VTM dnro 6/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE

VTM dnro 6/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON Vuosisuunnitelma VUODELLE 2011

VALTION TAIDEMUSEON VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2011 Käsitelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa 30.11.2010 ja j ohtoryhmässä 1.12.2010 Kannen kuva: A kseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus, yksityiskohta luonnoksesta Pariisin paviljongin kupolifreskoihin (1899, Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelma),

SISÄLTÖ 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 4 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO 4 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 4 4 VALTION TAIDEMUSEON STRATEGISET PAINOPISTEET OSANA KULTTUURIPOLITIIKAN TOIMIALAN PAINOTUKSIA 7 5 TOIMINTA JA TULOSTAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 9 5.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) 10 5.1.1 Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys 10 5.1.2 Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys 10 5.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) 11 5.2.1 Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta 11 5.2.2 Kulttuuri- ja yleisöpalvelut 12 5.2.3 Julkaisutoiminta 14 5.2.4 Tieto- ja asiantuntijapalvelut 14 5.2.5 Taideteosten lainaus ja talletukset museosta 14 5.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS- JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) 15 5.3.1 Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen 15 5.3.2 Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta 15 5.3.3 Tutkimusprojektit 15 5.3.4 Julkaisuvaihto 16 5.3.5 Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toiminta asiantuntijana 16 5.4 TUKIPALVELUT (TA IV) 16 5.4.1 Viestintä ja markkinointi sekä kävijätutkimus 17 5.4.2 Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen 17 5.4.3 Tietohallinto 17 5.4.4 Kiinteistö- ja materiaalihallinto sekä turvallisuus- ja riskihallinto 18 5.4.5 Kuljetus 18 5.4.6 Valtion taidemuseon muut kehittämishankkeet ja hallinto- ja tukipalvelut 18 5.5 TALOUDELLISET TAVOITTEET 19 6 YHTEENVETO TULOSTAVOITTEISTA 21 LIITE 1 Toiminta strategisten painopisteiden mukaan LIITE 2 Kustannusvastaavuuslaskelma LIITE 3 Käytettävissä olevat määrärahat tulosalueittain 3

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä. 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO Valtion taidemuseot on vahva kansallinen ja kansainvälinen kulttuurikentän toimija, jonka palvelut voimistavat taiteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Maan kansallisgalleriana Valtion taidemuseolla on keskeinen vastuu kulttuurivarannon ylläpitäjänä ja kuvataiteen ja laajemmin käsitettynä kulttuurin ymmärtämistä syventävien palveluiden tuottajana. Luovassa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuri ja taide nähdään osana yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa. Sijoittamalla taiteen, koulutuksen ja luovuuden edistämiseen voi visio luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta toteutua. Valtion taidemuseoilla on merkittävä rooli tässä työssä; se pyrkii kolmen taidemuseonsa ja muiden toimintojensa välityksellä tuomaan taiteen ja luovuuden yhä tiiviimmin osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa muodostaa voimavaran tulevaisuutta ajatellen ja kulttuurin entistä runsaampi tarjonta lisää kulttuuripalveluiden käyttöä. Kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurialan EU-projektit kiinnittävät Valtion taidemuseon eri toimijat entistä kiinteämmin eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön. Se merkitsee mm. kokoelmien ja museoammattilaisten liikkuvuuden korostamista. Myös muu kansainvälinen toiminta laajenee koko ajan ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi museo seuraa globalisaation tuomia muutoksia kulttuurin alalla ja pyrkii olemaan mukana tässä kehityksessä. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset asettavat yhä kovemman haasteen taide- ja kulttuurilaitoksille, myös museoille, uusien näkökulmien tarjoajana. Samalla museoiden on kyettävä vastaamaan yhteiskunnan demografisiin muutoksiin vahvistamalla omaa monikulttuurisuusosaamistaan sekä turvattava palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille yleisöryhmille saavutettavuuden ja esteettömyyden periaatteiden mukaisesti. Myös valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä sekä yksilön perusoikeutena että yhteiskunnallisena kehitystekijänä ja hyvinvoinnin rakentajana. Valtion taidemuseolla olisi kokoelmavarantonsa ja henkilöstönsä ammatillisen osaamisen näkökulmasta erinomaiset valmiudet vastata kentän kulttuuripalveluiden tarpeeseen. Valtiontalouden tiukka linja näkyy kuitenkin kulttuurilaitosten budjeteissa ja esimerkiksi Valtion taidemuseon budjetissa jatkuva kiinteiden menojen museosta riippumaton kasvu syö itse museaaliseen toi- 4

mintaan suunnattuja varoja. Kiristyvä taloudellinen tilanne pakottaa kulttuurilaitokset miettimään yhä tarkemmin toimintaympäristöä, sen muutoksia ja toiminnan strategisia linjauksia. Nykytaiteen esittämisessä uuden mediateknologian (digitaalisen esitys- ja verkkoteknologian) asema on keskeinen. Taiteilijat käyttävät pääsääntöisesti uusinta mediatuotanto- ja esitystekniikkaa, joten myös museoiden on kyettävä uudistamaan audiovisuaalinen tekniikkansa vastaamaan ajan vaatimuksia. Muuttuvassa turvallisuusympäristössä tulee huolehtia siitä, että museokiinteistöt ja muut tilat, joissa kokoelmia ja näyttelylainoja käsitellään, varustetaan riittävällä tekniikalla, ja että tilat ovat muutoinkin käyttöön nähden tarkoituksen mukaiset. Valtion taidemuseo tekee vuoden 2010 alkuun päivitetyn turvallisuusohjelman. Valtion taidemuseon näkökulmasta suunnittelukauden merkittävimpiä kysymyksiä on valtionhallinnossa toimeenpantava tuottavuushanke. Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan Valtion taidemuseon osalta tuottavuushanke edellyttäisi vuosina 2007-2011 kaikkiaan 21 henkilötyövuoden lakkauttamista. Valtionhallinnon tulevaisuuden suuntalinjauksena näyttää yhä enenevässä määrin olevan keskitetyn ohjauksen ja yhtenäistämisen lisääminen. Valtion taidemuseo varautuu tuottavuushankkeen jatkumiseen vuosina 2012 2015 mahdollisesti kuuden henkilötyövuoden osalta. Valtion budjettirahoituksen kiristyminen merkitsee sitä, että museoyksiköiden solmimien yritysyhteistyösopimusten taloudellinen merkitys korostuu entisestään. Museoyksiköt eivät pysty budjettirahoituksen puitteissa huolehtimaan mm. toimintojensa riittävästä viestinnästä ja markkinoinnista, vaan kyseiset toiminnot ovat yritysyhteistyörahoituksen varassa. Mikäli sponsorirahoituksen saaminen vaikeutuu suunnittelukaudella aikaisemmasta, vaarantuu kyseisten merkittävien ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Kiristyvä talous on omiaan lisäämään eri tahoja yhdistäviä yhteistyöhankkeita ja projekteja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainväliset yhteistyö- ja kiertonäyttelyt ovat mahdollisuus, mutta toisaalta nämäkin projektit ovat kallistuneet ja niihin mukaan pääsystä kilpaillaan yhä enenevissä määrin. Tietoyhteiskunnan kehitys vaikuttaa myös Valtion taidemuseon toimintaympäristöön. Yksi EU:n keskeisiä tavoitteita on vahvistaa kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisessa muodossa. Se luo pohjan sisältötuotannolle, suomalaisen kulttuurin kansainväliselle esittämiselle ja eurooppalaisille yhteishankkeille. Kulttuurisen tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää, että Valtion taidemuseo painottaa kokoelmavarantojensa digitaalista saatavuutta, varmistaa digitaalisen aineiston pitkäaikaisen säilytyksen, kehittää tietokantoja ja tarjoaa kohdennettuja verkkopalveluita eri yleisöryhmille. Tekijänoikeuslaki määrittelee taidekokoelmien ja muun tekijänoikeuksien alaisen arkistomateriaalin aineistojen käytön mahdollisuudet. Aiheistojen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat tulisi kyetä ratkaisemaan, jotta kokoelmien monipuolinen verkkokäyttö olisi mahdollista. Museolaki on tarkentanut museoiden toiminnan edellytyksiä ja tehtäviä. Aluetaidemuseoiden tehtäväkenttä ja keskinäinen työnjako tarkentuu painopisteen ollessa nyt kokoelmahallinnan kehittämisessä, dokumentoinnissa ja arkistoinnissa. Museolain tuomat käytännöt painottavat Valtion taidemuseon roolia taidemuseoiden toimintaa tukevana, ohjaavana ja kehittävänä keskustaidemuseona. 5

