VIHREÄ MOOTTORITIE-HANKE



Samankaltaiset tiedostot
Aki Marjasvaara Loviisan kaupunki Kehittämispalvelut

Green ICT käsitteestä. Hankkeen yleisesittely

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma

Ajankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Maantieselvitys

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

Osaaminen ja innovaatiot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

TRAFI sidosryhmätapaaminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Big datan hyödyntäminen

Inkoo

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Vt 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, tiesuunnitelman laatiminen. Hankeryhmän kokous 1 Vaalimaa 30.5.

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Uusi Seelanti.

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Koulut ja Yritykset luovat maailman parhaan Innovaatioalustan - yhdessä. Niko Lindholm,

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

JulkICTLab Eteneminen Mikael Vakkari, VM

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 13/

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus

AIKO-hankelomake. Hankkeen toteuttaja:kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kyamk Oy ( alkaen Xamk Oy)

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS

Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke

Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Metsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun. Kati Kontinen, Tapio Oy

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

Lausunto. Laki Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi.

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin. Hankkeen esittely MAL-verkoston ohjausryhmälle Nina Frösén

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Energiatuki Kati Veijonen

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Saarijärven elinkeinostrategia.

Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia

KÄLY Ideointi-iltapäivä

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

Liikenneviraston näkökulmia asemanseutujen kehittämiseen

Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin

Ympäristöystävälliset infraselvitykset ja vihreä logistiikka

Vuodet : Mitä osaamista vaatii kehittyvä elinkeinojen toimintaympäristö - julkisen puolen näkökulma

INKA ja hankinnat

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Transkriptio:

1 ESITTELY 17.08.2010 VIHREÄ MOOTTORITIE-HANKE Vihreä moottoritie-esiselvityshankkeessa yritykset, kuntasektori ja valtionhallinto selvittävät yhdessä mahdollisuuksia luoda pian rakennettavasta E18-moottoritiestä kansainvälisenä pilottikohteena alusta kestävämmän tieliikenteen ja teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon. Mikä on hankkeen tavoite? Vihreä moottoritie-hankkeen työskentelyn tavoitteena on ollut löytää keinoja tieliikenteen kestävän kehityksen edistämiseen pian rakennettavalla E18-moottoritien Helsinki- Vaalimaa välillä. Kehittyminen edellyttäisi alan parhaiden innovaatioiden ja tarkoituksenmukaisimpien toimintojen yhdistämistä ja kestävän kehityksen edellyttämän liikenneinfrastruktuurin ja palvelutarjonnan luomista. Moottoritien suunnittelu ja toteuttamismalli ovat avainasemassa edellytysten luomisessa. Eikö vihreä moottoritie ole ajatuksena mahdoton? Nopean ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan tieliikenteen todellisuus on nykypäivänä kaukana vihreistä tavoitteista ja kestävästä kehityksestä. Vihreä moottoritie onkin ajatuksena ainakin vielä tänä päivänä paradoksaalinen samaan tapaan kuin moottoritiestä kertovan liikennemerkin vihreä taustavärin viestikin. Vihreä teknologia kautta on kuitenkin avautumassa uusia mahdollisuuksia, joiden kehittymisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia ei tunneta. Hankkeessa selvitelläänkin mahdollisuuksia haastaa kyseinen paradoksi tulevaisuudessa. Keitä hankkeessa on mukana? Hanketta koordinoivan Loviisan kaupungin lisäksi ensimmäisessä vaiheessa yhteistyökumppaneiksi ovat sitoutuneet Fortum Oyj, Neste Oil Oyj, ST1 Oy, Ensto Oy, Falck Oy, Porvoon ja Haminan kaupungit, sekä Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntaliitot. Hanke tekee läheistä yhteistyötä tien suunnitelleen Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen ja tien rakennuttavan Liikenneviraston kanssa. Liikennevirasto on myös ilmoittanut, että tarpeita voidaan ottaa huomioon tiesuunnittelussa ja infrastruktuurissa, kunhan varausten reunaehdoista sovitaan. Mitä hyötyä yhteistyöstä on? Kehittymisen mahdollistuminen edellyttää koko yhteiskunnan sektoreiden läpäisevää prosessia. Uudet mahdollisuudet häämöttävät ekologisessa autoilussa, mutta markkinat ovat kuitenkin vakiintumattomat ja yhteiset toimintatavat puuttuvat.

