Pohdintoja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaiheesta Ilmari Hyvönen 17.10.2012
Aiheita Valtioneuvoston linjaukset Käsitteet Miten toinen vaihe toteutettaisiin Miten iso osuus valituista tulisi olla ensimmäistä paikkaansa hakevia?
Valtioneuvoston linjaukset Käsitteet Miten toinen vaihe toteutettaisiin Miten iso osuus valituista tulisi olla ensimmäistä paikkaansa hakevia?
HE 44/2012: linjauksia toisesta vaiheesta Toisessa vaiheessa pelkästään alempaan tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon korkeakoulujen yhteishaun avulla valittaisiin ainoastaan henkilöitä, jotka eivät ole aikaisemmin Suomen koulutusjärjestelmässä suorittaneet korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Uudistuksen toisessa vaiheessa myös tutkinnon suorittaneiden ja korkeakoulupaikan aiemmin vastaanottaneiden tosiasialliset ja tasavertaiset mahdollisuudet alan vaihtamiseen turvataan opetusja kulttuuriministeriön sekä korkeakoulujen toimin
HE 44/2012: linjauksia toisesta vaiheesta Toisessa vaiheessa korkeakoulututkinnon suorittaneet ja aikaisemmin opiskelupaikan vastaanottaneet valittaisiin yhteishaun ulkopuolella korkeakoulujen erillisillä hauilla. Yhteishaun ulkopuoliset valinnat mitoitetaan turvaamaan tosiasiallinen mahdollisuus alan tai korkeakoulun vaihtamiseen. Yhteishaun ulkopuolisissa hauissa voitaisiin hyödyntää yhteishaun sähköistä hakujärjestelmää.
HE 44/2012: linjauksia toisesta vaiheesta Tavoitteena on, että entistä joustavammat koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihtamiseen liittyvät käytännöt toteutettaisiin eri korkeakouluissa mahdollisimman selkeällä ja yhdenmukaisella tavalla, jotta voidaan varmistaa järjestelmän läpinäkyvyys hakeutujan kannalta. Valmistelutyössä on lähdetty siitä, että joustavien, selkeiden ja yhdenmukaisten käytäntöjen luomiseksi korkeakoulut voivat myös yhteishaun ulkopuolisissa opiskelijavalinnoissa hyödyntää sähköistä hakujärjestelmää.
Kuitenkin Henkilöllä olevien opiskelupaikkojen määrää ei olla (mekaanisesti) rajoittamassa (yhden paikan säännön lisäksi). Opiskeluoikeuden jo saaneella tai tutkinnon jo suorittaneella tulee olla mahdollisuus hakeutua kaikkeen koulutukseen (joka on yhteishaussakin tarjolla) joko siirtyäkseen tai ottaakseen vanhan lisäksi vastaan uuden (toisen, kolmannen, ) opiskelupaikan Jotta tosiasialliset ja tasavertaiset mahdollisuudet alan vaihtamiseen turvataan, yhteishaun ulkopuolisilla valinnoilla valittavien tai koulutuksesta toiseen siirtyvien määrän on oltava sellainen että tosiasiallisia mahdollisuuksia on.
Valtioneuvoston linjaukset Käsitteet Miten toinen vaihe toteutettaisiin Miten iso osuus valituista tulisi olla ensimmäistä paikkaansa hakevia?
