Elinkeinoelämän n keskusliitto EK Palvelualat ry Mistä evää äät t toimivaan kuntasektoriin - vai onko ne jo syöty? Finlandia-talo 18.11.2009 Markku Andersson Kaupunginjohtaja Suomen Kuntaliiton puheenjohtaja
SUOMI REPEÄÄ ÄÄ! Akatemiatutkijat Timo Aro ja Sami Moisio 6/2008: Muuttoliike, uusi ajattelu ja kuntatalous repivät t Suomea. Yhä useammat seudut ovat ahdingossa ja seuraava taantuma voi kiihdyttää keskittymistä entisestää ään. n. Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson 18.11.2009
KILPAILUKYKYISEN, KANSAINVÄLISTYVÄN SUOMEN VAIHTOEHDOT RUUHKAUTUMINEN Tutkija Santtu von Bruun TASAPAINOTTUMINEN Suomessa saattaa ääritapauksessa olla parinkymmenen vuoden kuluttua vain 5-105 elinvoimaista seutua. Ne syntyvät t sinne, missä on osaavaa työvoimaa ja vetovoimaiset markkinat. Oulu Kuopio Tulevaisuus vaatii kunnilta rohkeutta lukea muutoksen merkkejä. Turku Tampere JYVÄSKYLÄ Helsinki Kaupunginjohtaja Markku Andersson
SUOMEN MUUTOSKUVIA 2003-2020 65- vuotta täyttäneet 2003 Yli 30 % kunnan asukkaista yli 65 v. v 2 162 65- vuotta täyttäneet 2020 Koko maa 15,6 % Koko maa 22,8 % % väestöstä 6,0-9,9 (14) 10,0-19,9 (221) 20,0-29,9 (207) 30,0-32,4 (2) % väestöstä 11,2-19,9 (42) 20,0-29,9 (240) 30,0-39,9 (161) 40,0-42,3 (1) Lähde: Tilastokeskus 29.9.2004/RK Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2004 29.9.2004/RK Karttapohja Genimap Oy Karttapohja Genimap Oy Markku Andersson 18.11.2009
SUOMEN MUUTOSKUVIA 2003-2020 65- vuotta täyttäneet 2003 65- vuotta täyttäneet 2020 Yli 30 % kunnan asukkaista yli 65 v. v 2 162 Koko maa 15,6 % Koko maa 22,8 % % väestöstä 6,0-9,9 (14) 10,0-19,9 (221) 20,0-29,9 (207) 30,0-32,4 (2) % väestöstä 11,2-19,9 (42) 20,0-29,9 (240) 30,0-39,9 (161) 40,0-42,3 (1) Miten palvelujen rakenteet muuttuvat? Oma palvelu/ulkoistaminen ulkoistaminen,, yksityistäminen? Missä osaajat, kustannukset/resurssit, markkinat? Palvelusetelit? Lähde: Tilastokeskus 29.9.2004/RK Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2004 29.9.2004/RK Karttapohja Genimap Oy Karttapohja Genimap Oy Markku Andersson 18.11.2009
16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2013, mrd Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Lähde: Vuodet 1991-2008Tilastokeskus. Vuosien 2009-2013 ennusteet Peruspalveluohjelma 25.3. 2009. Markku Andersson 18.11.2009
19,5 Kuntien keskimää ääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2009 532 947 % Kuntien lkm 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 16,0 15,5 38 56 79 81 101 87 101 105 114 125 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09* Keskimääräinen tuloveroprosentti 9 5 10 77 87 83 41 108 93 54 136 140 Markku Andersson 18.11.2009 106 119 140 100 80 60 40 20 Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia) -yli 1000 veroprosentin korotuspää äätöstä 2000-luvulla! 67 120 0
Nuorten koulutettujen Jkl seudulla yli 7000:lla seudulla yli 7000:lla keskittyminen kiihtyy Koulutus Koulutus ja ja osaaminen osaaminen keskittyy keskittyy Oulu - Korkeasti koulutettujen m Korkeasti koulutettujen mää äärä kasvaa kasvaa 2000 2000 -luvulla luvulla Jkl Kolme neljäst stä akateemisen koulutuksen saaneesta 25-34 vuotiaasta asuu Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskyl skylän seuduilla.