2 Pyrkimys kestävään kehitykseen yhdistää myös keskenään kilpailevia kumppaneita ja kehittymisvaatimukset asettavat haasteensa jokaisen toiminnalle. Jotta kehittyminen olisi mahdollista, on käytännöistä löydettävä yhteisymmärrys. Hanketyön keskeistä sisältöä ovatkin eri osapuolten välinen avoin benchmarking- ja innovaatiotyö, sekä toiminen rajapinnat ylittävänä kehittämisfoorumina. Aiempien tekniikan nopeiden kehittymisvaiheiden pohjalta tiedetään, että alkuvaiheen kehitys edellyttää, että markkinat luodaan ja niitä muovataan kattavan yhteistyön kautta. Miksi juuri E18-tie ja sen Helsinki-Vaalimaa- osuus? Tulevaisuuden liikennemuotojen edellyttämät varaukset olisi edullisinta toteuttaa osana tien rakennusurakkaa. E18- tien Koskenkylä-Vaalimaa-välin moottoritieosuuden suunnittelu on ollut loppusuoralla alkuvuonna 2010 ja elinkaarimallilla toteutettavan tien kilpailuttamisen valmistelu alkoi huhtikuussa. Kyseinen tieosuus kansainvälisesti katsoen Suomen merkittävin tie ja osa EU:n TEN-T-liikenneverkkoa, mikä myös antaisi erinomaiset mahdollisuudet jatkohankkeiden kansainväliselle rahoitukselle. On myös ennakoitu, että tien valmistuminen ajoittuu samaan ajankohtaan, jolloin viisumit poistuisivat Venäjän ja EU:n väliltä. Kaikilla hankkeessa mukana olevilla tahoilla on toimintojensa sijoittumisen vuoksi intressi juuri kyseisen tieosuuden kehittymiseen. Porvoo-Hamina-välin varrelle sijoittuu Suomen merkittävin ja voimakkaasti kehittyvä energianjalostuksen- ja tuotannon kokonaisuus, sekä useita vihreän teknologian osaajia. Kymenlaakson alueelle on elinkeinorakenteen monipuolistamisen ja vetovoiman rakentamisen myötä sijoittunut uusina toimintoina muun muassa ympäristöteknologian tuotantoa ja ICT-palveluita. Maakunnan alueella on myös panostettu merkittävästi Pietarin alueen läheisyyden tuoman lisäarvon hyödyntämiseen. Itä-Uusimaa on lisäksi ainoa jatkuvasti kasvava metropoli-alueen pendelöintimaakunta, jonne ei ole rautatieyhteyttä pääkaupunkiseudulta. Ympäristöeettisten kysymysten ja tulevat pendelöinnin kannattavuutta heikentävät toimet edellyttävätkin alueelta proaktiivista toimintaa kehityksen turvaamiseksi ja muun muassa harvaanasuttujen maaseutualueilla elämisen ja yrittämisen kehittyminen myös tulevaisuudessa. Onko tiestä tarkoitus tehdä muista poikkeava? Hankkeen tavoitteena on kehittää liiketaloudellisesti kannattavia, kustannustehokkaita ja laajan käyttöön soveltuvia toimintatapoja. Näin tie voisi toimia alustana, jolla kehitettyjä konsepteja voitaisiin monistaa myös muualle. Minkälaisia kehittämismahdollisuuksia on havaittu tähän mennessä? Vihreä moottoritie-hanke on tehnyt läheistä yhteistyötä moottoritien suunnitelleen Kakkois- Suomen ELY:n ja sen toteuttavan Liikenneviraston kanssa. Esiselvityksen työ aloitettiin kartoittamalla tulevaisuuden liikennemuotojen rakennettavalle tielle asettamia vaatimuksia. Työvaiheen aikana todettiin, että itse tiehen rakenteellisesti tehtävät muutokset olisivat vähäisiä. Varsinaisena muutoksena tiesuunnitelmaan lisättiin liityntäpysäköinti- ja levähdysalueiden putkitusvaraukset kulkuneuvojen sähkölatausta varten. Liityntäalueiden latausmahdollisuus mahdollistaa ekologisempien matkaketjujen kehittymistä.

3 Yksi benchmarkingin-työn havainnoista on, että rakenteellisia asioita merkittävämpiä ovat toimintamallit ja niiden muuttaminen kehittymistä tukeviksi. Työskentelyssä ideoitiin myös niitä uusia toimintamalleja, jotka olisivat mahdollisia moottoritien kaltaisten merkittävien väylähankkeiden toteutuksessa. Kestävän kehityksen käytävä Koko Vihreä moottoritie-hankkeen tavoite kiteytyy ajatukseen kestävän kehityksen käytävästä. Kyseinen tavoite integroi kilpailevien toimijoiden ja erillisten toimintasektoreiden kehittämistyötä yhden yhteisen mahdollistajan päälle. ELY-hankekokonaisuus ja innovaatioalusta Valtionhallinto uudistettiin vuoden 2010 alussa, jotta hallintoa voitaisiin ohjata uudella, entiset rajapinnat ylittävällä näkemyksellä. Kokonaiskustannusarvioltaan n. 700 miljoonaa euron E18-investoinnin kaltaisen satsauksen osaamista esille tuovaa, teknologiaa kehittävää ja liiketoimintaan elvyttävää vaikutusta voitaisiin lisätä merkittävästi toteuttamalla hanke elinkeino-, ympäristö- ja liikennehankekokonaisuutena (ELY). ELYhankekokonaisuusmalli vaikuttaisi toimivan erityisen hyvin kohteissa, joissa hankesateenvarjolla olisi moottoritien kaltainen ja intressitahoja yhdistävä konkreettinen perusta. Näin muodostuisi pohja sellaisten yhteiskunnan sektoreiden kehittämistarpeisiin vastaavien innovaatioalustojen muodostamiseen, joissa osapuolella olisi luontainen oma intressi kehityskulun syntymiseen ja jatkumiseen. Vihreä moottoritie-innovaatioalusta voisi pyrkiä niin elinkeinojen kehittämiseen ja ympäristön huomioimiseen kuin liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteenkin. Alustavan kartoituksen mukaan käytävän suunnittelun, toteuttamisen ja valmistumisen jälkeinen jatkuvan kehittämisprosessin kautta voitaisiin hyödyntää ja hyödyttää muun muassa seuraavia elinkeino-, liikenne- ja ympäristömahdollisuuksia: Biopolttoaineet, informaatioteknologia, energian tuotanto, lataus- ja akkuteknologia o Kansainvälinen profiloituminen, kehityksen tukeminen o Palvelut, infrastruktuuri, jakelu, informaatio, markkinointi Vihreän teknologian ja uusien konseptien kehittäminen, kokeileminen ja esittely o Energiatehokas ja energiaa tuottava tie o Testialusta ja näyteikkuna TEN-T-verkkoon ja älyliikenteen direktiiviin pohjautuva kansainvälinen tieliikenteen kehittämishanke (EU - Venäjä) o Kestävän kehityksen kilpailuttamis- ja toteuttamismalli