Käsitteet Haasteena on, että käsitteiden sisältö ja ymmärrys käsitteistä vaihtelee ja käsitteiden sisältöä on tarpeen muuttaa kun opiskelijavalinnat muuttuu Päävalinnat Yhteishaku Erillisvalinnat Erillishaku Siirto-opiskelija
Siirto-opiskelija (YO) Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan henkilöä, jonka opiskeluoikeus siirtyy yliopistosta toiseen saman tai läheisen alan opintoihin sekä henkilöä, jonka opiskeluoikeus siirtyy yliopiston sisällä pääaineesta tai koulutusohjelmasta toiseen tai toiselle koulutusalalle. Yliopisto päättää siirtymisen edellytyksistä, jotka voivat liittyä esimerkiksi siirtoa hakevan opiskelijan opintosuorituksiin tai opintomenestykseen. Siirtyminen edellyttää voimassaolevasta opiskeluoikeudesta luopumista. HE 44/2012, s.35
Siirto-opiskelija (AMK) Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan henkilöä, jonka opiskeluoikeus siirtyy ammattikorkeakoulusta toiseen samaan tai vastaavaan koulutusohjelmaan sekä henkilöä, jonka opiskeluoikeus siirtyy ammattikorkeakoulun sisällä koulutusohjelmasta tai suuntautumisvaihtoehdosta toiseen. Ammattikorkeakoulu päättää siirtymisen edellytyksistä, jotka voivat liittyä esimerkiksi siirtoa hakevan opiskelijan opintosuorituksiin tai opintomenestykseen. Siirtyminen edellyttää voimassaolevasta opiskeluoikeudesta luopumista. HE, s.37
Siirto-opiskelija Maisterivaiheen hauissa, joissa opiskelija ei luovu vanhasta yhdessä kandidaatintutkinnon suoritusoikeuden kanssa saamastaan maisterintutkinnon suoritusoikeudesta, ei ole kyse määritelmän mukaan siirto-opiskelijoista. Siirto-opiskelijakäsite rajautuu tarkoittamaan joko kesken ensimmäisen syklin opintojen tapahtuvaa siirtymistä tai kesken toisen syklin opintojen tapahtuvaa siirtymistä. Sektorien välisissä siirtymissä ei myöskään määritelmän mukaan kyse siirto-opiskelusta: mahdollisesti siirtymät tapahtuvat useimmiten nivelvaiheissa tutkintojen välillä. Siirtohaulla ja -hakemuksella tarkoitetaan hakua ja hakemusta joilla hakeudutaan siirto-opiskelijaksi. Siirtoperusteet ovat korkeakoulun päättämät siirtohaun valintaperusteet
Yhteishaku Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien yhteishaulla tarkoitetaan opiskelijavalintauudistuksen toisen vaiheen yhteishakua, johon voivat osallistua vain ensimmäistä paikkaansa hakevat Uutta opiskeluoikeutta hakevien yhteishaulla tarkoitetaan yllämainitusta erillistä mutta samassa aikataulussa järjestettävää opiskelijavalintauudistuksen toisen vaiheen yhteishakua, jossa opiskelupaikan jo saanut hakija hakee uutta opiskelupaikkaa luopumatta vanhasta, tai jo samantasoisen tutkinnon suorittanut opiskelija hakee uutta opiskelupaikkaa. keksiikö joku paremman termin tälle?
Valtioneuvoston linjaukset Käsitteet Miten toinen vaihe toteutettaisiin Miten iso osuus valituista tulisi olla ensimmäistä paikkaansa hakevia?
L1: hakeutumisväylät A. Korkeakoulujen ensimmäistä paikkaansa hakevien yhteishaku Ensimmäistä paikkaa hakeville B. Siirtohakuja, jossa opiskelija voi hakea opiskeluoikeutensa siirtoa toiseen nykyistä vastaavan syklin koulutukseen nykyistä opiskeluoikeutta vastaavassa korkeakoulusektorissa (YO/AMK). Siirtoperusteet voivat olla erilaiset kuin valintaperusteet A:ssa (B1) tai samat (B2) Pääsääntöisesti kaikkiin koulutuksiin, jotka A:ssakin C. Uutta opiskeluoikeutta hakevien yhteishaku Pääsääntöisesti kaikkiin koulutuksiin jotka A:ssakin D. erillishakuja
L1 jatkuu Korkeakoulu päättää valintaperusteista. Koska todennäköisesti korkeakoulut eivät voi suunnitella erilaisia vallintaperusteita kovin monelle erilaiselle siirtyjäryhmälle, eikä toisaalta eritaustaisille uuden opiskeluoikeuden erillishakuun C osallistujalle, on todennäköistä että valintaperusteet ovat useiden koulutusten osalta samat yhteishaussa A, uuden opiskelupaikan erillishaussa C ja siirtohaussa B2. Etenkin koulutuksissa joihin on suuri hakupaine, on oletettavasti näin. Hakumekanismien läpinäkyvyyden varmistamiseksi kussakin haussa valittavien opiskelijoiden määrä, vähimmäispistemäärä tai muut tasokriteerit ja valinta/siirtoperusteet on määriteltävä etukäteen kullekin väylälle A,B2,C ja D. Siirtohakujen B1 osalta valintaperusteita, siirtyjien määrää eikä siirtoperusteita voitane tarkasti määritellä etukäteen, koska siirtoperusteet voivat vaihdella tapauskohtaisesti. Siirtymäkäytäntöjen yleiset periaatteet on kuitenkin kuvattava.