Suunnittelukauden loppupuolella yksi merkittävä museoalan toimijoihin liittyvä muutos on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Tämä merkitsee taidemuseoiden toiminnassa sitä, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntijoiden myötä menetetään paljon ns. hiljaista tietoa ja kokemustietoa, elleivät taidemuseot entistäkin tiedostavammin pyri tallentamaan ja jakamaan kyseistä tietoa seuraaville sukupolville. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen merkitsee myös muutosta taidemuseoiden yleisöpohjassa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja siihen olennaisesti kytkeytyvä koko valtionhallintoa koskeva tuottavuushankkeeseen liittyvä virkojen vähentämisvelvoite korostaa entisestään tarvetta kiinnittää huomiota toimivaan henkilöstöstrategiaan pohjautuvaan henkilöstösuunnitteluun, johon liittyy mm. mahdollinen virkarakenteen muuttaminen sekä toimenkuvien muuttaminen tai tarkistaminen, osaamisen kartoittaminen, rekrytointiprosessin kehittäminen ja henkilöstöasioiden raportointi. Lisäksi kiinnitetään huomiota henkilöstön työkunnon ylläpitoon, muutosjohtamiseen ja muutoksenhallintaan, työturvallisuusseikkoihin, ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin sekä työyhteisöjen sekä palkkausjärjestelmän toimivuuteen. Vuoden 2010 aikana käynnistyvä kansainvälinen ulkoinen arviointi valmistuu vuoden 2011 keväällä. Tämä arviointi tulee olemaan tärkeä apuväline tulevia kehityslinjoja mietittäessä ja antaa materiaalia siihen, miten Valtion taidemuseossa tulevaisuudessa järjestytään. 6

4 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET Kokoelmat kulttuuriperinnön rakentajana Valtion taidemuseon rooli kansallisen kulttuuriperinnön rakentajana edellyttää selkeää kokoelmastrategista tavoitetta. Kansallisgalleriana ja keskustaidemuseona Valtion taidemuseo toteuttaa uutta kokoelmapolitiikkaa. Sen mukaan kokoelmat muodostavat yhtenäisen kuvataidetta ja sen ilmiöitä tallentavan kokonaisuuden taideteoksia ja dokumentteja. Tekemällä valintoja museo rakentaa kulttuuriperintöä ja ottaa samalla kantaa niin kuvataiteen uusien ilmiöiden kuin olemassa olevien historiallisten kerrostumien dokumentointiin. Kuvataiteen ja sen ilmiöiden näkemyksellisen tallentamisen, hoidon, tutkimuksen, tulkinnan ja säilyttämisen edellytyksenä on kokoelmavarantojen kartuttamiseen kohdennettujen resurssien vahvistaminen sekä saatavuuden edellytysten parantaminen. Teos- ja yleisöturvallisuuden kehittäminen edellyttää jatkuvaa resursointia. Kokoelman vaikuttavuutta ja käyttöä kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan kokoelmahallinnan, kokoelmien liikkuvuuden, digitaalisen saatavuuden ja asiantuntijuuden näkökulmista. Samalla mitataan kansallisgallerian asemoituminen kulttuurikentän toimijana ja kokoelmien merkitys kulttuuriperinnön rakentajana ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistajana. Yleisösuhde ja palvelukokonaisuudet Valtion taidemuseo kehittää monipuolista sisällöllistä tarjontaa eri yleisöille näyttelyinä, tapahtumina sekä erilaisina tuotteina ja palveluina. Ne toimivat tavoitteeltaan osallistavan ja kaksisuuntaisen keskustelun pedagogisina foorumeina. Yleisöjen tavoittamisessa ja kuvataiteen ja sen ilmiöiden saattamisessa mahdollisimman monen ulottuville painotetaan monikanavaisuutta. Samalla vastataan yleisörakenteen demografisesta muutoksesta nouseviin tarpeisiin ja vaatimuksiin kehittämällä taiteen esittämiskäytäntöjä ja tapoja välittää ja tulkita taiteen sisältöjä. Verkkoläsnäololla ja palveluilla sekä sosiaalisella medialla tavoitetaan aikaisempaa laajempi kontaktipinta. Yleisösuhteen vahvistamiseen tähtäävässä työssään Valtion taidemuseo toimii Kaikkien taidemuseon so. saavutettavuus- ja diversiteettistrategiansa tavoitteiden mukaisesti. Yleisösuhdettaan ja asiakkuuksiaan Valtion taidemuseo mittaa ja arvioi määrällisin ja laadullisin kriteerein. 7

Yhteiskunnallinen toimijuus ja asiantuntijuus Valtion taidemuseo vahvistaa kuvataiteen ja kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se toimii kulttuurisen tietoyhteiskunnan rakentajana ja on toimintansa kautta merkittävä taiteen tukija ja taidetta koskevan tutkimuksen edistäjä sekä kansalaisten identiteetin rakentaja. Toiminnan kenttinä hahmottuvat taiteen ja kulttuurin ohella tiede ja politiikka. Maan keskustaidemuseona se painottaa ammattiosaamista ja taidemuseoalan asiantuntijuutta sekä vaikuttaa asiantuntemuksellaan alan kehittämiseen ja toimintansa kannalta keskeisimpien verkostojen toimintaan. Rahoituspohjan monimuotoistaminen on paitsi kokoelmien kehittämisen myös kansainvälisesti korkeatasoisen näyttelyohjelmiston näkökulmasta välttämätöntä. Maksava yleisö nähdään toiminnan tärkeänä tukijana. Toimintansa yhteiskunnallisen ulottuvuuden mittaamiseksi Valtion taidemuseo kehittää vaikuttavuustavoitteiden arviointia koskevia menetelmiä. Henkilöstöpolitiikka strategisten painopisteiden tukena Henkilöstön osaamiseen, pätevyyteen ja ammatilliseen uusiutumiseen samoin kuin työssä jaksamiseen sekä työyhteisöjen kehittämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Mahdollisuuksia luovaan työskentelyyn on ylläpidettävä ja vahvistettava. Samalla on etsittävä ratkaisuja kasvaneista työmääristä ja -paineista selviämiseen. Lisäksi on aloitettava pysyvien edellytysten luominen henkilökunnan kuntoutustoimenpiteille. Toiminnan painopistealueina korostetaan pidemmällä tähtäimellä erityisesti työhyvinvointia edistäviä johtamis- ja esimiestaitoja, ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä koko työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön kehittymisen ja motivaation vuoksi on tärkeätä kiinnittää valtionhallinnon työantajatahon huomiota kaikkien taidemuseossa työskentelevien osalta matalaan palkkatasoon. Tuottavuus- ja palvelukeskushankkeisiin liittyen on välttämätöntä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja toimintakyvystä muutoksen keskellä. Suunnittelukaudella panostetaan henkilöstösuunnitteluun sekä muutosjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin. 8

