Energiapuun korjuu luo uusia tarpeita Komatsu Forestilla uskotaan konekaupan vauhdin säilyvän Metsäkonekauppa käy Suomessa ja maailmalla ihan hyvää tahtia. Viime vuoden huippulukujen jäljiltä pelot kaupan hiljentymisestä ovat haihtuneet. - Alkuvuosi oli toki hiljaisempi, mutta loppuvuosi näyttää niin vilkkaalta, että varmasti kokonaismarkkinoilla päästään hyvin lähelle viime vuoden tasoa. Näin uskoo Jari Alahuhtala, Valmet -metsäkoneita valmistavan Komatsu Forest AB:n Suomen markkinointiyhtiö Komatsu Forest Oy:n toimitusjohtaja. Viime vuoden konekauppaa piristi Ruotsin myrsky. Sen vaikutukset näkyvät Alahuhtalan mukaan toki konekaupassa Pohjoismaissa, mutta yksittäisen markkina-alueen muutokset eivät globaalissa toiminnas- Kauhavalaislähtöinen Jari Alahuhtala johtaa Komatsu Forestin markkinointiyhtiötä Suomessa. 12
sa vaikuta loppujen lopuksi kovinkaan paljoa. Vain myrskypuiden korjuuseen hankitut extrakoneet jäävät pois ja tilanne siltä osin normalisoituu. - Suomi on kohtuullisen vakaa markkina. Täällä hakataan n. 50 miljoonaa kuutiota vuodessa ja täällä myydään vuosittain nelisensataa uutta konetta. Tänä vuonna puukaupan takkuaminen saattaa jonkin verran heijastua konekauppaan. Nyt toki näyttää, että puukauppa on piristynyt ja hakkuumäärissä ollaan veromuutosten jäljiltä pääsemässä lähes ennätysvuosien vauhtiin. - Yhtiöt ovat aktivoituneet ostotoiminnassa, koska on odotettavissa että tuontipuun määrä ainakin Venäjältä vähenee. Nyt kaavaillaan kotimaiden hakkuiden lisäämistä, siihen viittaavat selvästi metsävaroista ja metsänkasvusta teh- Komatsu Forest Oy vastaa Valmet -koneiden markkinoinnista myynnistä Suomen lisäksi myös Venäjällä ja Baltiassa. Kuluneen vuoden aikana varsinkin Venäjälle tehty lukuisia viiden - kymmenen koneen, jopa suurempiakin kauppoja, kertoo Jari Alahuhtala. - Valmetilla on hyvä maine ja hyvät yhteydet. - Tämäkin 890,3 kuormatraktori matkaa Uralin juurelle. TERVETULOA TUTUSTU STUMAANAN UUTUUKSIIMME! 13
Komatsu Forestin pihalta löytyy Valmetin metsäkonehistoriaa. Ensimmäinen Lauri Marttiinin telillä varustettu Terra 865LM. Silloinkin SisuDieselin-moottorilla ja nosturikin on peräisin Cranabin esi-isältä. Oikealla sen aikaista ergonomiaa. dyt selvitykset ja hakkuusuositusten muutokset. Bioenergiaan panostetaan Komatsu Forest on suunnannut viime vuosia tuotekehitysvoimia bioergian korjuuteknologiaan. Alahuhtala näkee siellä uusia mahdollisuuksia. - Pienpuumotin tekemiseen tarvitaan konekapasiteettia enemmän, varsinkin jos paneudutaan tosissaan rästissä oleville ensiharvennuksille. - Bioenergiakoneiden kehittämisessä ei ole kysymys vain Suomesta vaan suuret potentiaalit ovat aivan muualla, esimerkiksi Keski-Euroopassa, jossa energian hinta on aivan toista luokkaa kuin meillä. -Olemme olleet aktiivisesti mukana alan kehitystyössä, koska siellä on potentiaalia kasvattaa toimintaa ja tietysti lisätä konekauppaa. Komatsu Forestilla edeltäjineen on bioenergia ollut yhtenä painopistealana jo pitkään. - Kallistunut energia ei ollut liikkeelle paneva voima. Olimme mukana jo ennen nykyisen energiabuumin alkua, sanoo Alahuhtala. - Ennemminkin laskeskelimme lähtökohdaksi metsänhoidollisia arvoja. Jo 90 luvun alkupuolella kehittelimme Valmet 701 harvesterin ja erilaisia clippejä. - Aikanaan hakkuutähteen paalauskoneille ennustettiin hyvää tulevaisuutta, mutta