SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012
2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka... 4 5 JATKOTOIMENPITEET... 5 Liitteet: Liite 1 Maanäytteiden laboratoriokoetulokset Suunnitelmapiirustukset 17623-1 Pohjatutkimuskartta 1:1 000 21.8.2012 Rakennettavuusalueet 17623-2 Pohjatutkimusleikkaus 1-1 ja 2-2 1:200 21.8.2012 17623-3 Pohjatutkimusleikkaus 3-3 ja 4-4 1:200 21.8.2012 17623-4 Pohjatutkimusleikkaus 5-5 1:200 21.8.2012
3 (5) 1 YEISTÄ FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on tehnyt Saarijärven kaupungin toimeksiannosta Tarvaalan tilan rakennettavuusselvityksen kesällä 2012. Rakennettavuusselvitys on tehty alueen kaavamuutosta varten, jossa alueelle kaavoitetaan omarantaisia pien- ja rivitalotontteja. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 3,7 ha. Tutkimukset keskitettiin noin 1 ha suuruiselle alueelle. Tutkimuksia ei sijoitettu nykyisen asemakaavan mukaiselle kosteikon suojelualueelle. Nykyisin alueella on Tarvaalan pappila ja siihen liittyviä rakennuksia. 2 TUTKIMUKSET Alue kartoitettiin tutkimusten yhteydessä maastomallia varten. Kartoitus tehtiin korkeusjärjestelmässä N60. Pohjatutkimukset käsittivät painokairauksia, näytteenottoa sekä pohjavesiputken asentamista. Painokairauksia tehtiin kaikkiaan 15 kpl:tta. Maanäytteitä otettiin 3 pisteestä. Näytteitä otettiin 1-5 m syvyyteen. Kaikista otetuista näytteistä määritettiin vesipitoisuus ja edustavista näytteistä rakeisuus. Muille näytteille tehtiin silmämääräinen maalajiarvio. Pohjatutkimustulokset on esitetty tutkimuskartalla ja tutkimusleikkauksissa. 3 POHJASUHTEET Maanpinnan korkeusasema alueella vaihtelee pääosin tasovälillä +118 +127 tehdyn kartoituksen perusteella. Maanpinta viettää voimakkaasti etelään päin Palvasalmeen. Rantatörmän kaltevuus on suurimmillaan noin 34. Järven vesipinta vaihtelee tasovälillä +115.76...+118.36 keskiveden ollessa +117.4. Tutkimusalueen eteläpuolella on kapea niemenkärki, joka sijoittuu kosteikkojen suojelualueelle. Tehtyjen painokairausten syvyys on ollut pääosin yli 20 m eikä selkeää kovaa pohjaa ole kairauksissa tavoitettu. Tutkimusten perusteella on pohjamaa tutkimusalueella pääosin kerroksellista hienoa hiekkaa ja silttiä. Pohjasuhteet ovat seuraavat ylhäältä alaspäin lueteltuna: Pintamaa/täyttökerros/rantamuodostuma, paksuus vaihtelee ollen suurimmillaan rannan läheisyydessä noin 3 m Kairausvastukseltaan tiiviimpi hieno hiekka / siltti kerros. Kerros esiintyy kauempana rannassa olevissa tutkimuspisteissä järven vesipinnan yläpuolelle. Kerroksen paksuudeksi on tehtyjen tutkimusten perusteella arvioitu 3 7 m Kerroksellinen hiekka ja siltti. Kerroksen paksuus 10 m, rannan läheisyydessä jopa yli 20 m. Pohjavesipinta on havaittu tutkimustyön aikana pisteessä 9 tasolla +117,93 (N60). Pohjavesipinnan korkeusasema on ollut läheisen järven pinnan tasossa mittausajankohtana.
4 (5) 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS 4.1 Yleistä 4.2 Rakennukset Alueen rakennettavuutta tarkasteltiin tehtyjen tutkimusten perusteella pienja rivitalorakentamisen kannalta huomioiden piha-alueiden ja kunnallistekniikan rakentaminen. Alue jaettiin kahteen osaan perustamisolosuhteiden perusteella. Aluejako on esitetty tutkimuskartalla ja leikkauksissa. Alue 1 Alueella 1 omakoti- ja rivitalot ovat perustettavissa maanvaraisesti yhtenäiselle anturalle tai reunavahvistetulle laatalle. Osalla aluetta joudutaan mahdollisesti tekemään massanvaihtoa heikosti kantavan pintamaakerroksen poistamisen jälkeen. Massanvaihdon tarve riippuu rakennusten sijoittumisesta alueella. Kaikkien rakennusten perustamistapa on määritettävä yksityiskohtaisessa pohjatutkimuksessa, kun rakennuksen sijoittuminen tontille on varmistunut. Myös rakennusten kerrosluku ja rakennusmateriaali (puu/harkko) vaikuttavat perustamistapaan. Alue 2 4.3 Kunnallistekniikka Alueella 2 rantatörmän jyrkkyys ja heikosti kantavan maakerroksen paksuuden kasvaminen rajoittavat rakentamista rannan läheisyyteen. Rantatörmän jyrkkyys on osin suurempi kuin maalajin sisäinen kitkakulma. Lisäksi veden eroosio syövyttää rantatörmää. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta rannan läheisyydessä voi tapahtua paikallisia rannan sortumia nykytilanteessa. Alueelle ei suositella sijoitettavaksi omakoti- tai rivitaloja, koska rakennukset on varauduttava paaluttamaan ja paalupituudet tulevat olemaan suuria (yli 20 m). Lisäksi rantatörmän riittävästä stabiliteetista tulee huolehtia. Alueelle voidaan sijoittaa kevytrakenteisia esim. saunarakennuksia, joille voidaan sallia painumia. Rannan eroosiosuojauksesta ja stabiliteetistä tulee huolehtia. Kadut voidaan perustaa alueella 1 pohjamaan varaan. Otettujen näytteiden perusteella pohjamaa on routivaa hienoa hiekkaa ja siltti. Asfaltoitavilla ja laatoitettavilla katu- ja piha-alueilla on syytä varautua noin 1 m rakennekerrosten käyttöön vaikkakin pohjavesipinta on tehdyn havainnon perusteella syvällä. Kunnallistekniset putkijohdot on perustettavissa pohjamaan varaan tarvittaessa murskearinaa käyttäen. Putkijohtoja ei suositella sijoitettavaksi alueelle 2 lukuunottamatta mahdollisia kiinteistökohtaisia jäteveden pumppaamoja ja niiden paineviemäreitä.
5 (5) 5 JATKOTOIMENPITEET Kullekin rakennukselle tulee tehdä täydentäviä pohjatutkimuksia rakennesuunnitteluvaiheessa ja laatia kutakin rakennusta käsittelevä perustamistapalausunto. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Tarkastanut: Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm Laatinut: Kai Auvinen Ortogeo Oy, DI