L1 jatkuu Ryhmään D kuuluvia hakuja voidaan järjestää myös osana ensimmäistä paikkaansa hakevien yhteishakua, jolloin esimerkiksi henkilöihin, jotka ovat suorittaneet avoimen korkeakoulun opintoja, sovelletaan ryhmänä omia valintaperusteita. Hakujen järjestämistä yhteishaun ulkopuolella voidaan kuitenkin perustella esimerkiksi sillä, että hakuja halutaan järjestää jatkuvana hakuna läpi vuoden.
Mitä yhteistä yhteishauissa? L7 Uuden opiskeluoikeuden yhteishaussa on käytössä hakukohteiden priorisointi ja sijoittelu, mutta siirtohauissa ei L9 Yhden paikan sääntö toteutuu uuden opiskelupaikan yhteishaun ja ensimmäistä paikkaa hakevien yhteishaun kautta: hakijapopulaatiot ovat erilliset ja kummassakin haussa voi tulla valituksi vain yhteen hakukohteeseen. Eli tilanne olisi näiltä osin analoginen nykyisten ammattikorkeakoulujen tilanteen osalta: useita rinnakkaisia yhteishakuja L8 Siirtohaut ovat auki kaikkiin koulutuksiin yhteishaun aikataulun mukaisesti. Lisäksi näissä hauissa voi olla muita (myös jatkuvia) hakuaikoja
Miten mitoittaa hakumuodot: L2 & L3 L2: Kunkin korkeakoulun tulisi suunnitella hakeutumisväylien kokonaisuus (A,B,C,D) koulutuskohtaisesti siten, siten että lopputuloksena siirtohauissa (B) valitaan enemmän siirtyviä opiskelijoita, kuin uusia opiskelupaikkoja annetaan uutta (toista, kolmatta,..) opiskelupaikkaa hakeville uutta opiskeluoikeutta hakevien yhteishaussa (C) (suositus). Tämä ei tarkoita sitä, että valittavien opiskelijoiden määrien tulisi olla tiedossa esimerkiksi siirtyjien osalta tiedossa etukäteen. L3: Korkeakoulun tulee suunnitella joustavat siirtymämahdollisuudet siten, että ei muodostu suunnitelmallisesti hyödynnettäviä väyliä, joiden kautta hakeutuja voi laskelmoida pääsevänsä opiskelemaan haluamaansa alaa helpommin kuin yhteishaun kautta. (Erityisen tärkeää hakupainealoilla). Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan valtakunnallisia suosituksia.
Uudistuksen vaiheiden erot c B
L10 & L11 L10 Siirto-opiskelijan on luovuttava alkuperäisestä opiskeluoikeudestaan. Tästä säädettäisiin laissa. L11 Siirto-opiskelijan opintoajasta on siirron jälkeen jäljellä sama aika kuin alkuperäisen opiskeluoikeuden jäljellä oleva opiskeluaika olisi ollut.
Toisen syklin haut: L4 Ensimmäistä paikkaansa hakevien yhteishakuun kuuluviin ja toisaalta erillishakuina järjestettäviin (pelkän) maisterivaiheen koulutuksiin voivat hakea myös maisterintutkinnon suorittaneet tai maisterivaiheen opiskelupaikan vastaanottaneet. Ensimmäistä paikkaansa hakevan käsite sopii huonosti toisen syklin valintoihin, koska suurimmalla osalla hakijoista on jo kandidaattioikeuden ohessa saatu maisterioikeus Huomio (jota ei ole muistiossa): Pitänee vielä pohtia, kumpaan yhteishakuun nämä sopisivat paremmin, kun linjauksen L4 mukaan ei ole tarkoitus erotella tässä kohtaa taustan mukaan eri yhteishakuihin
Tietojärjestelmien hyödyntäminen L5. Korkeakoulut syöttävät koulutustarjontatiedon tietovarantoon koulutuskohtaisesti tiedon siitä, millaisilla siirtymäkäytännöillä koulutukseen voi siirtyä. Sama käytäntö (siirtymäkäytännön kuvausteksti) voidaan liittää myös useaan koulutukseen, vähentäen tuotettavan tekstin määrää. L6. Uuden opiskeluoikeuden yhteishaku järjestetään ensimmäistä paikkaansa hakevien yhteishaun kanssa samassa aikataulussa opetushallituksen järjestelmällä. Lisäksi korkeakoulut voivat käyttää opetushallituksen hakupalveluja siirtohakujen järjestämiseen.
Valtioneuvoston linjaukset Käsitteet Miten toinen vaihe toteutettaisiin Miten iso osuus valituista tulisi olla ensimmäistä paikkaansa hakevia?