se ei edennyt kuten kaavailtiin ja nyt sätkänteko on keskittynyt vain muutamalle alueelle, miettii Alahuhtala. Valmetin vaihtoehto paalaukseen on Woodpac. Sakari Kuljun kanssa yhteistyössä kehitetty Bioenergy - menetelmä on ollut varmasti viimeisen puolentoista vuoden aikana puhutuin keksintö bioenergian korjuussa. - Menetelmässä tuottavuus on kaksinkertainen perinteiseen malliin verrattuna, vakuuttaa Alahuhtala. - 10 kiintoa tunnissa onnistuu. - Bioenergy on osoittautunut olevan myös isäntien mieleen. - Ensimmäinen Bioenergy -kone työskentelee edelleen käytännössä saman tien varrella kuin aloittaessaan. Kun yksi palsta on valmistunut, seuraava isäntä on jo ollut odottamassa. Menestystä Venäjällä Valmet - koneet ovat menestyneet hyvin kisassa kasvavista Venäjän markkinoista. Viime aikoina Komatsu Forest on solminut lukuisan määrä varsin 14
isoja, parinkymmenenkin koneen kauppoja Venäjälle. Useimmiten ostaja on iso saha tai teollisuusyritys, joka toimittaa koneet omille puunkorjaajilleen, jotka taas maksavat koneet työnantajalleen puulla. Jari Alahuhtala ei kiellä perinteiden merkitystä ja osaa menestyksessä. - Vahvat sodanjälkeen syntyneet valtiollisen Valmetin synnyttämät suhteet näkyvät edelleenkin. - Ei sovi väheksyä juuriaan. Olemme tehneet 40 vuotta metsäkoneita ja Venäjän markkinoilla olemme olleet niiden kanssa yli 30 vuotta. Henkilökohtaiset suhteet ovat Venäjän kaupoissa ratkaisevan tärkeitä. Niin on nyt ollut aina ja niin on nyt. Pärjäämistä Venäjällä edesauttaa myös nykyinen isäntä, Komatsu. -Komatsulla hyvä kokemus markkinoista jo Neuvostoliiton ajoilta. He uskovat Komatsu Forestilla on oma huoltopiste vain Tampereella. Huolto-, tuki-, ja varaosapalvelu perustuu yksityisiin sopimushuoltoyrittäjiin eri puolilla Suomea. - Olemme valinneet eri strategian kuin kilpailijamme. Ylläpidämme sopimushuoltajiemme ammattitaitoa jatkuvalla koulutuksella. ja tietävät, mikä potentiaali siellä on ja haluavat myös panostaa siihen oli sitten kyse maansiirto- tai metsäkoneista. Konemarkkinat ovat myös muuttuneet. Venäläiset ovat tarkkoja ja vaativia koneenostajia. Nyt totuttu siihen, että 4-5 vuotta vanha käytetty kone ei ole enää käyttökelpoinen. Nyt halutaan huipputekniikkaa. Ennusteita - Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Venäjällä on keskitytty panemaan kuntoon metalliteollisuutta ja öljyteollisuutta. Ne ovat nyt jo samalla tasolla tai edelläkin 1990 tasoja. Metsäteollisuus on jäänyt jälkeen, tuotantoluvut ovat ehkä puolessa 15 vuoden takaisesta, analysoi Alahuhtala venäläisen toimintaympäristön kehitystä. - Merkittäviä investointeja metsäteollisuuteen ei ole tehty oikeastaan 60 luvun alkupuolen jälkeen. Ulkomaisia investointeja jarruttaa WTO:n - maailman kauppajärjestön jäsenyyskysymys. Se on edelleen auki. Kehityksen kiihtymistä lupailee kuitenkin voimaan astuva uusi metsälaki. Se turvaa tietyllä tavalla raaka-aineen saannin yhtiöille. Se, että Venäjällä aletaan panostaa nyt metsäteollisuuteen, näkyy Alahuhtalan mielestä jo konekaupassakin. Hän tulkitsee uusien tullimaksukäytännöt merkiksi tästä. - Tänä vuonna Venäjälle vietävissä harveste- 15