5 TOIMINTA JA TULOSTAVOITTEET TULOSALUEITTAIN Valtion taidemuseon toiminta on yksilöity tapahtuvaksi neljällä tulosalueella: Kulttuuriperinnön hoito (TA I), Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta (TA II), Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen (TA III) ja Tukipalvelut (TA IV). Tulosalueista budjettivaroin rahoitetaan kulttuuriperinnön hoito. Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta rahoitetaan budjettivarojen lisäksi omalla tulorahoituksella ja yritysyhteistyötuloilla, taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen budjettivarojen lisäksi ulkopuolisella rahoituksella sekä tukipalvelut (viestintä ja markkinointi) budjettivarojen lisäksi yritysyhteistyötuloilla. Kulttuuriperinnön hoidon tulosalueella vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja tietovarantojen kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Yleisölle suunnatun näyttely- ja ohjelmistotuotannon tulosalueella tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotuotannon tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaan tyytyväisyyttä. Palveluiden yleisölähtöisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Näyttelytoiminnan asiakastyytyväisyystavoitteena on, että kävijöistä vähintään 92 % on tyytyväisiä henkilökunnan palvelualttiuteen, tavoitettavuuteen ja palvelujen sujuvuuteen. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on 3,0 miljoonan euron tulokertymä. Tuloilla katetaan noin 16 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista ja noin 49 % erilliskustannuksista. Tästä seuraa, että hintatuella tulee kattaa noin 49 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. Tuottojen ja hintatuen lisäksi maksullisen toiminnan erilliskustannuksia katetaan sponsorirahoituksella (2 %). Näyttelyihin ja teattereihin tavoitellaan yhteensä 477 700 kävijää, joista 62 % on maksavia. Ilmaiskävijöiden supistuminen johtuu ensisijaisesti ilmaisiltojen määrän sekä ilmaisopastusten supistamisesta. Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella jatketaan koko taidemuseokenttää koskevia kehittämishankkeita yhdessä maan muiden taidemuseoiden kanssa. Tavoitteena on valtakunnallisen työnjaon selkeyttäminen ja vahvistaminen erityisesti kuvataiteen monipuolisen tallentamisen osalta. Hallinto- ja tukipalvelujen tulosalueella tärkeimpinä tavoitteina ovat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian täytäntöönpanoon sekä strategiaan sisältyvien kehittämishankkeisiin osallistuminen sekä Muusa palvelun maksullisen palvelutoiminnan ja palveluprosessien kehittäminen sekä ylläpitäminen. Kiinteistöhallinnon keskeisenä hankkeena on Vermon varastorakennuksen toimintakuntoon saattaminen. Seuraavassa esitetään vuoden 2011 tulostavoitteet tulosalueittain (luvut 5.1 5.4). Lopuksi käsitellään lyhyesti taloudellisia tavoitteita, niihin liittyvää tavoitteiden asetantaa ja seurantaa (luku 9

5.5). Liitteessä 1 esitetään Valtion taidemuseon toiminnan määrällisiä tavoitteita strategisten painopisteiden mukaan jaotellusti vuonna 2011. 5.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) 5.1.1 Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys Valtion taidemuseon taidekokoelmien kartuttamisessa, inventoinnissa ja luetteloinnissa, esilläpidossa, säilytyksessä, hoidossa ja konservoinnissa, lainaus- ja talletustoiminnassa sekä katsastuksessa ja valvonnassa noudatetaan Valtion taidemuseon kokoelmasääntöä ja kokoelmapoliittista ohjelmaa (2010). Digitaalisen kokoelman kartuttamista ja hoitoa ohjaa Valtion taidemuseon digitointistrategia (2010). Kokoelmatoiminnassa sitoudutaan EU:n tavoiteasetannan mukaiseen kokoelmien liikkuvuuteen. Kokoelmatoiminnan kehittämisen tukena toimii eri toimintayksiköiden edustajista muodostettu kokoelmahallinnan koordinointiryhmä. Erityisenä kehittämiskohteena on hankintoja koskevan rahoituspohjan laajentaminen. Taideteostietokanta Muusan konservointimoduulin koekäyttö jatkuu. Tietokanta uudistaa konservointitietojen ja kuvien kirjaamista sekä tallennusta ja nopeuttaa dokumentoinnin käytäntöjä. Priorisointisuunnitelmiin perustuvaa omien kokoelmien konservointia pyritään lisäämään erillisprojektein. Luonnoskirjakokoelmien kuntoinventointia, konservointia ja digitointia jatketaan. Vuonna 2011 käynnistetään kokoelmien 10-vuotisinventaario. I Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2011 (vaikuttavuus) Kokoelmahallintaa vahvistetaan ja kokoelmia kartutetaan Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston hankintapolitiikan ja kokoelman luonteen mukaisesti. 5.1.2 Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Kuvataiteen keskusarkiston ja kirjaston tietovarantojen saatavuuden ja palvelun laadun parantaminen edellyttää aineistojen digitointia ja verkkosaatavuuden lisäämistä sekä palvelustrategian kehittämistä valtakunnallisesti ja Kuvataiteen keskusarkiston sisällä. Keskusarkisto aloittaa dokumentointistrategian laatimisen. Kuvapalvelussa aloitetaan VTM:n taidekuvien digitaalisen verkkokaupan kehittäminen yhteistyöprojektina osana koko VTM:n verkkokaupan kehittämistä. Mediataiteen arkisto -projektia jatketaan ja sen toiminta selkeytetään, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää VTM:n kehykseen tarvittavan lisärahoituksen. Muutoin huolehditaan pelkästään KKA:n dokumentointituotannossa syntyvien video- ja ääniteaineistojen arkistoinnista. Kuvataiteen keskusarkiston perustoiminnassa painottuvat aineiston digitointi, tietovarantojen saavutettavuus ja digitaalisen aineiston säilyvyys sekä aineistojen hallintaan liittyvien tietokantojen suunnittelu- ja kehittämistyö. Taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen hallintaan tarkoitettu, vuonna 2010 valmistunut Karkki-tietokanta otetaan tutkijakäyttöön. Lisäksi kehitetään useiden muistiorganisaatioiden yhteiskäyttöön tarkoitettua av-tietokantaa. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa jatketaan priorisoitujen kuva-aineistojen digitointia ja tuotetaan edelleen Suo- 10

