Kylä välittää - Loppuraportti 2009-2012

Kylä välittää - Loppuraportti 2009-2012 1

Kylä välittää loppuraportti 2009-2012 2 Sisällysluettelo: 1 TOTEUTTAJAN TIEDOT 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS 3 HANKKEEN TOTEUTUSAIKA 4 YHTEENVETO HANKKEESTA 5 RAPORTTI 5.1 HANKKEEN TAVOITTEET 5.2 HANKKEEN YKSILÖIDYT TAVOITTEET 5.2.1 Kylä toteuttaa lähidemokratiaa 5.2.2 Maakunnassa kootaan ja toteutetaan paikallistoimintaohjelma 5.3 HANKKEEN TOTEUTUS 5.3.1 Toteutuksen organisointi ja resurssit 5.3.2 Toteutetut toimenpiteet 1. Kylä toteuttaa lähidemokratiaa a. Kyläsuunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja kehittäminen b. Lähidemokratiajärjestelyihin osallistuminen 2. Maakunnassa kootaan ja toteutetaan paikallistoimintaohjelma 5.3.3 Kustannukset ja rahoitus 5.3.4 Tiedotus ja esittelymateriaali 5.3.5 Hankkeen tulokset ja vaikutukset 5.3.6 Toteutuksen arviointi 5.3.7 Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutuksesta 5.4 YHTEISTYÖKUMPPANIT 6 ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 7 ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS Raportin liitteet: 1. tilasto-osa indikaattoreista 2. alahankkeiden loppuraportit 5 kpl 3. Kestävä kylä -menetelmän arviointi ja suositukset jatkokehittämiseksi/ Elina Leppänen 4. Yhdistys-kunta yhteistyömallit/ Tauno Linkoranta

Kylä välittää loppuraportti 2009-2012 3 1 TOTEUTTAJAN TIEDOT Päätoteuttaja: Päijät-Hämeen koulutuskonserni KY Koulutuskeskus Salpaus (Y-tunnus 0993644-6) Yhteyshenkilö: Liisa Helanto, projektipäällikkö, kyläasiamies Hanketta toteuttavat seuraavat yhdistykset oman hankesuunnitelmansa mukaisesti: Päijät-Hämeen kylät ry (Y-tunnus 1456636-3) Yhteyshenkilö: Hannu Markkanen, puheenjohtaja Varsinais-Suomen Kylät ry Egentliga Finlands Byar r.f. (Y-tunnus1725255-4) Yhteyshenkilö: Tauno Linkoranta, kyläasiamies Västnylands Byar r.f. Länsi-Uudenmaan Kylät ry (Y-tunnus 1709446-1) Yhteyshenkilö: Pirkko Kaskinen, kyläasiamies Hämeen Kylät ry (Y-tunnus 1581389-9) Yhteyshenkilö: Elina Leppänen, kyläasiamies 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS Kylä välittää, hankenumero 6007, Dnro 464/3570-2009 3 HANKKEEN TOTEUTUSAIKA Hankeen toteutusaika on 3.3.2009 31.12.2012. 4 YHTEENVETO HANKKEESTA Hankkeessa kehitetään paikallisdemokratiaa kuntaliitosalueilla ja muiden kuntien lähidemokratiajärjestelyissä. 12 kunnassa kylät ja paikalliset yhdistykset ovat toteuttamassa lähidemokratiamallia. Lisäksi kehitetään kyläsuunnitelmien toiminnallisuutta ja vaikuttavuutta. Luodaan neljä maakunnallista paikallistoimintaohjelmaa, johon kuhunkin sitoutuu 10 maakuntatason yhdistystä sekä kolme aluetason viranomaista tai muuta toimijaa. Ohjelmilla luodaan maakunta ja paikallistason hankkeita. 5 RAPORTTI 5.1 HANKKEEN TAVOITTEET Hankesuunnitelmassa määritellyt yleiset tavoitteet ovat: parantaa kylien ja kyläläisten hajaasutusalueilla ja taajamissa tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Päämääränä on maaseudun kehittäminen laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin-, työ-, yrittämis- ja vapaa-ajanympäristöksi. Hankkeella lisätään asukkaiden kansalaistoimintavalmiuksia ja parhaimmillaan myös yrittämisen ja työllistymisen mahdollisuuksia. Kansalaisvaikuttamisessa tulee paneutua lähiyhteisöjen, kuten kylien, vaikutusmahdollisuuksiin yksilöiden vaikutusmahdollisuuksien rinnalla. Alueiden välisenä hankkeena Kylä välittää -hanke tuo oppimisen, uusien ideoiden, verkostojen ja hyvien käytäntöjen kautta lisäarvoa paikalliselle kehittämistyölle maakunnissa. Hankkeen mallit ja

toiminta osallistuvat valtakunnalliseen keskusteluun kylän asemasta Paras -hankkeen mullistuksissa. 4 5.2 HANKKEEN YKSILÖIDYT TAVOITTEET 5.2.1 Kylä toteuttaa lähidemokratiaa Kylätoiminnasta löytyy hyviä toimintamuotoja sovellettavaksi lähidemokratian tarpeisiin. Tavoitteena on, että kunnat lähtevät soveltamaan näistä parhaita käytäntöön. a. Kyläsuunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja kehittäminen Kyläsuunnittelussa kylän toimijat ja asukkaat määrittelevät kylänsä yhteiset tarpeet ja tavoitteet sekä konkreettisia toimenpiteitä lähivuosille. Hanke käynnistää kyläsuunnitteluprosesseja yhteistyössä kuntien kanssa niin, että kylistä tulee lähidemokratian aktiivisia toimijoita ja kyläsuunnitelmista lähidemokratian työkaluja. Hanke ohjaa ja edistää kyläsuunnitelmaprosesseja. Kyläsuunnitelmaprosessia pyritään keventämään ja soveltamaan uusia malleja, esim. taulukkomallista kevyttä kyläsuunnitelmaa Taulukkomuoto sopii myös kunnan kyläohjelmaan tai maakunnan paikallistoimintaohjelmaan. Tavoitteena on laatia 60 kyläsuunnitelmaa. b. Lähidemokratiajärjestelyihin osallistuminen Perustetaan, hyödynnetään ja kehitetään alueiden yhdistyksiä kokoavia foorumeita, kuten kylien neuvottelukuntia, aluetoimikuntia, kylä- ja kotiseutuneuvostoja jne. Yhdistysosaaminen ja kansalaisvaikuttaminen kulkevat monesti käsi kädessä. Tavoitteena on, että 12 kunnassa kylät ja paikalliset yhdistykset ovat aktiivisesti toteuttamassa lähidemokratiamallia ja että 12 kunnassa kyläsuunnitelmat huomioidaan kunnan suunnitteluprosessissa c. Ylimaakunnalliset toimenpiteet Maakuntien toimijat vaihtavat kokemuksiaan säännöllisesti ja hyviä käytäntöjä valtavirtaistetaan. Kylä- ja kuntayhteistyön erilaiset toimintamuodot tuodaan päättäjien tietoon. Määrällisiä tavoitteita on asetettu seuraavasti: 3 valtakunnallista seminaaria, 3 kotimaan opintoretkeä lähidemokratiamalleihin tutustumiseksi, 1 opintoretki Viroon (30-40 osallistujaa), teemana mm. kyläsuunnittelu ja aktiivinen paikallistoiminta, 2 ulkomaille suuntautuvaa asiantuntijamatkaa, joissa perehdytään kylä- ja yhteisösuunnitteluun ja osallistaviin menetelmiin. Wales, Itävalta-Saksa. Tämän osan tuloksena syntyy mm. vertailuselvitys kylätoiminnan ja kuntayhteistyön hyvistä toimintamuodoista sovellettavaksi lähidemokratian tarpeisiin. 5.2.3 Maakunnassa kootaan ja toteutetaan paikallistoimintaohjelma Hankkeessa laaditaan uudet, entistä laajavaikutteisemmat maakunnalliset ohjelmat. Tavoitteena on, että paikallistoiminta ottaa osaltaan vastuuta Paras-hankkeen haasteista, kuten maaseudun palveluaukoista. Palvelutarpeita tarkastellaan erityisesti sopimuksellisuuden kannalta. Ohjelmien teossa rakennetaan maakunnallisten / piiritason yhdistysten yhteistyötä tavoite- ja toimenpidetasolla sekä aktivoidaan paikallistasoa eli kyliä ja yhdistyksiä osallistumaan ja miettimään omia tavoitteitaan ja toimintaansa. Ohjelmat tulevat olemaan yhdistystoiminnan maakunnallisia strategioita paikallisen vastuunoton lisäämiseksi. Keskeisenä kysymyksenä ovat maaseudun palvelut yhdistysten näkökulmasta.