ityy vuosina 2010 19 19 eläköityy kkeelle vuosina 2010 voima el 166 166 000 000 kuntatyöntekij kuntaty ntekijää ää siirtyy siirtyy eläkkeelle el Kuntien työvoima Kuntien ty
SUOMEN KUNNAT 2009 348 kuntaa (415) 100 kuntaa yli 20 000 asukasta 248 kuntaa alle 20 000 asukasta 184 kuntaa alle 6 000 asukasta (52 %) PARAS hanke ja kuntarakenteiden muutospaine Markku Andersson 18.11.2009
KUNTIEN HAASTEET! 1.Ik Ikääntyminen 2.Muuttoliike 3.Ty Työvoiman saanti 4.Koulutus ja osaaminen 5.Rakenteet 6.Talous 7.Globalisaatio
2008 Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-66 maailmanluokan innovaatiokeskittymää ää. Näiden peitto kattaisi 90% väestv estöstä! Tampere Oulu Kuopio Jyväskylä Turku Helsinki
Tutkija Santtu von Bruun: KUNTIEN TULEVAISUUS KUNTA-ALAN ALAN TULEVAISUUSBAROMETRI On todennäköist istä,, että jos hyvinvointiyhteiskunta säilyy, s siitä muodostuu toiminnallisesti ja rakenteiltaan hyvin erilainen kuin nykyää ään. Toimintaympärist ristössä tapahtuvat muutokset pakottavat kunnat yhä enemmän n sopeuttamaan ja uudistamaan toimintatapojaan. Arvioiden mukaan elinkeinoelämän, n, työpaikkojen ja väestv estön keskittyminen harvoille elinvoimaisille seuduille kiihtyy. Näitä kasvuseutuja ovat erityisesti pääp ääkaupunkiseutu ja suurimmat yliopistokaupungit sekä niiden vaikutusalueella olevat kehyskunnat. On mahdollista, että syntyy kokonaan erilaisia kuntamuotoja eri oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Kehitys johtaa huomattaviin kuntarakenteen muutoksiin.
Jyväskyl skylä 2010 -luvulle
Jyväskyl skylällä on vahvan kasvun strategia Väestönkasvu 1 1.5 % Työpaikkakasvu 1 2 % Strateginen tavoite 150.000 as. Jyväskyl skylä
Jyväskyl skylän n kaupunkiseudun kunnat Ulospendelöivien osuus (%) työllisistä 10-20 % 21-30 % 31-40 % Petäjävesi Jyväskylän mlk Jyväskylä Laukaa 41-50 % 51-60 % Muurame Toivakka Puitelaki: Kunnan tulee muodostua työss ssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset 18.11.2009 ja toiminnalliset Markku Anderssonedellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Korpilahti Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.
UUSI JYVÄSKYL SKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ KUNNAT JA VÄKILUVUT V 2007 MUURAME 50 KM JYVÄSKYL SKYLÄ JYVÄSKYL SKYLÄN N MLK KORPILAHTI HANKASALMI LAUKAA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN YHTEENSÄ 85 500 36 500 5 100 5 600 17 350 8 750 3 730 2 350 3 180 168 000 130.000 as. TOIVAKKA UUSI JYVÄSKYLÄ
UUSI JYVÄSKYL SKYLÄ Yli 90 % väestöstä ja työpaikoista on 10 km säteells teellä. Kaupunginjohtaja Markku Andersson
* Lähes 85 % 2000-luvun työpaikkakasvusta on tullut Jyväskylään. * Jyväskylän seutukunnan osuus koko maakunnan työpaikkakasvusta on ollut noin 90 %.
12.5.2009 Professori Pentti Mecklin Jyväskyl skylä kelpaa malliksi kaupunkiseutujen kehittämisess misessä Jyväskylän kaupunkiseutu on monella tapaa edelläkävij vijä. Toimivan kaupunkiseudun ja ihmisen arjen näkökulmasta keskiössä ovat maankäytt yttö, asuminen, liikenne, elinkeinopolitiikka ja kuntien rajat ylittävät t palvelut.
Huhtasuon koulukampus Kortepohjan palvelukeskukset Uuden Kortepohjan alta puretaan: Elinkaari mallin valmistelu As Oy Pehtoorinharju, asuntola Elinkaari mallin valmistelu - ppp-malli ppp malli Päiväharjun opetus- ja työkeskus - yli yli 30 30 milj. milj. hanke hanke
Palvelusetelikokemukset / kotihoito Palveluseteli on ollut käytössä Jyväskylässä vuodesta 2004. Palvelusetelillä asiakas on voinut hankkia kotipalvelua osana omaishoitoa tai lisäapua esimerkiksi sairaalasta kotiutumistilanteessa. Talousarvio 2009 palveluseteliin varattu 341 704 euroa. Tämän lisäksi vastaava summa lapsiperheiden tilapäiseen kotiapuun Toiminnan alkaessa Jyväskylän kaupunki kilpailutti palveluntuottajat, jolloin huomattavan suuri osa alueen yrityksistä jäi ulkopuolelle. Kilpailuttamisen sijaan seuraavassa vaiheessa päätettiin kokeilla nk. listautumismallia. 1.3.-31.12.2008 toteutetussa hankkeessa pilotoitiin seutukunnallisesti kotihoidon palveluseteliä. Jyväskylän seudun kahdeksan kuntaa hyväksyivät pilottiin mukaan kaikki kriteerit täyttävät tuottajat. Palvelusetelit käyttk yttöön!
HS 24.6.2009 Jämsä- Jyväskyl skylä - Äänekoski -kehittämisvyöhyke Vt9 E4
2008 Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-66 maailmanluokan innovaatiokeskittymää ää. Näiden peitto kattaisi 90% väestv estöstä! Tampere Oulu Jyväskylä Kuopio Turku Helsinki
Pitää uskaltaa katsoa kauas pitää osata erottua! Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen miseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Professori Pekka Himanen On uskallettava hyväksy ksyä myös s onnistuminen ja ajateltava riittävän n isosti. Kiitos! 1-1. 1.5 % väestv estönkasvu 1-22 % työpaikkakasvu 150 000 asukkaan Jyväskyl skylä