men kuvataiteen bibliografiaa, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää erillisen määrärahan. II Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2011 (tuotokset ja laadun hallinta) Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä edistetään sekä kokoelmavarannon esittelyä edistäviä ratkaisuja kehitetään mm. vaikuttamalla tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän soveltamiskäytäntöihin. 5.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) 5.2.1 Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Valtion taidemuseon näyttely- ja ohjelmatoiminnan perustana on näyttelypoliittinen ohjelma (VTM dnro 6/500/2006). Valtion taidemuseon näyttelykoordinaatiotyöryhmä jatkaa toimintaansa vuonna 2011. Ateneumin taidemuseo Kokoelmanäyttelyt Ateneumissa pidetään jatkuvasti esillä museon kokoelmiin kuuluvia suomalaisen ja kansainvälisen taiteen merkkiteoksia, jotka valottavat suomalaisen taiteen historiaa ja merkitystä. Lisäksi Ateneumin kokoelmista kootaan eri näkökulmista ja tiettyä teemaa valottaen pienimuotoisia fokus-näyttelyjä, joiden aiheina ovat Kalevala Afrikassa, Juhani Aho, Ilona Harima ja Erkki-Sakari Heinonen. Erikoisnäyttelyt Vuoden 2011 Ateneumin keväässä nähdään vuoden päänäyttelynä Arjen sankarit. Naturalismikuvataiteessa, valokuvassa ja elokuvassa 1875 1918, joka toteutetaan yhteistyössä Amsterdamin Van Gogh museon kanssa. Näyttely esittelee 1800-lopun eurooppalaista todellisuudenkuvausta maalauksen, valokuvan ja elokuvan alueella. Ohjelmistoa jatkaa Aho-Soldan -näyttely, joka esittelee valokuva- ja elokuvatuotantoa 1920 1940 luvuilta. Kesällä avautuu Lapin taika näyttely, joka esittelee näkökulman suomalaisen taiteen historiaan. Lisäksi syksyllä on Litografia- näyttely. Nykytaiteen museo Kiasma Kokoelmat, kokoelmanäyttelyt ja kokoelmiin liittyvät projektit ARS 2011 on esillä kaikissa näyttelytiloissa, joten kokoelmanäyttelyä ei toteuteta. Erikoisnäyttelyt Alkuvuodesta Kiasmassa nähdään Saara Ekströmin näyttely, joka esittelee taiteilijan tuotantoa, video- ja valokuvateoksia viime vuosilta. 11

Huhtikuussa Kiasma avaa kahdeksannen ARS -näyttelyn, joka käsittelee Afrikkaa nykytaiteessa. Näyttelyn teemat ovat globaaleja, meitä kaikkia koskevia asioita. ARS11 Africa juhlistaa samalla tämän suomalaisen näyttelyinstituution 50-vuotispäivää. Näyttelyn yhteyteen tehdään historiikkiosio. ARSin merkkipäivään liittyen näyttely laajenee satelliitteina suomalaisiin taidemuseoihin ja näyttelykeskuksiin sekä Tukholman Halwylska-museoon. Sinebrychoffin taidemuseo Kokoelmat ja kokoelmanäyttelyt Sinebrychoffin taidemuseon toiminnan ytimen muodostaa museorakennuksen toisessa kerroksessa esillä oleva Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimiljöö (interiöörimuseo) alkuperäisine huonekaluineen ja taideteoksineen. Erikoisnäyttelyt Kevätkaudella esitellään Luonto opettajana Maisemamaalaus Düsseldorfissa näyttely sekä Im Memorian näyttely C. G Hagströmin valokuvista. Kesänäyttelynä on Eedenin puutarhat, jossa on kokoelmat ja Taneli Eskolan valokuvat yhdistettynä. Syyskaudella nähdään rinnakkain Jorma Purasen valokuvat muotokuvamaalauksista itse esikuviensa kanssa. 5.2.2 Kulttuuri- ja yleisöpalvelut Museopedagoginen toiminta Valtion taidemuseon museoyksiköiden toimintoja kehitetään VTM:n saavutettavuus- ja monikulttuurisuusstrategian pohjalta. Ateneumin taidemuseon organisaatiorakenteen myötä museopedagoginen, asiakaslähtöisyyttä tukeva toiminta on integroitu kaikkiin sektoreihin. Kokoelmasektoriin kuuluva museolehtori vastaa kokoelmanäyttelyihin liittyvästä museopedagogiikasta sekä kokoelmien saavutettavuudesta. Tapahtumasektori vastaa kaikista museossa toteutetuista tapahtumista: näyttelyiden ja kokoelmien yhteydessä toteutetuista oheisohjelmista, Ateneum-salin ohjelmistosta ja työpajan ohjelmistosta. Kiasman pedagogisen toiminnan painopiste on ARS 2011-näyttely. Kohderyhminä huomioidaan erityisesti koululaiset, koti- ja ulkomaiset turistit sekä aikuiskävijät, jotka saapuvat näyttelyyn tuttavien tai yritys- ja harrasteryhmien kanssa. Perheille, vauvoille ja taaperoille suunnattua työpajatoimintaa jatketaan. Nuorten omaehtoisuutta tukevaa toimintaa jatketaan Kiasman kulttuuritulkkien (Kultu) kautta. Ryhmä osallistuu ARS- tapahtumien tuotantoon ja jatkaa yhteistyötään Tate-museoiden ja Pompidou-keskuksen kanssa EU-hankkeessa Youth Art Interchange. Sinebrychoffin taidemuseossa painotetaan sekä kotimuseon historiaa ja kokoelmia että vaihtuvia näyttelyitä ja niihin liittyvien palveluiden kehittämistä. Vuoden 2011 painopistealueena on eu- 12

rooppalaisen kulttuurin heijastumia taiteen tarkastelussa. Yleisöille tarjotaan näyttelyihin liittyvää oheisohjelmaa ja konserttitoimintaa musiikkioppilaitosten kanssa jatketaan. Taiteidenvälinen ohjelmisto: Ateneum-sali ja Kiasma-teatteri Ateneum-salin ohjelmisto on yhä tiiviimmin yhteydessä taidemuseon näyttely- ja museopedagogiseen toimintaan. Ateneum-salin päätavoitteena on tarjota uusia, tuoreita näkökulmia Ateneumin näyttelyiden teemoihin monitaiteellisten esitysten, tapahtumien ja puheohjelmien kautta. Vuoden 2011 ohjelmistosuunnittelu keskittyy Arjen sankarit ja Lapin taika näyttelyihin. Kiasma-teatteri on vierailuteatteri ja kokeellisen esitystaiteen näyttämö, joka pyrkii tukemaan kotimaisia tutkivia ja taiteenvälisiä prosesseja ja projekteja. Kiasma-teatterin omat festivaalit, URB ja /teatteri.nyt, ovat ohjelmiston ikkunoita, joiden verkottuvan työtavan, omalakisen viestinnällisen ja markkinoinnillisen ilmeen avulla pyritään kasvattamaan uusia yleisöjä ja lisäämään teatterin vaikuttavuutta. Molemmat festivaalit tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kiasma-teatterilla on aktiivinen rooli myös kaupunkikulttuurin ja urbaanien taiteiden kansainvälisessä yhteistyössä. III Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2011 (tuotokset ja laadun hallinta) Kokoelma- ja erikoisnäyttelyitä toteutetaan yhteensä 14 kpl sekä tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja 9 kpl. IV Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2011 (toiminnallinen tehokkuus) Näyttelyiden ja teattereiden kävijämäärätavoitteena on yhteensä 477 700 kävijää, joista 62 % on maksavia kävijöitä. V Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2011 (vaikuttavuus) Kehitetään kokoelma- ja näyttelytoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä. Kokoelmat verkossa ja verkkopedagogia Taidekokoelmat -verkkopalvelussa julkaistaan uusi pedagoginen reitti yhdessä museoyksiköiden kanssa. Lisäksi koordinoidaan Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeessa Valtion taidemuseon osallistumista asiakasliittymään. Asiakaspalvelu Asiakaspalvelun perustana ovat henkilökunnan palvelualttius ja tavoitettavuus sekä palveluiden sujuvuus. Tavoitteena on luoda puitteet onnistuneelle museovierailulle. Valtion taidemuseon asiakaspalvelun tasoa kehitetään jatkuvasti museovalvojille ja kassavirkailijoille järjestetyllä asiakaspalveluun, turvallisuuteen sekä museon kokoelmiin ja erikoisnäyttelyihin liittyvällä koulutuksella. Lisäksi kiinnitetään huomiota myös museotilojen toiminnallisuuden, käytettävyyden ja viihtyvyyden kehittämiseen sekä museon kokoelma- ja näyttelytietojen saavutettavuuteen. Kävijäpalautteelle asetetaan tavoite, joka koskee näyttelyyn liittyviä palveluja. Asiakastyytyväisyyttä kartoitetaan ja kehitetään yhdestä kahteen kertaa vuodessa museoissa toteutettavien kävijätutkimusten avulla. 13