Ohjelmien laatiminen tapahtuu osallistavina prosesseina samanaikaisesti hankkeen maakunnissa niin, että prosessien suunnittelussa ja käytännön toimissa voidaan vaihtaa osaamista ja kokemuksia. 5 Määrälliset tavoitteet osiolle: - 4 maakunnallista paikallistoimintaohjelmaa - 10 maakunta- / piiritason yhdistystä tai järjestöä osallistuu kunkin ohjelman laatimiseen ja ottaa vastuuta toimenpiteistä - 3 aluetason viranomaista tai muuta toimijaa osallistuu kunkin ohjelman laatimiseen ja ottaa vastuuta toimenpiteistä - 24 kärkihanketta ohjelman toteuttamiseksi - 24 paikallistason hanketta ohjelman toteuttamiseksi - 35 maakunnallista- /seudullista paikallistoimintaseminaaria - 240 kylä-, kunta- tai asiakohtaisia aktivointi-, ohjaus- tai yhteistyökäyntiä & keskustelu- tai teematilaisuutta - 20 messu-, markkina- tai yleisötilaisuusosallistumista osastolla tai ohjelmalla 5.3 HANKKEEN TOTEUTUS 5.3.1 Toteutuksen organisointi ja resurssit Hankkeessa on toiminut neljä kokoaikaista kyläasiamiestä ja yksi projektisihteeri 50 %:n työpanoksella. Kyläasiamiehet olivat: Elina Leppänen (Kanta-Häme), Tauno Linkoranta (Varsinais- Suomi), Liisa Helanto (Päijät-Häme) ja Pirkko Kaskinen (Uusimaa). Projektisihteerinä ovat toimineet Virpi Mustonen ja Kaija Timonen (Koulutuskeskus Salpaus). Projektin johtaja oli Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutuksen johtaja Iiris Pakkanen. Projektin taloushallinnosta vastasi Päijät-Hämeen Koulutuskonsernin liikelaitosten yhteiset hallintopalvelut. Lisäksi Kanta- Hämeessä on ollut käytössä toimistotöihin sekä paikallistoimintaohjelman toteuttamista liittyen lisäresursseja (kolme eri henkilöä osa-aikaisesti). Näistä ei ole tullut hankkeelle kustannuksia.

5.3.2 Toteutetut toimenpiteet 6 1. Kylä toteuttaa lähidemokratiaa a. Kyläsuunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja kehittäminen Hankkeessa tehtiin yhteensä 34 kyläsuunnitelmaa ja oltiin mukana ohjaamassa 45 suunnitelmaa, jotka lasketaan rinnakkaishankkeiden tuloksiksi. Kyläasiamiesten rooli on yhteistyössä ollut keskeistä, joten voidaan sanoa, että kyläsuunnitelmat olisivat jopa jääneet toteutumatta ilman toimijoiden rohkaisemista ja tukea. Tavoite ylitettiin, mutta vasta viimeisenä toimintavuotena alkoi tulla tulosta. Kanta-Hämeessä, jossa Kestävä kylä -menetelmää pilotoitiin erilaisilla alueilla, kylä- ja asukassuunnitelmia valmistui 14, mm. Koijärven omaohjelma, Viksbergin kaupunginosasuunnitelma ja yksi kunnan keskustaajaman asukassuunnitelma (KH). Miten nämä suunnitelmat sitten lähtevät toteutumaan, ei selviä tämän hankkeen aikana. Urajärvellä kyläläiset ovat nyt mukana suunnittelemassa valokuituverkkoa ja hakemassa kyläkuidun investointiavustusta uskoa elävään maaseutuun on siis saatu (PH) Varsinais-Suomessa valmistuneita suunnitelmista suorin yhteys kunnalliseen suunnitteluun on ollut Somerolla, jonkin verran myös Salon Teijolla ja Kustavin Salminiitussa. Hanke oli vahvasti valmistelemassa Mynämäen kylien neuvottelukuntaa, jonka kautta kyläsuunnitelmilla on selkeä yhteys kunnan suunnitteluun (VS) Kylien kehittäminen sisältää nykyään yhä enenevässä määrin turvallisuus- ja maankäyttö asioita. Niiden myötä kylien avuksi tarvitaan uutta asiantuntijuutta; Vierumäen kylässä kokeiltiin menetyksellä mm. Lahden ammattikorkeakoulun arkkitehtilinjan miljöösuunnittelijoita ja poliisia sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitosta (PH). Uudellamaalla tehtiin niin ikään turvallisuussuunnitelmat Hyvinkään kylille yhteistyössä viranomaisten ja Vireä Keski-Uusimaa hankkeen kanssa. Varsinais-Suomessa valmistuivat ensimmäiset kyläkaava -tyyppiset kyläsuunnitelmat Salon Halikon Hajalaan ja Someron Häntälään. Kanta-Hämeessä asiantuntemusvaihtoa oli Hämeenlinnan seudun Kyläkaavahankkeen kanssa, jossa valmistui 7 kyläkaavaselvitystä. Kyläsuunnitelma voi syntyä helposti myös osana kylän maisemallisten ja kulttuuristen arvojen pohdintaa. Päijät-Hämeessä yhteistyöhön hakeuduttiin ProAgrian Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hankkeen kanssa. Yhteenvetona voidaan todeta, että kyläasiamies on ollut näissä prosesseissa yksi asiantuntija muiden joukossa; keskeistä kuitenkin on, että hänen kauttaan löytyy yhteys kylien toimijoihin ja

hyviä esimerkkejä työn toteuttamiseksi. Yhdistämällä voimia saadaan aikaan myös vaikuttavampaa tulosta. Kylien aktivointiin liittyen on järjestetty yhteensä 19 työpajaa/seminaaria. 7 Huomattavaa myös on, että Kylä välittää -hankealueen kylät ovat saaneet runsaasti valtakunnallista menestystä: v. 2010 Vihtijärvi (U) ja v. 2011 Salon Teijo (VS) valittiin Vuoden kyläksi, kunniamaininnat v. 2011 Hauhon Wanha Raitti (KH) ja v. 2012 Letku (KH) Kyläsuunnitteluun liittyvät ylimaakunnalliset toimenpiteet Saksan Itävallan opintomatka toteutui Maaseutuverkostoyksikön järjestämänä 17.- 21.5.2010. Matkalle osallistuivat kyläasiamiehet. Vierailun teemoja olivat kyläsuunnittelu, kylämaisemasuunnittelu, kylien ja kunnan yhteistyö sekä kylien energiaratkaisut. Matkalta jäi erityisesti mieleen kansalaislähtöinen ajattelu; arvostava näkemys asukkaisiin ja yhdistyksiin. Dorf = (suom. kylä) on käytännössä pieni kunta, ja maaseudun arvostus oli selvästi toista luokkaa kuin meillä täällä Etelä-Suomessa. Maaseutukunnat ovat ylpeitä maaseutumaisuudestaan; kunta halutaan pitää kylän kokoisena. Huomattavaa oli, että kyläsuunnitteluprosessiin saatiin pitkäjänteisesti ulkopuolista asiantuntijaapua osavaltiolta. Osallistava kyläsuunnittelu on kunnan vastuulla ja kuntakehittämisen väline. Todettiin, että kunnat/ kylät menestyvät, kun niillä on yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhdistysten kanssa luotu selkeä visio, johon pyritään määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Näimme useita esimerkkejä paikallisiin vahvuuksiin, ympäristöön, uusiutuvaan energiaan liittyvistä vahvoista visioista ja toimenpiteistä niiden toteuttamiseksi. Valtakunnalliset kyläsuunnittelutreffit järjestettiin Forssassa 23. - 24.11.2010 otsikolla Pino paperia vai aitoa vaikuttamista? Kyseessä oli asiantuntijaseminaari/-työpaja, jossa esiteltiin ja analysoitiin erilaisia kyläsuunnittelun malleja ja pohdittiin kyläsuunnittelun tuotteistamista. Tapaamiselle tuntui olevan erityistä tarvetta, sillä tilaisuuteen osallistui yli 60 ammattilaista eri puolilta Suomea. Seminaariin oli kutsututtu asiantuntijaksi Sarah Hughes Walesista. Hänen esittelemänsä kestävän kehityksen kyläsuunnittelumallia kokeiltiin työpajassa, jossa se todettiin niin kiinnostavaksi, että menetelmän pelikortit tulee kääntää suomeksi soveltaen meidän toimintaympäristöömme. Muita ideoita jatkotyöskentelyn pohjaksi on mm. SYTY:n kyläsuunnitelmaoppaan uusiminen kyläsuunnitteluwiki, opintomatka Walesiin ja kyläsuunnittelija/ yhteisökehittäjäkoulutushanke. Vital Villages kyläsuunnittelun kansainvälinen workshop järjestetään vuosittain Sneekissä Hollannissa. Elina Leppänen osallistui vuonna 2010 ja Pirkko Kaskinen vuonna 2012. Matkat

