. Konetta hankkiva, vuokraava tai vaihtava asiakas saa täältä RealParkista nykyaikaisesti yhden luukun palvelun, Tanhuanpää selvittää toiminta-ajatustaan. MIkko Uusi-Marttila ja Vesa-Matti Tanhuanpää Mikko Uusi-Marttila ja Vesa-Matti Tanhuanpää tulevan Leican konttorin ovella.
INFRAYRITTÄJILLE ETUA VERKOSTOITUMISESTA Infra Häme ry ja RealMachinery Oy ovat solmineet 18.11.2014 merkittävän yhteistyösopimuksen. Osapuolten tavoitteena lisätä avointa vuorovaikutusta ja kehittää innovatiivista yhteistyötä konemyyjän ja urakoitusjoiden kanssa. Verkostoitumisen voimaan olen aina luottanut. Laaja 135 yrityksen jäsenis- tömme saa hyötyä keskittäessään ostonsa RealMachinerylle. Se puolestaan saa tietoa suoraan alan toimijoilta ja meiltä Infran puolelta, toteaa Infra Häme ry:n toiminnanjohtaja Antti Astren. VT3:n taukoamaton liikenne näkyy RealMachineryn ison neuvotteluhuoneen ikkunasta siivittäen ajatukset kasvuun, toimintaan ja tehokkuuteen. Infra Häme ry:n toiminnanjohtaja Antti Astren katselee RealMachineryn neuvotteluhuoneen ikkunasta avautuvaa moottoritie näkymää.
Vuoden alusta toimimme täällä: RealMachinery Oy Lännen Laaturakennus Oy UM Yhtiöt Oy Kinshofer Finland Oy RealParkinkatu 9 37570 LEMPÄÄLÄ
Kaikille oikein hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa sekä menestyksekästä uutta vuotta 2015 toivottaa RealParkin väki.