VI Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2011 (tuotokset ja laadun hallinta) Henkilökunnan palvelualttiuden, tavoitettavuuden ja palvelujen sujuvuuden tavoitteena on, että museokävijöistä vähintään 92 % on sitä mieltä, että kokemukset ylittivät tai vastasivat odotuksia. 5.2.3 Julkaisutoiminta Valtion taidemuseo julkaisutoiminta perustuu innovatiiviselle julkaisu- ja myyntituotteiden kehittämiselle. Toiminnan organisoimiseksi ja tulokertymän kasvattamiseksi haetaan parasta mahdollista kokonaisratkaisua, joka pitää sisällään myymälätoiminnan, julkaisu- ja myyntituotteiden tuotannon, kohderyhmäkohtaisten tuoteryhmien kehittämisen sekä jakelun ja myynnin vahvistamisen myös verkossa. Lisäksi kehitetään osakustannusmalleja muiden kustantajien kanssa. 5.2.4 Tieto- ja asiantuntijapalvelut Tieto- ja asiantuntijapalveluita toteutetaan opetuksen, luentojen, lausuntojen, tutkijapalvelun ja neuvonnan sekä median palvelemisen välityksellä. Tavoitteena on, että toimintayksiköt tarjoavat korkeatasoista visuaaliseen taiteeseen ja taidemuseoalan kehittämiseen liittyvää tietoa ja asiantuntemustaan omilla osaamis- ja toiminta-alueillaan. Toimintaan osallistuu koko henkilökunta ja sitä pyritään tukemaan kehittämällä maksullisia palveluja. Korkeinta asiantuntemusta suunnataan erityisesti kotimaisiin, mutta myös ulkomailla oleviin taidemuseoihin, alan asiantuntijoille ja tutkijoille. Konservointilaitoksen asiantuntijapalvelujen tarjoamista jatketaan edelleen rajoitetusti resurssien puutteen vuoksi. Asiantuntijapalveluita ovat varsinaiset konservointipalvelut, materiaalitekninen tutkimusanalytiikka, röntgenkuvaukset, aitoustutkimukset ja konservoinnin neuvontapalvelut. Asiantuntijapalveluista sekä yksityisille että viranomaisille tehtävät taideteosten aitoustutkimukset näyttävät vuosittain lisääntyvän. Työ tehdään yhteistyössä taidemuseon asiantuntijoiden kanssa. 5.2.5 Taideteosten lainaus ja talletukset museosta Museoiden taideteosten lainaus- ja talletustoimintaa koskevia periaatteita on täsmennetty kokoelmasäännössä ja kokoelmapoliittisessa ohjelmassa 2010. Lainauspyynnöt käsitellään aina yhteistyössä konservointilaitoksen kanssa ja tavoitteena on, että vain sellaiset teokset lainataan, jotka kuntonsa puolesta ovat riittävän kestäviä kuljetusta ja esillepanoa varten. Konservointilaitos arvioi myös lainauskohteiden ja talletuskohteiden olosuhteiden tason ennen lainan tai talletuksen myöntämistä. Vuonna 2011 Kiasman lainaus- ja talletustoimintaa vaikuttaa Kiasman varastojen muutto uuteen varastoon väliaikaisvarastoinnista sekä ARS-näyttely. Edellä mainituista syistä Kiasma joutuu rajoittamaan laina- ja talletustoimintaansa sekä harkitsemaan tapauskohtaisesti kaikki laina- ja talletuspyynnöt. 14

5.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS- JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) 5.3.1 Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Taidemuseoalan valtakunnallisen kehittämisen painopiste on taidemuseoalan yhteisten strategisten linjausten kehittämisessä. Valtion taidemuseo toimii vastuullisena osajärjestäjänä EU-rahoitteisessa Collections Mobility 2.0 hankkeessa, joka etenee päätösvaiheeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Kulttuuria kaikille -neuvontapalvelun toiminta jatkuu erillisrahoituksella. Monikulttuurisuustyön puitteissa keskitytään kulttuurikentän näkökulmasta olennaisten työvälineiden ja menetelmien kehittämiseen. Saavutettavuuden osalta vaikutetaan kulttuurialan koulutusten sisältöihin ja kulttuuritoimijoiden viestinnän saavutettavuuden kehittämiseen. Kulttuuria kaikille palvelun toimintamallivaihtoehdoista tehdään selvitys. VII Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2011 (vaikuttavuus) Valtakunnallisella tasolla maan taidemuseoiden työnjakoa ja profiloitumista vahvistetaan selkeyttämällä kuvataiteen dokumentointia ja arkistointia koskevat käytännöt. 5.3.2 Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Valtion taidemuseossa harjoitetaan yhteistyötä myös muiden kuin taidemuseoiden kanssa. Tällaisia tahoja ovat erilaiset tutkimus-, opetus- ja kuvataiteen museo- ja arkistointitoimintaa harjoittavat yhteisöt kuten yliopistot, kulttuuri- ja oppilaitokset, arkistot ja kirjastot sekä yhdistykset. Näiden lisäksi sidosryhmätoimintaa harjoitetaan olemalla aktiivisessa yhteydessä kotimaisiin taideyhdistyksiin, taidealalla toimiviin säätiöihin ja seuroihin. Yleisenä tavoitteena ovat maamme kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ja tunnettuuden lisääminen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Lisäksi keskeistä on yhteistyö Ateneumin ja Kiasman ystäväyhdistysten kanssa. Yritysyhteistyön avulla saatavia varoja suunnataan, aiempien vuosien tapaan, yleisösuhteen kehittämiseen niin laadullisesti kun määrällisestikin. Kyseisillä varoilla ja sopimuksilla panostetaan erityisesti markkinointitoimenpiteisiin; suurta yleisöä on entistä voimakkaammin pyrittävä saavuttamaan maksetun markkinoinnin keinoin taloudellisen tilanteen ja yleisen kilpailutilanteen edelleen kiristyessä. Valtion taidemuseon muille kuin museoyksiköille pyritään myös löytämään sponsorointimahdollisuuksia omin voimin, ilman ulkopuolista ostopalvelua. Kiasman ARS Valtuuskunnan toiminta jatkuu vuoden 2011 loppuun. Pääpainopiste on Kiasman ARS 50-vuotisjuhlavuoden toiminnan ja yhteiskuntasuhteiden kehittämisen saralla. Yhteistyötä Kiasman Tukisäätiön kanssa kehitetään edelleen. 5.3.3 Tutkimusprojektit Ateneumin taidemuseo jatkaa European Revivals tutkimus- ja näyttelyprojektihanketta, joka toteutetaan vuosien 2009 2017 aikana. Tutkimusprojekti, Myths, Legends and Dreams of a Nation, nostaa ensimmäistä kertaa eri maiden kansalliset renessanssit yhteiseen tarkasteluun. Lisäksi 15