katettiin työpajojen järjestäjän Grundtvig -rahoituksella. Työpajoissa perehdyttiin Alankomaiden parhaisiin kyläsuunnittelumalleihin, kylien ja kuntien yhteistyöhön sekä teorian, osallistavien työtapojen että kylävierailujen avulla. Workshopissa jaettiin asiantuntemusta ja kokemusta kylien ja maaseudun kehittämisestä Eurooppa-laajuisesti. 8 Walesin opintomatka Matka Walesin Pembrokeshireen tehtiin 14. - 18.6.2011. Vierailun ohjelman suunnitteli ja toteutti kyläasiamiesten toiveiden pohjalta paikallinen toimintaryhmä PLANED (Pembrokeshire Local Action Network for Enterprise and Development). Tavoitteena oli saada lisää tietoa kestävän kehityksen kyläsuunnittelusta ja siihen liittyvästä Sustainable Tool -korttimetodista. Kestävä kylä -metodi Suomeen Sustainable Tool -metodin on kääntänyt ja Suomen oloihin soveltanut opinnäytetyönään Siina Hara Hämeen ammattikorkeakoulusta. Kyläasiamiehet ovat ohjanneet työtä, testanneet pelikortteja ja kirjoittaneet kyläsuunnittelun prosessin opaskirjaan. Menetelmän nimeksi vakiintui Kestävä kylä -suunnittelukortit ja Opaskirja kyläsuunnittelijoille. Menetelmää on esitelty valtakunnallisilla kylätoimijoiden neuvottelupäivillä ja kokeiltu työpajoissa sekä pilotoitu pääosin Kanta-Hämeessä. Wiki-sivustolta, http://kestavakyla.wikispaces.com/, löytyy sekä kortit, että opaskirja. Kortit painettiin, mutta opaskirja julkaistiin toistaiseksi vain sähköisessä muodossa. Kaikki materiaali käännettiin ruotsiksi, ja painettiin ruotsinkieliset kortit. Tavoitteena on, että menetelmää testaavat toimijat voivat sivuston kautta vaihtaa kokemuksia ja näin kehittää korttien soveltuvuutta erilaisiin suunnittelutilanteisiin. Loppuseminaari Kylä kestää järjestettiin Hollolan Messilässä 22.- 23.11.2012. Seminaarin teemana oli kukoistava kansalaisyhteiskunta; mitä se on tutkimusten ja paikallisten esimerkkien valossa. Hankkeen toiminta ja tulokset tuotiin esiin uudella raikkaalla tavalla, johon kuului mm. TVshop -tyylinen video Kestävä kylä -pelikorteista. Kyläkehittämisen menetelmänä seminaarin oheisohjelmaksi rakennettiin moniaistinen tila, jossa kuvan, äänen, tuntuman, maun ja tuoksun keinoin pohdittiin kylätilaisuuksien sisältöjä ja toteutusta. Loppuseminaariin osallistui yli 60 henkilöä eri puolilta eteläistä Suomea.

b. Lähidemokratiajärjestelyihin osallistuminen 9 Hankkeessa on kehitelty uusia työvälineitä kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöhön. Erityisen kiinnostava on järjestöstrategia, jolla voidaan arvioida järjestöjen ja yhdistysten merkitystä ja roolia kunnassa, sekä kehittää kolmannen sektorin yhteistyötä niin kunnan kuin seurakunnankin kanssa. Mallia Varsinais-Suomesta Varsinais-Suomessa valmistui kaksi kunnallista järjestöstrategiaa Turun seudulla Maskussa ja Sauvossa. Ne ovat tiettävästi ensimmäiset laatuaan ja siksi ne ovat herättäneet kiinnostusta myös muualla Suomessa. Käytännössä järjestöstrategiassa kirjoitetaan auki ne tavoitteet ja toimenpiteet, miten yhteistyötä julkisen sektorin (kunnan ja seurakunnan) sekä kolmannen sektorin (yhdistykset ja järjestöt) välillä halutaan kehittää pitkällä tähtäimellä. Prosessi on koostunut kyselyistä ja haastatteluista, joita on tehty nettikyselyinä, kasvokkain ja yleisötilaisuuksissa. Eniten kiinnostusta strategian tekoon ovat osoittaneet kunnissa yhdistyksistä väljästi määriteltyinä kylä-, kotiseutu- ja kulttuuriyhdistykset, samoin nuorison kanssa toimivat. Mukaan on kuitenkin lähtenyt yhdistyksiä varsin laajalla skaalalla. Julkisen sektorin puolella aktiivisimpia ovat olleet kuntien johtoryhmät ja tiettyjen hallinnonalojen (erityisesti vapaa-aika, kulttuuri) viranhaltijat. Luottamushenkilöiden osallistuminen on vaihdellut melkoisesti. Seurakunnissa asia on kiinnostanut kovasti, mutta yhdistysyhteistyö ottaa vielä ensiaskeleitaan. Lounais-Hämeessä lähdettiin soveltamaan Maskun prosessia. Case Jokioinen - prosessi kunnan, sen kylien ja yhdistysten yhteistyön vahvistamiseksi toteutettiin 2012. Jokioislaiset yhdessä - pitäjäsuunnitelma vahvistaa paikallista toimintaa, asukkaiden omaa aktiivisuutta ja jokioislaista minäkuvaa. Se auttaa verkottumaan sekä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Siinä ehdotetaan yhteistä toimintatapaa kunnan, yhdistysten, kylien ja seurakunnan välille (KH). Uusia yhteistyötapoja/-elimiä Hanke on ollut osaltaan avustamassa Someron, Loimaan, Mynämäen ja Pöytyän kylien neuvottelukuntien syntyä (VS). Raaseporissa jo aiemmin toteutetut kuntaliitokset ovat muodostaneet suuren kunnan, jossa kylien rooli ja lähidemokratian toteutuminen eivät ole aivan ongelmattomia. Hankkeessa otettiin aktiivinen ote Raaseporin kylien verkostoitumisen edistämiseksi ja järjestettiin muutamia yhteisiä tilaisuuksia. Prosessi eteni yhdistyksen perustamiskokoukseen asti; Fiskarsissa päätettiin perustaa Raaseporin kylät ry (U). Lohjan kylät ry:n ja Lohjan kaupungin kuukausittaiset kyläpäällikkötilaisuudet toimivat hyvänä vuoropuhelu- ja vaikuttamiskanavana. Nummi-Pusulan liittymisestä Lohjaan päätettiin hankkeen aikana. Kuntaliitoksiin liittyvässä maaseutuvaikutusten arvioinnissa on hankkeella ollut aktiivinen rooli. Lähidemokratiatyöryhmän tuloksena on Lohjalla päätetty aluetoimikuntien perustamisesta (U).