rissa ei ole lainkaan tuontitullia ja kuormatraktoreissakin vain 5-10 prosenttia. Esimerkiksi kun meillä ainoana on Tier III moottorit kuormatraktoreissakin, meille tulli on vain 5 prosenttia - Pikkuhiljaa riskirahoittajatkin alkavat kiinnostua Venäjän metsäkonemarkkinoista. Se edellyttää, että yksittäisen kaupan pitää olla suuri minimissään kolmen miljoonan euron luokkaa, viiden koneketjun verran, muuten rahoittajien kiinnostus ei vielä riitä. Ennustajan rooli on vaikea ainakin silloin kun puhutaan Venäjästä - Jonkinlaisia ennusteita pystymme tekemään, kun arvioimme miten puunkorjuuvolyymi kehittyy 5-10 vuoden ajanjaksolla. Nyt Venäjällä korjataan puuta n. 178 miljoonaa kuutiota vuodessa. - Seuraavan 10 vuoden aikana määrä puolitoistakertaistuu, arvioi Alahuhtala varovaisesti. - Toki seuraamme tarkasti kuinka länsi-investoinnit sellu- ja paperiteollisuuteen kehittyvät. Tuohon kasvuodotukseen mahtuu jo jokunen sellutehdaskin. Lisää potentiaalia metsäkonemarkkinoillle tuo Venäjälläkin siirtyminen kokorunkokorjuusta tehokkaampaan tavaralajimenetelmään. Kokorunkokorjuusta ei Ve- Komatsu Forest Oy Komatsu Forest Oy on Valmet metsäkoneiden markkinointiyhtiö Suomessa. Se vastaa myös Venäjän ja Baltian maiden markkinoinnista ja myynnistä. Komatsu Forestin organisaatiossa on 41 henkilöä, valtaosin Tampereella. Viisi myyjää ja 4 huoltokouluttajaa hoitavat tehtäviään kotipaikkakunniltaan. Komatsu Forestilla on oma korjaamo Tampereella ja 18 sopimushuolto- ja 12 varaosapistettä eri puolilla maata. Komatsu Forest Oy:n toimitusjohtaja on Jari Alahuhtala, markkinointipäällikkö Timo Korhonen ja vientipäällikkö Aki Auvinen. Koulutus huolto- ja tekninen tuki -osastoa vetää asiakastukipäällikkö Karri Ollikainen. Markkinointiviestinnästä vastaa Antero Siuro. Komatsu Forest Oy:n samoin kuin 7 muuta vastaavanlaista markkinointiyhtiötä eri puolilla maailmaa omistaa Komatsu Forest Ab, Valmet -metsäkoneita valmistava yhtiö, jonka pääpaikka on Ruotsissa. Sen omistaa puolestaan japanilainen Komatsu Ltd. Komatsu Forestilla on metsäkonetuotantoa Uumajassa Ruotsissa, missä valmistetaan tavaralajimenetelmän koneet. Shavanossa, Yhdysvaltain Wisconsinissa, on toinen tehdas kokorunkokalustolle. Huoltopalvelut ostetaan yhä useammin konekaupan yhteydessä, sanoo Jari Alahuhtala. - Huoltosopimusten kysyntä kasvaa tulevaisuudessa osana rahoituspaketteja. - Yrittäjäkunta muuttuu, yrityskoko kasvaa, tietotekniikan lisääntyminen edellyttää uudenlaista osaamista. Tämän päivän yrittäjällä on jo muutakin vapaa-ajan puuhaa kuin koneremontti. Nyt osataan jo arvostaa perheet ja kössivuorot entistä tärkeämmäksi. näjällä koskaan luovuta tyystin, mutta se vähenee olennaisesti. Alahuhtalan arvio on, että tavaralajimenetelmällä korjataan jossain vaiheessa 50-60 prosenttia puusta. Valtavan potentiaalin ja vahvojen perinteiden myötä Alahuhtala uskoo, että Venäjän oma perinteikäs konevalmistus nousee vielä. Lähteekö se liikkeelle omin voimin vai länsivalmistajien tuella onkin sitten toinen juttu. Venäjän metsäteollisuuden kehitykselle Kiinalla on iso merkitys, siellä kulutus kasvaa vauhdilla. Kiinaan viedään Venäjältä jo enemmän raakapuuta kuin sieltä tuodaan Suomeen. Jatkossa venäläiset haluavat luopua raakapuun viennista. Jo nyt he liputtavat presidentti Putinin johdolla hyvin selvästi korkeamman jalostusasteen puolesta. Avaa tuotesivut! Monipuolista suodatustekniikkaa, hydrauliikkaa ja hydrauliikkahuoltoa www.masino.fi Masino-Hydrosto Oy/Tuotteita Masino-Hydrosto Oy Kärkikuja 3, 01740 Vantaa puh. 09-476 800 16