Ateneum on mukana Amsterdamin Van Gogh museon ja Skotlannin kansallisgallerian kanssa Symbolist Landscape näyttely-, tutkimus- ja julkaisuhankkeessa. Kuvataiteen keskusarkisto jatkaa kuvataiteen kansallista bibliografiahanketta opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatavan erillisen määrärahan turvin. Kehys valmistelee taidemuseoiden yleisöä, yleisösuhdetta ja kävijyyttä monipuolisesti erittelevää tutkimushanketta yhdessä työryhmän kanssa (Suomen museoliitto, Museovirasto, Heureka). Kokoelmatoiminnan vaikuttavuustutkimushankkeen puitteissa edistetään Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoiminnan tutkimusta. Konservoinnin tutkimusprojektit tuottavat konservaattoreille syventävää tietoa konservointitoimenpiteiden perustaksi ja ovat osaltaan avuksi taidehistoriallisessa aitoustutkimuksessa. Vuoden 2011 aikana jatketaan Smalt -pigmentin alkuperän tutkimusta (asiatuntijayhteistyö Smithsonian Instituten kanssa). Lisäksi jatkuu ikonien oikeaan ajoittamiseen tähtäävä tutkimusprojekti suomalaisissa kokoelmissa olevien ikonien materiaaleista asiantuntijayhteistyönä Valamon konservointilaitoksen kanssa (tutkimusprojekti sisältyy laajempaan EU -projektiin). Helene Schjerfbeckin teosten materiaalitutkimusta jatketaan. 5.3.4 Julkaisuvaihto Julkaisuvaihtoa jatketaan luotujen periaatteiden mukaisesti niin kotimaassa kuin ulkomaisten yhteistyötahojen kanssa tavoitteena kartuttaa Valtion taidemuseon kirjastojen aineistoja sekä tiedottaa tätä kautta myös taidemuseon omasta näyttely- ja tutkimustoiminnasta. 5.3.5 Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toiminta asiantuntijana Taidemuseon tehtävänä on ylläpitää ja kehittää myös kansainvälisiä suhteita kuvataiteen alalla. Osallistumisen yleisenä tavoitteena on verkottumisen ohella vaikuttaa taidemuseolaitosta koskeviin päätöksiin ja sopimuksiin sekä lisätä maamme museoiden ja taiteen tunnettuutta myös kansainvälisesti. 5.4 TUKIPALVELUT (TA IV) 5.4.1 Valtion taidemuseon sisäiset prosessit ja strategiat Suunnittelukaudella tuetaan Valtion taidemuseon yleisösuhdetta kehittäviä ja asiakasystävällisyyttä lisääviä tavoitteita. Varmistetaan kävijä-, yleisö- ja tunnettuustutkimusten tulosten sekä mediaseurannan hyödynnettävyys osana Valtion taidemuseon suunnitteluprosesseja. Vahvistetaan edelleen markkinoinnin ja viestinnän osallisuutta kokonaissuunnittelussa. Verkkoviestintästrategian avulla kytketään verkkopalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi painotetaan museoammatillista osaamista tukevia prosesseja. Kestävän kehityksen ohjelma valmistuu ja kokoelmapoliittinen ohjelma päivitetään. Kaikkien taidemuseon eli saavutettavuus ja diversiteettistrategian, arviointistrategian, ja digitointistrategian toimeenpanoa seurataan. Valtion taidemuseon ulkoinen arviointi valmistuu. 16

5.4.2 Viestintä, markkinointi, yritysyhteistyö sekä kävijätutkimus Viestinnän ja markkinoinnin koordinointityön kehittäminen keskittyy VTM-tason linjauksiin, joita ovat verkkoviestintä ja palvelut, sponsorointitoiminnan kokonaistaloudellisuuden kehittäminen sekä vaihto-omaisuuden hallinnan tehostaminen. Lisäksi edistetään Valtion taidemuseon museomyymälähanketta. Valtion taidemuseon sisäistä ja ulkoista verkkoviestintää vahvistetaan. Tietoa uudistuneen portaalisivuston kävijöistä kartoitetaan verkkokävijätutkimuksella. Markkinoinnillisilla toimenpiteillä kehitetään museoiden yleisösuhdetta ja vahvistetaan asiakkuuksien hallintaa. Yksiköiden viestintä- ja markkinointitoimilla tuetaan näyttelyiden ja muun ohjelmistotoiminnan toteutumista ja tehdään suunnitelmallista markkinointiyhteistyötä talouselämän eri sektoreiden kanssa. Kävijätutkimus Kävijätutkimukset tehdään yhdestä kahteen kertaan vuodessa kussakin Valtion taidemuseon museoyksikössä. Kävijätutkimuksia hyödynnetään VTM-tason seurannassa ja arvioinnissa ja niiden palautteen perusteella käynnistetään kehittämistoimenpiteitä. 5.4.3 Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Valtion taidemuseon osaamistyöryhmä vastaa Valtion taidemuseon yleisen henkilöstökoulutuksen kehittämisestä ja vuosittaisen koulutusohjelman laatimisesta. Huomion kohteina ovat mm. muutoksen hallinta, osaamisen ja asiantuntijuuden jakaminen ja vuorovaikutteisuus, monialaisen työyhteisön haasteet, valmistautuminen työtekijöiden eläkkeelle siirtymisiin ja uusien työntekijöiden työhön ohjaus. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönoton valmistautuminen alkaa vuoden 2011 aikana mm. Viittaitsearvioinnin toteutuksella. VIII Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2011 (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Henkilöstön osaamista, kouluttamista ja tiedonkulkua kehitetään osana kokonaisvaltaista henkilöstöpolitiikan toteuttamista. IX Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2011 (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Tuottavuushankkeeseen liittyen henkilöstön kokonaismäärätavoite on 225. 5.4.4 Tietohallinto Kulttuuriperinnön digitointiin liittyy vuosina 2008 2011 useita opetus- ja kulttuuriministeriönkin tukemia hankkeita Valtion taidemuseossa. Yksi keskeisiä kansallisia hankkeita on digitaalisen arkistoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen teknisen infrastruktuurin kehittäminen. Valtion taidemuseossa toteutetaan kulttuuriomaisuuden digitointiin liittyvää digitointistrategiaa. Tietohallinto on 17