Kokeiluja, joista kunnat luopuivat uusia malleja tulossa tilalle 10 Salo (VS) Salossa on käyty koko hankkeen ajan vilkasta keskustelua aluetoimikuntatoiminnan roolista, asemasta ja loppuvaiheessa myös lopettamisesta. Hanke on osallistunut tähän valtakunnallisestikin huomiota saaneeseen keskusteluun aktiivisesti. Vuoden 2012 lopulla näyttää kuitenkin siltä, että Salon aluetoimikunnat lakkautetaan. Lisää tietoa liitteessä 4 tai http://kestavakyla.wikispaces.com Hollola (PH, ei kuntaliitosta) Hollolan mallissa toimi viisi lähineuvostoa. Valtuustokauden päättyessä järjestelmä kuitenkin puretaan, koska kytkentä osaksi kunnan luontaisia toimintajärjestelmiä puuttui. Kunnanjohtaja Räsänen on esityksessään 10.10 todennut, että toimijoilla oli erilaisia odotuksia ja neuvostojen rooli jäi epäselväksi. Toisaalta tunnustetaan, että on kehitettävä uusia väyliä, mitä kautta kuntalaisluottamus vahvistuu. Toimivat lähi- ja paikallisyhteisöt sekä elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ovat välttämätön edellytys kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kyselyn ja analyysin jälkeen päätettiin jäädä odottamaan kuntalain muutoksia ja uusia lähidemokratian malleja, vaikka kyläasiamies innostikin kuntaa ryhtymään asiassa valtakunnan pilotiksi. Päijät-Hämeessä on v.2000-2004 tehty kuntakohtaisia kyläohjelmia Asikkalassa, Hartolassa, Heinolassa ja Kärkölässä. Ohjelmat ovat jääneet kuolleeksi kirjaimeksi, vaikka ne aikanaan ovat valtuustoissa käsitelty. Kyläasiamies selvitti, onko kiinnostusta saattaa ne ajan tasalle, mutta sekä kuntaedustaja että kylien toimijat katsoivat, ettei niille nyt ole tarvetta. Hämeenlinna (KH) Iso, uudistuva Hämeenlinna oli hankkeen käynnistyessä juuri perustettu. Siellä toimintamallit alueiden kanssa ovat olleet kaksi aluetoimikuntaa, kyläaktivaattoritoiminta ja sekä em. yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa järjestettävät Kyläkäräjät. Aluetoimikuntien työ lakkaa vuoden lopussa ja toimintaa jatketaan lautakuntapohjaisilla vaikuttajaraadeilla. Lisäksi tilaajapäälliköt ovat saaneet omat vastuualueensa kattaen koko Hämeenlinnan alueen. Kyläaktivaattoritoiminta sekä kyläkäräjien järjestäminen jatkuu itsenäisenä saaden taustatukea Linnaseutu ry:ltä, Kyläkäräjiä tullaan järjestämään myös yhteistyössä vaikuttajaraatien kanssa. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille - Hämeenlinnan kaupungin maaseutuohjelma 2015 valmistui vuonna 2012 kaupungin omana työnä. Siinä nostetaan esiin maaseutualueiden eli käytännössä liitoskuntien hyvän arjen mahdollisuuksia. Siihen on koottu toimenpiteitä, jotka niveltyvät kaupungin eri hallintokuntien toimintaan. Sen tavoitteena on lisätä päättäjien ja viranhaltijoiden maaseututietämystä sekä lisätä asukkaiden luottamusta Hämeenlinnan toimintamalliin sekä saada asukkaat aktiivisesti tarttumaan alueensa kehittämiseen. Kylä välittää - hanke on toiminut kaupungin maaseutusuunnittelijan keskustelukumppanina sekä rakentanut yhteistyötä kylien ja vahvan sote-järjestöyhteistyön kanssa. Kuntalain uudistus vauhdittaa keskustelua Kylä välittää -hankkeen rooli kuntaliitoskeskustelussa oli erilaisten lähidemokratiamallien esittely siinä vaiheessa, kun asukkaat joutuivat miettimään, mitä maakunnankokoinen UusiKunta tarkoittaa maaseudun palveluiden ja asumisen kannalta (PH) Ensimmäistä kertaa v. 2010 kokeiltiin maaseutuvaikutusten arviointityökalua, joka pyrkii tekemään näkyväksi asukkaille ja päättäjille sopimusten ja strategioiden todelliset vaikutukset maaseudun arkeen. Mikään muu taho ei maakunnassa ollut hereillä ja valmis vastaamaan asukkaiden tiedontarpeeseen, siksi Kylä välittää -hankkeen toimintaa arvostettiin myös valtakunnallisesti (PH).

Lähidemokratia nousi keskeiseksi asiaksi kuntauudistuksessa, ja uuden kuntalain valmistelussa alkuvuodesta 2012. Kylä välittää -asiamiehet olivat mukana valmistelevissa työryhmätapaamisissa, joiden tuloksena kansalaisjärjestöjen lähidemokratia-aloite jätettiin kuntaministerille. Paikallista lähidemokratiakeskustelua on aktivoitu lukuisilla lehtikirjoituksilla, ja kuntavaalien alla järjestettiin vaalipaneeleita aiheesta. Kylä välittää -hanke on ollut aktiivisesti verkottamassa kuntaliitoskuntien aluevaikuttamiselimiä keskenään ja edistämässä kokemusten vaihtoa yli rajojen. Yhteistyömalleja on koottu www.hameenkylat.net -sivuille. Seudullisia/maakunnallisia työpajoja/seminaareja on lähidemokratia-aiheen tiimoilta järjestetty kaikkiaan 20 kpl. 11 Lähidemokratiaan liittyvät ylimaakunnalliset toimenpiteet Viron opintomatka järjestettiin 16.- 19. 9.2010 Ohjelma sisälsi runsaasti kylätoiminnan esittelyä, mutta myös ryhmätöitä, yritysvierailuja sekä Leader -ryhmän ja Kodukantin toimintaan tutustumista. Kunta-kylä yhteistyöhön perehdyttiin erityisesti ja tutustuttiin usean kylätalon aktiiviseen ja monipuoliseen toimintaan, jossa nuorten osuus oli keskeinen. Pärnun alueella Virossa kyläsuunnitelmat ovat tärkeä osa kunnan suunnitelmia. Kylä-kunta vuorovaikutuksessa on aitoa keskustelua ja sitoutumista; kunnan virkamies on mukana kyläkokouksissa ja hankkeissa alusta asti. Kylän vanhimman kääty on myös osoitus kunnalta saatavasta arvostuksesta. Kylätalon asema on keskeinen; se on vetovoimatekijä ja yhteisöllisyyden luoja. Kylätaloissa on usein palkatut työntekijät. Siitä seuraa, että toimintaa on paljon, ja paikat pysyvät kunnossa. Nuoriin luotetaan, heille annetaan vastuuta ja luodaan yhdessä pelisäännöt. Hankkeen kolmas valtakunnallinen seminaari: Kylä ja kunta samaan suuntaan suunnitellen, järjestettiin Salossa 8.- 9.2.2011. Seminaariin osallistui kaikkiaan 80 alan ammattilaista. Tilaisuuden tavoitteena oli pohtia mekanismia, miten kyläsuunnittelu kytketään osaksi kunta- /aluesuunnittelua ja laajemminkin aluevaikuttamista. Alustajina oli tutkijoita neljästä eri yliopistosta sekä Oene Krist het Bildtin kunnasta Alankomaista. Euroopan paikallisdemokratian viikolla 2011 (Local Demockracy Week) vierailtiin Kontulassa, jossa vuonna 2009 käynnistyi Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke. Projekti on kehittänyt lähidemokratiamallia Helsingin Mellunkylään (Kivikko-Kontula-Kurkimäki-Mellunmäki-Vesala). Tilaisuudessa kuultiin Demos Helsinki ajatushautomon raportin hankkeesta ja vastavuoroisesti osanottajat saivat meiltä tietoiskun kyläasiamiestoiminnasta ja ohjelmallisesta kehittämisestä. Aihe kiinnosti erityisesti siksi, että Leader-toimintaa on luvassa myös kaupunkeihin ja tällöin kumppanuus eteläsuomalaisen maaseutualueen kanssa voisi olla hyödyllistä.