Kiintiöiden koot / valittavien määrä eri hakumuodoissa Hallituksen esityksessä HE 44/2012 ehdotettavien säännöksen nojalla yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisivat päättää siitä, kuinka monta tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkaa varataan hakijoille, joilla ei ole suomalaisessa korkeakoulussa suoritettua tutkintoa ja jotka eivät ole aiemmin ottaneet vastaan opiskelupaikkaa suomalaisessa korkeakoulussa. - - Ehdotettavan säännöksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole saattaa aiemmin opiskelupaikan saaneita kohtuuttomasti erilaiseen asemaan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeviin nähden. Toinen vaihe: Ensimmäistä paikkaa hakevien Yhteishaun ulkopuoliset valinnat mitoitetaan turvaamaan tosiasiallinen mahdollisuus alan tai korkeakoulun vaihtamiseen.
Mikä on kohtuullista? Kohtuullisuuden arvioimiseksi voidaan tarkastella opiskelijavalinnoissa toteutuneita osuuksia Huomioitava seuraavia seikkoja Makrotasolla valituista noin 2/3 aidosti uusia nykyhetkellä Ensimmäistä paikkaansa hakevien hakijoiden ja valittujen osuus vaihtelee kuitenkin alakohtaisesti paljon HE 44/2012 voimaantulopykälä aloituspaikkojen varaamista sovellettaisiin lain voimaantulosäännöksen mukaan myös hakijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan koulutuksesta, joka on alkanut keväällä 2014 tai sitä ennen mutta ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa. Eli ei huomioida ennen 2014 alkaneita opiskeluoikeuksia, mutta kylläkin kaikki (menneinäkin vuosina) suoritetut tutkinnot. Tässä mielessä vuonna 2014 tilanne ei siis ole noin 2/3 vaan paljon isompi Kiintiöinnin vaikutukset hakukäyttäytymiseen?
Helsingin yliopiston Uudet opiskelijat tiedekunnittain opiskelutaustan mukaan vuonna 2009 (lähde: EVÄITÄ OPISKELIJAVALINTOJEN UUDISTAMISEEN: SELVITYS HELSINGIN YLIOPISTON HAKIJOISTA JA UUSISTA OPISKELIJOISTA VUOSINA 2008 JA 2009, Helsingin yliopisto 11.11.2011, s.49. Taulukon sarakkeita on summattu lisää) A) aidosti uudet % B) opiskeluoi keus (YO tai AMK) % C) tutkinto + % mahdollises ti opiskeluoike us Teologinen 125 62,5 % 41 20,5 % 34 17,0 % Oikeustieteellinen 154 62,1 % 63 25,4 % 31 12,5 % Lääketieteellinen 51 29,8 % 99 57,9 % 21 12,3 % Humanistinen 410 66,0 % 121 19,5 % 90 14,5 % Mat.-luonnont. 552 68,1 % 180 22,2 % 78 9,6 % Farmasia 95 49,5 % 69 35,9 % 28 14,6 % Bio- ja ympäristötieteellinen 103 68,7 % 37 24,7 % 10 6,7 % Käyttäytymistieteellinen 270 57,0 % 122 25,7 % 82 17,3 % Valtiotietellinen 257 58,1 % 130 29,4 % 55 12,4 % Maatalous-metsätieteellinen 168 50,3 % 119 35,6 % 47 14,1 % Eläinlääketieteellinen 25 35,7 % 37 52,9 % 8 11,4 % yht 2210 59,5 % 1018 27,4 % 484 13,0 %