mukana kulttuuriomaisuuden digitointityössä tietotekniikan perusinfrastruktuurin kehittämishankkeilla sekä Muusa-palvelun kautta. Tietohallinnon keskeinen hanke on digitaalisen arkistoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen teknisen infrastruktuurin kehittäminen. Palvelimien teknisiä käyttöpalveluja hankitaan CSC Tieteellinen laskenta Oy:ltä inhouse hankintana. CSC:n konesaliin hankitun kapasiteetin laajentamista jatketaan ja kehitetään siirtämällä VTM:n verkkopalveluja soveltuvin osin uusille alustoille. OKM:n hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamiseen liittyen viedään läpi esiselvitysprojekti asianhallintajärjestelmän käyttöönottamiseksi VTM:lle. Muille museoille suunnattavan Muusa-palvelun maksullista palvelutoimintaa ylläpidetään ja kehitetään sekä Muusa-ohjelmiston kehitystyötä jatketaan. Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän ja pitkäaikaissäilytyksen järjestelmien liittymät otetaan huomioon keskeisinä kehitysprojekteina. 5.4.5 Kiinteistö- ja materiaalihallinto sekä turvallisuus- ja riskihallinto Kiinteistöhallinnossa toteutetaan Vermon varastorakennuksen käyttöönotto, varustaminen ja toimintakuntoon saattaminen. Ateneumin puiston kahvilarakennusta sekä Ateneumin maanalaista laajennusta pyritään edistämään. Energian säästöohjelmaa jatketaan tarkoituksena saada säästöjä kulutuksessa. Tavoitteellinen säästö on 8 %:n lasku laskennallisesta kokonaiskulutuksesta. Materiaalihallinnossa keskitytään suunnittelemaan ja ohjeistamaan tavaran vastaanotto sekä jakelu keskitetysti noudattaen valtion hankintastrategiaa. Tilaustenhallintajärjestelmä otetaan käyttöön loppuvuoden aikana. Turvallisuus- ja riskihallinnossa jatketaan turvallisuusstrategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamista. Riskienhallintaprosessissa keskitytään käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen. Salivalvojien valmiuksien lisätään kouluttamisella. Lisäksi järjestetään pelastusharjoituksia ja turvallisuuskoulutuksia, poistumisharjoituksia sekä tehdään arviointeja ja raportointeja. Harjoituksissa opetellaan eri uhkatilanteiden hallintaa. 5.4.6 Kuljetus Kuljetuspalvelut tuotetaan vuokratulla kuljettajahenkilöstöllä ja omalla ajoneuvokalustolla. Kuljetuspalveluiden ostosopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun asti. 5.4.7 Valtion taidemuseon muut kehittämishankkeet ja hallinto- ja tukipalvelut Valtion taidemuseon oikeudellinen palvelu keskittyy taidemuseolle spesifisen sopimusjuridiikan kehittämiseen. Erityisesti sopimuskäytäntöjen toimivuus ja kehittäminen digitaalisten verkkohankkeiden alueella vaatii huomiota Valtion taidemuseon tasolla, yksikkökohtaisesti ja edunvalvontana valtakunnallisella tasolla. Mahdollisuuksien mukaan oikeudelliset palvelut antaa taidemuseoalan juridista konsultointia valtakunnan tasolla. 18

Vuonna 2011 painottuvat tekijänoikeudellisten lisenssiratkaisujen lisäksi näyttelysopimusten kehittäminen ja toimivuuden arviointi. Toteutuessaan Laki kiellosta takavarikoida eräitä Suomeen tuotuja näyttelyesineitä edellyttää sen toimintakäytäntöjen luomista ja arviointia. Lisäksi jatketaan KAM-sektorin yhteistyötä ja osallistutaan kokoelmien liikkuvuutta koskevaan EUkoulutuksen antamiseen. 5.5 TALOUDELLISET TAVOITTEET Kun näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta tulosalue II:lla on maksullista toimintaa, asetetaan sille sisällöllisten tavoitteiden ohella myös taloudellista tulosta koskevia tavoitteita. Tulosalueen toiminta rahoitetaan asiakkailta saatavien aitojen tulojen ja yritys-yhteistyötulojen ohella talousarviossa myönnettävällä hintatuella kulttuuripoliittisista syistä. Tämän vuoksi maksullisen toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa ylijäämää, vaan tavoitteen asettelun painopiste on siinä, kuinka paljon kustannuksista katetaan tuloilla ja kuinka paljon hintatuella. Kustannusvastaavuus Liitteessä 2 esitetään maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma ja siihen perustuvat tunnusluvut vuoden 2011 osalta. Laskelmassa on otettu huomioon, että tuottojen ja hintatuen lisäksi maksullisen toiminnan erilliskustannuksia katetaan sponsorirahoituksella. Sponsorirahoitusta vastaavista menoista on osan (150 000 euroa) oletettu olevan maksullisen toiminnan menoja ja kohdistuvan siten tulosalueelle II (Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta). Loput (350 000 euroa) on kohdistettu tulosalueelle IV (Hallinto- ja tukipalvelut). Laskelman mukaan tuotoiksi on arvioitu 3,0 milj. euroa, erilliskustannuksiksi 6,2 milj. euroa ja kokonaiskustannuksiksi 18,8 milj. euroa. Näiden arvioiden pohjalta laskettu tuottojen ja erilliskustannusten erotus eli käyttöjäämä on 3,1 milj. euroa. Tuottojen ja kokonaiskustannusten erotus eli alijäämä on 15,7 milj. euroa. Maksullisen toiminnan erilliskustannuksista katetaan maksullisen toiminnan tuotoilla 3,0 milj. euroa eli hintatuen tarve (=käyttöjäämä-sponsorirahoitus) on 3,0 milj. euroa. X Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2011 (toiminnallinen tehokkuus) Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) a)tuotoilla katetaan 16 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista b)tuotoilla katetaan 49 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista c) Hintatuen määrä on 49 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista Tunnusluvut ja kustannuslaskenta Taidemuseon toiminta on luonteeltaan sellaista, että tavanomaisten tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavien tunnuslukujen laskeminen ei ole mahdollista. Sitä vastoin muun tyyppisiä tunnusluja lasketaan tulosalueilla II (näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta) ja IV (hallinto-, tuki- ja asiakaspalvelut). Tulosalueen II tunnusluvut ovat ainakin osin suhteellisen laajasti käytössä eri alojen kulttuurilaitosten toiminnan kuvauksessa. Niillä mitataan näyttelykäynnin keskihintaa ja keskituloa, kävijöiden määrää sekä näyttelyjulkaisujen myytyjä määriä painosta kohden. Tulosalueen IV tunnusluvuilla mitataan hallinnollisten palvelujen osuutta taidemuseon kokonaiskustannuksista. 19