Opintoretki Naantalin saaristoon Velkualle 8.- 9.6.2012 Retkellä tutustuttiin erilaisiin lähidemokratiamalleihin ja lähipalveluiden järjestämiseen. Esittelyssä oli mm. Rauman kylien toimenpideohjelma ja sen toteutussuunnitelma, Mynämäen kylien neuvottelukunnan toimintamalli sekä Maskun järjestöstrategia. Saariston palveluista esimerkkinä oli Velkuan palvelukeskus Kummelin toiminta. Livonsaaren yhteisökylä ja osuuspuutarha sekä Pyhen seudun kyläyhdistyksen kesätori ja lähituotantoon erikoistuva kyläkauppa olivat oivia esimerkkejä paikallisesta aloitteellisuudesta. Retkelle osallistui 18 henkeä. 12 2. Maakunnassa kootaan ja toteutetaan paikallistoimintaohjelma Varsinais-Suomen Paikallisen kehittämisen ohjelma 2010-2015 Sujuva arjen maaseutu valmistui lokakuun lopussa vuonna 2010. Sen valmistelu toteutettiin laajalla toimijajoukolla ja jo valmisteluvaiheessa käynnistyi useita ohjelmaa toteuttavia kylä- ja aluetason hankkeita. Aluetason hankkeista merkittävimmillä on pystytty palvelemaan maakunnan ruotsinkielistä saaristoa (Fokus på Åbolands byar), edistetty maaseutuasumista ja markkinoitu kyliä (Onni kutsuu kylään) sekä panostettu kylämaisemien kunnostukseen (ProAgrian hankkeet). Paikallistason hankkeista on syytä nostaa esille etenkin kunnalliset järjestöstrategiat, kylien neuvottelukuntatoiminta, sektorirajoja ylittävät kylätalot Maskussa ja Mynämäessä sekä Kustavin Salminiitun kestävän kehityksen kyläsuunnittelu. Varsinais-Suomen vuoden kylä -kilpailussa on tuotu osuvilla teemavalinnoilla muita hyviä käytäntöjä esille mm. paikallistaloudessa ja kulttuurissa. Varsinais-Suomen kylätoiminta sai valtakunnallistakin menestystä vuonna 2011: Salon Teijon alue valittiin valtakunnalliseksi vuoden kyläksi, Someron Häntälän kylä vuoden kaupunginosaksi Paikallisen kehittämisen ohjelmat ovat toimineet osaltaan pohjana ELY-keskuksten tulevan rajoituskauden 2014-2020 maakunnallisille ohjelmaluonnoksille. Ohjelmaa on hyödynnetty myös Leader-ryhmien ohjelmatyössä (VS,KH,PH). Taloissa ja taajuuksilla yhdessä vahvistamme paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä on Kanta- Hämeen paikallistoimintaohjelma 2010-2015. Ohjelmatyössä panostettiin yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseen erityisesti hämäläisten yhdistystoimijoiden välille. Kanta-Hämeen piiri ja seututason avoimessa yhdistysyhteistyössä on mukana yhdistyksiä mukana noin 30. Kylä välittää -hankkeen verkosto palkittiin 2011 hyvästä yhteistyöteosta Hämeen alueella. Tunnustuksen myönsi Häme Open Campus -verkosto, jonka koordinoijana on Hämeen liitto. Jo kahtena vuonna ohjelman sisältöä on nostettu esiin säännöllisesti joulun alla. Joulukalenterin Paikallisuuden luukuilla tuotiin näkyviin hyviä esimerkkejä eri teemoista yhdistystreffeillä ja netissä. Hankkeen lopuksi koottiin Yhteisöllisyyden kartat (8 karttaa). Ne tuovat esille ohjelman tuloksia eli yhdessä tekemistä ja paikallisuutta Kanta-Hämeessä. Tämä toteutettiin ohjelman seurantasysteemin sijaan, sillä haluttiin, että tavalliset ihmiset löytävät paikallisen toiminnan. Kartat ovat osa Kanta-Hämeen maakuntakirjaston ylläpitämää sosiaalisen median portaalia VIRTUAALIPOLKU http://virtuaalipolku.fi/ ja ne on tehty GoogleMaps -sovelluksella. Nettikartan etu on, että kaiken tiedon ei tarvitse olla valmista kerralla, vaan tietoa on tarkoituskin täydentää ja lisätä jatkuvasti (KH)

13 Kärkihankkeilla on viety esiin keskeisiä ohjelman teemoja ja kärkiä. Tietoa nopeista nettiyhteyksistä ja niiden tarpeista on välitetty kyliin (Sadan megan maakunta), innostettu nettinäkyvyyteen ja tiedottamisosaamiseen (Maaseutu rahoitus tutuksi, www.hameenkylat.net kyläportaali, facebookin käyttö, Yhteisöllisyyden kartat, HämeWiki), vesistöjen kunnostukseen (Viestejä Vanajavedeltä). SOTE-järjestöjen jalkautumista kyliin pilotoidaan Hämeenlinnassa (Yhdessä lähemmäs). Omana hankkeena kylien yhteistilojen käyttöön innostetaan moniaistisella menetelmällä (Aistien) sekä pyritään jatkamaan Kylä välittää -hankkeessa hyvään vauhtiin lähtenyttä kylien yhdistysten ja kunnan vuoropuhelua ja työkalujen kehittämistä (Kestävä kylä (-), Yhdessä tulevaan). Hämeen Kylät on jättänyt myös Terveyttä ja hyvinvointia kyliin - hankehakemuksen Raha-automaattiyhdistykselle. Maaseutuasuminen oli näkyvimmin esillä Tammelassa valtakunnallisilla Kylä kelpaa -kyläasumisenmessuilla 2010. Päijät-Hämeen paikallistoimintaohjelma rakennettiin arvoille ja asenteille. Yhden vision sijaan päädyttiin avaamaan useita tulevaisuuden ikkunoita. VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA -julkaisu valmistui toukokuun lopussa v. 2011, ja se postitettiin kuntapäättäjille ja virkamiehille, alueviranomaisille ja kylätoimijoille sekä muille yhteistyötahoille. Varsinainen julkistamistilaisuus oli kuitenkin vasta 15.8, jolloin juhlittiin Päijät-Hämeen kylät ry:n 15-vuotisjuhlia. Loppu vuodesta julkaistiin myös YouTube -videot VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA -teemoista. Videot toteutettiin yhteistyössä Maaseuturahoitus tutuksi -hankkeen kanssa. Kyläasiamies osallistui ohjelman kannalta tärkeiden teemojen edistämiseen ja hankkeiden käynnistämiseen sekä ohjausryhmätyöhön. Näitä kärkihankkeita oli suunnittelussa tai toteutuksessa kaikkiaan 11 kpl. Maakuntaan on näin muodostunut maaseutuhankkeiden verkosto, joka yhteisillä työpajoilla ja tempauksilla pyrkii innostamaan asukkaita kehittämiseen. Ks. tilastoosa. Uudellamaalla toteutettiin ohjelmatyön pohjaksi metropolimaaseutututkimus laajana asukaskyselynä. Kyselyn sisältö ja muoto suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä HAMK:n Kestävän kehityksen opintolinjan opiskelijoiden ja opettajien kanssa, samoin tulosten purku ja analysointi. Tutkimustuloksista koottiin julkaisu Metropolimaaseutu asukkaiden kokemana nykyhetki ja tulevaisuuden toiveet. Teos julkaistiin myös ruotsiksi. Tutkimustulosten käyttämisen lisäksi, paikallistoimintaohjelman aiheita, tavoitteita ja toimenpideehdotuksia koottiin useiden eri puolilla maakuntaa kokoontuneiden työpajojen, seminaarien ja muiden tilaisuuksien tulosten pohjalta. Paikallistoimintaohjelman nimeksi tuli Kestävä kyläyhteisö metropolimaaseudulla. Se julkaistiin kaksikielisenä.