4 o Älyliikenteen kärkihanke Tietelematiikka ja informaatioteknologia, palvelukonseptit, julkinen liikenne Käyttäjälle tarjottava aktiivinen ja kansainvälinen informaatio o Uudenlaiset suunnittelutarpeet ja toimintatavat Huomattavien maastokäytävien potentiaalin kestävä hyödyntäminen o Uusiutuvan energian tuotanto - tuuli, aurinko, maalämpö Viisumivapaus palvelut, tuotteet, matkustaminen Julkinen liikenne ja ekologiset matkaketjut o sujuva liittyminen muihin kulkumuotoihin ja terminaaleihin Logistiikkaelinkeinojen tarpeet jäivät polttonesteiden jakeluekosysteemiä lukuun ottamatta tarkastelun ulkopuolelle. On kuitenkin selvää, että Helsinki- Vaalimaa-välille sijoittuvien Suomen suurimpien satamien ja niiden synnyttämien logistiikkasuoritteiden prosessoinnin kannalta älyliikenteen innovaatioalusta olisi myös mahdollisuus. Mitä Vihreän moottoritien kehittyminen edellyttäisi? Jotta laaja-alainen kehittyminen mahdollistuu, ovat tavoitteet ja edellytykset sisäistettävä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja työskentelyn on oltava samansuuntaista. Vihreän moottoritien kannalta on muun muassa teollisuuden ja kuluttajien tavoitteellisuuden lisäksi ratkaisevaa valtion toimillaan asettama tavoitetaso. Mikäli esimerkiksi teknologia- ja tuotantokehityksen luomia mahdollisuuksia tai ympäristövastuullisuuden aspekteja ei nosteta tarkastelun kohteeksi toteuttamisesta tehtävissä tarjouspyynnöissä, voivat vanhat toimintamallit jäädä voimaan esimerkiksi aikataulu- ja tottumussyistä. Samalla on tärkeää, että yritys- ja kuntasektoriyhteistyö toimii kehittämisalueilla tiiviisti ja heidän kehittämispanostuksensa voitaisiin tehdä saman sateenvarjon alla ja ne lisäisivät osaltaan ELY-hankekokonaisuuden vaikuttavuutta. E18-tien Koskenkylä-Kotka ja Hamina-Vaalimaa osuudet on tarkoitus toteuttaa elinkaarirahoitushankkeena, jonka pitkä toteutusaikaväli korostaa tarvetta huomioida toteuttamismallin ja palkitsemisjärjestelyn aikaan saaman ohjauksen vaikutus kestävään kehitykseen ja ympäristön huomioimiseen. Alustan syntymisen kannalta olisi merkittävää, että myös tien toteuttaja saataisiin sitoutettua kehitystavoitteisiin. Tämä edellyttäisi uudenlaisen kestävän kehityksen mukaisen kilpailuttamis- ja toteuttamismallin kehittämistä ja käyttämistä tien toteuttamisessa. Kyseisessä mallissa ei tiepitäjään esim. palkittaisi ajomäärään tai nopeuksiin kytkeytyvien seikkojen perusteella, vaan tarkastelu olisi enemmän laadullista ja toiminnallista. Tarjouspyynnöllä voitaisiin kohdistaa huomiota myös esimerkiksi rakennusvaiheen ympäristövaikutuksiin ja päästömääriin. Myös tien energiatehokkuutta voisi huomioida esimerkiksi kw/h/km perusteisesti tarjousten pisteyttämisessä.

5 Kauanko hanke kestää? Esiselvityshanke alkoi vuoden 2010 alussa ja jatkuu 31.3.2011 asti, jonka jälkeen osapuolet tekevät päätöksensä esiselvityksen tulosten pohjalta hankkeen mahdollisesta toteutusvaiheesta ja sen sisällöstä.