Taidemuseon tunnusluvut on esitetty ensimmäistä kertaa vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa taulukkomuodossa kattaen tulosprisman osa-alueet. Kyse on tilivelvollisuusuudistukseen liittyvistä budjetoinnin muuttuneista käytännöistä. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisista ohjaavista numeerisista tavoitteista, vaan näitä tunnuslukuja koskevista arvioista tulevien vuosien osalta. Esitetyt taloudelliset tavoitteet eivät ole jatkuvasti kasvavia johtuen kulttuurialan luonteesta. Erilaisten numeeristen tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Suoritteiden määrän osalta tulee huomioida niiden vaihteleva laajuus. Näyttelykäynnin keskihinnassa syntyy eroavaisuuksia alustavan ja lopullisen vuosisuunnitelman välillä, sillä vuoden aikana voidaan näyttelytoimintaan kohdentaa lisärahoitusta mitä ei alustavassa vuosisuunnitelmassa voida ennakoida. XI Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2011 (toiminnallinen tehokkuus) Taloudelliset tavoitteet a) Näyttelykäynnin keskitulo 5,03 euroa b) Näyttelykäynnin keskihinta 3,22 euroa c) Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät suhteessa painosmääriin 60 % d) Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista 16 % Taidemuseon kustannukset lasketaan tulosalueittain ja toiminnoittain. Toimintoluokittelu on varsin karkea. Toiminnot ovat samat kuin tulosalueiden alaluokittelut tässä tulossopimuksessa. Kun toiminnoittaisille kustannuksille ei aseteta tavoitteita, ei näitä lukuja esitetä tässä asiakirjassa vuosien 2010 2011 osalta. KUSTANNUKSET TULOSALUEITTAIN (1000 EURO) Tulosalue 2007 2008 2009 TA I 1 310 1 122 1 296 TA II 5 473 6 215 8 633 TA III 800 1 001 718 TA IV 13 831 14 170 15 212 Liitteestä 3, jossa kuvataan ensisijaisesti taidemuseon eri tulosalueille vuonna 2011 käytettävissä olevat määrärahat, näkyy samalla eri tulosalueiden kustannusten suuruusluokka ja kustannusten määrien keskinäiset suhteet. 20

6 YHTEENVETO TULOSTAVOITTEISTA Tulostavoitteiden numerointi on yhteenvedossa tulossopimuksen mukainen, kun taas asiakirjan sisällä tulostavoitteiden numerointi seuraa tulosaluejaottelua. 6.1 VAIKUTTAVUUS I Tulostavoite Kokoelmahallintaa vahvistetaan ia kokoelmia kartutetaan Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston hankintapolitiikan ja kokoelman luonteen mukaisesti. II Tulostavoite Valtakunnallisella tasolla maan taidemuseoiden työnjakoa ja profiloitumista vahvistetaan selkeyttämällä kuvataiteen dokumentointia ja arkistointia koskevat käytännöt. III Tulostavoite Kehitetään kokoelma- ja näyttelytoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä. 6.2 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS IV Tulostavoite Näyttelyiden ja teattereiden kävijämäärätavoitteena on yhteensä 477 700 kävijää, joista 62 % on maksavia kävijöitä. V Tulostavoite Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) a)tuotoilla katetaan 16 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista b)tuotoilla katetaan 49 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista c) Hintatuen määrä on 49 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista VI Tulostavoite Taloudelliset tavoitteet a) Näyttelykäynnin keskitulo 5,03 euroa b) Näyttelykäynnin keskihinta 3,22 euroa c) Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät suhteessa painosmääriin 60 % d) Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista 16 % 6.3 TUOTOKSET JA LAADUN HALLINTA VII Tulostavoite Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä edistetään sekä kokoelmavarannon esittelyä edistäviä ratkaisuja kehitetään mm. vaikuttamalla tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän soveltamiskäytäntöihin. VIII Tulostavoite Kokoelma- ja erikoisnäyttelyitä toteutetaan yhteensä 14 kpl sekä tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja 9 kpl. 21

IX Tulostavoite Henkilökunnan palvelualttiuden, tavoitettavuuden ja palvelujen sujuvuuden tavoitteena on, että museokävijöistä vähintään 92 % on sitä mieltä, että kokemukset ylittivät tai vastasivat odotuksia. 6.4 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN X Tulostavoite Henkilöstön osaamista, kouluttamista ja tiedonkulkua kehitetään osana kokonaisvaltaista henkilöstöpolitiikan toteuttamista. XI Tulostavoite Tuottavuushankkeeseen liittyen henkilöstön kokonaismäärätavoite on 225. 22

TOIMINTA STRATEGISTEN PAINOPISTEIDEN MUKAAN LIITE 1 TOIMINTAA OHJAAVAT LINJAUKSET, SÄÄNNÖT JA STRATEGIAT Valtion taidemuseon kokoelmasääntö ja kokoelmapoliittinen ohjelma (päivitetään 2010) Valtion taidemuseon näyttelypoliittinen ohjelma Valtion taidemuseon digitointistrategia 2010-2015 (valmistuu 2010) Valtion taidemuseon arviointistrategia Kaikkien taidemuseo. Saavutettavuus ja diversiteetti Valtion taidemuseossa. Valtion taidemuseon mietinnöt ja strategiat 2/402/2009. Valtion taidemuseon henkilöstöstrategia TAVOITTEIDEN TOTEUMAN SEURANTA JA ARVIOINTI KOKOELMAT KULTTUURIPERINNÖN RAKENTAJANA Kokoelmien kartunta: taideteokset ja dokumentit Vastuuyksikkö Ostot Lahjoitukset Ateneum Kiasma Sinebrychoff Kuvataiteen keskusarkisto Kokoelmateosten käyttö, konservointi ja säilytys lainat talletukset konservointi suppea maalaukset, veistokset, esineet grafiikka, piirustukset laaja maalaukset, veistokset grafiikka, piirustukset Kokoelmien ja kokoelmateosten tutkimus Kiasman hankintojen, lahjoitusten, talletusten ja lainausten yhteydessä noin 60 teoksen kuvaus, digitointi ja tutkimus 23

Kokoelmateosten digitaalinen saatavuus Palvelu digitoitujen / välitettyjen teosten Vastuuyksikkö määrät Taidekokoelmat -verkkopalvelu sisältöpäivitykset/reitit Kehys Digitointihankkeet (esim. KDK) Kehys/KKA/Konservointilaitos Kuvapalvelu KKA Kuvankäyttösopimukset KKA muut palvelut ja sovellukset YLEISÖSUHDE JA PALVELUKOKONAISUUDET Kokonaiskävijämäärät maksavat ilmaiset Ateneum 175 000 75 000 Kiasma 102 350 96 550 Sinebrychoff 17 400 11 400 Online Ateneum 600 000 Online Kiasma 490 000 Online Sinebrychoff 80 000 Online VTM Yleisökontaktit ulkomaisissa näyttelyissä Näyttelyn nimi Näyttelypaikka Kävijämäärä Helene Schjerfbeck Ordrapgaard Kokoelmanäyttelyt Näyttelyn nimi näyttelyaika Vastuuyksikkö Kalevala Afrikassa helmi-maaliskuu 2011 Ateneum Juhani Aho kevät 2011 Ateneum Ilona Harima 2011 Ateneum ja KKA Erkki-Sakari Heinonen 2011 Ateneum ja KKA Kokoelmanäyttely -20.2.2011 Kiasma Kotimuseo 2.1. 31.12.2011 Sinebrychoffin taidemuseo Kokoelmat 2.1. 31.12.2011 Sinebrychoffin taidemuseo Erikoisnäyttelyt Näyttelyn nimi Näyttelyaika Vastuuyksikkö Pieraccini-kokoelma -16.1.2011 Ateneum Viktor Kuusela - 16.1.2011 Ateneum Eino Mäkinen helmikuu 2011 Ateneum Arjen sankarit 18.2. 15.5.2011 Ateneum Aho-Soldan huhtikuu-syyskuu 2011 Ateneum Lapin taika 17.6.2011 8.1.2012 Ateneum Litografia lokakuu 2011-tammikuu 2012 Ateneum Saara Ekström 14.1. 13.3.2011 Kiasma 24