Ohjelmassa esiintyviä toimenpiteitä on jo toteutettu erilaisin hankkein ja yksittäisin toimenpitein. Niistä merkittävimpiä ovat Hyvinkään kylien turvallisuussuunnitelmat, kyläyhdistysten perustaminen, lähidemokratiajärjestelyt Lohjalla ja Karkkilassa ja kylien omat kehittämishankkeet, mm. Vihtijärvellä. 14 Kaikkiaan hankkeessa osallistuttiin 36 kärkihankkeen suunnitteluun/ohjausryhmätyöhön. Paikallisia hankkeita tilastoitiin 23 kpl. Seudullisia/maakunnallisia työpajoja/seminaareja on paikallisen kehittämisen tiimoilta järjestetty kaikkiaan 35 kpl. Katso tarkemmat tiedot tilasto-osasta. 5.3.3 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaiskustannukset xxx.xxx,xx euroa. 5.3.4 Tiedotus ja esittelymateriaali Hankkeen toiminnasta tiedotetaan maakuntien yhteenliittymien internet- ja Fb -sivuilla ja kyläkirjeillä, sekä sähköisenä, että paperilla. Tietoa toimijoille välittyy myös yhteistyötapaamisissa, työpajoissa ja seminaareissa. Kyläsuunnittelun kehittämistä varten perustettiin wiki-sivusto http://kestavakyla.wikispaces.com/ Hankkeen julkaisut ja paikallistoimintaohjelmat annettiin tai lähetettiin postitse mm. kaikkiin kuntiin, yhteistyökumppaneille, monille maakunnallisille ja paikallisille toimijoille sekä kyläyhdistyksille. Niitä jaeltiin päättäjille kuntien valtuusto-infoissa tai vastaavissa esittelytilaisuuksissa. Hämeessä toimii Maaseuturahoitus tutuksi -hanke, jonka kanssa on tehty paljon yhteistyötä mm. YouTube -videot VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA -ohjelman toteutusideoista ja Kuokkavieras - kampanja, joka nosti esille hämäläisiä kesätapahtumia, kylien yhdistyksiä ja vapaaehtoistoimintaa sekä maaseuturahoitusta, jonka avulla kyliä on kehitetty paikallislähtöisesti. Sosiaalisen median käyttöä vielä opetellaan, mutta maaseudun ääni näyttää kuuluvan paljon voimakkaampana ja kiinnostavampana jaetun Facebook -tiedotusaineiston ansiosta. Ajatus hyperlokaalista tablettitiedottamisesta, ja maaseudun kirjeenvaihtajaverkostosta hakee vielä muotoaan. Hyperlokaalit uutiset ovat erityisen paikallisia uutisjuttuja, joita tuottavat maaseudulla aktiivisesti toimivat ihmiset. Hämeessä saatiin runsaasti kuuluvuutta ja nettinäkyvyyttä, kun järjestettiin kesäkilpailuja ja kampanjoita YLE Radio Hämeen kanssa. Varsinais-Suomessa taas lehtijuttuja (tiedotteita, omia kirjoituksia, ilmoituksia) on hankkeen aikana ilmestynyt noin 240 kpl. Sisäinen tiedotus maakuntien yhteenliittymien hallituksille, työryhmille ja aluetiimeille on säännöllistä, samoin yhteistyö ja tiedonvaihto hankkeen etenemisestä muiden maakuntien kanssa on ollut tiivistä. Kyläasiamiesten tapaamisia on ollut 25, lisäksi on kokeiltu 5 kertaa etäpalaveria Salpauksen Connect-pro -ohjelmistoa käyttäen. Lisäksi Kanta- ja Päijät-Hämeen asiamiehet ovat tavanneet muutamia kertoja antaen vertaistukea etenkin paikallistoimintaohjelman sisältöön ja rakenteeseen liittyvissä kysymyksissä. Esittelymateriaali ja julkaisut Esittelymateriaalina tuotettiin kaikkiin maakuntiin roll-upit, julisteet sekä A5 esitekannet ajankohtaista tiedotusta varten. Menetelmätyökaluksi painettiin Kestävä kylä -suunnittelukortit (suomi+ruotsi)

15 Julkaisuja tuotettiin 11 kpl: Sujuva arjen maaseutu Varsinais-Suomen paikallistoimintaohjelma, Kohti viihtyisiä ja elinvoimaisia kyliä Päijät-Hämeen kyläohjelman 2004-2008 sosiaalinen tilinpäätös, Taloissa ja taajuuksilla (Kanta-Hämeen paikallistoimintaohjelma), VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA (Päijät- Hämeen paikallistoimintaohjelma), Metropolimaaseutu asukkaiden kokemana nykyhetki ja tulevaisuuden toiveet -tutkimus, Kestävä kyläyhteisö metropolimaaseudulla - Uudenmaan paikallistoimintaohjelma kaksikielisenä sekä Kestävä kylä - opaskirja kyläsuunnittelijoille (suomi+ruotsi, nettijulkaisu), Kantahämäläisten yhdistysten yhteistyökysely (nettijulkaisu). Lisäksi Päijät- ja Kanta-Hämeseen tuotettiin luonnoslehtiöt/ohjelmatiivistelmät. 5.3.5 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Tuloksia MISTÄ OLEMME YLPEITÄ: 1. Hyvät käytännöt A. Vertaisohjaus paikallistoimintaohjelmien ja järjestöstrategioiden prosesseissa Kirjoittaminen & ajatustenvaihto Kyselyiden kehittäminen B. Hallitusten välinen yhteistyö Työpajat C. Kampanjat Kuukauden paikallistoimintaesimerkki www-sivuilla YLE Häme & Lahti -näkyvyys Vuoden kylä -kilpailu hankkeesta nousevalla teemalla D. Kärkihankkeiden avustaminen Kyläasiantuntijuuden välittäminen Paikallinen jalkauttamisen edistäminen E. Oppilaitosyhteistyö Tutkimus- ja hankeyhteistyö mm. AMK:t, Brahea F. Uskallus tarttua isoihin valtakunnallisiin haasteisiin Uudet kylätoiminnan välineet Valtakunnalliset seminaarit Kansainvälinen kokemusten välittäminen Paikallisdemokratiakeskusteluun osallistuminen

2. Kylätoiminnan välineiden kehittäminen G. Kestävä kylä -suunnittelumenetelmä Kortit: suomentaminen, ruotsintaminen, paikallistaminen, hyvät käytännöt Wikispaces.com Tuotemerkki Uusia kyläsuunnitelmia Leader-ohjelmien käynnistysapuvälineenä Tutkimusyhteistyö Kansainvälinen yhteistyö Valtakunnalliset seminaarit H. Kunta- kolmas sektori-kylä vuoropuhelu ja välineet Järjestöstrategiat Kylien neuvottelukunnat yms. aluevaikutuselimet Maaseutuvaikutusten arviointi Yhdistysten yhteistyö yli rajojen Prosessien käynnistäminen ylipäätään I. Kylien yhteenliittymien roolin kehittyminen Maaseutupoliittisempi ote kylätoiminnassa Verkottaja-linkittäjä-koordinoija KOKOAVA MAASEUTUTOIMIJA eri tasojen välillä: kylä-kunta-seutukunta/leader-maakunta-valtakunta-kansainvälinen 16 Hankkeen toteutuneita valintoja ovat mm. seuraavat: 1. Rajojen ylittämisiä & siirtymiä A. Perinteisestä kylätoiminnasta kohti kansalaistoimintaa kansalaisdemokratiaa B. Uudenlaisia yhdistyksiä mukaan verkostoon eri tasoilta 2. Kansainvälisyys konkretiana A. Uusia välineitä Suomeen (Kestävä kylä -suunnittelumetodi) B. Kansainvälisiä alustajia Suomeen, kehittäjäverkostojen syntyminen C. Välineiden edelleen kehittäminen ja välittäminen muualle 3. Eteläsuomalainen maaseutu keskusteluun/asumismaaseudun merkitys 4. Ruotsinkielisten huomioon ottaminen A. Yhtenä kärkihankkeena ruotsinkielisen palvelun käynnistäminen Turunmaalle B. Kestävä kylä -metodi ruotsiksi 5. Valtakunnalliseen kylätoimintaan eväitä A. Rohkaiseva esimerkki alueiden välisestä yhteishankkeesta B. Kylätoiminnan välineiden kehittäminen ja keskustelu (erityisesti. Kyläsuunnittelutreffit) C. Lähidemokratiakeskusteluun osallistuminen Hankkeen määrälliset tulokset näkyvät alla olevasta taulukosta. Muut mittarit on saavutettu hyvin, paitsi kyläsuunnitelmien huomioiminen kunnan suunnitelmissa, jonka tiedettiin haasteelliseksi alun alkaen.