Korkeakoulussa opiskelleet hakijat tiedekunnittain opiskelutaustan mukaan vuonna 2009. Huom. sama henkilö on voinut hakea useaan tiedekuntaan (lähde: EVÄITÄ OPISKELIJAVALINTOJEN UUDISTAMISEEN: SELVITYS HELSINGIN YLIOPISTON HAKIJOISTA JA UUSISTA OPISKELIJOISTA VUOSINA 2008 JA 2009, Helsingin yliopisto 11.11.2011, s.19. Taulukon sarakkeista laskettu uusia summia) A) Aidosti uudet hakijat % B) hakijat joilla opiskeluoike us (YO tai AMK) % C) Hakijat joilla tutkinto + mahdollisesti opiskeluoikeus % Teologinen 491 66,2 % 141 19,0 % 110 14,8 % Oikeustieteellinen 1155 60,6 % 402 21,1 % 348 18,3 % Lääketieteellinen 629 45,4 % 531 38,3 % 226 16,3 % Humanistinen 3738 73,4 % 853 16,8 % 501 9,8 % Mat.-luonnont. 2467 70,9 % 720 20,7 % 293 8,4 % Farmasia 424 51,4 % 299 36,2 % 102 12,4 % Bio- ja ympäristötieteellinen 1059 73,0 % 311 21,4 % 81 5,6 % Käyttäytymistieteellinen 3211 64,1 % 1006 20,1 % 795 15,9 % Valtiotietellinen 3056 60,4 % 1227 24,2 % 778 15,4 % Maatalous-metsätieteellinen 955 57,4 % 501 30,1 % 208 12,5 % Eläinlääketieteellinen 348 59,6 % 172 29,5 % 64 11,0 % yht 17533 64,5 % 6163 22,7 % 3506 12,9 %
Aloittaneiden osuus miinus hakeutujien osuus edellisten pohjalta: montako prosenttiyksikköä enemmän/vähemmän valituista kuin hakemuksista on henkilöiltä jotka ovat aidosti uusia vs. aiemmin opiskelleita? A) Aidosti uudet hakijat % B) hakijat joilla opiskeluoike us (YO tai % C) hakijattutkint o + mahdollisesti % AMK) opiskeluoikeus Teologinen -3,7 1,5 2,2 Oikeustieteellinen 1,5 4,3-5,8 Lääketieteellinen -15,6 19,6-4,0 Humanistinen -7,4 2,7 4,7 Mat.-luonnont. -2,7 1,5 1,2 Farmasia -1,9-0,3 2,2 Bio- ja ympäristötieteellinen -4,3 3,2 1,1 Käyttäytymistieteellinen -7,1 5,7 1,4 Valtiotietellinen -2,2 5,2-2,9 Maatalous-metsätieteellinen -7,1 5,5 1,6 Eläinlääketieteellinen -23,9 23,4 0,5 yht -4,9 4,8 0,2
Miten määrittää kohtuullinen kiintiö, jolla vaikutusta? Aloittaneiden/valittujen toteuma (ensimmäistä paikkaa hakeneiden osuus) lienee se luku jonka perusteella voidaan arvioida kohtuullista, tavoitteita edistävää kiintiötä Olettaen, että luvut ovat vuonna 2014 samanlaisia kuin 2009, pitää ensimmäistä paikkaa hakeville varattavien paikkojen määrä olla esim. HY:n lääketieteen osalta yli 100-12,3=87,7%, jotta tällä olisi vaikutusta. Muissa hakukohteissa vastaavasti. Pohdittava mikä osuus menneinä vuosina ei-ensikertalaisille menneistä paikoista varattaisiin jatkossa ensikertalaisille? Hakukäyttäytymisen muutoksen vaikutukset? Odoteltava valiokuntatyön etenemistä
Helsingin yliopiston Uudet opiskelijat tiedekunnittain opiskelutaustan mukaan vuonna 2009 (lähde: EVÄITÄ OPISKELIJAVALINTOJEN UUDISTAMISEEN: SELVITYS HELSINGIN YLIOPISTON HAKIJOISTA JA UUSISTA OPISKELIJOISTA VUOSINA 2008 JA 2009, Helsingin yliopisto 11.11.2011, s.49. Taulukon sarakkeita on summattu lisää) A) aidosti uudet % B) opiskeluoi keus (YO tai AMK) % C) tutkinto + % mahdollises ti opiskeluoike us Teologinen 125 62,5 % 41 20,5 % 34 17,0 % Oikeustieteellinen 154 62,1 % 63 25,4 % 31 12,5 % Lääketieteellinen 51 29,8 % 99 57,9 % 21 12,3 % Humanistinen 410 66,0 % 121 19,5 % 90 14,5 % Mat.-luonnont. 552 68,1 % 180 22,2 % 78 9,6 % Farmasia 95 49,5 % 69 35,9 % 28 14,6 % Bio- ja ympäristötieteellinen 103 68,7 % 37 24,7 % 10 6,7 % Käyttäytymistieteellinen 270 57,0 % 122 25,7 % 82 17,3 % Valtiotietellinen 257 58,1 % 130 29,4 % 55 12,4 % Maatalous-metsätieteellinen 168 50,3 % 119 35,6 % 47 14,1 % Eläinlääketieteellinen 25 35,7 % 37 52,9 % 8 11,4 % yht 2210 59,5 % 1018 27,4 % 484 13,0 %