Asia tavoite Tulos yhteensä % tavoitteesta Laaditaan/päivitetään kyläsuunnitelmia 30 34 113 % Kyläsuunnitelmat (rinnakkaisprojekti/mukana prosessissa 30 45 150 % Kylät ja yhdistykset ovat toteuttamassa aktiivisesti lähidemokratiamallia 12 23 192 % Kyläsuunnitelmat huomioidaan kunnan suunnitteluprosessissa 12 7 58 % Malli kunnalliselle järjestöstrategialle 1 4 400 % Valtakunnallisia seminaareja 3 5 167 % Kotimaan opintoretket 3 3 100 % Opintoretki Viroon 30-40 osallistujaa 1 1 100 % 17 Asiantuntijamatkat ulkomaille (Wales, Saksa-Itävalta) 2 2 100 % Maakunnallinen paikallistoimintaohjelma 4 4 100 % 10 kpl Maakunta/piiritason järjestöä osallistuu kunkin ohjelman laatimiseen ja toteutukseen 40 41 103 % 3 kpl Aluetason viranomaiset/ muut toimijat osallistuu kunkin ohjelman laatimiseen ja toteutukseen 12 55 458 % Kärkihankkeet ohjelman toteutuksessa 24 36 150 % Paikalliset hankkeet ohjelman toteutuksessa 24 23 96 % Tempaukset ja kampanjat 8 Maakunnallinen/ seudullinen paikallistoimintaseminaari, keskustelutilaisuus 35 85 243 % Osallistuminen osastolla/ohjelmalla (messut, markkinat, yleisötilaisuudet) 20 22 110 % 5.3.6 Toteutuksen arviointi Kuntaliitoskeskustelun käydessä kiivaimmillaan, Kylä välittää -hanke on ollut aktiivisesti hankkimassa ja välittämässä uusinta tietoa alueellisesta demokratiasta. Työpajojen ja seminaarien myötä käsite lähidemokratia on saanut uutta sisältöä ja näkyvyyttä mediassa ja vuorovaikutusta on syntynyt asukkaiden ja päättäjien välille. Ensimmäistä kertaa Suomessa kokeilimme kuntaliitosselvityksen yhteydessä myös maaseutuvaikutusten arviointityökalua, joka pyrkii tekemään näkyväksi asukkaille ja päättäjille sopimusten ja strategioiden todelliset vaikutukset maaseudun arkeen. Mikään muu taho ei esim. Päijät-Hämeen maakunnassa ollut hereillä ja valmis vastaamaan asukkaiden tiedontarpeeseen, siksi Kylä välittää -hankkeen toimintaa arvostettiin myös valtakunnallisesti. (PH) Maaseudun kolmas sektori kiinnostaa kuntia yhteistyökumppanina aivan toisella tavalla kuin muutama vuosi sitten. Hankkeen havainto on kuitenkin, että monessa kunnassa kuilu kylän ja kunnan välillä on vielä ammottava. Kunnissa ei useinkaan ole järjestöyhteistyöhön sovittuja

toimintatapoja eikä virkamiestä, jolla selkeänä toimenkuvana olisivat kolmannen sektorin/ kylien/maaseudun asiat. 18 Kokeilujen kautta on avautunut uusia kehittämismahdollisuuksia liittyen järjestöstrategioiden ohjaamiseen ja maaseutuarviointien tekemiseen. Kokoavalle kehittämistoiminnalle on sijansa. Maakunnalliset Kylät ry:t yhdessä Leader -toimijoiden kanssa voisivat tulevaisuudessa jopa myydä tätä osaamistaan. Hankkeen aikana on kasvatettu omaa osaamista, luotu vuoropuheluun työkaluja ja toteutettu onnistuneesti isoja vuorovaikutusprosesseja mm. Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Kylä välittää ylimaakunnallisen verkoston, vertaistuen, toimintamallien ja työkalujen ansiosta päästiin tuloksiin. Uusien toimintakulttuurien synnyttäminen vie aikaa. Haasteita riittää niin kunnan virkamiesten, päättäjien kuin kylä- ja yhdistyskentän asenteissa, ajankäytössä ja osaamisessa. Katso lisätietoja liitteestä 4. Hankkeessa, ja paikallisen kehittämisen ohjelmissa, esiin nostettu ajatus paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä yli yhdistysrajojen on osoittautunut oikeaksi. Puhutaan kylien yhdistyksistä ei kyläyhdistyksistä. Erityisen ylpeitä olemme Kestävä kylä -suunnittelukorteista. Kortit sopivat kylien ja muiden yhteisöjen kehittämistyöhön, silloin kun halutaan tarkastella asiaa kestävän kehityksen eri näkökulmista. Metodi on Walesista Suomen oloihin sovellettu, ja prosessiin liittyi paljon testausta ja tuotekehittelyä, jota on syytä vielä jatkaa, vaikka tähänastiset kokemukset vastaavat jo hyvin odotuksia. Katso lisää liitteestä 3. Kansainväliset asiat saivat hankkeessa uuden ulottuvuuden, kun löysimme Sustainable Tool tuotteen. Lähdimme opiskelemaan menetelmää, ensin järjestämällä englanninkielisen työpajan ja sitten tutustumalla asiaan käytännössä Walesissa. Tämän jälkeen oli luontevaa pyytää seminaariin toinenkin englanninkielinen esitys, liittyen kunta-kylä suhteeseen Hollannissa. Sitten jo kyläsuunnittelun englanninkielisiä työpajoja Vital Villages -teemalla Frieslandissa; näin toinen toistamme rohkaisten saimme ihan uusia ajatuksia kehittämiseen. Hankkeessa myös esiteltiin suomalaista kyläsuunnittelua useille ryhmille, jotka vierailivat Kanta-Hämeessä. Kunnan osallistumisesta kyläsuunnitteluun saatiin ääripäiden kokemuksia. Hankkeen lähestymistapa oli kuunnella kylää ja tehdä ehdotuksia, mutta kylän toimijat päättivät haluavatko tai kuinka haluavat kunnan pyytää tai olla pyytämättä kyläsuunnitteluprosessiin. Jokioinen ja Tammela olivat tässä onnistuneimmat, kyläläisiä ja yhdistyksiä motivoi se, että kunta on asiaan sitoutunut. Oleellista onnistumisessa on kylän oma aktiivisuus ja asiantuntijaohjaajan usko sekä taidot yhteisökehittämiseen. Hämeenlinnan kyläkaavahankkeen, johon kunnat valitsivat pilottikylät, kokemukset vahvistivat tämän. Kokemukset kaupunginosan ja taajaman ja suunnittelusta osoittivat, että menetelmä on sovellettavissa myös niihin. Tämä vaatii enemmän panostusta ja tilanteen arviointia, sillä taajamien asukkaille yhteisökehittäminen on uutta eikä kyläyhdistyksen kaltaista kokoavaa toimijaa välttämättä ole. Pilottiluonteisesta toiminnasta mainittavaa on vielä kyläsuunnitelmiin rinnastettavien turvallisuussuunnitelmien teko Hyvinkään kylille. Yhteistyöhön osallistuivat Kylä välittää hankkeen lisäksi Hyvinkään kaupunki, EMO ry, Pelastuslaitos ja Poliisi. Mukana prosessissa oli neljä kylää ja yksi keskusta-alueen kaupunginosa. Hankkeen kokemusten pohjalta riittävä tavoite ei ole valmis kyläsuunnitelma, vaan erityisen tärkeää on suunnitelman toteuttamiseen vienti -vaiheen onnistuminen. Siihen kylät tarvitsevat tukea ja maakunnalliset kyläyhdistykset sekä kylähankkeet toimintamalleja ja työkaluja. Tavoite pitää olla suunnitelman toteuttaminen ja käyttäminen yhteistyön ja jäsentyneen toiminnan

työkaluna. Jatkossa on syytä varata resursseja tällaiseen ohjaukseen. Resursseja tarvitaan myös yhteisöjen palveluohjaukseen, jotta haastavimpia kehittämisideoita saadaan toteutukseen. 19 Jo heti hankkeen alkumetreillä uskalsimme yhdessä tarttua valtakunnallisiin haasteisiin. Valtakunnallisten seminaarien esitysten ja työpajojen aiheet osuivat ajan hermolle ja niissä syntyi hyvä tunnelma ja yhteishenki toimijoiden kesken. Järjestelyihin satsattiin henkistä pääomaa. Kokoajan rinnalla mietimme, että pitäisi myös keksiä vaihtoehtoisia tapoja osallistumisen lisäämiseksi ja käyttää sosiaalista mediaa avuksi entistä paremmin. Tilaisuuksien järjestäminen vie paljon resursseja ja on joskus turhauttavaa melko vähäisten osallistujamäärien vuoksi. Hyviä kokemuksia on saatu tilaisuuksien videoinnista ja nettiosallistumisesta. 5.3.7 Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutuksesta Hankkeen toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia; maakunnalliset paikallisohjelmat valmistuneet, innovaatioita syntynyt (mm.pelikorttien käyttö kyläsuunnittelussa), saatu vaikutteita kylien kehittämiseen maailmalta ja kerrytetty ylimaakunnallista lisäarvoa. Hanke on toiminut kokonaisuudessaan hyvin, sillä siihen saatiin hyvät ammattitaitoiset tekijät. Huomattavaa oli maakuntien erot lähtötilanteessa, esim. Päijät-Hämeen hyvä taso toiminnassa on pysynyt ja Kanta-Hämeessä on selkeästi edetty. Paljon on tehty. Pääsääntöisesti hanke on toiminut kuten oli tarkoituskin. Hanke on onnistunut hallinnoijan näkökulmasta, muodollisuudet on hoidettu hyvin ja täsmällisesti. Toimijat ja projektipäällikkö ovat tehneet erinomaista työtä. Ylimaakunnallisuutta on saatu näkyväksi ja siitä on tuloksia. Vaikuttavuutta on; isoja määriä ihmisiä ja kuulijoita on ollut asioiden äärellä. Pitkällä tähtäimellä asiat konkretisoituvat ja muuttuvat tekemiseksi. Hankkeessa on ollut hyvä tiedotusmateriaali ja sosiaaliseen median kokeiluun siirryttiin nopeasti. Valtakunnallista roolia on otettu, kun siihen on ollut tilausta. Merkittävää on ollut valtakunnallisesti kiinnostavien aiheiden löytyminen. Aapiset (valmistuneet paikallistoimintaohjelmat) ei vanhene tänään eikä huomenna, vaan ne ohjaavat toimintaa tulevina vuosina. Hankkeen toimijoilla oli toimintaryhmiä tukevaa erikoisosaamista, jolla on mm. voitu jakaa Leaderryhmien työntekijöiden työpaineita. Toisaalta yhteistyö toimintaryhmien kanssa olisi voinut olla jossain parempaakin (PH). 5.4 YHTEISTYÖKUMPPANIT Eri maakunnilla on luonnollisesti kylien lisäksi erilaisia yhteistyökumppaneita: Toimintaryhmät: Leader -ryhmien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä käytännön kehittämisessä erityisesti työntekijöiden kesken; määritelty rooleja, järjestetty kylä- ja yhdistysillat yhdessä, tiedottamisyhteistyötä, hankeryhmätoimintaa yms. Kunnat: Kuntien kanssa tehtävää yhteistyö on hankkeen keskiössä, ja sitä on syvennettävä vielä jatkossa. Etusijalla ovat erityisesti kuntaliitosalueet. Käytännön yhteistyötä tehdään mm. kylä- ja yhdistysiltojen järjestelyissä ja niiden kuntakohtaisissa teemoissa. Maakunnan liitot: Maakuntaohjelmatyöhön osallistuminen sen kaikissa vaiheissa nähdään tärkeänä. Työmuotoina ovat yhteistyöneuvottelut ja lausuntojen antaminen ohjelmaluonnoksista.

Muut yhdistykset: Kanta-Hämeessä yhdistysten yhteistyöverkostossa on mukana noin 30 piiri- ja seututason yhdistystä. Aktivointi uuden laajemman paikallistoimintaohjelman tekemiseen ja sitouttaminen sen toteutukseen olivat keskeisiä onnistumisen kannalta. 20 Oppilaitosyhteistyö: Koulutuskeskus Salpaus on hankkeen hallinnoijana yhteinen yhteistyökumppani kaikille alahankkeille. Alueilla tehtiin yhteistyötä mm. HAMK:n, Turun AMK:n, Levon-instituutin kanssa ja Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean kanssa. Maaseudun kehittämishankkeet ja -verkostot: Yhteistyö hankkeiden kanssa sisältää sekä toiminnallista suunnittelua päivittäin/ viikoittain että ohjausryhmätyöskentelyä. Muut: uusina yhteistyötahoina on mm. ev.lut. kirkko, maakunnalliset pelastuslaitokset 6 ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Hankkeessa tehty on merkittävää kehittämistoimintaa, jota on syytä jatkaa. Tällaisia teemoja ovat kylä-yhdistykset-kunta vuoropuhelu ja siihen liittyvät mekanismit, Kestävä kylä -metodin edelleen kehittäminen, kansalaistoiminnan vahvistaminen ja lähidemokratian edistäminen. Myös paikallistoimintaohjelmien toteuttaminen sekä ohjelmakoordinaatio ja kärkihankkeiden käynnistäminen ovat tärkeitä osa-alueita. Alueilla on suunnitteilla/käynnistymässä seuraavat hankkeet: Hämeen Kylät ry on jättämässä Yhdessä tulevaan Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä -hankkeen rahoitushakemuksen Hämeen ELY-keskukseen. Osatoteuttajana hankkeessa on Päijät-Hämeen kylät ry. Varsinais-Suomen Kylät ry:n Kansalaiskunta Yhteissuunnittelulla ja -toiminnalla parempaan lopputulokseen -hanke on saamassa rahoituksen Leader-ryhmien kautta. Länsi-Uudenmaan kylät ry, hakee Kestävä kylä -hankkeelle myös Leader-rahoitusta, mutta rahoitus pienenee todennäköisesti haetusta 7. ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS Lahdessa xx.xx.2013 Marita Modenius, rehtori PHKK, Koulutuskeskus Salpaus Raportin liitteet: 1. tilasto-osa indikaattoreista 2. alahankkeiden loppuraportit 3. Kestävä kylä -menetelmän arviointi ja suositukset jatkokehittämiseksi / Elina Leppänen 4. Yhdistys-kunta yhteistyömallit / Tauno Linkoranta

Tilasto-osa indikaattoreista Liite 1 21 Kylä välittää valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset seminaarit/työpajat 85 kpl Kanta-Häme 2010 Paikallisuuden luukut auki! Piirivuori, Hausjärvi 2010 Asukkaiden Forssa, Forssa 2010 Paikallispalvelut -yhdistykset yhteistyössä, paikallistoimintaohjelman työpaja, Hämeenlinna 2010 Kestävää maaseutuasumista, paikallistoimintaohjelman työpaja, Hämeenlinna Kylätoiminnan ja kulttuurin päivä: Maalla asuu ihmisiä - maaseutupaneeli ja Kylä kehutkilpailu 2010 2010 Piiritason yhdistysten yhteistyötapaaminen, Hml 2010 Eteläsuomalaiset maaseudut -Hämeen paikallistoimintaohjelman teemat, Hämeenlinna 2010 Kylät ja kunta yhdessä - erilaisia toimintamalleja meiltä ja muualta, Janakkala 2010 Hämäläisten yhdistysten yhteistyötapaaminen, Hml 2010 Kyläkoulujen arvo ja yhteistilojen monikäyttö, Hämeenlinna Kylämaisemat kuntoon, Hämeenlinnan Hauho, yhteistyössä Kylät ja Korttelit hankkeen sekä 2010 YTR:n maaseutuasumisen ja kulttuuriteemaryhmien kanssa. 2011 Kyläsuunnittelutreffit 2,Forssa 2011 Jouluinen kylätapaaminen Lounais-Hämeessä, Murronkulma 2011 Yhdistystreffit Riihimäki 2011 Yhdistystreffit Hämeenlinna 2011 Taloissa ja taajuuksilla -julkaiseminen + Kimppakehu Elomessuilla, 2012 Voimistuvat kylät Hämeenlinna 2012 Ituja kylätalouteen Hämeen bisneskeissit 2012 Voimistuvat kylät Lounais-Häme 2012 Hämeen maaseutuasumisen aamukahvit Päijät-Häme 2010 Kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? 2010 Paikallista demokratiaa vai ei? Järjestöt sivuraiteelle vai ei? Villähde 2010 Maaseutuvaikutusten arviointityöpaja 2010 Kylät ja uusiutuvat identiteetit Päijät-Hämeessä/ Voimistuvat kylät, Asikkala 2010 Kohti viihtyisiä ja elinvoimaisia kyliä? 2010 Päijät-Hämeen ohjelmatyöpajat Asikkala, Hollola, Nastola, Lahti 2011 ITSE-työpajat/ 10 kpl 2011 Kyläpäällikkötapaaminen Lahdessa 2012 Kalastaja-Eemelin verkottumispäivä Asikkalassa 2012 Lähidemokratiamallit suurennuslasin alla 2012 Kylä kestää -seminaari, Hollolan Messsilä Uusimaa 2009 Raaseporin alueen strategiaseminaari 2009 Kyläsuunnitteluseminaari Suomusjärvellä